Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21714

Hankkeen nimi: Taitojen opetus 2020 operaattoriammateissa

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2023

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0212371-7

Jakeluosoite: PL 70

Puhelinnumero: 013244200

Postinumero: 80101

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.riveria.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Kristiina Sallinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hanketoiminnan asiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kristiina.sallinen(at)riveria.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503100745

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on kehittää ja tuotteistaa Riverian operaattoriammatteihin valmistavien metsäkoneenkuljettajan, maarakennuskoneen kuljettajan ja kaivosmiehen koulutuspalveluja ja yhtenäistää oppimisympäristöjen mittaus- ja analysointiominaisuuksia, jotta pystytään tunnistamaan opiskelijoiden työn suunnittelussa ilmeneviä puutteita ja kyetään kehittämään opetusmenetelmiä ja yhtenäistämään työsuorituksesta annettavaa palautetta tukemaan oppimisprosessia. Hankkeessa pilotoidaan kuljettajien henkilökohtaiseen taitotasoon perustuvia yksilöllisiä koulutuspolkuja ja kehitetään oppimistulosten mittaamiseen ja arviointiin soveltuvia menetelmiä.

Hankkeen tavoitteena on lisäksi tehostaa operaattoritehtävissä toimivien ammattikuljettajien työskentelyä kehittämällä taloudellisesti tehokkaita, energiaa säästäviä ja työkoneita ja kuljettajia kuormittamattomia työmenetelmiä sekä järjestämällä niihin liittyviä koulutuksia työnjohdolle ja kuljettajille. Koulutuksissa ja muissa hankkeen tilaisuuksissa korostetaan operaattorialojen tasa-arvoisuutta. Aiemmin miesvaltaiset alat sopivat työn fyysisen kuormittavuuden vähentyessä myös naisille. Hankkeen aikana analysoidaan operaattoriammattien osaamisen ja taitojen osatekijöiden vaikutus työntekijän suoriutumiseen tehtävässä kehittämällä tähän uusia, älykkääseen teknologiaan pohjautuvia tekniikoita. Pääpaino analysoinnissa on työn suunnittelu ja sen vaikutukset työn suoritukseen. Lisäksi kehitetään prosesseja ja menetelmiä työn pilkkomiseen taitojen opetuksen ja oppimisen kannalta soveltuviin ymmärrettäviin kokonaisuuksiin. Koulutusalojen opettajia ja alojen yrittäjiä koulutetaan kehittämisohjelmalla, jonka sisällöt muodostuvat em. taitojen oppimisen analytiikan tuloksena. Alojen opiskelijoita valmennetaan taitojen oppimiseen uusilla, hankkeessa kehitetyillä menetelmillä, minkä seurauksena heidän työllistymisensä paranee ja alueen yritykset saavat osaavampaa työvoimaa. Hankkeessa kehitettäviä palveluja ja oppimisympäristöjä pilotoidaan niin ammatillisessa koulutuksessa kuin ammateissa jo toimivien kuljettajien koulutuksessa. Samalla tuotteistetaan liiketoiminnan kehittämiseen ja koulutusvientiin sopivia tuotteita yhteistyössä työelämän kanssa. Hankkeen toteutuksen tueksi haetaan nykyaikaisen opiskelun, opetuksen ja ohjauksen edellyttämien opiskeluympäristöjen toteutukseen rinnakkainen EAKR-hanke.

EAKR hankkeen toimenpiteinä:
1. Riverian Valtimon toimipisteen simulaattorikenttä muokataan maastoajoradaksi taitojen osaamisen mittaamista varten sekä metsäkoneenkuljettajan työtapojen kehittämiseen.
Lisäksi hankitaan
2. uusi sähkökäyttöinen metsäkonesimulaattori ja 1 kuormatraktori.
3. Riverian Joensuun yksikön Jukolankadun toimipisteelle rakennetaan siirrettävä koulutusympäristö, joka sisältää vetoauton ja simulaattori-/opetusperävaunun. Perävaunu varustellaan simulaattorilla ja maastokohteisiin soveltuvilla opetustiloilla ja lisävarusteilla, mm. agregaatilla. Lisäksi hankitaan kaivinkone ja pyöräkuormaaja. Lisäsimulaattoreita hankitaan Otsakorpi-säätiön rahoituksella.
4. Uudet ja olemassa olevat koneet varustetaan kuljettajan työsuorituksen mittaamisen mahdollistavalla anturoinnilla ja tiedonkeruu- ja analysointiohjelmistoilla metsä-, maarakennus- ja kaivosaloilla.

