Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21717

Hankkeen nimi: Yhdessä taitaen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 28.2.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0116480-8

Jakeluosoite: Alppikatu 2

Puhelinnumero: +358977501

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.hdl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Emma Nylund

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: emma.nylund(at)hdl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505022455

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Rinnekoti-Säätiö sr, 0201976-8
Turun kristillisen opiston säätiö, 0915313-4
Invalidisäätiö (Ammattiopisto Live), 0201375-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yhteishankkeen luodaan kohderyhmän elinikäisen oppimisen edellyttämien taitojen (luku-, numero- ja tvt-taidot) kehittämiseen tähtääviä toimintamalleja. Hankkeessa keskitytään työtapojen ja menetelmien kehittämiseen, mallintamiseen ja vaikuttavuuden todentamiseen sekä kohderyhmän kestävien työ- ja koulutuspolkujen lisäämiseen.

HANKKEEN TAVOITTEENA
1. Vähentää ennakoivasti ja korjaavasti sen väestöryhmän osuutta, joilla on puutteita oppimisen perustaidoissa ja jotka ovat työ- tai koulutuselämän ulkopuolella tai vaarassa joutua sinne.
2. Lisätä ohjaus- ja opetushenkilöstön sekä työelämän tietoisuutta kohderyhmän kohtaamiseen ja huomioimiseen osana oppimis- ja työyhteisöjen toimintaa
3. Mahdollistaa kestävä kiinnittyminen kohti koulutusta ja työtä tarjoamalla kohderyhmälle kokonaisvaltaista tukea osallisuuden, sosiaalisen vahvistumisen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseksi.
4. Edistää kohderyhmän asemaa ja tukea toimintakulttuurin muutosta viestimällä hankkeen onnistumisista ja kokeilujen vaikuttavuudesta.

HANKKEEN TOIMENPITEINÄ
1. Hanketoteuttajat tekevät yhdessä nykytila-analyysin toiminnoistaan, jonka pohjalta laaditaan yksityiskohtainen toimenpidesuunnitelma kehittämistoimenpiteistä.
2. Keskeisten yhteistyötahojen kanssa solmitaan yhteistyön sisällön määrittelevä erillinen sopimus.
3. Hankkeelle avataan oma avoin työtila, jonka kautta on mahdollista edistää ja seurata hankkeen etenemistä.
3. Hankkeelle laaditaan viestintäsuunnitelma.
4. Ohjaus- ja opetushenkilöstölle sekä työelämälle järjestetään työpajaprosesseja ja koulutuksia.
5. Mallien (3-5 kpl) kokeiluja käytännössä. Kokeilemalla kehittäminen mahdollistaa tavan viedä ideat suunnittelupöydältä toteutukseen ketterästi.
6. Hankkeen vaikuttavuuden ja asiakastyytyväisyyden rakentaminen. Hankkeen kokeiluihin osallistuvan kohderyhmän asiakastyytyväisyyttä ja aikaansaatua muutosta seurataan
7. Kohderyhmä osallistetaan kehittämiseen asiakaslähtöisten mallien rakentamiseksi koko hankkeen ajan.
8. Hankkeessa kehitetyt parhaat käytänteet mallinnetaan palvelumuotoilun keinoin, jotta kynnys mallien leviämiseen ja laajempaan käyttöönottoon madaltuu.
9. Hankkeen toteutuksen arviointi tehdään TAIKOJA II-koordinaationhankkeen suositusten mukaisesti.

HANKKEEN TULOKSENA 1) Kohderyhmien tukemiseksi on syntynyt asiakaslähtöisiä menetelmiä ja työkaluja; 2) 200 henkilöä on osallistunut hankkeeseen, joista 52% on edennyt työllisyys- ja koulutuspoluille. Kohderyhmän perustaidot, sekä koettu hyvinvointi, toimintakyky ja osallisuuden tunne ovat kohentuneet; 3) Innovatiivinen kehittämistyö saattaa kohderyhmien parissa toimivat tahot uudenlaiseen yhteistyöhön; 4) Kehitettyjen toimintamallien vaikutukset on pystytty osoittamaan hankkeessa käytössä olevilla mittareilla; 5) Osittain myös sote-uudistukseen tähtääviä yhteistoimintamalleja on pilotoitu ketterästi toimintaympäristö ja kohderyhmä huomioiden julkisen ja kolmannen sektorin välillä.

HANKKEEN VAIKUTUKSENA kohderyhmän kiinnittymien koulutus- ja työelämäpoluille lisääntyy hankkeen toimintaympäristössä. Pitkällä aikavälillä uudet toimintatavat oppimisen perustaitojen kohentamiseksi leviävät edistäen laajasti tehokkaampia tukimuotoja kohderyhmälle.

SUKUPUOLINÄKÖKULMA valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa mies- ja naiserityisyyden huomioimista, sekä pyrkimystä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta takaamalla vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille paremmat mahdollisuudet edetä koulutukseen ja työllistymiseen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat yli 15-vuotiaat henkilöt, joilla on puutteellinen osaaminen luku- ja kirjoitustaidossa, matemaattisissa taidoissa sekä tieto- ja viestintäteknisissä taidoissa ja näin ollen korostunut riski jäädä opiskelun ja työelämän ulkopuolelle. Tai he ovat jo jääneet ulkopuolelle. Usein haasteet sosiaalisissa taidoissa linkittyvät edellä mainittuihin. Hakija ja osatoteuttajat tavoittavat kohderyhmän olemassa olevien palvelujensa kautta.

Hankkeessa tähdätään kohderyhmän kokonaisvaltaiseen osallistamiseen sekä kehittämisessä että toteutuksen arvioinnissa. Osallistaminen tukee vahvasti asiakaslähtöisten ratkaisujen kehittymistä. Lisäksi osallistamisella pyritään hälventämään oppimisvaikeuksiin ja lieviin kehityshäiriöihin kytkeytyvää häpeää yksilö- ja yhteiskunnallisella tasolla. Asiakkaan tietoisuus ilmiön yleisyydestä sekä selittävien tekijöiden moninaisuudesta voimistuu osallisuuden myötä mikä osaltaan lisää yksilön yhdenkuuluvutta koulutukseen, työhön ja yhteiskuntaan.

Hankkeen toisena kohderyhmänä ovat toteuttajien opetus- ja ohjaushenkilöstö, jonka keskuudessa on havaittavissa osaamisaukkoja liittyen elinikäisen oppimisen (luku-, numero- sekä tieto- ja viestintätekniset) taidoissa havaittavien puutteiden sekä niihin liittyvien taustatekijöiden (autismikirjon piirteet, laaja-alaiset oppimisvaikeudet, kielelliset vaikeudet) tunnistamisessa. Organisaatiorajat ylittävä yhteistyö avaa ammatillisesti uusia näkökulmia työhön. Hanke tähtää opetus- ja ohjaushenkilöstön osaamiseen vahvistamiseen koulutuksen ja käytännön pilotointikokeilujen kautta. Onnistumiseen vaaditaan vahvaa yhteistyötä yli organisaatiorajojen, joka jatkuu myös hankkeen jälkeen.

Hanketoteuttajat sijoittuvat maantieteellisesti laajalle alueelle ja kohderyhmäpainotuksissa on toteuttajien välillä eroja, jotka liittyvät pääosin toimintaympäristöön. Kohderyhmäeroavaisuudet mahdollistavat elinikäisen oppimisen taitojen tunnistamiseen ja kohentamiseen kohdentuvien menetelmien kehittämisen laaja-alaisesti eri erityistarpeita huomioiden (kuten hitaasti kieltä oppivat maahanmuuttajataustaiset ja koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevat nuoret, joilla on laaja-alaisia oppimisvaikeuksia). Osatoteuttajien toisistaan poikkeavat profiilit mahdollistavat myös toimenpiteiden kohdentamisen hankkeen aikana sekä ennakoiden että korjaavasti. Hankkeessa on mukana myös oppivelvollisuuden piiriin kuuluvia kohderyhmän edustajia.

