|
|
|
Hankekoodi: S21737
Hankkeen nimi: Eläytyen osalliseksi
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.8.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1015428-1
Jakeluosoite: Kuntokatu 3
Puhelinnumero: 0294 5222
Postinumero: 33520
Postitoimipaikka: Tampere
WWW-osoite: http://www.tuni.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mari Vikman
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.vikman(at)tuni.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504391124
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Eläytyen osalliseksi -hankkeen tavoitteena on ylisukupolvisen kuormittuneisuuden vuoksi syrjäytymis- ja koulutuksesta putoamisriskissä olevien nuorten tukeminen. Ylisukupolviseen kuormittuneisuuteen tässä hankkeessa ymmärretään liittyvän esimerkiksi vanhempien työttömyys, mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä perheen köyhyys. Hanketta hallinnoi Tampereen ammattikorkeakoulu (TAMK). Hanke toteutetaan monialaisessa yhteistyössä SASKY koulutuskuntayhtymän (SASKY) ja Tampereen kaupungin kasvatustoimen ammattilaisten, kolmannen sektorin toimijoiden, sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden, kokemusasiantuntijoiden sekä kohderyhmän kesken.
Hankkeen toimintana on ylisukupolvisen kuormittuneisuuden vuoksi syrjäytymis- ja koulutuksesta putoamisen riskissä olevien nuorten auttaminen osallisuutta parantamalla. Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa yhdessä nuorten kanssa arvioidaan SOKRA-kaudella (2014-2020) tähän mennessä rahoitetut, olemassa olevat interventiot ja valitaan niistä vaikuttavimmat ja sopivimmat sovellettavaksi tässä hankkeessa, tässä joukossa. Seuraavassa vaiheessa valittuja ja edelleen kehitettyjä interventioita toteutetaan ja mallinnetaan nuorten kanssa. Yksi interventio kestää noin 12 viikkoa ja se sisältää eläytymisen menetelmiä hyödyntäen esimerkiksi tietoisuustaitoharjoituksia, itsetuntemustyöskentelyä sekä omien voimavarojen ja vahvuuksien todentamista. Toteutuksessa ymmärretään, että ylisukupolvinen kuormittuneisuus voi muodostua myös voimavaraksi. Toisaalta nuorten kanssa pyritään löytämään heidän vahvuuksiaan ja vahvistamaan niitä edelleen. Yhdessä interventiossa on 10-15 osallistujaa. Yhteensä hankkeeseen osallistuu noin 400 nuorta. Samaan aikaan interventioiden ohella kehitetään matalan kynnyksen palvelumalli yhdessä kohderyhmän, eri sektoreiden toimijoiden ja sidosryhmien kanssa. Tämä mahdollistaa luottamuksen muodostumisen ja vahvistamisen kohderyhmän, ammattilaisten ja hankkeen toteuttajien välillä.
Hankkeessa ymmärretään, että osallisuutta tukemalla voidaan helpottaa ylisukupolvista kuormaa ja ennaltaehkäistä köyhyyttä. Hankkeessa pyritään parantamaan nuorten 15-29 vuotiaiden osallisuuden kokemusta yhdistämällä aiemmin vaikuttaviksi osoitettuja menetelmiä ja kokemusasiantuntijuutta uudenlaiseksi matalan kynnyksen moniammatilliseksi toiminnaksi. Hankkeessa kehitettävä ja pilotoitava toimintamalli ja menetelmät sekä rakentuva yhteistyö edistävät erityisesti nuorten omaehtoista osallistumista ja osallisuutta. Tarkoituksena on luoda monialaisia tukitoimia, joilla kohderyhmän nuoria tuetaan osallistumaan yhteisölliseen ja elämykselliseen toimintaan. Yhteisöllisen ja elämyksellisen toiminnan avulla vahvistetaan kohderyhmän omaehtoista selviytymistä ylisukupolvisen kuorman aiheuttamista haasteista, parannetaan heidän valmiuksiaan peruskoulusta jatkokoulutukseen siirtymisessä ja koulutukseen kiinnittymisessä, edetessä työllistymispoluilla. Pitkän tähtäimen tavoite on yhteiskuntaan kiinnittyminen.
Hankkeeseen osallistuvien nuorten osallisuuden kokemustaan arvioidaan hankkeen aikana ja sen jälkeen seuranta-asetelmassa. Hankkeen konkreettisena tuloksena syntyy elokuvadokumentti sekä palvelumallin kuvaus niin, että se on hyödynnettävissä valtakunnallisesti hankkeen päätyttyä.
