RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21733, Yli vaaran vuosien - Kuvataiteilijan uuden työn koulutusmalli

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kuvataiteilijan ammatti on erittäin monipuolinen. Ammattikuva oli aiemmin erikoistuneempi, kun kuvataiteilijan osaaminen painottui tiettyihin perinteisiin menetelmiin kuten maalaukseen tai kuvanveistoon. Kuvataiteen sisällöt ovat monipuolistuneet voimakkaasti uusien tekniikoiden myötä ja kuvataiteilijan ammattikuva on sitä kautta monipuolistunut. Ammattikuvan monipuolistuminen on kuitenkin aiheuttanut sen, että valmistuvat opiskelijat ovat ammatti-identiteetiltään epävarmempia. Kuvataiteen ammattikorkeakoulujen opetussuunnitelmat perustuvat kuitenkin yhä perustaltaan menneeseen aikaan, kun vastavalmistunut opiskelija identifioitui tietyn tekniikan kautta kuvataiteen kenttään.

Kuvataiteilijan ammatissa haasteena on se, että valmiita työpaikkoja ei kyseiselle ammattiryhmälle ole olemassa vaan kunkin on luotava ammatillinen ura ja työpaikka itsenäisesti.

Projektin tarve on uudistaa kuvataiteilijan korkeakouluopintoja paremmin vastaamaan uuden työn -malleja vastaaviksi. Tarve on kehittää kuvataiteilijan perustutkinnon työelämävastaavuutta, tiivistää opintoaikaa työn opinnollistamisella ja aiemmin hankitun osaamisen tunnistamisella. Tarve on myös kehittää ohjausmalli valmistumisen jälkeisiin kriittisiin vuosiin, millä ehkäistään alalta poistuminen. Perustutkinnon jälkeiselle ohjausmallille on tarve myös siksi, että se ohjaa osan kuvataiteilijoista kohti kuvataiteen ylempään tutkintoa, mikä omalta osaltaan tukee elinikäisen oppimisen periaatteita. Kuvataiteen ylemmän tutkinnon kehittämisen tarpeena on alan uudistumiskykyisyyden varmistaminen.

Projektin tavoitteena on perustaa valtakunnallinen kuvataiteen ammattikorkeakoulujen yhteinen verkostomalli, joka tukee ammattikorkeakoulujen ja kuvataiteesta valmistuvien oppimisen siirtymistä yhä enemmän työelämälähtöisiin ympäristöihin. Mallin avulla opiskelijoiden valmiudet uuden työn -teeman mukaiseen joustavampaan ja innovatiiviseen eri alojen yhteistyöhön kannustavaan toimintaan ovat kehittyneet.

Korkeakoulujen yhteistyön tavoitteena on tiivistää työn opinnollistamisen avulla opiskelijan valmistumisaikaa ja näin nopeuttaa työelämään siirtymistä.

Pitkän aikavälin vaikutuksena on ammattikorkeakoulujen kuvataiteen koulutuksen työelämävastaavuuden kehittyminen ja uusien kuvataiteilijoiden osaamisen kehittyminen toimia monialaisissa työryhmissä asiantuntijana. Opetusmalli vaikuttaa myös pitkällä aikavälillä kuvataiteen opetukseen ja sisältöihin siten, että kestävän kehityksen periaatteet tulevat paremmin esiin, koska ne ovat uuden työn keskeisiä elementtejä. Kuvataiteen ja yleisestikin luovan alan hakijaprofiili on naisvaltainen ja sitä kautta erityisesti nuorten naisten työelämäasema kehittyy.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on kuvataiteen ammattikorkeakoulututkinnossa opiskelevat ja kuvataiteen ammattikentälle juuri valmistuneet nuoret kuvataiteilijat.

Toisena varsinaisena kohderyhmänä ammattikorkeakoulujen opetus- ja muu henkilökunta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä on kuvataiteen korkeakoulujen henkilökunta, jonka osaamista ja uudistumiskykyä kehitetään osana yhteistä mallia.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 442 741