ESR-hankkeen toimenpiteet:
1. Työssä tarvittavien taitojen opetukseen sekä osaamisen tunnistamiseen ja kuvaamiseen vaadittavien tietojen määrittäminen. Selvitetään benchmarking-periaatteella muiden kuin hankkeen kohdealojen viimeisin tieto työn mittauksesta ja analysoinnista, pääpaino ihminen-kone-vuorovaikutuksessa. Määritetään työstä osaamisen kannalta merkittävät tekijät ja luodaan niille painoarvot yhteistyössä työelämän kanssa. Painoarvojen perusteella jaetaan työlajit osavaiheisiin ja niille määritetään tehokkuutta ja osaamista ilmentävät suureet. Määritetään työskentelystä mitattavat suureet rinnakkaisessa EAKR-hankkeessa hankittavaa tiedonkeruulaitteistoa varten.
2.Työskentelystä mitatun tiedon analysointi ja työprosessien kehittäminen
- Luodaan menetelmä kuljettajan taitotason määrittämiseksi työsuorituksesta mitattujen ja analysoitujen tietojen perusteella. Pääpaino analysoinnissa on kuljettajan oman työn suunnittelun vaikutus hänen suoritustasoonsa.
- Määritellään operaattorin työsuorituksesta kerätyn datan analysointia ja palautteenantoa varten EAKR-hankkeessa hankittavan ohjelmiston ominaisuudet.
- Kehitetään operaattorin työprosesseja määrittelemällä työkoneiden eri työlajeihin tehokkaita, taloudellisia ja kuormittamattomia työmalleja.
- Luodaan rinnakkaisessa EAKR-hankkeessa hankituille laitteille ja oppimisympäristöille taitojen opetukseen soveltuvat harjoitteet.
3. Oppimisympäristöjen sekä opetusmateriaalin kehitystyö
- Kehitetään digitaalisia sekä fyysisiä oppimisympäristöjä tukien vahvempaa integraatiota Taitojen Opetus 2020- koulutuskonseptin osalta ammatillisiin operaattorikoulutuksiin (esim. AR/VR ratkaisut, nykyisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen koulutuskonseptissa, uusien ominaisuuksien testaus)
- Kehitetään ammatillisten operaattorikoulutusten opetusmateriaalia tukemaan koulutuskonseptin kehittämistä (esim. opetusmateriaalin kuvaus, opetusmateriaalin digitointi, AR/VR ratkaisut)
- Kehitetään opetusteknologiaa ja tarkastellaan vanhemman kaluston anturointiratkaisuita (esim. simulaattoriympäristöjen päivitys- ja kehitystyöt, vanhemman kaluston anturointiratkaisuiden testaus)
4. Taitojen opetus 2020-koulutuskonseptin kehittäminen
- Koulutetaan Riverian opetushenkilöstö työskentelyn analysointiohjelmiston käyttöön ja siihen perustuvaan palautteenantoon huomioimalla sukupuolisensitiivisyys.
- Tunnistetaan kuljettajan osaaminen ja määritellään työsuoritusanalyysiin perustuvat yksilölliset taitotasot.
- Kehitetään vaiheistettuun opetusmalliin ja yksilöllisiin taitotasoihin perustuvia pedagogisia menetelmiä.
- Testataan koulutuskonseptia opetuksessa ja alojen yritysten kanssa.
- Määritetään menetelmät oppimisen ja opetuksen vaikuttavuuden mittaamiseen ja analysointiin.
- Järjestetään koulutuksia ja infotilaisuuksia alojen yrityksille ja kuljettajille henkilökohtaisten taitotasojen tunnistamiseksi ja kehittämiseksi.
- Tuodaan esille operaattoriammattien soveltuvuus eri sukupuolille ja rohkaistaan yrityksiä rekrytoimaan myös naisia alan työtehtäviin.
- Tarkistetaan koulutuskonseptin liiketoimintamahdollisuuksia.

