Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21716

Hankkeen nimi: Monikampus

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 30.4.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Koulutuskuntayhtymä Brahe

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0210287-9

Jakeluosoite: Tervahovinkatu 2

Puhelinnumero: 040135 7160

Postinumero: 92150

Postitoimipaikka: Raahe

WWW-osoite: http://www.raahenedu.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jaana Ritola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Koulutuskuntayhtymän johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jaana.ritola(at)raahenedu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 325 6413

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjois-Pohjanmaa on positiivisen rakennemuutoksen alue, missä useat eri alat kärsivät osaavan työvoiman puutteesta. Alueelle kaivataan myös uudenlaista, elinkeinorakennetta monipuolistavaa yritystoimintaa. Seutukunnan päättäjät, koulutustoimijat sekä elinkeino- ja yrityselämän edustajat ovat tiedostaneet, että koulutus on ankkuri, joka sitoo yrityksiä ja osaajia alueelle, dynamo, joka kehittää olemassa olevaa ja synnyttää uutta yritystoimintaa ja magneetti, joka houkuttelee yrityksiä ja osaajia alueelle. Hankkeen tavoitteena onkin rakentaa koulutusalusta vastaamaan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin monialaisella ja -asteisella ja perinteiset rajat ylittävällä yhteistyöllä.

Pohjois-Pohjanmaan alueella arvioidaan eri ammattien kysynnän vahvistuvan edelleen tulevien vuosien aikana. Pohjois-Pohjanmaan ammattibarometrin mukaan on entistä enemmän ammatteja, joihin työntekijän löytämisessä voi olla haasteita. Pohjois-Pohjanmaan alueen eteläisissä seutukunnissa osaajapula ilmenee mm. rakentamisen ja metallialan tehtävissä sekä tietyissä sosiaali- ja terveysalan ammateissa. Yhteistä alueille on eräiden ammattien osaajapulan nopea laajeneminen koko Pohjois-Pohjanmaan alueella. Vaikka Pohjois-Pohjanmaalla osaajatarjontaa on laajasti erilaisiin työvoimatarpeisiin, eivät työvoiman tarjonta ja kysyntä kohtaa. Ilmiön osaselittäjiä ovat ikääntyminen ja alueen muuttotappio isoille työmarkkina-alueille.

Hankkeessa rakennetaan täysin uudenlainen verkostomaisesti ja alustapohjaisesti toimiva, alueellinen kumppanuuskampus, joka mahdollistaa nopean, tarpeiden mukaisen ja ennakoivan reagoimisen työ-, yritys- ja elinkeinoelämän osaamis- ja työvoimantarpeisiin. Se tuottaa seutukunnan kärkitoimialoja palvelevia, elinkeinoelämää monipuolistavia koulutuksia alueelle ja kasvattaa alueen innovaatiopotentiaalia tarjoamalla yritys- ja elinkeinoelämälle tarpeisiin räätälöityä korkeakoulutusta ja TKI-toimintaa yhteistyössä koulutuskumppaneiden kanssa. Monikampusmalli kehittää seutukunnan koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta.
• Hankkeessa kehitetään ja tarjotaan alueen kasvualojen tarpeisiin paremmin vastaavaa koulutusta.
• Ennakoidaan laajalla verkostolla tulevaisuuden työvoima ja osaamistarpeita tavoitteena paikallisten ja alueellisten kasvu- ja rakennemuutosalojen tarvitseman koulutuksen ja palvelutarjonnan kehittäminen.
• Luodaan uudet innovatiiviset tavat korkeakouluopintojen maakuntatasoiseen saavutettavuuteen (vrt. keskuskaupungin ulkopuoliset alueet, mistä korkeakoulut ovat lopettaneet omat toimipisteensä)
• Luodaan yhteistyö- ja toimintamalleja, joilla voidaan vastata nopeasti kasvualojen osaavan työvoiman tarpeisiin.
• Tuetaan työssä olevien tai työttömien osaamisen ja ammattitaidon parantamista työelämän muuttuneisiin tarpeisiin.

TP 1 Monikampus – verkostomallin rakenteen ja alustan luominen
Kärkitoimialoihin ja niiden osaamis- ja työvoimantarpeisiin sekä tulevaisuuden työelämätarpeisiin vastaavan verkoston kokoaminen. Muodostetaan uusia ja syvennetään olemassa olevia alueellisten toisen asteen toimijoiden, ammattikorkeakoulujen, yliopistojen, työvoimaviranomaisten ja elinkeinotoimijoiden sekä yritysten välisiä kumppanuuksia ja hyödynnetään niiden tarjoamia synergiaetuja. Tuloksena yhteinen toimintamalli toisen asteen, ammattikorkeakoulun, yliopiston ja tutkimuksen sekä yritys- ja työvoimapalveluiden sekä yritysten yhteistyöhön/ennakointiin.


