|
|
|
Hankekoodi: S21724
Hankkeen nimi: Vakka-hanke (Vakiintuneiden pienyritysten kasvuun kannustaminen tuotteistamisosaamisen lisäämisen kautta)
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy
Organisaatiotyyppi: Muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö
Y-tunnus: 0600598-8
Jakeluosoite: Sammonkatu 12
Puhelinnumero: +358 15 361 600
Postinumero: 50130
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.mikseimikkeli.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Aki Hakala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: aki.hakala(at)mikseimikkeli.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358440361624
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Etelä-Savossa on paljon pieniä vakiintuneita yrityksiä, joissa on tunnistettu olevan kaupallisesti hyödyntämättömiä tuoteaihioita. Tuoteaihioiden kaupallistumisen esteinä ovat mitä moninaisemmat syyt, jotka olisivat usein kohtuullisen pienilläkin toimilla poistettavissa. Hankkeessa kehitetään ja lisätään yritysten henkilöstön tuotteistamisosaamista ja tuotteistamisprosessin hallintaosaamista, jonka kautta vakiintuneita yrityksiä saadaan kannustettua tarttumaan kasvumahdollisuuksiin ja samalla yritysten keskeneräisiä tuoteaihioita saadaan saatettua kaupallistamiskynnykselle niin sanotusti oppimiskeisseinä. Tällainen konkreettinen tekemällä oppiminen, kun työstetään yritysten omia keskeneräisiä aihioita, motivoi yrittäjiä tai muita yrityksen tuottestamisesta vastaavia henkilöitä todella paneutumaan oppimisprosessiin. Tuotteistamisella tarkoitetaan tässä yhteydessä koko polkua tuotekehityksestä kaupallistamiseen.
Konkreettisesti hankkeessa kartoitetaan ensin ne eteläsavolaiset yritykset joissa on oletettavasti hyödyntämätöntä potentiaalia keskeneräisissä tuoteaihioissa ja -ideoita. Tämän jälkeen valitaan pidempään oppimispolkuun henkilöitä niistä yrityksistä, joilla on tosiasiallisia mahdollisuuksia lähteä viemään tuoteideat kaupallistamiskynnykselle saakka. Yrityksiä autetaan, hankkeessa edelleen kehitettävässä prosessissa, tunnistamaan ne kohdat, joiden vuoksi kaupallistaminen ei ole edennyt sekä löytämään oikeat tahot yrityksen avuksi tuotteen saattamisessa kaupallistamiskynnykselle. Tällaisella yhteistyöskentelymallilla case-oppiminen on motivoivaa ja johtaa samalla siihen, että yritysten keskeneräisiä fyysisten tuotteiden aihioita saadaan kaupallistumiseen saakka ja syntyy myös taloudellista lisäarvoa. Tätä tuotteistamisen rinnalla kulkua ja sparraamista nimitetään hankkeessa "innovaatiopoluksi". Hankealueella järjestetään myös avoimia tuotteistamisseminaareja sekä hankeyrityksille suunnattuja tuotteistamisen case-kohtaisia työpajoja, joissa paneudutaan hankeyrityksiltä kerättäviin tuotteistuksen erikoiskysymyksiin (kuten IPR, sopimukset,jne.)
Hankkeen avulla parannetaan pienyritysten henkilöstön tuotekehitys- ja tuotteistamisosaamista. Samalla tehdään alueen tuotekehityspalveluita (XAMK, Esedu, Samiedu, MikseiMikkeli, Business Finland, ELY-keskus, Yliopistokeskus, ProAgria ja muut alueella saatavat palvelut) tunnetummiksi sekä nostetaan tuotteistamisen merkitystä yritystoiminnan uudistumisen moottorina.
Hankkeessa kartoitetaan ja kontaktoidaan laaja määrä pienyrityksiä tuotteistamisosaamisen osaamistarpeiden selvittämiseksi ja tuotekehityspalveluverkoston palveluiden tunnetuksi tekemiseksi. Kartoitetuista yrityksistä otetaan noin 60 yrityksestä henkilöstöä mukaan pidempikestoiseen tuotteistuksen tukiprosessiin eli aiemmin mainittuun innovaatiopolkuun. Hankkeen tuloksena tuotteistamisosaaminen kasvaa merkittävästi ja samalla kaupallistuu 20 kappaletta uusia tuotteita ja niiden myynnistä syntyy vuositasolla noin 1,5 miljoojaan euroa uutta liikevaihtoa ja 15 uutta pysyvää työpaikkaa.
Hanke toteutetaan yhteishankkeena neljän organisaation kesken. Yhteishankkeen vahvuutena on useamman organisaation sitouttaminen tuotteistusteeman ympärille, kun hanketyöntekijät toimivat organisaatioidensa osaamisen välittävänä siltana. Myös se on merkittävä asia, että jokainen hanketyöntekijä tuo erilaista näkökulmaan ja osaamista tuotteistamisprosessin tueksi.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on Etelä-Savon mikro- ja pienyritykset, korkeintaan 20 henkilöä työllistävät, joilla on keskeneräisiä tuotteita. Myös tätä suuremmat Etelä-Savon yritykset voivat olla kohderyhmänä, jos ne toimivat yhteistyössä kohderyhmänä olevan pienyrityksen kanssa.
Kohdeyritysryhmä on toimialasta riippumaton. Pidempään kehityspolkuun eli innovaatiopolkuun valitaan ne yritykset, joilla on tosiasiallinen mahdollisuus viedä tuoteidean kaupallistamista eteenpäin. Innovaatiopolkuun osallistuvat ovat varsinaisia hankeyrityksiä, joilta kerätään yrityskohtainen maksu.
Edellä mainittujen rajauksien lisäksi toimenpiteet rajataan ensisijaisesti vakiintuneisiin yrityksiin. Vakiintuneina yrityksinä voidaan pitää minimissään noin kolme (3) vuotta toimineita yrityksiä, joilla on liikevaihtoa ja pysyvää toimintaa. Rajaus tehdään näin, koska tässä vaiheessa elinkaarta moni yritys on jo lopettanut (noin 50 % perustetuista) ja näin yli kolme vuotta vanhat yritykset ovat isommassa määrin vakiinnuttaneet asemansa, pystyen ottamaan seuraavan vaiheen. Hankkeeseen etsitään myös pidempään toimineita yrityksiä, joita pyritään aktivoimaan uudistumaan mahdollisen pidemmänkin hitaan tai olemattoman kasvun jälkeen. Erityisesti huomioidaan, että hanke ei siis keskity startupeihin, joilla tuen ja neuvonnan tarve on erilaista, koska starup:it hakevat vahvasti koko yrityksen suuntaa (liiketoimintaideaa) ja yrityksen toimivaa rakenteellista kokonaisuutta sekä siemenvaiheen rahoituksen hankkiminen on usein tärkeää.
Joitakin hankkeessa liitoon lähteviä yrityksiä pyritään kannustamaan KasvuOpeniin hakemisessa. KasvuOpen pudokkaille toivotaan sen sijaan yleensä löytyvän joku toinen valmennuslinja, koska ovat valmiiksi kasvuhaluisia yrityksiä mutta voivat tällaisen palvelun puuttuessa olla myös tämän hankkeen kohderyhmää.
Yritykset tavoitetaan suurimmilta osin suorakontaktoinnein. Yrityksiä jaetaan segmentteihin (kokoluokka, toimiala, maantieteellinen sijainti) ja kontaktointia jaetaan segmenttien perusteella eri hanketyöntekijöille ja ajallisesti eri aikaan. Yhteystiedot saadaan toteuttajien asiakasrekistereistä ja Asiakastieto Oy yms. maksullisista rekistereistä eri hakukriteerein. Suorakontaktoinnin lisäksi hankkeen tarjoomaa viestitään toteuttajien omissa kanavissa (some-kanavat, nettisivut, uutiskirjeet, yms.).
Keksijät, yksityishenkilöinä, voivat osallistua verkostoitumistilaisuuteen sekä seminaareihin. Keksijöiden ideat voivat esimerkiksi kaupallistua hankeyritysten kautta, jos hankeyritykset innostuvat ostamaan keksinnön omaksi tuotekehitysaihiokseen. Keksijöiden ideoiden kaupallistuminen voi tapahtua myös sitä kautta, että keksijät löytävät hankeyrityksistä jakelukanavan omalle tuotteelleen eli hankeyritykset ottavat keksijöiden tuotteen osaksi omaa tarjoomaansa. Tärkeintä on saada tapahtumaan törmäytyksiä keksijöiden ja yritysten välillä.
Etelä-Savon keskisuuret ja suuryritykset pienyritysten mentoreina, hyvien käytäntöjen jakajina, oppimisen lähteinä ja yritysverkoston jäseninä. Keskisuurten ja suuryritysten yrittäjät voisivat toimia myös “Ketunkidan” raatina ja mahdollisina sijoittajina.
