Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21726

Hankkeen nimi: CARVE: työn tuottavuuden parantaminen yksilölliseen vuorokausirytmiin ja rauhoittumishetkiin perustuvalla työn tuunaamisella

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 30.9.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D

Puhelinnumero: 040 6550 555

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Männikkö

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.mannikko(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 480 7369

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työntekijät kohtaavat yhä monitahoisemman ja muuttuvamman työympäristön globalisaation ja teknisen kehityksen seurauksena. Selviytyminen dynaamisessa työympäristössä lisää työntekijöiden stressiä ja pitkittyessään se voi johtaa työuupumukseen ja mielenterveysongelmiin. Toinen haaste työelämässä on ikärakenteen muutos. Suurten ikäluokkien eläköityessä työmarkkinoilta poistuu enemmän työntekijöitä kuin mitä sinne tulee. Työikäisen väestön supistuminen edellyttää, että tuottavuus kasvaa ja työurat pitenevät. Jotta työntekijät jaksavat työskennellä pidempään, energisenä ja innostuneesti, on tärkeää tukea kestävää työllistyvyyttä. Tämä hanke on jatkoa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ”Tiedosta"-hankkeelle, jossa hyvinvointiteknologian avulla havaittiin monien työntekijöiden palautumisen olevan riittämätöntä työpäivän aikana. Kuormittava työpäivä heijastui myös vaikeutena palautua vapaa-ajalla ja pitkittyneenä palauttavan unen alkamisaikana nukkuessa. Hankkeen osallistujat nostivat tämän esiin keskeisenä haasteena työn tuottavuuden lisäämiselle.

Tämän hankkeen tavoitteena on edistää työterveyttä kokonaisvaltaisesti sekä yksilö- että organisaatiotasolla ja sitä kautta parantaa työn tuottavuutta kestävästi erityisesti vuorotyötä ja henkisesti kuormittavaa työtä tekevillä työntekijöillä. Yksilötasolla ohjaamme työntekijöitä uudenlaiseen työn tuunamiseen, mikä perustuu omaan henkilökohtaisen vuorokausirytmin optimoimiseen. Uutta vuorokausirytmiin perustuvaa työn tuunausmallia on kehitetty kansainvälisessä belgialaisen KU Leuven yliopiston aloittamassa hankkeessa ”CARVE - Circadian Activity Revitalizing Vocational Energy”, jonka kanssa teemme yhteistyötä. Oma henkilökohtainen vuorokausirytmi määritetään hyvinvointiteknologian antaman tiedon avulla. Organisaatiotasolla mitataan henkilöstön hyvinvoinnin tilaa (QWL-kysely) ja voidaan mallintaa sen yhteyttä tuottavuuteen.

Taukojen ja erilaisten lepohetkien pitäminen on tärkeää energiatasojen ylläpitämiseksi. Tauot ovat tehokas tapa tuunata työtä ja keskeyttää energiatason laskuja. Nopein tapa vaikuttaa stressiin ja autonomiseen hermostoon palauttavasti on rauhoittuminen ja meditaatio. Jo viiden minuutin rauhoittuminen/meditaatio stimuloi energiatasoa, parantaa keskittymiskykyä, mielentilaa ja motivaatiota sekä vähentää stressiä. Tässä hankkeessa kiinnitetään erityistä huomiota taukojen palauttavuuteen. Esimerkiksi EEG-avusteinen aivoaaltomeditaatio on tehokas väline mielen hallintaan, jolla jokainen voi harjoittaa rauhoittumiskykyään. EEG mittaa aivojen sähköisiä potentiaaleja, jotka kuvaavat aivotoiminnan erilaisia tiloja. Helposti ymmärrettävän hermopalautteen avulla aivot saadaan palautumaan vireään rentouden tilaan.

