Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21733

Hankkeen nimi: Yli vaaran vuosien - Kuvataiteilijan uuden työn koulutusmalli

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.3.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2388924-4

Jakeluosoite: Satakunnankatu 23

Puhelinnumero: (02) 620 3000

Postinumero: 28130

Postitoimipaikka: Pori

WWW-osoite: http://www.samk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tomi Kuusimäki

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tomi.kuusimaki(at)samk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447106113

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Saimaan ammattikorkeakoulu, 2177546-2
LAB ammattikorkeakoulu Oy, 2630644-6
Oy Yrkeshögskolan vid Åbo Akademi, 2059910-2
Lapin ammattikorkeakoulu Oy, 2528792-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kuvataiteilijan ammatti on erittäin monipuolinen. Ammattikuva oli aiemmin erikoistuneempi, kun kuvataiteilijan osaaminen painottui tiettyihin perinteisiin menetelmiin kuten maalaukseen tai kuvanveistoon. Kuvataiteen sisällöt ovat monipuolistuneet voimakkaasti uusien tekniikoiden myötä ja kuvataiteilijan ammattikuva on sitä kautta monipuolistunut. Ammattikuvan monipuolistuminen on kuitenkin aiheuttanut sen, että valmistuvat opiskelijat ovat ammatti-identiteetiltään epävarmempia. Kuvataiteen ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmat perustuvat kuitenkin yhä perustaltaan menneeseen aikaan, kun vastavalmistunut opiskelija identifioitui tietyn tekniikan kautta kuvataiteen kenttään.

Kuvataiteilijan ammatissa haasteena on se, että valmiita työpaikkoja ei kyseiselle ammattiryhmälle ole olemassa vaan kunkin on luotava ammatillinen ura ja työpaikka itsenäisesti.

Projektin tarve on uudistaa kuvataiteilijan korkeakouluopintoja paremmin vastaamaan uuden työn -malleja vastaaviksi. Tarve on kehittää kuvataiteilijan perustutkinnon työelämävastaavuutta, tiivistää opintoaikaa työn opinnollistamisella ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella. Tarve on myös kehittää ohjausmalli valmistumisen jälkeisiin kriittisiin vuosiin, millä ehkäistään alalta poistuminen. Perustutkinnon jälkeiselle ohjausmallille on tarve myös siksi, että se ohjaa osan kuvataiteilijoista kohti kuvataiteen ylempään tutkintoa, mikä omalta osaltaan tukee elinikäisen oppimisen periaatteita. Kuvataiteen ylemmän tutkinnon kehittämisen tarpeena on alan uudistumiskykyisyyden varmistaminen.

Projektin tavoitteena on perustaa valtakunnallinen kuvataiteen ammattikorkeakoulujen yhteinen verkostomalli, joka tukee ammattikorkeakoulujen ja kuvataiteesta valmistuvien oppimisen siirtymistä yhä enemmän työelämälähtöisiin ympäristöihin. Mallin avulla opiskelijoiden valmiudet uuden työn -teeman mukaiseen joustavampaan ja innovatiiviseen eri alojen yhteistyöhön kannustavaan toimintaan ovat kehittyneet.

Korkeakoulujen yhteistyön tavoitteena on tiivistää työn opinnollistamisen avulla opiskelijan valmistumisaikaa ja näin nopeuttaa työelämään siirtymistä.

Pitkän aikavälin vaikutuksena on ammattikorkeakoulujen kuvataiteen koulutuksen työelämävastaavuuden kehittyminen ja uusien kuvataiteilijoiden osaamisen kehittyminen toimia monialaisissa työryhmissä asiantuntijana. Opetusmalli vaikuttaa myös pitkällä aikavälillä kuvataiteen opetukseen ja sisältöihin siten, että kestävän kehityksen periaatteet tulevat paremmin esiin, koska ne ovat uuden työn keskeisiä elementtejä. Kuvataiteen ja yleisestikin luovan alan hakijaprofiili on naisvaltainen ja sitä kautta erityisesti nuorten naisten työelämäasema kehittyy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on kuvataiteen ammattikorkeakoulututkinnossa opiskelevat ja kuvataiteen ammattikentälle juuri valmistuneet nuoret kuvataiteilijat.