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 442 058

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 590 321

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 589 411

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 20

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Projektin horisontaalisten periaatteiden sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulman analyysi perustuu pääosin Cuporen Taiteilijan asema ja sukupuoli –tutkimukseen. Täydentävänä näkökulmana on kuvataiteen ammattikorkeakoulujen tilastot ja selvitykset nykyisten opiskelijoiden sukupuolijakaumasta. Jo 1980- ja –90 luvuilla tehdyissä tutkimuksissa on tuotu esiin naisten osuuden lisääntymisen taiteilijakunnasta. Uusimmat tutkimukset tukevat tätä trendiä. “taiteilijakentän naisistuminen on jatkunut kiihtyvässä tahdissa, minkä lisäksi naistaiteilijoiden tulotaso on taiteenalasta riippumatta pysynyt miehiä alhaisempana (Rensujeff 2014)” Eri taiteenalojen sukupuolen mukainen eriytyminen eli segregoituminen on noussut esille lukuisissa kotimaisissa ja kansainvälisissä taiteilijan asemaa käsittelevissä tutkimuksissa (ks. esim. Heian, Kleppe & Løyland 2015; Flisbäck 2011; Rensujeff 2014) Työelämän ja sukupuolen kytköksiä tarkasteltaessa on tarpeen kiinnittää huomiota myös työtä ja työelämää laajemmin koskeviin muutoksiin. Yksi tällainen keskeinen muutos on siirtymä mekaanisesta ja teollisesta työstä jälkiteolliseen tuotantoon ja sen edellyttämiin uudenlaisiin työn tekemisen tapoihin. Suomalaisessa tutkimuksessa asiaa onkin käsitteellistetty puhumalla yksinkertaisesti ”uudesta työstä”. (Ks. esim. Jakonen 2014, Julkunen 2008.) Olennaiseen rooliin nousevat työn muutokset suorittavasta, aineellisia lopputuotteita liukuhihnalla tuottavasta ja tiukasti kontrolloidusta tehdastyöstä kohti luovaa ja affektiivista tietotaloutta. Uudessa työssä keskeistä on sekä siihen liittyvät tuotannon muutokset että myös uudenlaiset työn tekemisen tavat. Prekaari työ on pätkittäistä ja epävarmaa, kuten myös naisten tekemä palkkatyö usein on (ks. esim. Nieminen 2013, 43–46.) Prekaarisuuden käsitteeseen liittyy myös toisen armoilla oleminen ja sen myötä syntyvä turvattomuus (Korhonen, Peltokoski & Saukkonen 2006, 378). Tämä korostuu naisille tyypillisissä, muissa kuin kokoaikaisissa ja jatkuvissa työsuhteissa, joissa ollaan usein vakituisen ja kokoaikaisen työn puutteen vuoksi (Kauhanen 2013, 53). Taiteellista työtä on usein luonnehdittu uuden työn koelaboratorioksi johtuen sen lukuisista prekaareista piirteistä, kuten matalasta ja epävarmasta tulotasosta sekä samanaikaisesti voimakkaasta työhön sitoutumisesta ja siihen koko identiteetillään kiinnittymisestä. (Ks. esim. Gill & Pratt 2009.) Ajatus taiteellisesta työstä uuden työn koelaboratoriona pitää sisällään myös ajatuksen taiteilijan työn normalisoitumisesta, kun prekarisaatio leviää ja luovan työn käsite laajenee kuvaamaan uutta työtä yleisesti (Karttunen 2007). Tämä on omiaan purkamaan taidetyön ja maskuliinisen neromyytin suhdetta. Naiset ovat pienituloisempia kuin miehet työmarkkina-asemasta riippumatta. Näin ollen naistaiteilijoiden konstruoidut kokonaistulot myös jäävät köyhyysrajan (60 % väestön mediaanitulosta) alapuolelle herkemmin kuin miestaiteilijoiden. Vuonna 2000 naisilla oli miehiin verrattuna 2,2-kertainen riski köyhyysrajan alapuolelle jäämiseen, jos muita tekijöitä kuin sukupuoli ei huomioida. Vuonna 2010 vastaava riski oli 1,7-kertainen. Kun asuinpaikan, iän, koulutustason, taiteenalan ja työmarkkina-aseman vaikutus riskikertoimeen vakioidaan logistisessa regressiomallissa, naisten riski köyhyysrajan alapuolelle jäämiseen laskee vuoden 2000 aineistossa vain hieman, 1,8-kertaiseiseksi.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma on huomioitu kaikissa yhdeksässä pääprosessissa. Käytännönläheistä sukupuolinäkökulman huomioimista pystytään edistämään erityisesti prosessissa 2, 3 ja 9.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	3	6
Ilmiöpohjaisessa oppimisissa projektioppimisympäristöissä tuodaan esiin nykyisiä vallalla olevia trendejä. Yksi keskeisimmistä trendeistä on luonnonvarojen käytön kestävyys. Uuden työn -teeman tärkeimpiä painopisteitä on luonnonvarojen käytön kestävyys.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta teemaan.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta teemaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta teemaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta teemaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	3	5
Työelämälähtöisen koulutusmallin yksi ohjaavista teemoista on materiaalien resurssiviisas käyttö ja digitaalisten materiaalien hyödyntäminen ja sitä kautta materiaalien ja jätteen tuottamisen vähentäminen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta teemaan.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	2	3
Uuden työn -teemojen mukaan toimivien aktiivisten kuvataiteilijoiden osaamisen integroiminen paikalliseen elinkeinorakenteeseen kehittää omalta osaltaan kestävää kehittämistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	5	7
Projektin päätuotteet ja palvelut ovat käytännössä virtuaalisia eivätkä vaadi aineellisia resursseja. Muun muassa verkosto ja verkko-oppimismateriaalit ovat täysin aineettomia palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka	2	4
Projektin läpileikkaava teema on uuden työn malli. Projektiverkosto itsessään toteuttaa sitä toimimalla pääosin virtuaalisesti ja matkustaminen asiantuntijoiden ja paikkuntien välillä on minimoitu.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	7
Opiskelijoiden ohjaaminella työelämään ja heidän ohjaaminella uran alkuvaiheessa on merkittävä vaikutus osallistujan hyvinvoinnin edistämiseksi. Suurimmat hyvinvoinnin ongelmat ovat aiemmin syntyneet juuri siitä, että kuvataiteilija ei löydä omaa paikkaansa ammattikentässä ja tulotaso jää alhaiseksi.
Tasa-arvon edistäminen	3	4
Osallistujien enemmistö on nuoria naisia ja projektin tavoitteena on työelämään integroitumisen edistäminen ja sitä kautta tulotason parantaminen. Näin projekti jo itsessään toimii tasa-arvon edistämisessä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	2	3
Taiteilijan asema on tutkimusten mukaan heikompi verrattuna muihin ammattiryhmiin. Taiteilijan aseman parantaminen yhteiskunnassa edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta. Projektioppimisympäristöissä kyetään nostamaan esiin myös sosiaalisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden näkökulmaa esim. monikulttuurisuudessa, vähemmistöjen osallistumisessa oppimisympäristöihin.
Kulttuuriympäristö	3	6
Taiteilijoiden aseman vahvistaminen eri alojen kehittämisessä sekä aluekehittämisessä itsessään parantaa kulttuuriympäristön kehittämistä. Mitä enemmän taiteilijan työ näkyy arjessa, sen parempaa kulttuuriympäristöä luodaan.
Ympäristöosaaminen	1	2
Hankkeella ei ole merkittävää vaikutusta teemaan, mutta välillisenä vaikutuksena projektioppimisympäristön ilmiöiden kautta nostetaan osallistujien ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Projektin tuloksena syntyi valtakunnallinen Kuvataiteilijan uuden työn koulutusmalli. Mallissa avataan kuvataiteilijan ammatillisia polkuja aiempaa laajemmin. Uutena kuvauksena nostetaan esiin monitulotaiteilija. Kuvataiteilijan roolit esitellään mallissa myös erittäin monipuolisesti mm. asiantuntijuuden, osallistavuuden ja julkiseen taiteen kautta. Malli esittelee alan osaamistavoitteet, mitkä ovat luovuus, menetelmät ja materiaalit, visuaalisuus, tulonmuodostus, itseohjautuvuus, yhteistyökumppanit ja yleisö, viestintä ja julkaisu.