Hankkeen toimenpiteenä työntekijöille annetaan käyttöön hyvinvointidataa keräävä mittari, jonka avulla kerätään tietoa työntekijän hyvinvoinnista, henkilökohtaisesta vuorokausirytmistä ja palautumisesta. Sen jälkeen työntekijöille järjestetään työpaja, jossa annetaan työkaluja oman työn tuunaamiseen oman henkilökohtaisen vuorokausirytmin ja energiatasojen mukaisesti. Lisäksi työntekijöitä opastetaan optimaaliseen palautumiseen taukojen aikana. Työstä ja energiatasosta riippuu, minkälainen tauko milloinkin on paras. Työntekijöille tarjotaan mahdollisuus erilaisiin teknologia-avusteisiin rauhoittumishetkiin. Yritykselle tehdään projektin aluksi alkukartoitus työntekijöiden hyvinvoinnin tilasta ja sen perusteella arvioidaan myös mahdollisia ongelmakohtia, joihin lähdetään hakemaan ratkaisuja ennaltaehkäisevästi. Lopuksi kuuden kuukauden jälkeen työnhyvinvointimittaukset tehdään uudelleen ja tehdään arviointi saatujen tulosten vaikuttavuudesta tuottavuuteen.

Hankkeen tuloksina yritykset saavat havainnollista tietoa työntekijöidensä hyvinvoinnista ja käytänteitä työhyvinvoinnin parantamiseksi. Ongelmakohtien tunnistaminen antaa yrityksille valmiudet kehittää tarvelähtöisen työhyvinvointistrategian, jossa otetaan huomioon yksittäisten työntekijöiden tarpeet. Lisäksi CARVE-yhteistyönä tuotetaan: 1) CARVE-työpaja, jossa työntekijöille annetaan työkaluja oman työn tuunamiseen niin, että energiatasot säilyvät hyvänä läpi vuorokauden ja palautuminen mahdollistuu, 2) CARVE-manuaali, joka tarjoaa yritykselle ohjeet ja suositukset työn tuunausta tukevaan työhyvinvointistrategian suunniteluun ja 3) CARVE-verkkosivusto, jossa kaikki voivat määrittää henkilökohtaisen vuorokausirytminsä ja saada keinoja työn tuunamiseen yksilöllisesti. Hankkeen pitkän tähtäimen tuloksena maakunnan yritysten ymmärrys työhyvinvoinnin merkityksestä tuottavuudelle, ja ymmärrys teknologia-avusteisen palautumisen mahdollisuuksista, lisääntyy. Työn tuottavuus lisääntyy ja työuupumus vähenee maakunnassa.

Hanke toteutetaan kansainvälisenä yhteistyönä KU Leuven yliopiston (Belgia) ja Idein Ltd. tutkimuskeskuksen kanssa (Bulgaria). Carve-hanke yhdistää kumppaneiden vahvuudet; KU Leuven yliopiston
vuorokausirytmiin perustuvat työntuunausmenetelmät, Bulgarian työhyvinvointi-interventioiden toteutustaidon ja Active Life Lab:n hyvinvointiteknologia-osaamisen. Hankkeen sisältö, materiaalit ja tuotokset laaditaan kansainvälisenä yhteistyönä partnereiden vahvuuksia hyödyntäen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisia kohderyhmiä ovat mukana olevien eteläsavolaisten yritysten henkilöstö, johtajat ja työntekijät. Erityisesti kohderyhmänä ovat yritykset, joissa tehdään vuorotyötä tai henkisesti haastavaa työtä. Näissä kohderyhmissä vuorokausirytmiin perustuvalla työn tuunamisella on potentiaalisesti suuret mahdollisuudet parantaa työhyvinvoinvointia ja sitä kautta tuottavuutta.
Lähtökohtana on, että hankkeen toimenpiteitä tarjotaan yrityksen kaikille työntekijöille. Tämä on erityisen tärkeää työn tuunaamiseen liittyvän sosiaalisen ympäristön muuttamisen, eli yksilöllisten toimenpiteiden sosiaalisen hyväksymisen kannalta. Jos toimenpiteiden seurauksena joku henkilö alkaa esimerkiksi tauottaa työtä eri tavoin, on muiden tärkeää ymmärtää hankkeen tarjoama lähtökohta muutokselle, jolloin erilainen toimintamalli on hyväksytty yleisesti.
Hankkeet toimenpiteet soveltuvat erityisen hyvin ikääntyneille, koska työn suhteellinen kuormittavuus lisääntyy iän myötä. Hankkeen toimenpiteissä ei erotella ikääntyneitä työntekijöitä, koska lähtökohtamme on pidentää työuria sekä keskeltä että työurien lopusta. Toimenpiteiden on tarkoitus tuottaa pitkäaikaisia hyötyjä, jolloin työurien pidentämiseen voidaan vaikuttaa kaikissa ikäluokissa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat myös muut alueen yritykset ja työntekijät. Hankkeessa kehitetty osaaminen ja tieto ovat saatavilla kaikille mm. avoimen verkkosivuston kautta. Tuottavuuden kasvaessa hanke vaikuttaa myös yritysten asiakkaisiin. Työhyvinvoinnin kehittämis- ja mittaamisprosesseihin osallistetaan opiskelijoita.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 205 304