ESR-hankkeen tulokset:
1. Ammatillisen operaattorikoulutuksen taitojen opetuksen koulutuskonsepti.
2. Perus-, jatko-, ja täydennyskoulutettavien kuljettajien tiedolliset ja taidolliset työelämävalmiudet lisääntyvät.
3. Koneyritysten ympäristömyönteiset sekä sukupuolten tasa-arvoa edistävät asenteet vahvistuvat ja kuljettajien työhyvinvointi lisääntyy, kun kuljettajakoulutuksen kautta kustannus- ja ympäristötehokkaat sekä fyysisesti kuormittamattomat ja sukupuolisensitiiviset toimintatavat leviävät työyhteisöihin.
4. Riverian koulutuspalvelut kehittyvät ja niiden avulla voidaan paremmin vastata yritysten osaamistarpeisiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Metsäkoneenkuljettajan-, maarakennuskoneenkuljettajan ja kaivosalan ammattia opiskelevat opiskelijat. Em. alojen opettajat. Metsä- ja maarakennusalan yrittäjät ja operaattorit. Kaivannais- ja louhinta-alan yrittäjät ja operaattorit. Osaamista omissa palveluissaan hyödyntävät ohjelmisto- ja konsultointialan yritykset. Konevalmistajat ja niiden tuotekehitys- ja koulutusorganisaatiot, kuten Veekmas, Ponsse, John Deere, Sandvik, Normet jne.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Metsä-alan urakoitsijat
Logistiikka-alan yritykset
Alueelliset, kansalliset ja kansainväliset tutkimus- ja koulutusorganisaatiot.
Rakennus-, talotekniikka- ja kiinteistöhuoltoalan yritykset.
Pohjois-Karjalan alueen palvelualan yritykset.
Pohjois-Karjalan kunnat ja kuntalaiset.
Kaikki Suomen kunnat ja kuntalaiset

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 387 450

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 323 009

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 536 895

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 458 391

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Liperi, Kontiolahti, Outokumpu, Nurmes, Polvijärvi, Joensuu, Tohmajärvi, Lieksa, Rääkkylä, Ilomantsi, Juuka, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 43

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 87

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 165

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
LapinLetkan suvauskoneanalyysi on tehty hankkeen suunnitteluvaiheessa. Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen toiminnassa kehitetään tasa-arvoa lisääviä käytäntöjä ja toimintatapoja teknologian keinoin, mikä omalta osaltaan purkaa töiden jakautumista sukupuolen mukaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen tavoitteena on kehittää työn analysointia ja tuoda esille operaattoriammattien soveltuminen molemmille sukupuolille. Hankkeen toimenpiteissä (infotilaisuudet, koulutus, tiedottaminen ja viestintä)tuodaan esille operaattorialojen soveltuminen sekä naisille että miehille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on operaattoriammatteihin valmistavien koulutuspalvelujen kehittäminen digitaalisen opetusteknologian avulla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Tehokkailla työmenetelmillä ja simulaattoreiden hyödyntämisellä opetuksessa säästetään luontoa, koneiden polttoaineiden määriä, huolto- ja korjauskustannuksia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Hankkeen tuloksena operaattoriammateissa käytetään polttoainetta vähemmän ja edistetään vähähiilisyyttä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Tehokkailla työmenetelmillä ja simulaattoreiden hyödyntämisellä opetuksessa säästetään luontoa, koneiden polttoaineiden määriä, huolto- ja korjauskustannuksia.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 2
Tehokkailla työmenetelmillä ja simulaattoreiden hyödyntämisellä opetuksessa säästetään luontoa, koneiden polttoaineiden määriä, huolto- ja korjauskustannuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei suurta vaikutusta Natura 2000 ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Tehokkailla työmenetelmillä ja simulaattoreiden hyödyntämisellä opetuksessa säästetään luontoa, koneiden polttoaineiden määriä, huolto- ja korjauskustannuksia. Jätteitä muodostuu vähemmän.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeessa ei edistetä uusiutuvien energialähteiden käyttöä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hanke parantaa alojen kannattavuutta ja edistää työllisyyttä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 4
Hankkeessa kehitetään aineettomia koulutuspalveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Tehokkailla työmenetelmillä ja simulaattoreiden hyödyntämisellä opetuksessa säästetään luontoa, koneiden polttoaineiden määriä, huolto- ja korjauskustannuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 2
Fyysisesti kuormittamattomien työmenetelmien myötä operaattoreiden työhyvinvointi kehittyy ja työkyky paranee.
Tasa-arvon edistäminen 3 3
Hankkeen toiminnassa kehitetään tasa-arvoa lisääviä käytäntöjä ja toimintatapoja teknologian keinoin, jotka omalta osaltaan purkavat töiden jakautumista sukupuolen mukaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeella ei vaikutusta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 2 2
Hankkeessa huomioidaan ympäristöosaaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja tuotteistaa Riverian operaattoriammatteihin valmistavien metsäkoneenkuljettajan, maarakennuskoneen kuljettajan ja kaivosmiehen koulutuspalveluja ja yhtenäistää oppimisympäristöjen mittaus- ja analysointiominaisuuksia, jotta pystyttäisiin tunnistamaan opiskelijoiden työn suunnittelussa ilmeneviä puutteita ja kyettäisiin kehittämään opetusmenetelmiä ja yhtenäistämään työsuorituksesta annettavaa palautetta tukemaan oppimisprosessia. Hankkeessa pilotoitiin kuljettajien henkilökohtaiseen taitotasoon perustuvia yksilöllisiä koulutuspolkuja ja kehitettiin oppimistulosten mittaamiseen ja arviointiin soveltuvia menetelmiä. Myös oppimisympäristöjä ja opetusmateriaalia kehitettiin tukemaan tavoitteita sekä tuettiin alojen vetovoimaisuutta. Hankkeen rinnalla kulkeneessa Pohjois-Karjalan maakuntaliiton rahoittamassa investointihankkeessa (Taitojen Opetus – Digitaalinen opetusteknologia operaattoriammateissa A75113), hankimme Riverialle metsäalan kenttäsähkösimulaattoreita, monikonesimulaattoreita, liikkuvan maanrakennusalan oppimisympäristön sekä näitä tukevia ohjelmistoja ja anturointeja, joiden avulla pystyimme kehittämään tässä hankkeessa olleita työpaketteja.

