Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21727

Hankkeen nimi: OSUVAT TAIDOT - kansallinen open badge-osaamismerkistö tietotekniikkaa soveltavien ongelmaratkaisutaitojen kehittämiseen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2509747-8

Jakeluosoite: Yliopistokatu 9

Puhelinnumero: 020 611 0200

Postinumero: 90570

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.oamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Erkki Nuottila

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: lehtori, projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: erkki.nuottila(at)oamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 1415228

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

TAVOITTEET
Hankkeen tavoitteena on kehittää valtakunnallisesti hyödynnettävä open badge- osaamismerkkijärjestelmä, joka mahdollistaa aikuisten tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaitojen ja tietotekniikkaa soveltavien ongelmanratkaisutaitojen (PIAAC) varmistamisen tunnistamalla ja tunnustamalla osaamista formaalin koulujärjestelmän ulkopuolella, eri kouluasteilla ja siirryttäessä koulutusmuodosta toiseen. Lisäksi hankkeessa tuotetaan osaamisperusteet tietotekniikkaa soveltavien ongelmanratkaisutaitojen varmistamiseen muussa kuin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa.

TOIMENPITEET
Hankkeessa suunnitellaan osaamisperusteet heikot tvt-perustaidot omaaville henkilöille ja tietotekniikkaa soveltavien ongelmanratkaisutaitojen kansallinen osaamismerkki- järjestelmä, jota pilotoidaan ammatillisen koulutuksen ja vapaan sivistystyön eri kohderyhmien kanssa. Koulutuksissa hyödynnetään aikaisemmissa hankkeissa rakennettuja koulutuskokonaisuuksia (TAITAVA; Digipolku töihin), joihin tässä hankkeessa rakennettavat osaamismerkit visualisoivat osaamistavoitteet ja ohjaavat osaamisperusteista oppimisprosessia arvioinnin välineenä.
Pilotit varmistavat niihin osallistuvien opiskelijoiden tiedon käsittelyn ja hallinnan perustaitojen osaamista sekä perehdyttävät niiden ohjaajat ja opettajat osaamismerkein ohjautuvaan oppimiseen. Vapaan sivistystyön piloteissa myös ohjaajien osaaminen todennetaan erityisillä ohjausmerkeillä. Pilottien ohjaajien, opettajien ja opiskelijoiden kokemukset kootaan yhteen ja niiden perusteella tarkennetaan eri koulutusmuodoissa ja erilaisille kohderyhmille suunnattavan osaamismerkkien kokonaiskonstellaation mallia ja rakenteita.

TULOKSET
OSUVAT TAIDOT - kansallisen merkkijärjestelmän prosessi ja rakenteet kuvataan tutkimusjulkaisuissa ja malli julkaistaan TIEKE:n palvelussa, jossa järjestelmää myös päivitetään keskitetysti jatkossa. TIEKE:n sivuilta löytyvät myös hankkeessa tuotetut osaamisperusteet tietotekniikkaa soveltavien ongelmanratkaisutaitojen varmistamiseen muussa kuin tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Tämä mahdollistaa yhdenmukaisen, läpinäkyvän ja tasa-arvoisen tavan varmistaa tietotekniikan perustaitoja tulevaisuudessa erityyppisissä koulutuksissa ja eri organisaatioiden toimesta. Malli on kaikkien vapaasti hyödynnettävissä/käytettävissä ja se julkaistaan CC-lisenssoituna.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on opetus- ja ohjaushenkilöstö, joita koulutetaan kehitettävien osaamismerkkien kouluttamiseen.
Näin he voivat olla mukana myös osaamismerkistön suunnittelussa ja toteuttaa pilotit yhteismitallisesti.

Kohderyhmä ovat osaamismerkkipilottien kouluttajat ja ohjaajat ammatillisissa oppilaitoksissa ja vapaan sivistystyön koulutuksissa. Ammatilliset oppilaitokset ja ammattikorkeakoulut. Kansallisten ja eurooppalaisten oppimisen ekosysteemien kehittäjät. Työelämän toimijat: TE-toimistot ja työnantajat, joilla on työvoiman tarve.