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 195 708

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 285 691

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 272 494

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Mikkeli, Pieksämäki, Savonlinna, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 17

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 110

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tutkimusten mukaan työhyvinvointi ja siihen liittyvien asioiden tiedostaminen eroaa sukupuolten välillä toisistaan. Samoin asennoituminen digitaalisuuteen ja hyvinvointiteknologian käyttöön.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeella pyritään tasoittamaan eroja työhyvinvointiin ja digitaalisuuteen liittyvässä asennennoitumisessa sekä työhyvinvointiin liittyvien asioiden tiedostamisessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on työn tuottavuuden edistäminen tietoon perustuvalla työn tuunaamisella, ei suoraan sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
-
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
-
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
-
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
-
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
-
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
-
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
-
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 6
Työhyvinvoinnin kehittäminen tukee jo olemassaolevaa elinkeinoelämää, mutta digitaalisuuden ja työhyvinvoinnin yhdistäminen erilaisiksi palvelukokonaisuuksiksi voi avata aivan uudenlaisiakin elinkeinomahdollisuuksia
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 0
Kehitetään osaamista teknologian hyödyntämiseen osana hyvinvointipalveluita.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen keskeisin tavoite on hyvinvoinnin edistäminen työn kontekstissa
Tasa-arvon edistäminen 0 7
Pyritään tasoittamaan sukupuolten välisiä eroja työhyvinvointiin ja digitaalisuuteen liittyvässä asennennoitumisessa sekä työhyvinvointiin liittyvien asioiden tiedostamisessa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Työhyvinvoinnin yksi osatekijä on työkulttuuri, johon hanke tapauskohtaisesti myös kohdistaa toimenpiteitä tavoitteena.
Kulttuuriympäristö 0 0
-
Ympäristöosaaminen 0 0
-

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli edistää kokonaisvaltaisesti työhyvinvointia yksilö- ja organisaatiotasolla Etelä-Savossa. Yksilötasolla työntekijöitä opastettiin uudenlaiseen työn tuunaamiseen, joka perustuu oman henkilökohtaisen vuorokausirytmin ja vireystilojen optimoimiseen. Hankkeessa pyrittiin ohjaamaan osallistujia kohti omia vireystiloja, energiatasoja ja vuorokausirytmiä hyödyntävää työn tuunaamista. Omien energiatasojen optimaalinen hyödyntäminen tukee työhyvinvointia ja mahdollistaa myös työn tuottavuuden kasvamisen.