TP 2 Ennakointi ja tulevaisuusajattelu
Alueelle muodostetaan koulutusorganisaatioiden ja yritys- ja elinkeinoelämän toimijoiden verkosto, joka mahdollistaa nopean reagoinnin työvoiman tarpeisiin ja kasvutoimialojen osaamisvajeisiin. Seudun yritysten, elinkeinoelämän ja koulutuksen järjestäjien vuorovaikutus on toimivaa ja luontevaa ja kumppanuusmalli tuottaa alueen tarpeisiin räätälöityä koulutusta ennakoiden ja oikea-aikaisesti. Tavoitteena on alueen osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnin ja tulevaisuusajattelun työvälineiden kehittäminen.
Uudistuva elinkeinorakenne sekä ajantasainen ja ennakoiva koulutuspolitiikka antaa suojaa äkillisiä rakennemuutoksia vastaan. Jatkuva koulutus- ja elinkeinopolitiikan kehittäminen, yritysten näkökulman ymmärtäminen sekä ennakoiva ote yhteiskunnan muutoksen ymmärtämiseen nopeuttavat rakennemuutostilanteesta selviämistä. Muutosjoustavuus tarkoittaa alueen aktiivista uudistamista, joka perustuu oppimiseen ja toimiviin verkostoihin. Muuttuva toimintaympäristö (työelämä, kehittämisorganisaatiot, maakuntauudistus) asettaa vaatimukset uudenlaiselle ennakointityölle. Kuntien kehittämisorganisaatioiden uusi rooli elinvoimastrategian toteuttamisessa ja ennakointi on keskeinen osa uutta suunnittelutyötä. Maakuntauudistus luo tarpeen seutukuntia laajemmalle ennakointityölle ja yhteistyölle. Samoin työelämän kiihtynyt muutosvauhti asettaa tarpeet jatkuvalle ennakointi- ja suunnittelutyölle. Ammatillisen koulutuksen reformi sekä muut koulutuksen kärkihankkeet antavat alueelliselle työelämän tarpeita palvelevalle ennakointityölle työvälineitä uudenlaiseen toimintamalliin. Työ lähtee liikkeelle tulevaisuusajattelulla uusia näkemyksiä tuovan asiantuntijan vetämänä, ja sen perusteella laaditaan tilannekarttakuva. Tulevaisuusajattelun kautta siirrytään verkoston ennakointityöhön kehittämään perustaa työelämä- ja koulutusorganisaatioyhteistyölle. Tuloksena ennakointimalli/verkosto/ennakointitulokset Oulun eteläisen koulutus- ja elinkeinotoimijoiden käyttöön.

TP 3 Osuvaa osaamista työvoimapulasta kärsiville aloille
Ketterien mallien ja yhteistyön kehittämiseksi kohteena ovat myös oppilaitosten opettajat ja ohjaajat, joiden työelämäosaamista tuetaan työelämäjaksoilla, kuten esimerkiksi OpenDay-päivät työpaikoilla. Työelämäyhteistyö parantaa osaamista niin oppilaitosten kuin yritysten suuntaan. Yhteistyö avaa mahdollisuuksia myös työelämään ja uutta tietoa esim. piilotyöpaikoista. Työelämästä saatavan tiedon kautta voidaan osaamisen kehittämispalveluja ja koulutusta suunnata eri alojen tarpeiden mukaan - osuvampaa osaamista etenkin työvoimapulasta kärsiville aloille. Kajaanin ammattikorkeakoulu kokoaa ammattikorkeakoulututkinnon osina tarjottavia täydennyskoulutuksia ja rakentaa ja tuotteistaa niihin liittyvän koulutusmallin.Tuotteistaminen tarkoittaa toimintamallin rakentamista ja käyttöönottoa, jonka levittäminen hankkeen aikana ja jälkeen parantaa hankkeen tulosten vaikuttavuutta. Tuloksena monipuolinen työelämäyhteistyö ja kehittyvä työelämäosaaminen, joka edistää yritysten ja oppilaitosten yhteistyötä koulutuksessa, ohjauksessa. Lisäksi tehdään kiinteää yhteistyötä TE-palvelujen kanssa. Tuetaan nopeaa työllistymistä ja osaamisen kehittämistä.


