Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21739

Hankkeen nimi: Oulun Prikka

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.8.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Jakeluosoite: Pl 12

Puhelinnumero: 029 469 6000

Postinumero: 00511

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.diak.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Lea Anne Rättyä

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Aluekoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: lea.rattya(at)diak.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 7658735

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Oulun Diakonissalaitoksen säätiö sr, 0243004-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Oulun Prikka esiselvityshanke toteutetaan Oulun kaupungin alueella. Hankkeessa kehitetään kaupungin, järjestöjen, yritysten, seurakuntien ja asukkaiden yhteistyönä uudenlaista palvelukonseptia hävikkiruoan hyödyntämistä varten. Hanke yhdistää eri toimijoiden osaamista, voimavaroja ja resursseja. Hankkeessa luodaan rakenne, joka vahvistaa osallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Hävikkiruoan hyödyntämisen kautta pyritään pois eriarvoistavista ruuan jakamisen käytännöistä. Tulevassa Oulun mallissa tuetaan heikoimmassa asemassa olevien toimintakykyä, hyvinvointia, osallisuutta ja työllistymistä. Päämääränä on hyvinvointia ja osallisuutta tuottavan asukaslähtöisen matalankynnyksen palvelutoiminnan kehittäminen.

Esiselvitys tuottaa tietopohjan alueellisen hävikkiruoan hyödyntämistä varten.

1. Hankkeessa kartoitetaan hävikkiruoan hyödyntämiseen liittyvä olemassa oleva tieto ja erilaiset toteutuskäytännöt. Tietoa kerätään sekä alueellisesti että valtakunnallisesti eri toimijatahoilta.
2. Hankkeessa kootaan yhteisiin työpajoihin alueellinen toimijaverkosto (kaupungin edustajat, seurakuntien, asukastupien ja erilaisten järjestöjen edustajat, yritykset, päivttäiselintarvikeliikkeet ja elintarviketeollisuus) tekemään konkreettista suunnitelmaa toimijoiden vastuista ja rooleista hävikkiruoan hyödyntämistä varten.
3. Hankkeessa selvitetään ruoka-apua tarvitsevien odotuksia tulevalle toiminnalle (seurakuntien diakonian ja asukastupien asiakkaat sekä muualta ruoka-apua saavat) ja laaditaan tulosten pohjalta käyttäjälähtöinen malli toimivasta ja osallisuutta vahvistavasta sekä hyvinvointia tuottavasta hävikkiruoan hyödyntämisestä.
4. Hankkeessa hyödynnetään teknologian mahdollisuuksia hävikkiruoan hyödyntämisen logistiikkaketjussa.
5. Saadun materiaalin ja tulosten pohjalta tuotetaan Oulun Prikka -malli hävikkiruoan hyödyntämisestä.

Hankkeessa tuotetaan esiselvitysraportti, joka sisältää esityksen Oulun mallista hävikkiruoan hyödyntämisestä. Tulosten perusteella arvioidaan mallin käyttökelpoisuus, toteutuksen tapa sekä siihen tarvittavat eri toimijoiden resurssit.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Esiselvityshankkeen kohderyhmänä ovat kaikki ne toimijatahot, jotka liittyvät ruoka-avun ja hävikkiruoan antamiseen (yritykset, elintarviketeollisuus), kuljettamiseen ja jakamiseen (seurakunta, järjestöt, yhdistykset) sekä sen saamiseen (ruoka-apua tarvitsevat oululaiset ihmiset).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Oulun kaupungin eri palvelusektorit, viranomaistahot (AVI, TE-toimisto), poliittiset päättäjät ja laajemmin oululaiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 99 575

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 86 225

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 115 701

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 100 478

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 17

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 25

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankevalmistelun aikana on tehty toimintaympäristön analyysiä yhteistyössä Oulun kaupungin sekä seurakuntien asiantuntijoiden kanssa. Sukupuolinäkökulma ei ole ollut erityisen tarkastelun kohteena hankkeen suunnitteluvaiheessa. Molemmat sukupuolet ovat tervetulleita hankkeen toimintaan mukaan. Hankkeen toteutusaikana sukupuolinäkökulma huomioidaan toiminnan sisällön suunnittelussa. Pitkällä aikavälillä toimintaan on saatu mukaan nykyistä enemmän miehiä, ja heille on löytynyt mielekästä yhteisöllistä toimintaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Molemmat sukupuolet huomioidaan hankkeessa tasa-arvoisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena ja päämääränä on erityisesti haavoittuvimmassa ja heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien osallisuuden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen. Toimintaa suunnitellaan ja kehitetään yhdessä heidän kanssaan heidän tarpeensa huomioiden.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 4
Hankkeessa huomioidaan ekologinen ajattelu ja kestävän kehityksen periaatteet.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Hankkeella ei ole välitöntä tehokasta vaikutusta, mutta logistinen suunnitelma ja sen toteuttaminen vähentää parhaimmillaan yksityisautoilun haittoja.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuden, eliöiden ja luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 6
Hankkeen aikana hankkeen toteuttajat kiinnittävät erityistä huomiota kierrätykseen ja huomiovat asian myös tavatessaan eri sidosryhmiä. Hankkeen mallin edetessä käytäntöön sillä on suuri vaikutus jätehuoltoon.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 7
Hankkeen avulla vahvistetaan paikallista kaupunki-järjestöt-seurakunta-yrittäjät yhteistyötä ja hanke tarjoaa uudenlaisia verkottumisen ja osaamisen jakamisen väyliä. Hankkeessa luodaan uudenlainen palvelukonsepti.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 6
Hankkeessa luodaan suunnitelma, rakenteet ja malli hävikkiruoan hyödyntämisestä.
Liikkuminen ja logistiikka 4 8
Hankkeen toteuttaminen ja erilaiset toimenpiteet edellyttävät matkustamista mutta liikkumisessa pyritään hyödyntämään joukkoliikenteen tarjoamia mahdollisuuksia. Hankkeessa tuotetaan myös logistisesti kestävä hävikkiruoan jakelusuunnitelma.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hankkeen päätavoitteena on kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen. Hnake vahvistaa toimintakykyä, voimavaroja, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä lisää kokonaisvaltaista hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 8 10
Hanke edistää kansalaisten (eri sukupuolten ja ihmisryhmien) tasa-arvoa sekä tarjoaa mahdollisuuksia aktiivisen kansalaisuuden toteuttamiseen ja yhteisen vastuun kantamiseen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 9
Hankkeen toiminta tähtää yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden edistämiseen ja inkluusion lisäämiseen. Hankkeessa painottuvat solidaarisuuden periaatteet.
Kulttuuriympäristö 6 8
Hankkeessa huomioidaan Pohjois-Pohjalainen kulttuuri. Siitä kertoo jo hankkeen nimi Oulun Prikka. Hankkeeseen rakentuvat yhteisöllisyyden tilat mahdollistavat monipuolisen kultturiannin yhdistämisen hankkeen suunniteltuun toimintaan.
Ympäristöosaaminen 2 2
Ympäristöosaaminen huomioidaan hankkeen toiminnassa (yhteistilojen käyttö, siisteys ym.).