Hankkeen toimenpiteet muodostivat yrityskohtaiset kehittämisprosessit, jotka kestivät 5–6 kuukautta. Prosessit sisälsivät osallistujille hyvinvointiteknologiaa hyödyntävät alku- ja loppumittaukset sekä työpajat vuorokausirytmeistä, työn tuunaamisesta, ajanhallinnasta, stressistä palautumisesta ja hyvän yöunen edistämisestä. Osallistujien energiatasoja ja niiden muutoksia mitattiin tuntikyselyiden ja hyvinvointiteknologian avulla. Mittaukset toteutettiin Firstbeat hyvinvointianalyysin tai Moodmetric-älysormusten avulla. Työn tuottavuutta arvioitiin kyselyissä Työelämänlaadun indeksillä (Quality of Working Life, QWL-index, Marko Kesti).

Hankkeen kohderyhminä olivat eteläsavolaisten yritysten henkilöstö, johtajat ja työntekijät. Kohderyhmänä olivat erityisesti yritykset, joissa tehdään vuorotyötä tai henkisesti haastavaa työtä. Hankkeeseen osallistui yhteensä 88 henkilöä, joista 58 toimistotyöläistä ja 29 vuorotyöläistä. Osa toimistotyöläisistä teki etätöitä mittausjaksojen aikana. Hankkeessa ohjattiin osallistujia optimoimaan omia vireystiloja ja vuorokausirytmiä työn arjessa. Hankkeen toimenpiteiden tuloksena osallistujat saivat mitattavaa tietoa omasta hyvinvoinnista ja vinkkejä hyvinvoinnin vahvistamiseen sekä työn tuunaamiseen. Osallistujat saivat monipuolista tietoa vuorokausirytmien ja energiatasojen vaikutuksista työhyvinvointiin sekä työn tuottavuuteen. Yritysten esihenkilöt saivat työhyvinvoinnin ja työn tuottavuuden mittaamiseen työkalun, jossa hyödynnetään Työelämän laadun indeksiä (QWL, Henkilöstötuottavuuden laskentatyökalu, Marko Kesti). Osallistuneilla organisaatioilla on mahdollisuus hyödyntää hankkeen tuomia uudenlaisia näkökulmia työprosessien, työn organisoinnin ja työhyvinvoinnin kehittämisessä myös pidemmällä tähtäimellä.

Hankkeessa julkaistiin Energisoidu vuorokausirytmiin perustuvalla työn tuunauksella -verkkokurssi, joka kokoaa yhteen hankkeen materiaalit ja kurssin sisältö mukailee yrityksissä toteutettuja kehittämisprosesseja. Kurssin teemoina on muun muassa vuorokausirytmit, energiatasot, työn tuunaaminen, työhyvinvointi ja tuottavuus. Verkkokurssi auttaa määrittämään henkilökohtaisen vuorokausirytminsä ja vireysprofiilinsa. Kurssi sisältää myös vinkkejä työn tuunaamiseen ja palautumiseen sekä etä- ja vuorotöihin sopeutumiseen. Verkkokurssi on maksuton ja se on avoimesti saatavilla myös hankkeen päättymisen jälkeen.

Hanke toteutettiin kansainvälisenä yhteistyönä KU Leuven yliopiston (Belgia) ja Idein Ltd. tutkimuskeskuksen kanssa (Bulgaria). Yhteistyössä yhdistyivät kumppaneiden vahvuudet, kuten KU Leuven yliopiston vuorokausirytmiin perustuvat työntuunausmenetelmät, Bulgarian työhyvinvointi-interventioiden toteutustaito ja Xamkin Active Life Lab:n hyvinvointiteknologiaosaaminen. Yhteistyö sisälsi yhden vierailun Belgiaan, mutta muuten yhteistyö toteutettiin digitaalisesti koronapandemiasta johtuen. Kansainvälisen yhteistyön lopputuotoksena tehtiin englanninkielinen verkkosivu hankkeen sisällöistä ja HR-manuaali, joka on ladattavissa verkkosivuilla. Kansainvälisen yhteistyön tuloksista kirjoitettiin myös englanninkielinen artikkeli verkkolehteen.