|
|
|
Hankekoodi: S21731
Hankkeen nimi: Tuu mukaan - Koulupudokkuuden ehkäisy sairaalaopetuksen keinoin- hanke
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 30.7.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Joensuun kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0242746-2
Jakeluosoite: L-talo/p-kerros, Tikkamäentie 16
Puhelinnumero: +35850 575 4712
Postinumero: 80210
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.joensuu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Leena Papunen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Nepenmäen koulun sairaalaopetuksesta vastaava apulaisjohtaja/erityisluokanopettaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: leena.papunen(at)joensuu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: +35850 575 4712
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Joensuun kaupunki toteuttaa Tuu mukaan -hankkeen eli koulupudokkuuden ehkäisy sairaalaopetuksen keinoin -hankkeen 1.8.2019-30.7.2021. Hankkeen päätavoitteena on tukea heikommassa asemassa olevien lasten ja nuorten koulunkäyntiä oppilaan omassa koulussa ja nivelvaihetta oppilaan siirtyessä sairaalakoulusta omaan kouluunsa kehittämällä sairaalaopetukseen uusi toimintamalli.
Hankkeessa vahvistetaan lapsen ja nuoren huoltajien vanhemmuutta ja yhteistyövalmiuksia koulun henkilöstön kanssa. Tuetaan lapsen ja nuoren psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä sekä lapsen ja nuoren opiskeluvalmiuksia ja - taitoja. Hankkeessa kehitetään sairaalaopetuksen kasvatusohjaajan työnkuvaa ja vaativan erityisen tuen monialaista verkostoyhteistyötä. Hanke työskentelyssä keskitytään osallistujien ohjaukselliseen tukemiseen sekä psyykkisen ja sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseen. Työn kautta etsitään toimivia työmenetelmiä verkostoyhteistyöhön sekä ennaltaehkäisemään lapsen ja nuoren koulupudokkuutta, syrjäytymistä ja eriarvoistumista.
Lyhyen aikavälin vaikutuksena on hankkeeseen osallistuneitten lasten ja nuorten koulunkäyntikyvyn kehittyminen. Pitkän aikavälin vaikutuksena on koulupudokkuuden, syrjäytymisen ja eriarvoistumisen ehkäiseminen sekä sairaalaopetuksen moniammatillisen verkostotyön kehittyminen. Hankkeeseen osallistuneet nuoret ovat saaneet tukea jatkokoulutuksiin hakeutumisessa, opintojen suorittamisessa ja sitä kautta ammatillisen osaamisen ja työelämään sijoittumisen tukemisessa.
Hankkeen kohteena ovat sairaalaopetuksesta omiin kouluihinsa palaavat perusopetusikäiset oppilaat, sairaalaopetuksen yläkouluikäiset avo-oppilaat sekä Siunsoten (Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiirin) alueella konsultoivan opettajan kontakteissa olevat perusopetusikäiset oppilaat sekä heidän huoltajansa/perheensä. Kohteena ovat myös kuntien sivistys-, sosiaali- ja terveyssektoreitten henkilöstöt.
Valtakunnallisesti muut sairaalaopetuksen yksiköt Suomessa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 79 987
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 79 987
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 99 967
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 99 967
Maakunnat: Pohjois-Karjala, Etelä-Savo
Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan, Savonlinnan
Kunnat: Tohmajärvi, Liperi, Kontiolahti, Nurmes, Lieksa, Outokumpu, Rääkkylä, Polvijärvi, Joensuu, Kitee, Heinävesi, Juuka, Ilomantsi
Jakeluosoite: Tikkamäen koulu, L-talo/p-kerros, Tikkamäentie 16
Postinumero: 80210
Postitoimipaikka: Joensuu
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta luonnonvarojen käytön kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hanke ei vaikuta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| hankkeella ei ole vaikutusta Natura 2000-ohjelman kohteisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeessa käytettäviä materiaaleja käytetään ja jätteitä tuotetaan sekä käsitellään asianmukaisesti. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei suoraan tueta elikeinorakenteen kestävää kehittymistä. Välillisesti voidaan ajatella, että koulupudokkuuden ehkäisyn kautta voi olla vaikutusta työvoiman saantiin. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 6 |