9 Loppuraportin tiivistelmä

Oulun Prikka esiselvityshanke toteutettiin Oulun kaupungin alueella. Hankkeessa kehitetiin kaupungin, järjestöjen, yritysten, seurakuntien ja asukkaiden yhteistyönä uudenlaista palvelukonseptia hävikkiruoan hyödyntämistä varten. Hanke yhdisti eri toimijoiden osaamista, voimavaroja ja resursseja.

Hankkeessa luotiin rakenne, joka vahvistaa osallisuutta ja ehkäisee syrjäytymistä. Hävikkiruoan hyödyntämisen kautta pyritään pois eriarvoistavista ruuan jakamisen käytännöistä. Tulevassa Oulun mallissa tuetaan heikoimmassa asemassa olevien toimintakykyä, hyvinvointia, osallisuutta ja työllistymistä. Päämääränä on hyvinvointia ja osallisuutta tuottavan asukaslähtöisen matalankynnyksen palvelutoiminnan kehittäminen.

Esiselvitys tuotti tietopohjan alueellisen hävikkiruoan hyödyntämistä varten.

1. Hankkeessa kartoitettiin hävikkiruoan hyödyntämiseen liittyvä olemassa oleva tieto ja erilaiset toteutuskäytännöt. Tieto kerättiin sekä alueellisesti että valtakunnallisesti eri toimijatahoilta.

2. Hanke kokosi työpajoihin (5 kertaa) alueellista toimijaverkostoa (kaupungin edustajat, seurakuntien, asukastupien ja erilaisten järjestöjen edustajat, yritykset, päivttäiselintarvikeliikkeet ja elintarviketeollisuus) tekemään konkreettista suunnitelmaa toimijoiden vastuista ja rooleista hävikkiruoan hyödyntämistä varten.

3. Hankkeessa selvitettiin ruoka-apua tarvitsevien odotuksia tulevalle toiminnalle (seurakuntien diakonian ja asukastupien asiakkaat sekä muualta ruoka-apua saavat) ja laadittiin tulosten pohjalta käyttäjälähtöinen malli toimivasta ja osallisuutta vahvistavasta sekä hyvinvointia tuottavasta hävikkiruoan hyödyntämisestä.

4. Saadun materiaalin ja tulosten pohjalta tuotettiin Oulun Prikka -malli hävikkiruoan hyödyntämisestä.

Hankkeessa tuotettiin esiselvitysraportti, joka sisältää esityksen Oulun mallista hävikkiruoan hyödyntämisestä. Tulosten perusteella arvioidaan mallin käyttökelpoisuus, toteutuksen tapa sekä siihen tarvittavat eri toimijoiden resurssit.

TULOKSET:

-Hankkeeseen osallistui paljon oululaisia toimijoita: lahjoittajia, ruoka-avun toimijoita ja ruoka-avun vastaanottajia, eri alojen asiantuntijoita ja muita yhteistyötahoja
-Yhteinen tahtotila asialle oli vahva
-Oulussa hävikkiruoka tulee kaupoilta, tukuilta ja leipomoista. Hyödynnettävissä olevaa hävikki ruokaa on 4100-7000 ostoskärryllistä vuodessa. Rahassa tämä on vuositasolla noin 1 000 000 euroa. Lahjoittajaksi lupautui alustavasti noin 40 kauppaa, 2 tukkua ja leipomoita. Lahjoittajat näkivät paljon hyvää keskitetyssä mallissa
-Ruoka-avun antajat kokivat, että keskitetty malli palvelisi heitä
-Ruoka-apua tarvitaan paljon ja sitä tarvitsevat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa olevat ihmiset. Ruoka-avun tulee olla monimuotoista. Myös ruoka-kasseja halutaan ruoka-apuna, vaikka yhteisölliset ruoka-avun muodot tarjoavat laajempaa osallisuutta

-Malli on tehty yhdessä laajan joukon kanssa oululaisia

-Esitämme logistiikkakeskusta, josta päävastuu on Oulun kaupungilla ja osavastuun kantajana olisi Oulun evankelisluterilainen seurakunta.
-Keskitetty malli avaa myös työpaikkoja vaikeasti työllistyville
-Esitämme, että toiminta aloitetaan EU-hankkeena

-Keskitetyn logistiikan avulla hävikkiä saadaan ohjattua tehokkaammin ruoka-avuksi