TP 4 Digimentorit osaamisen kehittämisen tukena
Digimentoritoiminnan käynnistäminen, nimetyt digiohjaajat oppilaitoksissa. Nimetään oppilaitokseen digimentoreita, jotka tukevat opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamisen kehittämistä ja edistävät erilaisten digivälineiden käyttöönottoa myös työpaikoilla.
Kehitetään myös yritysten ja verkoston digiosaamista, joka mahdollistaa joustavat työskentely ja kehittämismallit. Tuloksena digiosaamisen kehittyminen työpaikoilla ja verkostossa.

TP 5 Hankkeen hallinto ja viestintä
Hankkeen käynnistäminen, toimeenpano, seuranta, raportointi sekä hankkeen toimenpiteitä ja etenemistä koskeva ulkoinen ja sisäinen viestintä.

Tulokset

Vahvistetaan oppilaitosten, korkeakoulujen ja työelämän yhteistyötä. Hankkeen tulokset:
1. Tuloksena yhteinen alusta ja toimintamalli toisen asteen, ammattikorkeakoulun, yliopiston ja tutkimuksen sekä yritys- ja työvoimapalveluiden sekä yritysten yhteistyöhön.
2. Alueelle on muodostunut sen kärkiosaamisalueiden tarpeisiin vastaava koulutusorganisaatioiden ja yritys- ja elinkeinoelämän toimijoiden verkosto, joka mahdollistaa nopean reagoinnin työvoiman tarpeisiin.
3. Alueen yritysten, elinkeinoelämän ja koulutuksen järjestäjien vuorovaikutus on toimivaa ja luontevaa ja kumppanuusmalli tuottaa alueen tarpeisiin räätälöityä koulutusta myös ennakoiden ja oikea-aikaisesti.
4. Ennakointimalli ja käytänne, joka jatkuvasti palvelee verkostoa tarjoten päivittyvää ennakointitietoa alueen työelämä- ja koulutustarpeista.
5. Tasapuolinen ja yhdenvertainen korkeakoulusaavutettavuus alueella, jossa ei ole omaa korkeakouluyksikköä
6. On vastattu työelämän osaamistarpeisiin kehittämällä ja lisäämällä kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutustarjontaa, koulutuksen laatua ja joustavuutta. Alueen osaamispääoma ja vetovoima on kasvanut ja elinvoima vahvistunut.
7. Verkostojen ja oppilaitosten digivuorovaikuksen kehitys.
8. On vahvistettu alueen oppilaitosten ja korkeakoulujen työelämäyhteistyötä monialaisilla, toimialojen rajat ylittävillä osaamisverkostoilla.


4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti työttömiin/työssäoleviin aikuisväestöön, sekä työnhakijoihin, koulutuksesta valmistuneisiin ja koulutuksen keskeyttäneisiin.
Korkeakoulujen ja toisen asteen oppilaitosten henkilökunta/opettajat/ohjaajat/opiskeluhuollon henkilöstö.
Hankkeessa kehitetään uudenlaisia toimintamalleja ja ratkaisuja olemassa oleviin palveluihin ja edistetään ennakoivaa lähestymistapaa toimintamallien rakentamisessa.
Yrittäjät ja yritysten henkilöstö, esimerkiksi digiosaamisen ja työelämäyhteistyön kehittämisen suhteen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Seutukuntien asukkaat, kunnat ja muutorganisaatiot, rekrytointiyritykset

-opiskelijat
-työttömät, työnhakijat
-opintojen loppuvaiheessa olevat nuoret työnhakijat
-yrityspalveluhenkilökunta
-elinkeinoelämän yhteistyökumppaneiden/kehittämisorganisaatioiden henkilökunta (yrityspalvelut, TE -palvelut)

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 289 115

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 289 115

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 361 398

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 361 398

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Raahen, Haapavesi-Siikalatvan, Nivala-Haapajärven, Ylivieskan

Kunnat: Raahe, Oulainen, Siikajoki, Pyhäjärvi, Alavieska, Sievi, Siikalatva, Merijärvi, Kalajoki, Kärsämäki, Ylivieska, Pyhäntä, Haapavesi, Pyhäjoki, Nivala, Haapajärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 32