Toisena varsinaisena kohderyhmänä ammattikorkeakoulujen opetus- ja muu henkilökunta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on kuvataiteen korkeakoulujen henkilökunta, jonka osaamista ja uudistumiskykyä kehitetään osana yhteistä mallia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 245 749

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 9 104

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 590 327

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 12 139

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Projektin horisontaalisten periaatteiden sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulman analyysi perustuu pääosin Cuporen Taiteilijan asema ja sukupuoli –tutkimukseen. Täydentävänä näkökulmana on kuvataiteen ammattikorkeakoulujen tilastot ja selvitykset nykyisten opiskelijoiden sukupuolijakaumasta. Jo 1980- ja –90 luvuilla tehdyissä tutkimuksissa on tuotu esiin naisten osuuden lisääntymisen taiteilijakunnasta. Uusimmat tutkimukset tukevat tätä trendiä. “taiteilijakentän naisistuminen on jatkunut kiihtyvässä tahdissa, minkä lisäksi naistaiteilijoiden tulotaso on taiteenalasta riippumatta pysynyt miehiä alhaisempana (Rensujeff 2014)” Eri taiteenalojen sukupuolen mukainen eriytyminen eli segregoituminen on noussut esille lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä taiteilijan asemaa käsittelevissä tutkimuksissa (ks. esim. Heian, Kleppe & Løyland 2015; Flisbäck 2011; Rensujeff 2014) Työelämän ja sukupuolen kytköksiä tarkasteltaessa on tarpeen kiinnittää huomiota myös työtä ja työelämää laajemmin koskeviin muutoksiin. Yksi tällainen keskeinen muutos on siirtymä mekaanisesta ja teollisesta työstä jälkiteolliseen tuotantoon ja sen edellyttämiin uudenlaisiin työn tekemisen tapoihin. Suomalaisessa tutkimuksessa asiaa onkin käsitteellistetty puhumalla yksinkertaisesti ”uudesta työstä”. (Ks. esim. Jakonen 2014, Julkunen 2008.) Olennaiseen rooliin nousevat työn muutokset suorittavasta, aineellisia lopputuotteita liukuhihnalla tuottavasta ja tiukasti kontrolloidusta tehdastyöstä kohti luovaa ja affektiivista tietotaloutta. Uudessa työssä keskeistä on sekä siihen liittyvät tuotannon muutokset että myös uudenlaiset työn tekemisen tavat. Prekaari työ on pätkittäistä ja epävarmaa, kuten myös naisten tekemä palkkatyö usein on (ks. esim. Nieminen 2013, 43–46.) Prekaarisuuden käsitteeseen liittyy myös toisen armoilla oleminen ja sen myötä syntyvä turvattomuus (Korhonen, Peltokoski & Saukkonen 2006, 378). Tämä korostuu naisille tyypillisissä, muissa kuin kokoaikaisissa ja jatkuvissa työsuhteissa, joissa ollaan usein vakituisen ja kokoaikaisen työn puutteen vuoksi (Kauhanen 2013, 53). Taiteellista työtä on usein luonnehdittu uuden työn koelaboratorioksi johtuen sen lukuisista prekaareista piirteistä, kuten matalasta ja epävarmasta tulotasosta sekä samanaikaisesti voimakkaasta työhön sitoutumisesta ja siihen koko identiteetillään kiinnittymisestä. (Ks. esim. Gill & Pratt 2009.) Ajatus taiteellisesta työstä uuden työn koelaboratoriona pitää sisällään myös ajatuksen taiteilijan työn normalisoitumisesta, kun prekarisaatio leviää ja luovan työn käsite laajenee kuvaamaan uutta työtä yleisesti (Karttunen 2007). Tämä on omiaan purkamaan taidetyön ja maskuliinisen neromyytin suhdetta. Naiset ovat pienituloisempia kuin miehet työmarkkina-asemasta riippumatta. Näin ollen naistaiteilijoiden konstruoidut kokonaistulot myös jäävät köyhyysrajan (60 % väestön mediaanitulosta) alapuolelle herkemmin kuin miestaiteilijoiden. Vuonna 2000 naisilla oli miehiin verrattuna 2,2-kertainen riski köyhyysrajan alapuolelle jäämiseen, jos muita tekijöitä kuin sukupuoli ei huomioida. Vuonna 2010 vastaava riski oli 1,7-kertainen. Kun asuinpaikan, iän, koulutustason, taiteenalan ja työmarkkina-aseman vaikutus riskikertoimeen vakioidaan logistisessa regressiomallissa, naisten riski köyhyysrajan alapuolelle jäämiseen laskee vuoden 2000 aineistossa vain hieman, 1,8-kertaiseiseksi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu kaikissa yhdeksässä pääprosessissa. Käytännönläheistä sukupuolinäkökulman huomioimista pystytään edistämään erityisesti prosessissa 2, 3 ja 9.