Koska hankkeessa koulutetaan myös kouluttajia, niin hankkeen varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös (pilottien kautta) eri koulutusmuodoissa opiskeleviin ja koulutukseen hakeutuvat aikuiset, joilla on puutteita digitaalisissa perustaidoissa. Perustaitojen varmistamisella on vaikutusta mm. koulutuksessa keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden tunnistamiseen, tukemiseen ja sitä kautta opinnoissa ja lopulta työelämässä menestymiseen. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen lisäksi järjestelmä auttaa tunnistamaan osaamisen puutteet ja kannustaa heikot digitaidot omaavia henkilöitä kehittämään osaamista tasolle, jolla he pärjäävät ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä. Lisäksi tavoitteena on lisätä yhteisen järjestelmän kautta vuorovaikutusta ja yhteistyötä järjestötoimijoiden ja ammatillisen koulutuksen tarjoajien kanssa, jotta järjestöissä tapahtuvaa laadukasta oppimista ja koulutusta voidaan tunnistaa ja tunnustaa entistä paremmin ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderymät ovat 16-65 vuotiaat ammatillisen koulutuksen, ammatillisen aikuiskoulutuksen ja vapaan sivistystyön opiskelijat.

Hanke kohdentuu erityisesti eri koulutusmuodoissa opiskeleviin ja koulutukseen hakeutuviin aikuisiin, joilla on puutteita digitaalisissa perustaidoissa. Perustaitojen varmistamisella on vaikutusta mm. koulutuksessa keskeyttämisuhan alla olevien opiskelijoiden tunnistamiseen, tukemiseen ja sitä kautta opinnoissa ja lopulta työelämässä menestymiseen. Osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen lisäksi järjestelmä auttaa tunnistamaan osaamisen puutteet ja kannustaa heikot digitaidot omaavia henkilöitä kehittämään osaamista tasolle, jolla he pärjäävät ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä. Lisäksi tavoitteena on lisätä yhteisen järjestelmän kautta vuorovaikutusta ja yhteistyötä järjestötoimijoiden ja ammatillisen koulutuksen tarjoajien kanssa, jotta järjestöissä tapahtuvaa laadukasta oppimista ja koulutusta voidaan tunnistaa ja tunnustaa entistä paremmin ammatillisessa koulutuksessa ja työelämässä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 954 576

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 907 005

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 139 428

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 082 645

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 484

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelun aikana koottu tietoaineisto toimintaympäristöstä on kerätty ja analysoitu sukupuolijaoteltuna, hankkeen taustalla oleva tarve ja ongelmat ovat nekin arvioitu sukupuolet huomioiden, myös kaikissa valmistelukeskusteluissa on arvioitu sukupuolen merkitystä toimintaympäristössä. Sukupuolinäkökulma-analyysin tulokset näkyvät varsinaisessa hankesuunnitelmassa mm. kohdassa 5.1. Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua?
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Sukupuolinäkökulma on valtavirtaistettu kaikkeen toimintaan ja näkyy eri tasoilla hankkeen toteutuksessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinen tasa-arvo on hankkeen osatavoitteena, mutta päätavoite on koulutuksellisen tasa-arvon ja kouluasteiden yli ulottuvuuden ediustämisessä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 1
Hankkeen ansiosta koulutus ja osaamisen osoittaminen siirtyvät enemmän ja osittain verkossa toteutetuiksi. Koulutukset ja tapahtumat sekä verkkomateriaalit tarvitsevat vähemmän paperia.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Verkossa suorittaaminen vähentää matkustamista, joka puolestaan johtaa CO2 päästöjen alenemiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei tunnistettua vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Osittain verkossa toteutetut koulutuksen ja tapahtumat sekä verkkomateriaalit tarvitsevat vähemmän paperia ja siten luonnonvaroja
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Osittain verkossa toteutetut koulutuksen ja tapahtumat sekä verkkomateriaalit tarvitsevat vähemmän paperia ja siten luonnonvaroja
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 6
Kouluttamalla ohjaajia ja opettajia sekä tuottamalla avointa koulutusmateriaalia, joka on hyödynnettävissä ja muokattavissa pitkällä aikavälillä. Tämä mahdollistaa elinikäisen oppimisen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Tuotetaan avointa verkko ja etämateriaalia kaikille kohderyhmille.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Verkkomateriaali vähentää tarvetta matkustamiseen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 6
Opintojen saatavuuden parantaminen edistää opiskelijahyvinvointia ja ehkäisee syrjäytymistä. Henkilökunnan osaamisen lisääntyminen edistää työhyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 0 7
9 / 7 Sukupuolten välinen tasa-arvo paranee, kun opintojen ohjauksessa, opetuksessa ja ohjaajien, opettajien sekä sidosryhmien kouluttamisessa huomioidaan työmarkkinoiden ja koulutuksen segregaatio ja pyritään löytämään ratkaisuja segregaation lieventämiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 7
9 / 7 Yhteiskunnallinen ja kulttuurillinen yhdenvertaisuus lisääntyy tasa-arvon parantuessa hankkeessa tuotetun materiaalin ollessa kaikkien saatavilla myös syrjäseuduilla. Materiaali tuotetaan myös englanniksi, jolloin se on myös yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuuskysymys sekä alueellinen, sosioekonominen taustasta riippumaton mahdollisuus osallistua hankkeen toimintaan.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena ollut valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän toteuttaminen onnistui erinomaisesti, sillä hankkeessa toteutettiin, pilotoitiin ja kehitettiin valtakunnallinen digitaitojen osaamismerkkijärjestelmä. Osaamismerkkien sisältöjä on pilotoitu laajasti erilaisissa toimintaympäristöissä ja erilaisilla kohderyhmillä, mikä on auttanut merkittävästi osaamismerkkien kehitystyössä eteenpäin hankeaikana.Osaamismerkistö on pilotoitu kahteen kertaan ja päivitetty vastaamaan pilottipalautteita. Osaamismerkkijärjestelmän tiedot on julkaistu avoimesti TIEKEn verkkosivuilla https://tieke.fi/osuvat-taidot/