Malli luo myös kuvataiteen ammattikorkeakouluille yhteiset toimintamallit, missä nostetaan esiin yhteiset oppimisympäristöt, ristiinopiskelu, oppimisen integrointi aitoihin oppimisympäristöihin, palvelumanagerointi, alumnitoiminta ja tutkimus ja kehittämistoiminta. Kuvataiteen opiskelijan henkilökohtaisia taitoja tunnistettiin luovuus, taiteellinen näkemys, itsensä johtaminen, ongelmanratkaisutaidot, epävarmuuden sietokyky, oman jaksamisen ylläpitäminen. Mallin läpileikkaavina teemoina on digitaalisuus, kestävä kehitys ja yhdenvertaisuus.

Projekti toteutti yhteensä 35 harjoitusympäristöä. Harjoitusympäristöissä pyritään siihen, että harjoittelun työtehtävät olisivat mahdollisimman autenttisia ja harjoitteluun valittavat kohteet vastaisivat kuvataiteilijan työnkuvaa ja tulonhankintaa. Mallissa korostuu harjoittelun arvioinnin sekä itsearvioinnin merkitys. Jotta harjoittelussa syntyy oman osaamisen tunnistamista, on tärkeää että toiminta harjoittelussa on analyyttista ja reflektoivaa. Väli- ja itsearviointi on tärkeässä osassa, koska ohjaaja ei pysty moderoimaan harjoittelun etenemistä, vaan opiskelija toimii itsenäisesti. Taiteellisen ilmaisun kehittäminen, verkostoituminen ja itsenäisten taideprojektien toteuttaminen osana harjoittelua kehittää opiskelijan henkilökohtaisia taitoja. Itsenäiseen toimintamalliin kasvaminen jo opiskeluaikana madaltaa kynnystä siirtyä työelämään. Projektimallinen oppimisympäristö mahdollistaa tekemällä oppimista ja sosiaalista oppimista. Parhaimmillaan se voi myös tuottaa ongelmaperustaista ja tutkivaa oppimista, mikä parhaimmillaan kehittää luovuutta, sovelluskykyä ja analyyttisyyttä. Oppiminen vaatii mahdollisuuksia pysähtyä arvioimaan omaa toimintaa. Laadukkaalla harjoittelun suunnittelulla, ohjauksella ja arvioinnilla on mahdollista luoda aikaa oman osaaminen arvioinnille ja kehittymiselle.