Hankkeessa oli 4 työpakettia:

1. Työssä tarvittavien taitojen opetukseen sekä osaamisen tunnistamiseen ja kuvaamiseen vaadittavien tietojen määrittäminen
2. Työskentelystä mitatun tiedon analysointi ja työprosessien kehittäminen
3. Opetusmateriaalin ja oppimisympäristöjen kehitystyö
4. Taitojen opetus 2020-koulutuskonseptin kehittäminen

Hankkeessa kehitettiin Riverian käyttöön vaiheistetun opetusmallin mukaisia koulutusrakenteita alojen koulutuspalveluihin. Hankkeessa pilotoitiin datankeruulaitteistoja, joilla osaamistason kartoitus on mahdollista toteuttaa, koneopetuksen eri vaiheissa. Laajan kartoitustyön avulla yhteistyössä alojen yritysten, koulutusorganisaatioiden sekä tutkimuslaitosten kanssa määriteltiin keskeiset mitattavat muuttujat kuljettajan koneenkäsittelyä mittaavissa prosesseissa. Tavoitteemme mukaisesti olimme vahvasti jakamassa tietoa muiden koulutusorganisaatioiden sekä maakuntien toimijoiden kanssa. Hankkeen tuloksena parannettiin Pohjois-Karjalan operaattorialojen koulutuspalveluiden osaamista ja tasoa. Operaattorialojen toimijoiden kanssa yhteistyö tiivistyi ja rohkaisimme yrityksiä hyödyntämään jatkuvan oppimisen rakenteita myös työelämässä olevien osalta. Pitkän aikavälin tavoitteena on, että hankkeen ansiosta maakunnan operaattoriammateissa ja niiden koulutuksessa tehokkaiden työmallien avulla kasvihuonekaasut vähenevät ja toiminta tehostuu.


1.Työssä tarvittavien taitojen opetukseen sekä osaamisen tunnistamiseen ja kuvaamiseen vaadittavien tietojen määrittäminen

Osaamisen tunnistamiseen ja kuvaamiseen vaadittavien tietojen määrittämisessä on hyödynnetty laajasti yhteistyöverkostoja. Verkostot ovat kattaneet oppilaitokset, alojen yritykset sekä sidosryhmät. Myös alojen opetushenkilöstöä osallistui vaadittavien tietojen määrittämiseen. Tietoa kerättiin kyselyiden sekä työpajojen muodossa, kuten myös keskusteluhetkiä toteutettiin laajasti. Tukena on hyödynnetty laitevalmistajien dataa sekä tutkittua tietoa. Myös ohjelmistoalan yrityksiä osallistettiin yhteistyötilaisuuksien yhteydessä.