Osaamismerkistön tulevaisuuden jatkokehitystyöhön on hankeaikana laadittu suunnitelma, johon hankeverkosto osallistuu jatkossa tehden yhteistyötä. Yhteistyöllä varmistetaan osaamismerkkien jatkokehitys myös tulevaisuudessa.

Osaamismerkistön avulla vastattiin osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen kaivattuun selkeään ja motivoivaan malliin, joka tukee arviointia sekä oppijan sujuvia siirtymiä. Myös yleinen tietous osaamismerkkien hyödyistä ja käyttömahdollisuuksista nousi hankkeen aikana merkittävästi.


Hankkeessa tehtiin opetusmateriaalikartoitus ja todettiin kartoituksen jälkeen, että heikot tvt-taidot omaaville ja erityisen tuen tarpeessa oleville opiskelijoille ei löytynyt sopivaa opetusmateriaalia. Hankkeessa toteutettiin Moodle-oppimisympäristöön pakollisiin yhteisiin opintoihin kuuluvalle ”Toiminta digitaalisessa ympäristössä” kokonaisuus, joka sisälsi opetusmateriaalin ja oppimistehtäviä, jotka opiskeltiin ennen kuin opiskelijat suorittivat osaamismerkkejä. Moodle-oppimisympäristö mahdollisti myös oppimisanalytiikkadatan keräämisen ja analysoinnin. Hankkeessa päädyttiin myös oman opetusvideomateriaalin tekemiseen. Opetusvideot ovat saaneet erittäin paljon kiitosta kaikilta toimijoilta. Kaikki tehtävät, oppimateriaalit ja Moodle-kurssipohja on jatkokäytettävissä sekä ladattavissa avointen oppimateriaalien palvelusta, AOE.fi:stä.

Materiaalit ja tehtävät Moodlessa ja muissa oppimisympäristöissä ovat mahdollistaneet monipuolisen analytiikkadatan saamisen oppimisanalytiikan tutkimiseen erityisesti ensimmäisissä piloteissa. Lisäksi hankkeessa selvitettiin datan ja oppimisanalytiikan hyödyntämismahdollisuuksia sekä rajapintoja eri järjestelmien välillä. Selvitettiin myös Moodlen ja Open Badge Factoryn rajapintoja, raportointiominaisuuksia sekä käytiin keskustelua kehitysideoista Open Badge Factory Oy:n kanssa. Osa toiveista saatiinkin jo kehitettyä hankkeen loppuun mennessä OBF Oy:n toimesta.

Hankkeen aikana kehitettiin kouluttajakoulutus tukemaan Osuvat taidot -merkistön käyttöönottoa ja opettajien osaamismerkkityötä. Kouluttajakoulutuksen mallin lisäksi luotiin neljä osaamismerkkiä tunnustamaan opettajien osaamista osaamismerkkien myöntämiseen ja arviointiin liittyen. Osaamismerkkiosaajan koontimerkkiä on myönnetty 22.12.21 mennessä 86 kpl.

Lisäksi hankkeessa tuotettiin Osuvat taidot -käsikirja Opas kansallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämiseen. Oppaan tarkoituksena on helpottaa tulevien osaamismerkkijärjestelmien kehittäjien työtä. Käsikirjaan on koottu mm. kokemuksia osaamismerkeistä, ja jaettu hankkeen aikana saatuja oppeja, ja sen avulla myös muut tahot voivat lähteä kehittämään valtakunnallisia osaamismerkkijärjestelmiä.