Kohderyhmän moninaisuus sekä selkeästi organisoitu ja johdettu hanketoteutus mahdollistaa laaja-alaisen lisäarvon tuottamisen elinikäisen oppimisen perustaitojen kohentamiseksi matkalla kohti työ- ja koulutuspolkuja.

KOHDERYMÄ, HELSINGIN DIAKONISSALAITOKSEN SÄÄTIÖN VAMOS-PALVELUT
- Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen riskissä olevat tai jo ulkopuolelle jääneet 16-29-vuotiaat nuoret, joilla on haasteita luku-, numero- sekä tieto- ja viestintäteknisissä perustaidoissa.   

Vamoksessa työskennellään tavoitteellisesti 16-29-vuotiaiden koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien tai sinne riskissä joutuvien nuorten kanssa. Toiminta tähtää perustaitojen kohentumiseen sekä kokonaisvaltaisen tuen avulla kestävään kiinnittymiseen kohti työ- ja koulutuspolkuja. Laaja-alaisiin oppimisvaikeuksiin linkittyvää problematiikka on tunnistettavissa työntekijäarvioiden mukaan runsaasti kohderyhmän keskuudessa. Koska neurokognitiiviset vaikeudet ja sosiaaliset ongelmat esiintyvät usein yhdessä myös tässä hankkeessa tarjotaan nuorille kokonaisvaltaista tukea kohti työ- ja koulutuspolkuja.

KOHDERYHMÄ, HELSINGIN DIAKONISSASÄÄTIÖN RINNEKOTI-PALVELUT (Oma säätiäönsä 31.12.2019 asti)
- Kaikenikäiset osatyökykyiset ja vammaiset, kehitysvammaiset sekä autismikirjon henkilöt.

Rinnekoti-Säätiön asiakkaita ovat vammaiset, kehitysvammaiset ja autismikirjon henkilöt. Heidän osallisuutensa yhteiskunnasta ei toteudu täysimääräisesti, tasavertaisesti eikä yhdenvertaisesti muiden kanssa. Osalla Rinnekoti-Säätiön kohderyhmistä on luku-, numero- sekä tieto- ja viestintäteknisiin perustaitoihin liittyviä puutteita, jotka hankaloittavat tai estävät heidän pääsynsä ja kiinnittymisensä opintoihin, työpoluille tai työelämään, vaikka se muutoin olisi realistista. Usein henkilöillä on haasteita myös sosiaalisissa taidoissa.

KOHDERYHMÄ, INVALIDISÄÄTIÖN AMMATTIOPISTO LIVE
- Kaikenikäiset, mutta erityisesti nuoret henkilöt, joilla on tai on ollut merkittäviä ja laajoja haasteita opiskella ammattiin tai hakeutua koulutukseen

Kohderyhmällä on tai on ollut merkittäviä ja laajoja haasteita opiskella ammattiin tai hakeutua koulutukseen. Heidän joukossaan niillä, joilla on puutteelliset perustaidot luku- ja kirjoitustaidossa, matemaattisissa taidoissa sekä tieto- ja viestintäteknisissä taidoissa, on korostunut riski jäädä pysyvästi opiskelun ja työelämän ulkopuolelle. Puutteelliset perustaidot näkyvät myös henkilön valmiuksissa hakeutua palveluiden piiriin tai koulutukseen.

KOHDERYHMÄ, TURUN KRISTILLINEN OPISTO
- Heikot perustaidot omaavat aikuisten perusopetuksessa tai maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa opiskelevat, jotka eivät etene opinnoissaan eivätkä siten pääse jatko-opintoihin tai työllisty.

- Koulutuksen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen riskissä olevat tai jo ulkopuolelle jääneet maahanmuuttajat, joilla on haasteita luku-, numero- sekä tieto- ja viestintäteknisissä perustaidoissa.

Maahanmuuttajille suunnattujen koulutusten yhtenä merkittävänä haasteena ovat opiskelijat, jotka eivät opi eivätkä siten etene opinnoissaan. Opiskelijat saattavat käydä samoja koulutuksia useita kertoja ilman tuloksia. Kyseisten opiskelijoiden osalta voidaan siis todeta, että koulutus ei ole merkittävästi hyödyttänyt opiskelijoita tai koulutus on ollut väärällä tavalla järjestetty. Lisäksi hankkeessa kehitetyistä menetelmistä ja materiaaleista hyötyvät välillisesti muut maahanmuuttajien kotoutumiskoulutuksessa ja aikuisten perusopetuksessa opiskelevat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat asiakkaisiin linkittyvät palveluntarjoajat kuten työllisyys- ja nuorisopalvelut, muut oppilaitokset, sekä kohderyhmän parissa työskentelevät järjestöt ja vapaaehtoiset. Hankkeen toimia esitellään laajasti välillisille kohderyhmille päällekkäisen toiminnan välttämiseksi, synergiaetujen aikaansaamiseksi sekä hyväksi havaittujen mallien levittämiseksi. Konkreettiset viestinnän keinot ja mahdolliset yhteistyömuodot ja -tahot määritellään toimintaa käynnistettäessä, TAIKOJA II-koordinaatiohanketta konsultoiden.

Välillisinä kohderyhminä ovat hanketoteuttajien olemassa olevat yhteistyöyritykset. Suomi elää nousukautta ja työllisyyden parantuessa lähestytään rakennetyöttömyyden rajaa. Samanaikaisesti osa työnantajista kärsii työvoimapulasta. Tällä hetkellä työnantajilta puuttuu valmiuksia vastata vaikeasti työllistyvien tarpeisiin erityisesti työsuhteen alussa. Yritykset tarvitsevat tukea sekä osaamisen ja ymmärryksen lisäämistä, jotta valmiudet tukea kestävää työllistymistä ja työelämässä tapahtuvaa oppimista paranevat. Hanketoteuttajilla on olemassa olevia yhteistyöyrityksiä, joilla on jo kokemusta erityisryhmien työllistämisestä. Yhteistyötä ja yhteistyöyritysten määrää kasvatetaan edelleen hankkeen aikana. Uusia yhteistyötahoja ei voida nimetä vielä hakuvaiheessa. Yrityksiä sitoutetaan työllistämisyhteistyöhön koulutuksen ja tiedottamisen keinoin. Työnantaja-asiakkuuksien koordinoimisessa hyödynnetään päätoteuttajan osalta CRM-järjestelmää. Keskeisten kumppaneiden kanssa tullaan solmimaan yhteistyösopimukset ja yhteistyön tuloksellisuutta tullaan seuraamaan.

Yhteistoimintamallien myötä voidaan toteuttaa yhä vaikuttavampaa tukea ja kestävämpiä jatkopolkuja sekä lisätä ymmärrystä laaja-alaisten oppimisvaikeuksien meerkityksellisyydestä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 131 281