Mukana osaamisen tunnistamiseen ja kuvaamisen vaadittavien tietojen määrittämisessä olivat myös simulaattorivalmistajat, jotka ovat tukeneet myös tutkimustyötä aiheeseen liittyen. Laajasti yhteistyörakenteita hyödyntäen keskeisten muuttujien ja kuvaajien määrittämisprosessi tuki myös vahvasti laajempien yhteistyörakenteiden syntymistä jatkokehityksen kannalta. Myös oppilaitostyö kehittyi työpaketin toteutuksen myötä. Yrityksille toteutettujen kyselyiden myötä oli havaittavissa, että operaattoriammattien pk-yritysten osalta konedataa ei hyödynnetä työelämässä tapahtuvan oppimisen rakenteissa, eli taitotason määrittämisen merkitys korostui ennen kyseistä rakennetta.

2. Työskentelystä mitatun tiedon analysointi ja työprosessien kehittäminen

Työsuorituksesta kerätyn datan analysointia sekä työprosessien kehittämistoimia on hankkeen toimintakaudella edistetty runsaasti. Tukena on ollut kerätty data ja kartoitetut osaamisen mittarit, kuten myös laaja tutkimustieto, jota on hyödynnetty. Ohjelmistototeutuksista saatuja kokemuksia ja osaamista jaettiin laajemmin henkilöstölle. Datankeruutyökaluja on kehitetty yhteistyössä ohjelmistokehittäjien kanssa. Myös korkeakoulujen kanssa aloitettua tutkimusyhteistyötä on jatkettu muun muassa metsäalan oppimisympäristöissä.

Metsäalan virtuaalisimulaattoreita päivitettiin tukemaan digitaalisten oppimisympäristöjen rajapintoja, sekä kehitettiin toimintaa tukevia joustavia datankeruu- ja analysointiohjelmistoja, joilla osaamisen tunnistaminen ja taitotason määrittäminen mahdollista toteuttaa. Virtuaalisimulaattoreilla suoritettavien harjoitteiden raportit siirtyvät nyt digitaaliseen oppimisympäristöön, mahdollistaen kehityskeskustelut taitotason osalta virtuaalisimulaattoreilla tapahtuvan harjoittelun loppuvaiheessa. Kenttäsimulaattoreiden osalta kehitettiin Datalogger ohjelmisto, tuettiin virtuaalisimulaattoriohjelmistojen integrointia kenttäsimulaattoreihin sekä asennettiin mittaustietokoneita sekä anturointeja oikeisiin koneisiin, mahdollistaen raporttirakenteen digitaalisen oppimisympäristön rajapinnalla, myös kenttäharjoitteluvaiheessa. On keskeistä, että osaamisen kehittymistä voidaan datan avulla tarkkailla ja taitotaso varmistaa ennen koulun työmaille siirtymistä.

Toteutetut harjoitteet virtuaalisimulaattoriharjoitteiden lisäksi, joissa tiedonkeruu ja analysointiratkaisuja hyödynnetään mahdollistaen ja huomioiden myös jatkokehitys:
Kenttäsimulaattoreiden harjoitteet Datalogger-toteutuksella
Workseed-ympäristö: Metsäalan pt– Metsätraktorin käyttö
Metsäalan kenttäsimulaattoreilla toimivat myös Timberskills-harjoitteet E1
• Tusinatesti
• Kuorman keruu
• Kuorman purku
1010G ajokone
• Tusinatesti
• Kuorman keruu
• Kuorman purku
• Kuorman keruu + maastoajorata

Lamina tablet
• Maastoajorata millä vain ajokoneella

Ajotapaharjoitteet
Workseed-ympäristö: Logistiikan pt Kuljetusalan ammattipätevyyden laajennus
• Ajoharjoitus 1

Simtrainer-harjoitteet mittaustietokoneilla:
Puuautonosturi kenttäsimulaattori
• Kuorman keruu
• Kuorman purku