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 3 6
Ilmiöpohjaisessa oppimisissa projektioppimisympäristöissä tuodaan esiin nykyisiä vallalla olevia trendejä. Yksi keskeisimmistä trendeistä on luonnonvarojen käytön kestävyys. Uuden työn -teeman tärkeimpiä painopisteitä on luonnonvarojen käytön kestävyys.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta teemaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta teemaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta teemaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta teemaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 5
Työelämälähtöisen koulutusmallin yksi ohjaavista teemoista on materiaalien resurssiviisas käyttö ja digitaalisten materiaalien hyödyntäminen ja sitä kautta materiaalien ja jätteen tuottamisen vähentäminen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta teemaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 3
Uuden työn -teemojen mukaan toimivien aktiivisten kuvataiteilijoiden osaamisen integroiminen paikalliseen elinkeinorakenteeseen kehittää omalta osaltaan kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Projektin päätuotteet ja palvelut ovat käytännössä virtuaalisia eivätkä vaadi aineellisia resursseja. Muun muassa verkosto ja verkko-oppimismateriaalit ovat täysin aineettomia palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 2 4
Projektin läpileikkaava teema on uuden työn malli. Projektiverkosto itsessään toteuttaa sitä toimimalla pääosin virtuaalisesti ja matkustaminen asiantuntijoiden ja paikkuntien välillä on minimoitu.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 7
Opiskelijoiden ohjaaminella työelämään ja heidän ohjaaminella uran alkuvaiheessa on merkittävä vaikutus osallistujan hyvinvoinnin edistämiseksi. Suurimmat hyvinvoinnin ongelmat ovat aiemmin syntyneet juuri siitä, että kuvataiteilija ei löydä omaa paikkaansa ammattikentässä ja tulotaso jää alhaiseksi.
Tasa-arvon edistäminen 3 4
Osallistujien enemmistö on nuoria naisia ja projektin tavoitteena on työelämään integroitumisen edistäminen ja sitä kautta tulotason parantaminen. Näin projekti jo itsessään toimii tasa-arvon edistämisessä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 3
Taiteilijan asema on tutkimusten mukaan heikompi verrattuna muihin ammattiryhmiin. Taiteilijan aseman parantaminen yhteiskunnassa edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. Projektioppimisympäristöissä kyetään nostamaan esiin myös sosiaalisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden näkökulmaa esim. monikulttuurisuudessa, vähemmistöjen osallistumisessa oppimisympäristöihin.
Kulttuuriympäristö 3 6
Taiteilijoiden aseman vahvistaminen eri alojen kehittämisessä sekä aluekehittämisessä itsessään parantaa kulttuuriympäristön kehittämistä. Mitä enemmän taiteilijan työ näkyy arjessa, sen parempaa kulttuuriympäristöä luodaan.
Ympäristöosaaminen 1 2
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta teemaan, mutta välillisenä vaikutuksena projektioppimisympäristön ilmiöiden kautta nostetaan osallistujien ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-