Tuotekehityskonsultointia tarjoavat alueelliset yksityiset konsultit. Konsultit kutsutaan verkostoitumistilaisuuksiin ja koulutustilaisuuksiin. Tarkoituksena kasvattaa alueella toimivien konsulttien tuotekehitysosaamista ja sen tunnettavuutta alueen tuotannollisten yritysten keskuudessa ja joka jää hankkeen jälkeen alueen voimavaraksi.
Opiskelijat ovat kohderyhmänä, koska yritysten tuotteen kaupallistamispolulle voidaan tarvita harjoittelijoita, lopputyöntekijöitä tai oppisopimussopimusten kautta opiskelijoiden työpanosta. Opiskelijat voivat osallistua hankkeen tilaisuuksiin.
Työttömät (ml. muuntokoulutuksissa olevat aikuisopiskelijat), jotka voivat työllistyä mahdollisten uusien tuotteiden kaupallistumisen myötä. On hyvä tunnistaa, jos on tuotteistamis-/kaupallistamisosaamista työttömien joukossa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 345 753
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 345 753
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 468 279
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 475 734
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan
Kunnat: Mikkeli, Puumala, Sulkava, Kangasniemi, Pertunmaa, Mäntyharju, Enonkoski, Rantasalmi, Hirvensalmi, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 50
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 74
Suunniteltu: 80
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 3 |
| Kestävyys huomioidaan tuotteistamiskokonaisuudessa. Näkökulma tuodaan esille ja pyritään liittämään tuotteeseen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 2 |
| Kestävyys huomioidaan tuotteistamiskokonaisuudessa. Näkökulma tuodaan esille ja pyritään liittämään tuotteeseen. Näin huomioidaan myös ilmastovaikutuksia. Vähähiilisiä näkökulmia etsitään. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 1 |
| Voi syntyä myös tuotteita, joissa edistetään luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 3 |
| Pyritään löytämään tuotteisiin vähähiilisiä ominaisuuksia ja näkökulmia. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei tunnistettavissa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 5 | 5 |
| Kierrätystuotteet hyvin potentiaalinen mahdollisuus. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 5 | 5 |
| Uusiutuvan energian ja energiansäästöä mahdollistavat tuotteet tai tällaisten ominaisuuksien lisääminen tuotteisiin mahdollista. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 7 | 7 |
| Elinkeinorakenne vahvistuu uudistavan tuotteistamisosaamisen kautta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Pääroolissa fyysiset tuotteet mutta tuote on kokonaisuus, joka sisältää myös palvelut. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Mahdollista, että tuotteita syntyy myös tähän. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 2 | 2 |
| Hyvinvointituotteet mahdollisia. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Sukupuolineutraali. Pienyrityksissä paljon myös naisyrittäjiä, joilla fyysinen tuote (elintarvikkeet, käsityöperusteiset tuotteet, jne.) ja sitä myöden vie naisyrittäjien asiaa myös eteenpäin. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 2 |
| Lisää pienyrittäjien mahdollisuuksia kentällä, joissa isommilla yrityksillä on perinteisesti etumatkaa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 1 |
| Mahdollista myös tuotteet, jotka säilyttävät tuotteiden kautta paikallisia perinteitä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 1 |
| Ympäristötuotteet mahdollisia. | ||
Vakka-hankkeen (Vakiintuneiden pienyritysten kasvuun kannustaminen tuotteistamisosaamisen lisäämisen kautta, ESR, 2019-2021) luottamuksellisilla tuotteistamisosaamisen palveluilla tuettiin ja lisättiin eteläsavolaisten mikro- ja pk-yritysten tuotekehitys- ja tuotteistamisosaamista sekä niiden uusiutumista ja kasvua.
Palveluilla haettiin tyypillisesti osaamista ja ratkaisuja yritysten tilanteisiin ja pullonkauloihin, jotka hidastivat tai estivät yritysten nykyisten tai uusien tuotteiden tai palvelujen kehittämistä tai niiden kaupallistamista
Yritysten osaamista lisäävät hankkeen asiantuntijapalvelut räätälöitiin yritysten tarpeiden perusteella niin käytännön läheisiksi, että yritykset hyötyivät niistä osaamisen lisäämisellä helposti, nopeasti ja tehokkaasti.
Hankkeella oli noin sata aktiivista yritysasiakasta. Niistä 51 yritykselle tuotettiin palveluja, jotka tukivat uusien tuotteiden tai palvelujen kehittämistä ja viemistä markkinoille sekä yritysten osaamista.