JCB411 HT- pyöräkone
• Lastausharjoitus

JCB 90z- kaivinkone
• Kaivuuharjoitus

3. Opetusmateriaalin ja oppimisympäristöjen kehitystyö

Opetusmateriaalin sekä oppimisympäristöjen kehitystyötä toteutettiin kaikilla hankkeessa mukana olevilla aloilla opetushenkilöstön kanssa tukien myös rinnakkaisaloja. Opetusmateriaalia päivitettiin hankehenkilöstön sekä opetushenkilöstön kanssa yhteistyössä. Moduulirakennetta hyödynnettiin rakentaessa tehtävärunkoja digitaalisiin oppimisympäristöihin. Metsäalalla jatkojalostettiin aiempien hankkeiden digirunkoja sekä tuotettiin materiaalia metsäkonekoulutukseen ja sitä tukeviin rakenteisiin. Maarakennusalalla sekä kaivosalalla opetusmateriaalin tuottaminen tapahtui vertaisoppimalla metsäalan toteutuksista.

Kehitettyjä digitaalisia oppimisympäristöjä:
• Maarakennusalan AT, Talouden ja työympäristön hallinta maanrakennusalalla
• Maarakennusalan EAT
• Metsäalan AT
• Metsäalan PT, Metsien hoito ja hyödyntäminen
• Metsäalan PT, Bofori-hankkeen materiaalin jatkokehittäminen
• Metsäala, Luonnonhoitokortin koulutusmateriaali ja oppimisympäristö
• Metsäala YTO integrointi
• Kaivosalan AT
• Kaivosalan PT
• Maanmittausalan AT
• Rakennusala PT, 3D koneohjaus

4. Taitojen opetus 2020-koulutuskonseptin kehittäminen

Koulutuskonseptia kehitettiin luoden toimintamalleja opetushenkilöstön opetuksen suunnitteluun ja toteutukseen. Tukena kehitystyölle kerättiin tutkimusdataa ja julkaistuja tutkimuksia, niin työsuoritusten taitotasojen kuin myös alueellisten yritystarpeiden kannalta. Koulutuskonseptista jalostettiin toimintamalleja opetushenkilöstön tueksi. Vaiheistetun opetusmallin koulutuskonseptia integroitiin alojen koulutusrakenteisiin. Koulutuskonseptin kehittämisen ohella tuettiin myös liiketoimintamahdollisuuksien kehittymistä alojen koulutuksissa. Koulutuskonseptin osalta suoritetun taustaprosessien avulla alojen nopea reagointi muuttuviin osaamistarpeisiin on mahdollista, mutta jatkokehitystä vaaditaan.

Koulutuskonseptin taustaprosessi:
Tutkinnon osan ydinaineksen määrittäminen->Toteutuksen runko-> Digitaalisen opetusmateriaalin sekä oppimisympäristön tuottaminen
Koulutuskonsepti:
Osaamisen kehityksen edellytyksien varmistaminen (SORA-lainsäädäntö)-> Tarvittavien tietojen hankkiminen ja ymmärrys prosesseista (teoria/käytäntö) -> Tarvittavien taitojen hankkiminen ja tietojen sitominen taitoihin sekä prosesseihin (koneopetus virtuaali) -> Taitotason määrittäminen ja kehityskeskustelu (virtuaalisimulaattorit)-> Tarvittavien taitojen hankkiminen ja tietojen sitominen taitoihin sekä prosesseihin (koneopetus kenttä)-> Taitotason määrittäminen ja kehityskeskustelu (kenttäsimulaattorit ja työkoneet)-> Tarvittavien taitojen hankkiminen ja tietojen sitominen taitoihin sekä prosesseihin (koneopetus työmaa)-> Taitotason määrittäminen ja kehityskeskustelu (konedata ja työkoneet)->Työelämässä oppiminen (ohjaus työpaikalla)-> Osaamisen arviointi->Jatkuva oppiminen työelämässä

Hankkeen toimesta järjestettiin info- ja koulutustilaisuuksia koko hankeaikana. Pienempiä esittelyitä ulkomaisille vieraille sekä alueen opettajille/kouluille toteutettiin myös. Tapahtumilla tuettiin hankkeesta tiedottamisen lisäksi alueellisen ammatillisen koulutuksen vetovoimaisuutta. Verkkoviestinnässä hyödynnettiin koulutusalojen tiimien omia sosiaalisen median tilejä, Riverian some-verkostoa sekä Riverian omia verkkosivuja.

Tasa-arvo huomioitiin hankkeen koko toiminta-aikana ja hankkeen kaikki tulokset tukevat tasa-arvon kehittymistä alojen koulutuksissa.