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 35

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 155

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Pyritään sukupuolisensitiiviseen toimintaan hankkeessa sekä sisällön että toiminnan osalta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Pyritään sukupuolisensitiiviseen toimintaan hankkeessa sekä sisällön että toiminnan osalta. Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Hankkeessa arvioidaan toteutuksen eli valittujen toimintamallien vaikutusta sukupuolten tasa-arvon kannalta, esim. työllistyminen, väyläopintojen toteutuminen, osaamisen tason kehittyminen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tasa-arvo huomioidaan hankkeen tavoitteissa, suunnittelussa ja tarkastelussa otetaan huomioon sukupuolinäkökulma/toimintaympäristö.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 5
Hankkeessa edistetään verkko- ja etäopetusta, joka vähentää liikenteen päästöjä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 3 5
Liittyy edelliseen, sekä mahdollistetaan TKItoiminnan kautta syntyvät ilmastonmuutosta ehkäiseviä innovaatoioita, esim. teollisuusyrityksissä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 5
TKI-toiminnan mahdollistavat innovaatiot, myös välillisesti, esim. matkailuelinkeinon kehittämisen kautta kasvava tietoisuus monimuotoisen luonnon eduista.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 2 5
Liikenteen vähentäminen etä- ja verkkoopetuksen kautta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 4
TKI-toiminnan innovaatiot ja verkko- etä opiskelun edistäminen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 5
TKI-toiminnan innovaatiot.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 10
Koulutus- ja TKI-toiminta edesauttavat luomaan kestävää elinkeinorakennetta ja monipuolistamaan sitä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 4 6
Uusien palvelutuotteiden kehittäminen/ TKI-toiminnan kautta syntyvät tuotteet, palvelut ja toimintatavat.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Etä- ja verkko-opetuksen edistäminen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 10
Työllisyyden parantaminen ja koulutusmahdollisuuksien edistäminen vaikuttavat merkittävästi hyvinvointia parantavasti.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Naisten työllisyyden edistäminen teknisillä aloilla, naistyöpaikkojen luominen, molempien sukupuolten koulutustasa-arvon edistäminen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 10
Tasa-arvoiset mahdollisuudet hyötyä korkeakoulutuksen tuottamasta osaamispääomasta.
Kulttuuriympäristö 3 7
Koulutuksen kehittämisen kautta mahdollistuvat tuotteet ja innovaatiot, uudet palveluratkaisut tulevaisuudessa esim. virtuaalimatkailu kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 3 7
TKI-toiminnan mahdollistava osaaminen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke kokosi laajan toimijaverkoston ja loi yhteisen toimintamallin toisen asteen, ammattikorkeakoulun, yliopiston ja tutkimuksen sekä yritys- ja työvoimapalveluiden sekä yritysten yhteistyöhön/ennakointiin. Hanke rakensi myös paikallisen Monikampus-mallin, jossa keskeistä on elinkeinoelämälle tärkeiden korkeakoulutusten tuominen alueelle. Hankkeessa luotiin lisäksi jatkopolut ja etsittiin korkeakoulukumppanit kaikille toisen asteen koulutusaloille. Alustana korkeakouluyhteistyölle on toiminut Koulutuskeskus Brahe.
Monikampusmallissa yhteistyötä voidaan tehdä sekä koulutuksen että tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKI) näkökulmista. Käytännön yhteistyötä voidaan tehdä tapauskohtaisesti, hankevetoisesti tai strategisesti, ja mallia voi toteuttaa niin kunta- kuin seutukuntatasollakin.

Ennakoinnin työpaketissa keskeistä on ollut ennakointiosaamisen ja -kyvykkyyden kasvattaminen Oulun eteläisten seutukuntien alueella ja hankkeen toteuttajaorganisaatioissa ja toimivan ennakointiverkoston rakentaminen. Ennakointitoimenpiteissä on etsitty vastauksia niin lyhyen kuin pitemmänkin aikavälin osaamisen muutosajureihin alueella. Tämän lisäksi on kehitetty ja pilotoitu lyhyen ja keskipitkän osaamisen ennakoinnin mallia, joka olisi niin oppilaitoksille kuin elinkeinoelämän tarpeisiin helppokäyttöinen, mutta kuitenkin luotettavaa tietoa tuottava.

Osaavaa osaamista työpaketin keskeiset toimenpiteet ovat kohdistuneet opettajien työelämäyhteistyön kehittämiseen ja lisäämiseen sekä siirtymisten sujuvoittamiseen koulutusasteelta toiselle ja valmistumisen nopeuttaminen. Työpaketin toimenpiteillä on myös kehitetty ja lisätty toisen asteen ja korkea-asteen yhteistyötä ja verkottumista.

Hankkeen aikana käynnistettiin oppilaitoksen digimentoritoiminta ja nimettiin digiohjaajat. Digimentorit ovat tukeneet opetus- ja ohjaushenkilöstön digiosaamisen kehittämistä ja edistäneet erilaisten digivälineiden käyttöönottoa, myös työpaikoilla.

Julkaisuja hankkeelle kertyi lähes 20, merkittävimpänä 19 kirjoittajan voimin tehty hankkeen 77-sivuinen julkaisu https://www.theseus.fi/handle/10024/508105