Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21723

Hankkeen nimi: Insinööriksi Suomeen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Turun ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528160-3

Jakeluosoite: Joukahaisenkatu 3

Puhelinnumero: 050 5985 671

Postinumero: 20520

Postitoimipaikka: Turku

WWW-osoite: http://www.turkuamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tauriainen Mari

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hankeasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.tauriainen(at)turkuamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5985 718

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Turun Yliopisto, 0245896-3
Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, 1015428-1

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa konseptoidaan yhdessä työelämätoimijoiden kanssa uudenlainen opintopolku ja toimintamalli insinöörien osaamisen päivittämiseksi. Tavoitteena on hyödyntää korkeakoulutettujen maahanmuuttajien jo olemassa oleva osaaminen, rakentaa osaamisen päivittämiseen uusi toimintakonsepti sekä saada siten kasvumuutosaloille lisää työvoimaa. Tavoitteena ei siis ole suorittaa päällekkäisiä tutkintoja jo olemassa olevan tutkinnon lisäksi, vaan hankkia todennettavaa täsmäosaamista opiskelijan ja työelämän tarpeisiin perustuen.

Maahanmuuttajataustaisille potentiaalisille työntekijöille ei ole ollut tarjolla selvää opintoväylää, joka tarjoaisi heille tiedon suomalaisesta työelämästä ja kielestä ammatillisten opintojen lisäksi. Hankkeessa suunnitellaan ja konseptoidaan opintopolku, jossa yhdistyvät valmentava koulutus sekä muunto- ja lisäkoulutus. Koulutukset suoritetaan jatkumona peräkkäin, koska nyt ongelmana on ollut koulutusten erillisyys ja opiskelija on saattanut jäädä ”tyhjän päälle” suoritettuaan valmentavan koulutuksen. Uudessa opintopolussa opiskelijat ohjataan valmentavan koulutuksen jälkeen suoraan ammatillisten opintojen pariin.

Opintopolun ja toimintamallin kehitystyö sisältää suunnittelu- ja konseptointivaiheen sekä pilotointivaiheen, jonka perusteella mallia testataan ja kehitetään edelleen. Oleellista on kehittää toimintamallin lisäksi yhteistyössä opettajien kanssa pedagogisia hybridiopetusratkaisuja, joissa korostuvat autenttiset oppimisympäristöt työssä sekä digitaalisuutta hyödyntävät ratkaisut.

Hankkeen tuloksena syntyy uusi konseptoitu opintopolku maahanmuuttajataustaisille, ulkomailla koulutuksensa suorittaneille insinööreille ja muille korkeakoulutetuille. Opintopolun avulla nopeutetaan pääsyä työelämään tai mahdollisesti kasvatetaan mahdollisuuksia hakea jatkotutkintoon. Hankkeessa järjestetyn osallistujien tietous suomalaisesta työelämästä on lisääntynyt. Suomen kielen taito on vahvistunut ja työllistymisen mahdollisuudet koulutusta vastaavalle alalle ovat parantuneet.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Koulutukseen osallistuvat ulkomailla korkeakouluopintoja suorittaneet maahanmuuttajat ovat ensisijainen kohderyhmä. Opettajat ja muu korkeakoulujen henkilöstä toissijainen kohderyhmä. Opettajat ovat myös vahvasti mukana kehittämässä uudenlaista toimintamallia yhdessä työelämätoimijoiden kanssa, näin ollen myös he ovat osallistujia.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä on kaikki Suomen korkeakoulut, joille suunnitellaan ja konseptoidaan uusi opintopolku hyödynnettäväksi. Välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää myös työelämätoimijoita ja tarkemmin eri alueiden yrityksiä, jotka kärsivät työvoimapulasta.
Työnantajaosapuolen asenteiden on todettu olevan merkittävässä roolissa maahanmuuttajien työllistymisessä.


Ensimmäisen rekrytoinnin merkitystä on pidetty ratkaisevana. (Eronen ym. 2014: 67–68.)
https://tem.fi/documents/1410877/2859687/Maahanmuuttajien+ty%C3%B6llistyminen+10022014.pdf

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 196 973

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 123 852

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 262 633

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 165 138

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun, Tampereen

Kunnat: Sauvo, Vesilahti, Naantali, Nokia, Turku, Masku, Tampere, Orivesi, Nousiainen, Paimio, Pirkkala, Lempäälä, Hämeenkyrö, Lieto, Mynämäki, Kangasala, Rusko, Raisio, Ylöjärvi, Kaarina, Pälkäne