Työn opinnollistamisesta testattiin 10 tapauksen avulla. Kuvataiteen koulutuksen opinnollistamisen mallin luomiseksi tunnistettiin ja jäsenneltiin kuvataiteilijan työn perusluonnetta ja siihen liittyviä erityispiirteitä. Aineistoa opinnollistamisen mallin luomiseen saatiin myös tehdyistä kyselytutkimuksesta (kevät 2020) vastavalmistuneille ja haastattelututkimuksesta alumneille (kesä 2022). Tästä työn kuvauksesta luotiin malli, jossa taiteen julkaiseminen on keskeistä, asiakkaiden (taiteen kuluttajien) ollessa yhteistyökumppaneita . Taiteen tekemiseen sekä julkaisuun liittyvät osapuolet korvaavat mallissa työnantajan ja näin siinä on samankaltaisuutta yritystoimintaa opinnollistettaessa liiketalouden opinnoissa. Kesällä 2020 tehtyjen alumnihaastatteluista saatu aineisto vahvisti verkostojen ja yhteistyökumppaneiden tunnistamisen merkitystä ja tärkeyttä kuvataitelijan työllistymisen kannalta. Näin opinnollistamiseen liittyvän verkoston ja yhteistyökumppaneiden tunnistamisen kautta opinnollistamisen malliin pyrittiin myös tuomaan elementtejä, joihin valmistuvien taiteilijoiden tulisi kiinnitä huomiota ja joista ei oikeastaan ole opetusta kuvataiteen koulutuksissa. Yhteistyökumppanit, koko alan verkosto ja taideyleisö ovat niitä tahoja, jotka mahdollistavat kuvataiteilijoiden työn. Yleisö on taiteilijan työssä tärkeä osapuoli.

Uusi työ -teeman alla toteutettiin kaksi laajaa tutkimuskokonaisuutta, missä toisena kohderyhmänä oli alumnit ja toisena nykyiset opiskelijat.

Kuvataiteilijan työn sisältö ja työkalut ovat monipuolistuneet. Fyysisen tekemisen ohella on yhä laajenevasti immateriaalisia työskentelytapoja jossa työkaluna voi olla kynän tai pensselin sijalla esimerkiksi idea tai ajattelua haastava teko. Näin ollen itse työn muodot oli selvityksen tulkinnassa erityisen vahvassa roolissa ja tuloksena luotiin esimerkkejä siitä, minkälaisia kuvataiteilijan työpolut voi tänä päivänä konkreettisesti olla. Perinteisen välinelähtöisyyden, alakohtaisen tai tulonmuodostuksen luoman kategorisoinnin sijaan lähdettiin esimerkeissä liikkeelle kuvataiteilijan työn ominaisuuksista ja kompetensseista. Todettiin, että kuvataiteilijan uuden työn koulutusmallissa tulisi tukea monenlaisia taiteilijapolkuja huolimatta siitä, millä alalla tekijät toimivat, tai missä muodossa he saavat elantonsa.

Projekti on nostanut esille kuvataiteilijan työn moninaisuuden ja sen potentiaalin yhteiskunnassa, sekä tähän liittyen kuntakuvataiteilijan ja monitulotaiteilijan käsitteitä.

Opiskelijoille suunnatun kyselystä voidaan nostaa tulevaisuuden koulutuksen uusina näkökulmina itsensä johtamisen, ongelmanratkaisutaitojen, epävarmuuden sietokyvyn ja oman jaksaminen ylläpitämisen. Näiden taitojen tulee olla jatkossa isommassa osassa koulutuksessa.

Projektissa pystyttiin luomaan pysyvä verkosto. Kaikki mukana olleet organisaatiot ovat mukana myös verkoston jatkotoiminnassa sekä verkostoon saatiin mukaan myös uusi toimija. Verkosto toimii kahdessa yhteisessä projektissa nykyisen hankkeen päättyessä.

Yksi projektin päätuloksista on ylivaaranvuosien.fi -sivusto, missä on tarkemmin esitelty projektin tulokset.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat