Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21728

Hankkeen nimi: OSAaValo - Valaistusosaaminen pohjoisen vetovoimana

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Jakeluosoite: PL 8000

Puhelinnumero: +358 294 48 0000

Postinumero: 90014

Postitoimipaikka: Oulun yliopisto

WWW-osoite: http://www.oulu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Henrika Pihlajaniemi

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkijatohtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: henrika.pihlajaniemi(at)oulu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358 40 708 9865

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

OSAaValo-hanke tuo lisää osaamista rakennetun ympäristön valaistussuunnittelun alalle Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Savoon. Suomessa ei voi tällä hetkellä opiskella arkkitehtuuri- ja kaupunkivalaistuksen suunnittelijaksi, jolla on monialainen ammattitaito. Syitä kasvavaan ammattilaisten tarpeeseen ovat valaistusteknologian nopea kehittyminen, siirtyminen älykkääseen valaistukseen ja tarve hillitä ilmastonmuutosta. Valaistuksen merkitys ympäristön laatuun ja hyvinvointiin erityisesti pohjoisessa ymmärretään aikaisempaa paremmin. Valmistelutyönä syksyllä 2018 tehdyssä maanlaajuisessa kyselyssä ilmeni, että koulutukselle on selkeä tarve: vastaajista 58 % (186 kpl) oli kiinnostunut koulutuksesta ja 23 % (74 kpl) oli ehkä kiinnostunut.

Hankkeen tavoitteena on tukea elinikäistä oppimista ottaen huomioon kohdealueiden potentiaalit ja tarpeet rakennemuutosalueena, vähentää valaistuksen energiankulutusta koulutuksen avulla ja parantaa kaikkien alueen asukkaiden hyvinvointia laadukkaan valaistuksen ja elinkeinoelämän vireyden avulla. Hankkeelle on muotoiltu kaksi toisiaan tukevaa päätavoitetta: 1) Tavoitteena on luoda älykkään ja vähähiilisen valaistuksen osaamiskeskittymät käynnistämällä valaistussuunnittelun täydennyskoulutus (60 op) Oulun yliopistossa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa. 2) Tavoitteena on tukea ja vahvistaa osallistujakaupunkien elinvoimaisuutta, vetovoimaa ja yritystoimintaa kehittämällä valaistusosaamista ja -tutkimusta, liiketoimintamalleja sekä valoon liittyvää tapahtumatarjontaa ja pimeän ajan kaupunkiympäristöä. Hankkeessa tehdään vahvaa ylimaakunnallista yhteistyötä kohdealueiden kaupunkien (Oulu, Raahe, Nivala ja Kuopio) ja valaistusalan yritysten kanssa hyödyntäen Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikön laajaa kokemusta valaistusopetuksesta, tutkimuksesta ja kaupunkikehityksestä sekä Savonian liiketoiminta- ja palvelumuotoiluosaamista.

Tuloksena oppilaitoksiin syntyy pysyvät valmiudet kouluttaa valaistussuunnittelijoita ja tehdä valaistustutkimusta. Tämä mahdollistaa myös koulutusviennin jatkossa ja lisää valaistusuunnittelun ammattilaisten määrää. Monimuoto-opetuksena toteutettavaan koulutukseen osallistuu hankkeen aikana luovien ja suunnittelualojen ammattilaisia, joille koulutus tarjoaa mahdollisuuden erikoistumiseen. Valaistukseen liittyvien alojen (luovat alat, valaisinvalmistus, älyvalaistusteknologia, matkailu ja tapahtumat) yritysten toimintaedellytykset ja kansainvälistymisnäkymät paranevat koulutuksen, verkostoitumisen ja innovatiivisten palvelupohjaisten liiketoimintamallien kautta. Hanke lisää pohjoisten alueiden elinvoimaisuutta ja vahvistaa imagoa. Koulutus lisää energiaasäästävien älyvalaistusratkaisujen käyttöä, pienentää siten valaistuksen hiilijalanjälkeä ja vähentää valosaastetta. Lisäksi koulutuksen myötä valaistun ympäristön laatu paranee, mikä lisää hyvinvointia monin tavoin. Vaikutukset kertautuvat pitkällä aikavälillä osaamisen ja hyvien ratkaisumallien leviämisen myötä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Täydennyskoulutuksen pääkohderyhmänä ovat rakennetun ympäristön suunnitteluun liittyvien ammattiryhmien edustajat: arkkitehdit ja rakennusarkkitehdit, sisustusarkkitehdit ja sisustussuunnittelijat, insinöörit, sähkösuunnittelijat, muotoilijat, medianomit ja taiteilijat. Toisaalta myös valaisimia valmistavissa ja myyvissä yrityksissä työskentelee kaupallisen alan koulutuksen saaneita henkilöitä, jotka haluavat syventää osaamistaan valaistuksen suunnittelusta.

Hankkeessa toteutettuihin kaupunkikehitys- ja liiketoimintamallityöpajoihin osallistuvat paikalliset kaupunkiorganisaatioiden jäsenet sekä valaistukseen liittyvien teknologia-, tuote-, suunnittelu-, tapahtuma- ja matkailualojen yrittäjät.
Oulun seudulla hanke tukee rakennemuutoksen takia uusia liiketoimintamuotoja etsiviä ICT-alan ammattilaisia ja luovien alojen ammattilaisia. Pohjois-Savossa kohderyhmänä ovat eri suunnittelualoilta AMK-tasolla valmistuneet ammattilaiset ja luovien alojen edustajat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen positiiviset vaikutukset kohdistuvat pimeän ajan kaupunkiympäristöjen kehittymisen ja alueiden elinvoimaisuuden lisääntymisen kautta hankkeen kohdealueilla välillisesti laajempaan kohderyhmään kuin vain koulutukseen osallistujiin. Hankkeessa on mukana muutama suuryritys rahoittajana ja ohjausryhmän jäsenenä, mutta ei varsinaisena kohderyhmänä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 549 384

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 516 712

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 647 063

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 610 292

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo

Seutukunnat: Raahen, Kuopion, Oulun, Nivala-Haapajärven

Kunnat: Oulu, Kuopio, Raahe, Nivala

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 73

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 17

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 290

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Lapin letkan suvauskoneella suoritetun arvioinnin mukaan hanke edistää miesten ja naisten asioita tasapuolisesti.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa. Hankkeen vaikutukset kohdistuvat miesten ja naisten asioihin tasapuolisesti. Hankkeen koulutus on suunnitellaan monialaiseksi siten, että se on suunnattu niin miesvaltaisille, naisvaltaisille kuin molempia sukupuolia tasaisesti kiinnostaville aloille. Hanke tukee molempien sukupuolten kouluttautumista, työllistymistä ja yritystoimintaa kohdealueilla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen vaikutukset kohdistuvat miesten ja naisten asioihin tasapuolisesti.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 8
Valaistuskoulutus ohjaa valaistuksen suunnittelijoita ja toteuttajia sekä valaisinvalmistajia energiankulutusta vähentäviä ratkaisuja, mikä vähentää fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna, koska pitkällä aikavälillä hyvät käytännöt yleistyvät.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 8
Energiankulutusta vähentävät valaistusratkaisut hidastavat ilmastonmuutosta. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna, koska pitkällä aikavälillä hyvät käytännöt yleistyvät.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 3 5
Valaistuskoulutus ohjaa suunnittelijoita käyttämään ratkaisuja, joissa minimoidaan valosaasteen määrä esimerkiksi hyvillä optiikoilla, oikein suunnatuilla valonlähteillä, oikein mitoitetuilla valaistustasoilla ja valaistuksen ohjauksella. Tämä vaikuttaa positiivisesti useisiin eliölajeihin. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna, koska pitkällä aikavälillä hyvät käytännöt yleistyvät.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 8
Energiankulutusta vähentävät valaistusratkaisut vähentävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja siten kasvihuonekaasujen syntymistä. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna, koska pitkällä aikavälillä hyvät käytännöt yleistyvät.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Valaistussuunnittelukoulutuksessa ja liiketoimintamallityöpajoissa käsitellään yhtenä asiana myös valaisintuotteiden muotoilua, ja siinä huomioidaan kestävien materiaalien ja ratkaisujen ja kierrätysmateriaalien käyttö sekä syntyvä jätteen määrä. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna, koska pitkällä aikavälillä hyvät käytännöt yleistyvät.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 8
Hankkeen ideana on tukea alueilla olemassaolevaa potentiaalia ja kehittää sitä eteenpäin laajentaen koulutuslaitosten, ammattikuntien ja yritysten osaamista, palveluntarjontaa ja verkostoja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 8
Hankkeessa kehitetään valaistussuunnitteluosaamiseen ja valoon liittyvän kulttuuriin, tapahtumiin, taiteeseen ja matkailuun perustuvaa palveluntarjontaa. Pitkällä aikavälillä vaikutukset ulottuvat monille eri ammattialoille, esimerkiksi älykkään valaistuksen ja palveluiden kautta sovelluskehitykseen.
Liikkuminen ja logistiikka 3 6
Kaupunki ja ulkovalaistus on olennainen tekijä turvallisessa liikkumisessa, ja valaistussuunnittelijakoulutus lisää laadukkaiden ratkaisujen toteutumista sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 10
Hyvin suunniteltu valaistus vaikuttaa monipuolisesti hyvinvointiin lisäten ulkotiloissa turvallisuutta ja turvallisuuden tunnetta ja ympäristöjen viihtyisyyttä sekä vaikuttaa sisätiloissa näkömukavuuteen, työhyvinvointiin, fysiologiseen hyvinvointiin (biodynaaminen valaistus), vireystiloihin, mielialaan ja viihtymiseen. Valaistuksen merkitys on erityisen korostunut pohjoisilla leveysasteilla. Valaistussuunnittelukoulutus lisää hyvien ratkaisujen toteutumista sekä sisä- että ulkotiloissa ja edistää siten hyvinvointia. Hankkeen pitkän aikavälin välilliset positiiviset vaikutukset ovat moninkertaiset välittömiin vaikutuksiin verrattuna, koska pitkällä aikavälillä hyvät käytännöt yleistyvät.
Tasa-arvon edistäminen 3 5
Hankkeen toimenpiteet ja vaikutukset kohdistuvat tasapuolisesti molempiin sukupuoliin. Hankkeen monialaiset koulutukset ja toimenpiteet suunnitellaan siten, että ne tukevat molempien sukupuolten työllistymistä ja yritystoimintaa. Hanke madaltaa aitoja perinteisesti miesvaltaisten ja naisvaltaisten alojen välillä (esim. sähkösuunnittelu miesvaltaisena ja sisustussuunnittelu naisvaltaisena) tuoden poikkitiedollista osaamista ko. alojen edustajille murtaen näin perinteisiä sukupuolirooleja ja ennakkoasenteita.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 4
Valaistussuunnittelun laatu vaikuttaa eri alueiden identiteettiin, turvallisuuteen, ilmeeseen ja arvostukseen, ja näillä on vaikutusta yhteiskunnalliseen ja kulttuuriseen yhdenvertaisuuteen. Koulutus lisää näiden näkökulmien tiedostamista sekä suunnittelijoiden että tilaajien keskuudessa.
Kulttuuriympäristö 7 10
Valaistussuunnittelukoulutuksen tavoitteena on selkeä pyrkimys kohentaa pimeän ajan rakennetun ympäristön laatua ammattitaitoisen suunnittelija- ja tilaajakunnan myötä. Tätä puolta korostaa koulutuksen sijoittuminen arkkitehtuurin, sisustusarkkitehtuurin ja muotoilun pohjakoulutusalojen kontekstiin. Kulttuuriympäristöasiat huomioidaan erityisesti koulutuksen sisällöissä. Pitkän aikavälin vaikutukset ovat tässäkin suhteessa moninkertaiset hankkeen välittömiin vaikutuksiin verrattuna.
Ympäristöosaaminen 5 7
Valaistussuunnittelukoulutus pyrkii vahvistamaan ympäristötietoutta kiinnittämällä huomiota valaistun ympäristön laatuominaisuuksiin ja ekologisten ja energiaasäästävien ratkaisujen huomioimiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

OSAaValo – Valaistusosaaminen pohjoisen vetovoimana -hanke on tuonut lisää osaamista rakennetun ympäristön valaistussuunnittelun alalle Pohjois-Pohjanmaalle ja Pohjois-Savoon. Hankkeen tavoitteena oli tukea elinikäistä oppimista ottaen huomioon kohdealueiden potentiaalit ja tarpeet rakennemuutosalueena, vähentää valaistuksen energiankulutusta koulutuksen avulla ja parantaa kaikkien alueen asukkaiden hyvinvointia laadukkaan valaistuksen ja elinkeinoelämän vireyden avulla. Hankkeessa tehtiin vahvaa ylimaakunnallista yhteistyötä kohdealueiden kaupunkien (Oulu, Raahe, Nivala ja Kuopio) ja valaistusalan yritysten kanssa hyödyntäen Oulun yliopiston arkkitehtuurin yksikön laajaa kokemusta valaistusopetuksesta, -tutkimuksesta ja kaupunkikehityksestä sekä Savonia-ammattikorkeakoulun liiketoiminta- ja palvelumuotoiluosaamista.

Hankkeelle oli muotoiltu kaksi toisiaan tukevaa päätavoitetta:

1) Valaistusosaamista täydennyskoulutuksella:
Tavoitteena oli luoda älykkään ja vähähiilisen valaistuksen osaamiskeskittymät käynnistämällä valaistussuunnittelun täydennyskoulutus (60 op) Oulun yliopistossa ja Savonia-ammattikorkeakoulussa.
2) Valo kaupunkikehittämisessä ja liiketoimintamalleissa:
Tavoitteena oli tukea ja vahvistaa osallistujakaupunkien elinvoimaisuutta, vetovoimaa ja yritystoimintaa kehittämällä valaistusosaamista ja -tutkimusta, liiketoimintamalleja sekä valoon liittyvää tapahtumatarjontaa ja pimeän ajan kaupunkiympäristöä.

Hankkeen päätuloksena on kehitetty Suomessa ainutlaatuisen laaja valaistussuunnittelun täydennyskoulutusohjelma, jonka kansainvälisestikin tarkasteltuna kattava opetussisältö soveltui monialaiselle osallistujaryhmälle. Kahden koulutuspaikan yhteistyönä lukuvuosina 2020–21 ja 2021–22 pilotoitu monimuotokoulutus antoi hyvät sisällölliset ja menetelmälliset eväät koulutuksen jatkolle eri toteutusmuodoissa myös tulevaisuudessa. Koulutukseen osallistui hankkeen aikana laaja kirjo luovien ja suunnittelualojen ammattilaisia, joille koulutus tarjosi mahdollisuuden erikoistumiseen valaistusalalle. Monialaisuus koettiin tärkeänä vertaisoppimisen ja alan monipuolisen kehittymisen kannalta. Hankkeen loppuvaiheessa tehdyn valaistuskoulutuksen tarveselvityskyselyn mukaan valaistussuunnittelun täydennyskoulutukselle ja tutkintokoulutukselle on tarvetta Suomessa.

Tärkeänä hankkeen tuloksena oli myös valaistusosaamisen lisääminen kohdealueiden kaupunkiorganisaatioissa ja yrityksissä ja eri toimijoiden verkottaminen. Eri teemaisia työpajoja järjestettiin hankkeen aikana lukuisia niin valolla tehtävän kaupunkikehittämisen kuin liiketoiminnan tukemisen näkökulmasta. Valaistusosaaminen kasvoi ja valaistuksen tärkeyden tiedostaminen lisääntyi osallistujakaupungeissa, joissa heräsi rakentavaa ja kehittävää keskustelua sekä aito into kehittää kaupunkivalaistusta eteenpäin. Tuloksena oli myös valaistusalan ekosysteemin luominen suunnittelijoita, yrityksiä ja kaupunkiorganisaatioita verkottamalla. Tällä on ollut vaikutuksia myös opiskelijoiden työllistymiseen ja yritysten yhteistyökuvioiden syntymiseen. Nykyiset noin 200 alumnia ovat myös konkreettisesti lisänneet kohdealueiden osaamispohjaa valaistussuunnittelussa. OSAaValo-hanke on selvästi vahvistanut toteuttajaorganisaatioiden ja kohdealueiden tunnettuutta ja profiloitumista valaistusalalla. Hankkeen tuloksilla on nähtävissä positiivisia seurannaisvaikutuksia pimeän ajan kaupunkiympäristöön, ekologisuuteen, hyvinvointiin ja alueiden elinvoimaisuuteen.