Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21732

Hankkeen nimi: Sote-alan ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Savonia-ammattikorkeakoulu oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2629463-3

Jakeluosoite: PL 6

Puhelinnumero: 0447856416

Postinumero: 70201

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.savonia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Salla Seppänen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koulutusvastuujohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: salla.seppanen(at)savonia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447856416

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy, 2388924-4
Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, 1015428-1
Hämeen ammattikorkeakoulu Oy, 2617489-3
Ab Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi / Yrkeshögskolan Novia, 2059910-2
Yrkeshögskolan Arcada Ab, 2553871-2
Oy Vaasan ammattikorkeakoulu - Vasa yrkeshögskola Ab, 2267669-3
Turun ammattikorkeakoulu OYJ, 2528160-3
Metropolia ammattikorkeakoulu Oy, 2094551-1
Laurea-ammattikorkeakoulu, 1046216-1
Lapin ammattikorkeakoulu, 2528792-5
Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Oy, 2472908-2
Kajaanin ammattikorkeakoulu Oy, 2553600-4
Jyväskylän Ammattikorkeakoulu Oy, 1006550-2
Itä-Suomen yliopisto, 2285733-9
Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, 0115776-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke vastaa sosiaali- ja terveysalan muuttuvaan osaamistarpeeseen, jonka taustalla on sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristön ja asiakkaiden palveluntarpeen muutos. Selkeimpinä ammattilaisten osaamisen tarpeen muutokseen vaikuttavina tekijöinä ovat digitalisaatio, asiakkaiden omaehtoinen terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen ja niukkenevat käytettävissä olevat taloudelliset resurssit.

Hankkeen lähtökohtana ovat STM:n ja OKM:n yhteisen Osaamisella soteen – hankkeen tulokset, joissa linjataan sote alan ammattilaisten tulevaisuuden osaamistarpeita ja niihin vastaamista. Osaamisella soteen väliraportti (opetus- ja kulttuuriministeriö 23.8.2018) tarkastelee sote alan ammattilaisten täydennyskoulutustarpeita.

Raportissa todetaan, että tavoitteisiin pääseminen edellyttää eri alojen ammattilaisten osaamisen käytön tehostamista ja hyödyntämistä nykyistä laajemmin. Myös monialainen ja asiakaslähtöinen työskentely ja digitalisaation mahdollisuudet nostetaan raportissa huomioitaviksi kaikkien sote ammattiryhmien osaamista kehitettäessä. Raportissa tulee esille noin 200 000 sote ammattilaisen osaamisen päivittämisen tarve sekä asiakas- ja palveluohjauksen osaamisen lisääminen asiakaslähtöisten palveluiden mahdollistamiseksi. Lisäksi laajennetut ja uudistuvat tehtävänkuvat tulevat edellyttämään erikoisosaamista, johon korkeakoulujen työelämälähtöisillä erikoistumiskoulutuksilla tulee vastata

Optimoitu sote-ammattilaisten koulutus- ja osaamisuudistus -hanke (OpiSote) (Kangasniemi ym. 2018) nostaa esille sote-alan ammattilaisten substanssiosaamisen lisäksi yhteisen eli geneerisen osaamisen; asiakastyöosaamisen, palveluiden ja työn kehittämisosaamisen sekä työntekijyys – ja yhteistoiminnan muutososaamisen. Sote- ammattilaisten geneeristä osaamista tulisi uudistaa nopeasti ja joustavasti saatavilla olevalla koulutuksella, jonka ammattilainen voi integroida suoraan omaan ja työyhteisönsä osaamiseen.

Hankkeessa kehitetään sote ammattilaisille joustavaa työelämälähtöistä jatkuvaa oppimista tukeva toimintamalli.
Hankkeessa on kuusi työpakettia, joiden kautta tuotetaan sote- alan ammattilaisille työelämälähtöinen kansallinen, joustava ja kustannustehokas jatkuvan oppimisen tiekartta. Tiekartta sisältää sote-alan yhteisen osaamisen arvioinnin ja opintojen verkko-opintotarjonnan sekä työelämän osaamistarpeeseen perustuvan sote-alan erikoistumiskoulutusten jatkuvan oppimisen kehittämisen malli. Malli sisältää koulutusten suunnittelun, joustavan toteutuksen ja arvioinnin korkeakoulun ja työelämän yhteistyönä.

Verkko-opintotarjonta rakentuu korkeakoulujen opintotarjontaan, joka sisältää yksittäisiä (1-5 op) opintojaksoja ja laajempia opintokokonaisuuksia. Niistä voidaan osaamistarpeen mukaan koota osaamiskokonaisuuksia, jotka vastaavat sote alan geneeriseen osaamiseen.

Hanke kattaa koko Suomen. Sitä koordinoi Savonia-ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajina ovat 14 ammattikorkeakoulua eri puolita Suomea ja Itä-Suomen yliopisto. Hankkeessa yhteistyökumppaneina ovat työelämän organisaatiot, jotka edustavat laajasti sosiaali- ja terveysalan palveluntuottajia. Ohjausryhmässä ovat edustettuina työelämä, ammattijärjestöt, asiakkaat ja koulutus.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hanke kohdentuu sote alan yhteisen osaamisen arviointiin niin ammattilaisen kuin työyhteisön tasolla ja osaamiseen vastaavan täydennyskoulutuksen kokoamiseen jo olemassa olevasta korkeakoulujen sote opetustarjonnasta sekä tutkintojen osista muodostuvien koulutuskokonaisuuksien tarjonnan uudistamiseen korkeakoulujen yhteisen digialustan kautta. Lisäksi tavoitteena on korkeakoulujen tuottaman sosiaali- ja terveysalan työelämälähtöisen erikoistumiskoulutuksen kehittämisen mallintaminen.