Hankkeen kohderyhmänä ovat pirkanmaalaiset 15 – 29 vuotiaat peruskoulun viimeisellä luokalla, toisella asteella ja ammattikorkeakoulussa opiskelevat nuoret, joilla on ylisukupolvista kuormaa. Hankkeessa on suunnitteluvaiheessa ja koko toteutuksen ajan huomioidaan se, että osa osallistujista on vielä alaikäisiä ja heidän vanhemmiltaan pitää saada suostumus toimintaan, jos hankkeen toiminta ei tapahdu osana varsinaista koulutyötä. Hankesuunnitelmassa on huomioitu tämä eettinen haaste, ja tämä huomioidaan koko hankkeen toteutuksessa. Hankkeessa on tarkoitus etsivän työn ja moniammatillisessa yhteistyöverkostossa olevien toimijoiden avulla tavoittaa 400 kohderyhmään kuuluvaa. Tampereen alueelta osallistetaan yhteensä 250 kohderyhmään kuuluvaa. Tampereella on 15 peruskoulua, joissa on kohderyhmään kuuluvia koululaisia. Hankkeessa arvioidaan toiminnan kohdistuvan 6-9 koulun (Tampere etelä 1-2 koulua, Tampere kaakko 1-2 koulua, Tampere koillinen 1 koulu ja Tampere länsi 1-4 koulua) oppilaisiin. Tampereen koulutoimen kanssa on sovittu hankkeen toteuttamisesta. Lisäksi toimintaan osallistuu yhden tamperelaisen lukion sekä Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoita. SASKYn alueelta hankkeeseen osallistuu 150 kohderyhmään kuuluvaa 9 eri oppilaitoksesta.
Kohderyhmänä on myös sosiaali-, terveys- ja sivistystoimen ammattilaiset, jotka toimivat nuorten kanssa koulu- ja opiskelukonteksteissa. Hankkeessa ymmärretään, että ilman turvallisen aikuisen tukea nuorten osallisuuden tuki voi jäädä vajaaksi.
Hankkeen kohderyhmänä on myös ammattilaiset (N=12), jotka toimivat nuorten kanssa koulu- ja opiskelukonteksteissa. Hankkeessa ymmärretään, että ilman turvallisen aikuisen tukea nuorten osallisuuden tuki voi jäädä vajaaksi. Ammattilaiset kokoontuvat pienryhmätyöskentelyyn oman ammatillisuuden ja jaksamisen tukemiseksi.
Välillinen kohderyhmänä sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijat, jotka oppivat toimintaa uudenlaisissa toimintaympäristöissä.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 339 654
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 327 197
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 452 873
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 436 263
Maakunnat: Pirkanmaa
Seutukunnat: Lounais-Pirkanmaan, Tampereen, Ylä-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan
Kunnat: Ikaalinen, Mänttä-Vilppula, Tampere, Parkano, Ruovesi, Hämeenkyrö, Sastamala, Kihniö
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 412
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta luonnonvarojen käytön kestävyyteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta kasvillisuuden, elöiden ja monimuotoisuuden edistämiseen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 8 | 8 |
| Hankkeessa on keskeisenä tavoitteena vahvistaa ja täydentää kohderyhmän monialaisten palveluiden ja palvelurakenteen uudistamisprosessia kehittämällä uudenlaista pysyvää moniammatillista palvelumallia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessa on tavoitteena edistää kohderyhmän sosiaalista osallisuutta sekä työ- ja toimintakykyä koulutukseen ja yhteiskuntaan integroitumiseksi sekä edelleen työllistymisen edellytysten parantamiseksi ja näin vahvistaa heidän hyvinvointiaan ja terveyttään kokonaisvaltaisesti. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Tässä hankkeessa edistetää nmahdollisuuksien tasa-arvoa siten, että nuoret joilla ei ole mahdollisuutta saada tukea kotoaan, on mahdollista saada sitä hankkeen kautta ja siten osallistua yhteiskunnan toimntoihin tasa-arvoisesti. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hankkeessa edistetään kohderyhmän sosiaalista osallisuutta, yhteisöllisyyttä sekä työ- ja toimintakykyä koulutukseen ja yhteiskuntaan integroitumisen, sekä laajemmin myös tulevaisuuden työllistymisen parantamiseksi, ja vahvistaa näin heidän yhteiskunnalista yhdenvartaisuuttaan. Kohderyhmästä osa on ulkomaalais- tai maahanmuuttajataustaisia. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Hankkeella ei ole välitöntä vaikutusta. | ||
Eläytyen osalliseksi -hankkeessa tavoitteena oli ylisukupolvisen kuormittuneisuuden vuoksi syrjäytymis- ja koulutuksesta putoamisriskissä olevien nuorten tukeminen osallisuutta parantamalla eläytymisen menetelmiä hyödyntäen. Hankkeen päätavoite oli jaettu kolmeen osatavoitteeseen, joiden edellyttämät toimenpiteet toteutettin kolmevuotisen hankkeen aikana. Hankkeen hallinnoinnista vastasi Tampereen ammattikorkeakoulu ja se toteutettiin monialaisessa yhteistyössä osatoteuttaja SASKY koulutuskuntayhtymän sekä Tampereen kaupungin perusopetuksen ja lukiokoulutuksen palveluryhmien, kolmannen sektorin toimijoiden, sosiaali- ja terveysalan asiantuntijoiden, kokemusasiantuntijoiden sekä kohderyhmän kesken.
Hankkeen ensimmäisessä vaiheessa käytiin läpi aikaisemmat nuorten osallisuuden parantamiseen tähdänneet ESR-hankkeet ja niissä kehitetyt osallisuutta vahvistavat interventiot. Selvitys osoitti, että interventioita oli kehitetty runsaasti ja niissä oli hyödynnetty laajasti erilaisia eläytymisen menetelmiä, kuitenkin pääasiassa tiettyyn menetelmään keskittyen. Selvitys myös osoitti, että monissa interventioissa oli tapahtunut merkittävää osallistujakatoa. Suurin osa interventiosta oli kohdistunut nuoriin, jotka olivat jo pudonneet koulupolulta. Tässä hankkeessa lähdettiin jatkokehittämään interventiota, jossa hyödynnettiin erilaisia eläytymisen menetelmiä, ja joissa nuoret tulivat osallisiksi interventoon alusta lähtien valitsemalla interventiossa käsiteltäviä teemoja ja käytettäviä menetelmiä yhteistyössä interventioita ohjaavien ammattilaisten kanssa. Tässä hankkeessa pyrittiin myös vahvemmin ennaltaehkäisevään työhön kehittämällä matalan kynnyksen ryhmätoiminnan malli tukemaan ylisukupolvista kuormaa kantavien nuorten koulupolulla pysymistä.
Hankkeen toisessa vaiheessa toteutettiin 40 ryhmäinterventiota yläkouluilla, toisen asteen oppilaitoksissa sekä ammattikorkeakoulussa. Hankkeen interventioihin osallistui lähes 400 iältään 15-29 vuotiasta nuorta sekä koulujen ja oppilaitosten monialaisia ammattilaisia. Ryhmäinterventio toteutui noin 12 viikon aikana viikoittaisina tapaamisina. Ryhmien osallistujamäärät vaihtelivat 5-30 välillä, mutta optimaalisimmaksi ryhmäkooksi osoittautui noin 8-12 osallistujaa. Interventioissa tarkasteltiin nuorten kanssa ylisukupolvista kuormaa ja sen vaikutusta nuorten elämään. Nuorten kanssa etsittiin ja tunnistettiin heidän hyvinvointiaan edistäviä asioita, toimintatapoja ja menetelmiä ja vahvistettiin osallisuuden kokemista ELOS-ryhmässä ja laajemminkin kouluyhteisössä. Ryhmässä työstettiin nuorten tarpeista nousevia teemoja, kuten seksuaalisuutta, mielenterveyttä, ihmissuhteita, tulevaisuuden haaveita, itsenäistymistä ja erilaisia opintopolkuja. Keskeistä oli nuorten tukeminen omaksi itsekseen kasvussa suljetun ryhmäprosessin avulla.
Ryhmäintervention vaikutuksia pyritiin arvioimaan kyselylomakkeiden avulla ja laadullista palautetta intervention eri vaiheissa keräten. Tulokset osoittivat interventioon osallistumisen lisänneen nuorten subjektiivista hyvinvointikokemusta ja vahvistaneen nuorten kokemusta osallisuudesta. Nuoret kokivat saaneensa ryhmästä monipuolista sosiaalista tukea, uutta tietoa ja näkökulmia. Ryhmään osallistuminen vahvisti heidän sosiaalista verkostoaan uusien ihmissuhteiden löytymisen ja olemassa olevien suhteiden syvenemisen myötä. Nuoret kokivat tunne- ja vuorovaikutustaitojensa kasvaneen ja itsetuntemuksensa ja -luottamuksensa lisääntyneen.
Hankkeen viimeisessä vaiheessa arvioitiin edelleen hankkeen aikana kertyneitä kokemuksia ja koottiin parhaiksi ja vaikuttavimmiksi koetut käytänteet. Tämä tapahtui yhteistyössä nuorten ja koulujen ammattilaisten kanssa erilaisissa työpajoissa. Hankkeen pienryhmätoiminnan malli kehitettiin realistisen arvioinnin tuloksena. Mallissa on kuvattu toteutuneiden ryhmäinterventioiden kontekstit, vaikuttavat mekanismit sekä saavutetut tulokset. Malli on raportoitu hankkeen loppujulkaisussa ja sitä täydentää hankkeen tavoitteita ja työskentelyä kuvaava videodokumentti. Hankkeen loppujulkaisu ja videodokumentti ovat saatavilla hankkeen blogin nettisivuilla osoitteessa: https://blogs.tuni.fi/elaytyenosalliseksi/