| Hankkeessa kehitetään toimintaa koulupudokkuuden ehkäisemiseksi sekä uudenlaisen toimintatavan kehittämiseksi sairaalakouluun ja oppilaan sekä hänen verkosotonsa ja kotikunnan työntekijöiden kesken. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Logistiset tarpeet ovat olemattomat. Hankkeessa liikutaan osallistujien tarpeiden mukaisesti lähikunnissa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Hankkeen kautta tuetaan laaja-alaisesti osallistujien hyvinvointia sekä tulevaisuuden kuvan rakentumista sekä vahvistetaan osallistujien toimintakykyä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 4 |
| Hankkeen toteutuksessa naisia ja miehiä kohdellaan sukupuolisensitiivisesti eri sukupuolten erityispiirteitä arvostaen ja huomioiden. Tasa-arvon edistäminen huomioidaan tarvittaessa yksittäisten osallistujien tarpeiden niin vaatiessa. Hanke tukee tasa-arvoisen elämänkulun rakentumista. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 7 |
| Yhdenvertaisuuden huomioiminen ja edistäminen on yksi keskeinen tekijä osallisuuden lisäämiseksi ja osallistujien tulevaisuuden suunnittelun lähökohtana. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta kulttuuriympäristöön. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta ympäristöosaamiseen. | ||
Tuu mukaan –koulupudokkuuden ehkäisy sairaalaopetuksen keinoin -hanke
Suurimmalla osalla sairaalaopetuksen oppilaista on todennettavissa runsaita koulupoissaoloja sekä opinnoissa alisuoriutumista painottuen yläkoulu ikäisiin erityisesti ala- ja yläkoulun nivelvaiheessa. Oppilaiden omissa kouluissa ja omissa kunnissa työskentelee koulukuraattoreja ja lastensuojelu- ja sosiaalityöntekijöitä, mutta he eivät ole työskentelemässä sairaalaopetuksen arjessa.
Sairaalaopetuksessa havaittiin tarve kehittää uusia työ- ja toimintamenetelmiä oppilaitten ja heidän perheidensä tueksi tukemaan oppilaitten siirtymävaiheita perusopetuksen sisällä ja siirryttäessä toiselle asteelle ehkäisten koulupudokkuutta ja syrjäytymistä. Tarve on tunnistettu erityisesti sairaalaopetuksessa työskenneltäessä osasto-oppilaiden, avo-oppilaiden sekä konsultoivassa työssä tehtäessä yhteistyötä perusasteen koulujen sekä erityissairaanhoidon kanssa. Valtakunnallisesti sairaalaopetuksessa ei ole olemassa toimintamallia, jolla laaja-alaisesti tuetaan lapsen ja nuoren sekä heidän perheidensä sosiaalista toimintakykyä.
Hankkeen tavoitteena oli kehittää sairaalaopetukseen kasvatusohjaajan työnkuva vastaamaan hankkeen kehittämistarpeisiin. Kehitetyssä kasvatusohjaajan työnkuvassa kasvatusohjaaja toimii monialaisessa yhteistyössä sairaalakoulun henkilöstön, Siunsoten alueen koulujen henkilöstön, P-KKS:n erikoissairaanhoidon osastojen ja poliklinikoitten, Siunsoten sosiaalipalvelujen henkilöstön ja huoltajien kanssa. Työskentelyn toimintamalleina on sairaalaopetuksesta omaan kouluun paluun nivelkäynnit ja jälkikäynnit. Kasvatusohjaaja osallistuu koulupalavereihin ja hoitoneuvotteluihin. Hän ohjaa erilaisia ryhmiä osastoilla ja poliklinikoilla yhteistyössä hoitohenkilöstön kanssa sekä ohjaa koulun kerhoja. Ryhmät ja kerhot sisältävät lapsia, nuoria ja perheitä tukevia yhteistyömalleja tunnetaidoissa ja sosiaalisen vuorovaikutuksen taidoissa.
Kasvatusohjaajan työnkuvaa on tarkoitus levittää Siunsoten alueen kuntiin sekä Suomen sairaalaopetusverkostoon käytettäväksi laajalti monialaisessa verkostotyössä koulujen sekä sosiaali- ja terveystoimien henkilöstön työkaluna.
Samat teemat tulevat jatkumaan sairaalaopetuksessa mm. konsultoivien opettajien työnkuvan kehittämisessä sekä Joensuun kaupungin Sitouttava kouluyhteistyö -hankkeessa, jossa on mukana muitakin kuin Pohjois-Karjalaisia kuntia. Näissä kehittämishankkeissa voidaan hyödyntää Kasvatusohjaajan työnkuvan kehittämisessä jo saatuja toimintamalleja.