Hankkeen tuloksena on Sote ammattilaisen jatkuvan oppimisen tiekartta, joka auttaa tunnistamaan osaamisvajeet ja kohdentaa koulutusta niiden mukaisesti niin yksilö- kuin yhteisötasolla. Koulutus on jatkossa kaikkien saavutettavissa DigiCampus alustalla yhdessä paikassa verkossa.

Hankkeen jälkeen vaikutukset kohdentuvat ensisijaisesti hankkeen varsinaisiin kohderyhmiin, joihin kuuluvat:

-työelämässä jo toimivat, korkeakoulututkinnon suorittaneet, osaamisen päivittämistä tarvitsevat sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset (amk ja YAMK suorittaneet bioanalyytikot, fysioterapeutit, ensihoitajat, kuntoutuksen ohjaajat, kätilöt, röntgenhoitajat, sairaanhoitajat, sosionomit, suuhygienistit terveydenhoitajat, toimintaterapeutit jne., sekä yliopistotutkinnon suorittaneet sote-alan ammattilaiset kuten sosiaalityöntekijät, lääkärit, ravitsemusterapeutit, puheterapeutit)
-työelämässä sote palveluja tarjoavat organisaatiot: julkiset ja kolmas sektori henkilöstönsä osaamisen kehittämisessä
-sote-alan koulutusta järjestävät ammattikorkeakoulut ja yliopistot ja niiden opetus ja TKI henkilökunta
-EU:n ulkopuolella sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkinnon suorittaneet sekä
työelämään pitkän poissaolon jälkeen palaavat suomalaiset rekisteröidyt sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiin kohderyhmiin sisältyvät:

-työelämässä jo toimivat, muun kuin korkeakoulututkinnon suorittaneet sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset, jotka tarvitsevat osaamisensa päivittämistä
-sote asiakkaat, jotka saavat parempaa ohjausta ja palvelua OpenSOTEstudies opinnoilla osaamistaan täydentäneiltä ammattilaisilta
-sote-alan korkeakouluopiskelijat
-muissa kuin korkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan koulutusohjelmissa opiskelevat, jotka tarvitsevat sote alan osaamisen päivittämistä
-muiden kuin korkeakoulujen sosiaali- ja terveysalan opettajat ja -tutkinto-ohjelmat, joilla on tarvetta sote- alan osaamisen vahvistamiseen.
-työelämässä sote palveluja tarjoavat yksityiset organisaatiot

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 344 342

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 143 118

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 838 746

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 178 897

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Toiminnassa pyritään huomioimaan sukupuolten välinen tasa-arvo niin, ettei hanke suosi erityisesti jompaakumpaa sukupuolta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteisiin osallistumismahdollisuus ei riipu sukupuolesta. Hanke huomioi tasa-arvoisesti molemmat sukupuolet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet materiaalivalinnoissa.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 2 2
Hankkeessa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 2
Kyseinen hanke ei juurikaan vaikuta kasvillisuuteen tai elioihin ja luonnonmonimuotoisuuteen.Vähäinen välillinen vaikutus voi olla organisaatioissa/koulutuksissa käytettyjen materiaalivalintojen vuoksi kyseiseen asiaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 1
Kyseinen hanke ei juurikaan vaikuta pinta- ja pohjavesiin.Verkko-opinnoilla voi olla vähäinen välillinen vaikutus tähän.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole selvää yhteyttä Natura 2000 ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 4
Projekti toteutetaan mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavasti hyödyntämällä viestintäteknologiaa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole selvää yhteyttä uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 3
Hanke tukee elinkeino- elämää erilaisiin jatkuvan oppimisen ratkaisuihin mm. erikoistumiskoulutuksin .
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 3
Hanke kehittää sosiaali- ja terveysalan erikoisosaamista. Kun osaaminen leviää laajemmin yrityksiin ym., myös välillisiä positiivisia vaikutuksia ilmenee.
Liikkuminen ja logistiikka 3 1
Hankkeessa hyödynnetään uutta teknologiaa osana koulutuksien suunnittelua ja toteutusta. Tämä tulee osaltavaan vähentämään tarvetta liikkua paikasta toiseen. Ratkaisut suosivat myös taloudellista kestävyyttä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 7 4
Hankkeessa keskitytään sosiaali- ja terveysalan koulutuksen kehittämiseen. Toimilla on kauaskantoisia vaikutuksia kansalaisten hyvinvointiin.
Tasa-arvon edistäminen 6 3
Hankkeella edistetään koulutuksellista tasa-arvoa tarjoamalla uusia oppimismahdollisuuksia erilaisille, eri lähtö- ja osaamistasoilla oleville työntekijölle. Hanke edistää myös alueellista ja maantieteellistä tasa-arvoa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 4
Hankkeessa kehitettävät sote-alan yhteisen osaamisen arvioinnin malli ja koottu verkko-opintotarjonta sekä ammatillisen jatkuvan oppimisen työelämälähtöinen kehittämismalli vastaavat sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten täydennys-ja erikoistumis-koulutustarpeisiin työelämässä tarvittavan osaamisen uudistamisessa. Hankkeessa on mukana toimijoita eri puolelta Suomea, mikä osaltaan tukee yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta.
Kulttuuriympäristö 4 3
Hankeessa suunnitellaan ja toteutetaan sote- ja maakuntauudistuksen tarpeisiin asiakas- ja palveluohjaajan tehtävään suuntaavaa monialaista koulutusta. Koulutus valmentaa henkilöitä myös toimimaan erilaisissa kulttuuriympäristöissä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei oleteta olevan vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-