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 83 179

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 480 754

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 83 179

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 18

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli nuorten syrjäytymistä hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Analyysi hyödynsi Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimusta syrjäytyneiden nuorten profiilista perustuen 120 Vamos-nuorten palveluja käyttävän 18-29-vuotiaan nuoren haastatteluun. Tutkimuksen tekivät 2014 Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saari ja Helsingin Diakonissalaitoksen erityisasiantuntija Olli Alanen. Kirjoittajana toimi myös Diakoniaammattikorkeakoulun dosentti Sakari Kainulainen. Yleensä ottaen erityisryhmissä on enemmän miehiä kuin naisia, olipa sitten kyse koulupudokkaista, päihteidenkäyttäjistä tai asunnottomista. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa. Koulupudokkaista valtaosa on poikia. Heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa tyttöjä useammin. Heistä useammalla ei ole ollut lapsena ystäviä, ja heidän muistonsa koulusta ovat huomattavasti huonommat kuin tytöillä. Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksessa lähes puolet nuorista miehistä (44 %) oli kokenut koulukiusaamista, mikä on merkittävästi enemmän kuin samanikäisillä naisilla (22 %). Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksen mukaan syrjäytyneillä nuorilla miehillä on nuoria naisia useammin taustallaan lastensuojelua, asunnottomuutta, päihdehoitoa ja psykiatrista hoitoa. Miesten kuva itsestään on nuoria naisia rikkinäisempi sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Kehollisuuteen liittyvät kysymykset nousivat tutkimuksessa hyvinvoinnin kannalta yhdeksi merkityksellisimmistä tekijöistä, sillä nuoret miehet kärsivät yllättäen merkittävästi enemmän ulkonäköön ja painoon liittyvistä ongelmista kuin nuoret naiset. Työntekijät tulkitsivat tämän tyytymättömyyden kumpuavan kokemuksesta maskuliinisuuden puutteesta. Nuoret miehet olivat myös merkittävästi tyytymättömämpiä asumiseensa kuin samanikäiset naiset. Kokemuspohjainen tieto osoittaa, että moni nuori mies tarvitsisi tukea itsenäiseen asumiseen liittyvissä asioissa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma tullaan huomioimaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Vamostyöotteeseen perustuvissa nuorten ryhmissä huomioidaan nais- ja mieserityisyys esimerkiksi panostamalla siihen, että nuorille miehille annetaan tilaa ja konkreettista tekemistä. Pohdittaessa nuorten mahdollisia työllistymispolkuja, pyritään työelämän tarjoamia vaihtoehtoja käsittelemään työelämän segregaatiota vähentävästi. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lievennetään eri aloihin liittyviä stereotypioita miesten ja naisten töinä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeen toimintakunnilla on Natura 2000-ohjelman kohteita, mutta ne eivät liity hankkeen toteuttamiseen.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 1 0
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi on luontevaa, että Vamoksen toiminnoissa käytetään paljon uusiomateriaaleja ja kaikki jätteet kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 0
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien heikossa työmarkkinaasemassa olevat nuoret.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 3
Hankkeessa tuotetaan palveluita ja sektorirajat ylittäviä palvelurakenteita nuorisotakuun ja uuden sosiaalihuoltolain vaatimuksiin vastaamiseksi. Merkitys on huomattava, sillä eurooppalaisten tutkimusten mukaan nuorten jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutui 153 miljardin euron taloudellinen tappio vuonna 2011. Tämä on varovainen arvio, ja määrä vastaa 1,2 % prosenttia EU:n BKT:sta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Nuoret ovat kiinnostuneita kestävästä kehityksestä ja siksi liikkuminen nuorten kanssa tapahtuu julkisilla liikennevälineillä ja kävellen sekä pyöräillen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Nuorten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä. Nuorisotakuun toteuttaminen edistää nuorten yhdenvertaisten oikeuksien sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden toteutumista työelämässä ja koulutuksessa. Työskentely perustuu yksilölliseen kohtaamiseen ja lähtee nuoren omista tarpeista. Nuori on aina osallinen itseään koskeviin prosesseihin ja päätöksiin. Toiminnan vapaaehtoisuus tukee tätä näkökulmaa.
Tasa-arvon edistäminen 5 3
Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että vaikeaan työmarkkina-asemaan johtavat polut ja nuorisotyöttömyys ilmiönä kohdistuvat miehiin ja naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista "naisten töinä" ja "miesten töinä".
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 2
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Kaikille vaikeassa työmarkkina-asemassa oleville nuorille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet koulutukseen ja työllistymiseen, heidän taustoistaan riippumatta.
Kulttuuriympäristö 1 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Ympäristöosaaminen 2 0
Nuorille ympäristöasiat ovat itsestään selvästi osa arkea. Siksi Vamoksen yksiköissä on ympäristövastaavat, jotka toimivat ympäristöasioiden perehdyttäjinä, arjen toteutuksen ohjaajina ja kehittäjinä.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-