|
|
|
Hankekoodi: S21733
Hankkeen nimi: Yli vaaran vuosien - Kuvataiteilijan uuden työn koulutusmalli
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 30.6.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Satakunnan ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2388924-4
Jakeluosoite: Satakunnankatu 23
Puhelinnumero: (02) 620 3000
Postinumero: 28130
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: http://www.samk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tomi Kuusimäki
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tomi.kuusimaki(at)samk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447106113
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)
Kuvataiteilijan ammatti on erittäin monipuolinen. Ammattikuva oli aiemmin erikoistuneempi, kun kuvataiteilijan osaaminen painottui tiettyihin perinteisiin menetelmiin kuten maalaukseen tai kuvanveistoon. Kuvataiteen sisällöt ovat monipuolistuneet voimakkaasti uusien tekniikoiden myötä ja kuvataiteilijan ammattikuva on sitä kautta monipuolistunut. Ammattikuvan monipuolistuminen on kuitenkin aiheuttanut sen, että valmistuvat opiskelijat ovat ammatti-identiteetiltään epävarmempia. Kuvataiteen ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmat perustuvat kuitenkin yhä perustaltaan menneeseen aikaan, kun vastavalmistunut opiskelija identifioitui tietyn tekniikan kautta kuvataiteen kenttään.
Kuvataiteilijan ammatissa haasteena on se, että valmiita työpaikkoja ei kyseiselle ammattiryhmälle ole olemassa vaan kunkin on luotava ammatillinen ura ja työpaikka itsenäisesti.
Projektin tarve on uudistaa kuvataiteilijan korkeakouluopintoja paremmin vastaamaan uuden työn -malleja vastaaviksi. Tarve on kehittää kuvataiteilijan perustutkinnon työelämävastaavuutta, tiivistää opintoaikaa työn opinnollistamisella ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella. Tarve on myös kehittää ohjausmalli valmistumisen jälkeisiin kriittisiin vuosiin, millä ehkäistään alalta poistuminen. Perustutkinnon jälkeiselle ohjausmallille on tarve myös siksi, että se ohjaa osan kuvataiteilijoista kohti kuvataiteen ylempään tutkintoa, mikä omalta osaltaan tukee elinikäisen oppimisen periaatteita. Kuvataiteen ylemmän tutkinnon kehittämisen tarpeena on alan uudistumiskykyisyyden varmistaminen.
Projektin tavoitteena on perustaa valtakunnallinen kuvataiteen ammattikorkeakoulujen yhteinen verkostomalli, joka tukee ammattikorkeakoulujen ja kuvataiteesta valmistuvien oppimisen siirtymistä yhä enemmän työelämälähtöisiin ympäristöihin. Mallin avulla opiskelijoiden valmiudet uuden työn -teeman mukaiseen joustavampaan ja innovatiiviseen eri alojen yhteistyöhön kannustavaan toimintaan ovat kehittyneet.
Korkeakoulujen yhteistyön tavoitteena on tiivistää työn opinnollistamisen avulla opiskelijan valmistumisaikaa ja näin nopeuttaa työelämään siirtymistä.
Pitkän aikavälin vaikutuksena on ammattikorkeakoulujen kuvataiteen koulutuksen työelämävastaavuuden kehittyminen ja uusien kuvataiteilijoiden osaamisen kehittyminen toimia monialaisissa työryhmissä asiantuntijana. Opetusmalli vaikuttaa myös pitkällä aikavälillä kuvataiteen opetukseen ja sisältöihin siten, että kestävän kehityksen periaatteet tulevat paremmin esiin, koska ne ovat uuden työn keskeisiä elementtejä. Kuvataiteen ja yleisestikin luovan alan hakijaprofiili on naisvaltainen ja sitä kautta erityisesti nuorten naisten työelämäasema kehittyy.
Hankkeen varsinainen kohderyhmä on kuvataiteen ammattikorkeakoulututkinnossa opiskelevat ja kuvataiteen ammattikentälle juuri valmistuneet nuoret kuvataiteilijat.
Toisena varsinaisena kohderyhmänä ammattikorkeakoulujen opetus- ja muu henkilökunta.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on kuvataiteen korkeakoulujen henkilökunta, jonka osaamista ja uudistumiskykyä kehitetään osana yhteistä mallia.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 442 741
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 357 656
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 590 321
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 476 875
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 20
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20
Suunniteltu: 100
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 3 | 6 |
| Ilmiöpohjaisessa oppimisissa projektioppimisympäristöissä tuodaan esiin nykyisiä vallalla olevia trendejä. Yksi keskeisimmistä trendeistä on luonnonvarojen käytön kestävyys. Uuden työn -teeman tärkeimpiä painopisteitä on luonnonvarojen käytön kestävyys. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta teemaan. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta teemaan. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta teemaan. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta teemaan. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 5 |
| Työelämälähtöisen koulutusmallin yksi ohjaavista teemoista on materiaalien resurssiviisas käyttö ja digitaalisten materiaalien hyödyntäminen ja sitä kautta materiaalien ja jätteen tuottamisen vähentäminen. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta teemaan. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 3 |
| Uuden työn -teemojen mukaan toimivien aktiivisten kuvataiteilijoiden osaamisen integroiminen paikalliseen elinkeinorakenteeseen kehittää omalta osaltaan kestävää kehittämistä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 7 |
| Projektin päätuotteet ja palvelut ovat käytännössä virtuaalisia eivätkä vaadi aineellisia resursseja. Muun muassa verkosto ja verkko-oppimismateriaalit ovat täysin aineettomia palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 4 |
| Projektin läpileikkaava teema on uuden työn malli. Projektiverkosto itsessään toteuttaa sitä toimimalla pääosin virtuaalisesti ja matkustaminen asiantuntijoiden ja paikkuntien välillä on minimoitu. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 7 |
| Opiskelijoiden ohjaaminella työelämään ja heidän ohjaaminella uran alkuvaiheessa on merkittävä vaikutus osallistujan hyvinvoinnin edistämiseksi. Suurimmat hyvinvoinnin ongelmat ovat aiemmin syntyneet juuri siitä, että kuvataiteilija ei löydä omaa paikkaansa ammattikentässä ja tulotaso jää alhaiseksi. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 4 |
| Osallistujien enemmistö on nuoria naisia ja projektin tavoitteena on työelämään integroitumisen edistäminen ja sitä kautta tulotason parantaminen. Näin projekti jo itsessään toimii tasa-arvon edistämisessä. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 2 | 3 |
| Taiteilijan asema on tutkimusten mukaan heikompi verrattuna muihin ammattiryhmiin. Taiteilijan aseman parantaminen yhteiskunnassa edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. Projektioppimisympäristöissä kyetään nostamaan esiin myös sosiaalisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden näkökulmaa esim. monikulttuurisuudessa, vähemmistöjen osallistumisessa oppimisympäristöihin. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 6 |
| Taiteilijoiden aseman vahvistaminen eri alojen kehittämisessä sekä aluekehittämisessä itsessään parantaa kulttuuriympäristön kehittämistä. Mitä enemmän taiteilijan työ näkyy arjessa, sen parempaa kulttuuriympäristöä luodaan. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 2 |
| Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta teemaan, mutta välillisenä vaikutuksena projektioppimisympäristön ilmiöiden kautta nostetaan osallistujien ympäristöosaamista. | ||
-