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 40

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelussa toteuttajat ovat tehneet toimintaympäristöanalyysin sukupuolinäkökulmasta. Tutkimukset ja tilastot osoittavat, että maahanmuuttajanaisten on miehiä haasteellisempi saada työpaikka. Ulkomaalaistaustaisten miesten työllisyysaste oli vuonna 2015 vain muutaman prosenttiyksikön matalampi kuin suomalaistaustaisilla miehillä. Syyksi tähän on esitetty mm. maahanmuuttajanaisten perheellistyminen verrattain varhaisessa iässä. Naiset hoitavat lapsia kotona, jonka vuoksi kouluttautuminen ja työkokemus siirtyvät ja perheellisenä niitä on myös myöhemmässä vaiheessa hankalampi saavuttaa. Tämän vuoksi myös kotoutuminen hidastuu, sillä naiset eivät pääse luomaan kontakteja suomalaisiin tai työelämään. Heidän elinpiiriinsä kuuluu enemmän muita maahanmuuttajia kuin suomalaisia. Suomalainen tapakulttuuri ja työelämä jäävät etäälle ja vieraaksi. Sukupuolten mukaisessa segregaatiossa ei ole kyse vain siitä, että sukupuolet työskentelevät eri työtehtävissä, vaan myös siitä, että toisten mahdollisuudet työhön ja neuvottelumahdollisuudet työelämässä ovat vähäisempiä kuin toisten. Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat hankkeessa sekä kantavia toiminnan periaatteita että yritysten suuntaan arvokasta ymmärryksen kehittämistä. Ne nivoutuvat avoimuuden ja läpinäkyvyyden periaatteisiin, jotka ovat osa kestävää kehitystä kulttuurisen ja sosiaalisen vastuun osalta. Nämä näkökulmat otetaan huomioon läpi hankkeen toiminnan. Tutkimusten ja tilastojen valossa maahanmuuttajat, niin miehet kuin naisetkin, työllistyvät keskimäärin useammin niin sanotuille naisvaltaisille aloille (asiakaspalvelu, ravintola-ala, hoitotyö, siivous- ja puhtaanapito). Näihin tehtäviin työllistyvät usein myös lähtömaassaan kouluttautuneet ihmiset, sillä heidän osaamistaan ei ole todennettu tai tunnustettu Suomessa tai heidän kielitaitonsa katsotaan olevan puutteellinen koulutusta vastaaviin työtehtäviin. Molempien sukupuolten kohdalla työtehtävät edellyttävät hyvää suomen kielen taitoa, minkä vuoksi oppimismenetelmiä on syytä monipuolistaa ja kehittää tiiviissä yhteistyössä toimijoiden ja myös työyhteisöjen kanssa (esim. Tarnanen & al. 2013, Osallisena Suomessa. Kokeiluhankkeiden satoa). Kohderyhmän enemmistö on miehiä. Miehillä ja naisilla työllistymisen ja kotoutumisen polut sekä haasteet ovat osittain erilaisia. Naisten rekrytoinnissa hyödynnetään naisten järjestöjä ja tapaamispaikkoja.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma kaikessa toiminnassa. Hankkeessa luodaan työelämäyhteyksiä tekniikan alalle ja erilaisiin tehtäviin, jolloin pystytään laajentamaan maahanmuuttajien työllistymismahdollisuuksia myös niin sanottujen tavanomaisten työtehtävien ulkopuolelle. Kohderyhmään kuuluvien naisten kohdalla huomioidaan erityisesti heidän elämäntilanteensa ja luodaan perheellisille naisille työelämäyhteyksiä ja opetetaan suomalaista tapakulttuuria työ- ja perhe-elämän yhdistämisestä. Hankkeessa huomioidaan tasa-arvo eli ihmisten mahdollisuudet kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia tiukkoja rajoituksia. Naisten ja miesten erilaiset käyttäytymistavat ja pyrkimykset ovat hankkeessa yhtä arvostettuja. Työllistyminen insinöörialan palkkatyöhön luo taloudellista perustaa tasa-arvoisille mahdollisuuksille sekä naisille että miehille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole tasa-arvon edistäminen vaan vahvistetaan työelämävalmiuksia ja parannetaan yhteyksien luomista. Välillisenä tuloksena tämä lisää tasa-arvoa, sillä kaikille kohderyhmään kuuluville tarjotaan yhtäläisiä mahdollisuuksia työelämään tutustumiselle ja omaan osaamiseen ja vahvuuksiin perustuvaa kartoitusta työelämästä. Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa edistämällä niin naisten kuin miestenkin työllistymistä ja selviytymistä kotoutumisen ja elämänmuutoksen haasteista.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen. Välillisesti siihen pystytään vaikuttamaan tukemalla maahanmuuttajien ymmärrystä suomalaisesta työ- ja tapakulttuurista, johon kuuluu esimerkiksi materiaalien kierrätys, digitaaliset menetelmät ja resurssi- ja materiaalitehokkuus valinnoissa. Ymmärrys arvomaailmasta on tärkeä osa maahanmuuttajien koulutusprosessia. Nämä taidot ja luonnonvarojen arvostaminen parantavat luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 4
Hankkeella ei ole suoria vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. Ilmastonmuutoksen vaikutusten huomioiminen on kuitenkin yhä suuremmassa roolissa yritystoiminnassa. Ilmastonmuutoksen ja sen vaikutusten ymmärtäminen on tärkeä osa hyvin erilaisia työtehtäviä, jonka vuoksi maahanmuuttajien koulutusprosessiin on tärkeä yhdistää myös näitä asioita. Turun ammattikorkeakoulussa on tehty paljon yhteistyötä erilaisten ympäristöosaamiseen ja resurssitehokkuuteen liittyvien yritysten kanssa, joten maahanmuuttajille tarjoutuvissa työelämäyhteyksissä ilmastonmuutoksen riskien ja niiden vähentämisen huomioiminen voidaan ajatella olevan osa työelämäyhteyksien luomista.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 1
Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta kasvillisuuteen, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 5
Insinööri muunto- ja lisäkoulutuksen suoritettua, maahanmuuttajat osaavat ottaa paremmin huomioon pinta- ja pohjaveden, maaperän, ilmaan ja kasvihuonekaasujen vähentämiseen liittyvät seikat.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 4
Kaikessa tekniikan alan työssä materiaalivalinnat ja -kulutus sekä jätteet, niin laatu, määrä kuin niiden hävittäminen ovat huomioitavia asioita. Materiaalien ja jätteen huomioiminen kuuluvat suomalaiseen työkulttuuriin. Maahanmuuttajien koulutusprosessissa näiden asioiden huomioiminen auttaa maahanmuuttajia työelämään sopeutumisessa, sillä he osaavat huomioida nämä yrityksille tärkeät asiat. Insinöörikoulutuksessa nämä asiat tulee huomioida alan edellyttämällä tavalla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 7
Insinöörikoulutuksen avulla kohderyhmä päivittää osaamistaan uusiutuvien energialähteiden käytöstä ja kuinka huomioda energia-asiat työnteossa.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 7
Tarkoitus on edistää kohderyhmän työllistymistä ja kouluttautumista. Tarkoituksena on, että hanke tukee kohderyhmän kehittymistä niin, että niillä on hyvät työllistymismahdollisuudet ja hyödyntää heidän osaamistaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 2
Hankkeessa parannetaan kohderyhmän valmiuksia käyttää digitaalisia palveluja ja tämän kautta esiin nousee mahdollisia tarpeita kehittämiselle. Lisäksi kohderyhmän itseoppiskelutaidot ja etäopiskelutaidot kehittyvät, jotka luovat uusia kehittämistarpeita.
Liikkuminen ja logistiikka 2 0
Etäopiskelu, digitaaliset palvelut ja verkko-opinnot vähentävät liikkumisen tarvetta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää kohderyhmän hyvinvointia tukemalla työllistymistä ja kiinnittymistä suomalaiseen yhteiskuntaan. Vertaistuki maahanmuuttajayhteisöiltä ja toisaalta suomalaisilta yhteisöiltä tarjoavat mahdollisuuden sosiaalisen tuen ja hyväksytyksi tulemisen kokemuksiin. Hanke lisää perheiden hyvinvointia sekä edistää naisten ja miesten tasa-arvoa, nostamalla esille perheroolit sekä työn ja perheen yhdistämisen keinoja.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hanke parantaa maahanmuuttajien asemaa suhteessa kantasuomalaisiin parantamalla maahanmuuttajien mahdollisuuksia työllistyä. Hanke edistää myös sukupuolten tasa-arvoa parantaessaan sekä naisten että miesten kotoutumisen, kouluttautumisen ja työllistymisen mahdollisuuksia.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke syventää maahanmuuttajien tietoja, taitoja (mm. kielitaito) ja ymmärrystä suomalaisesta työelämästä, arjesta ja yhteiskunnasta. Yhteinen toiminta lisää kulttuurista tuntemusta puolin ja toisin. Yritysyhteistyössä kulttuurinen vuorovaikutus on kahdensuuntaista, mikä edistää kulttuurista ymmärrystä ja yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 10 10
Koulutuksessa syvennetään tietoja ja osaamista suomalaisesta kulttuurista, sisältäen kulttuuriympäristöön perehtymistä esimerkiksi yritysvierailuin. Maahanmuuttajat vaikuttavat suomalaiseen kulttuuriympäristöön ja tämän vuoksi on tärkeää, että myös maahanmuuttajien kanssa työskentelevien ymmärrys ja osaaminen erilaisista kulttuureista ja kulttuuriympäristöistä kehittyy. Hankkeen toiminta luo mahdollisuudet kahdensuuntaiselle oppimiselle ja erilaiset kulttuurit huomioivan toimintaympäristön muodostumiselle.
Ympäristöosaaminen 5 7
Koulutusprosessi lisää ymmärrystä suomalaisen ympäristöosaamisesta ja sen hyödyntämisestä arjessa. Tämä lisää halua toimia yhteiskunnan normien mukaisesti. Hankkeessa voidaan hyödyntää Turun amk:n ja Tampereen amk:n verkostojen työelämäyhteyksiä, johon kuuluu ympäristöalaan painottuvia yrityksiä. Alan yritysten kautta ympäristöosaamisesta tai sen huomioimisesta muodostuu luonnollinen osa työnkuvaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-