Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21740

Hankkeen nimi: LEADBEHA – Käyttäytymismuutoksen johtaminen tekoälykulttuurissa. Uuden koulutusratkaisun pilotointi yrityksille ja organisaatioille yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishankkeena

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.7.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1046216-1

Jakeluosoite: Ratatie 22

Puhelinnumero: (09) 8868 7150

Postinumero: 01300

Postitoimipaikka: Vantaa

WWW-osoite: http://www.laurea.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jyrki Suomala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja, dosentti

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jyrki.suomala(at)laurea.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 04685674

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Lab-ammattikorkeakoulu Oy, 2630644-6
Lapin yliopisto, Taiteiden tiedekunta, 0292800-5
Vaasan yliopisto, 0209599-8
Tampereen yliopisto, 0155668-4
Turun yliopisto, Tulevaisuuden teknologioiden laitos, 0245896-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomi uskoo ja panostaa koulutukseen. Rajut muutokset ravistelevat kuitenkin sekä koulutuksen perinteisiä malleja että yritysten perinteisiä tapoja kouluttaa henkilöstöään laadukkaasti ja ketterästi uusiin tehtäviin. LEADBEHA vastaa tähän haasteeseen kehittämällä ja tarjoamalla kuudessa korkeakoulussa yhteistyöllä luotavia ajankohtaisia tutkintopohjaisia opintojaksoja täydennyskoulutuksena yritysten ja työelämän käyttöön.

LEADBEHAn tavoitteet ovat 1) kartoittaa alueellisen kattavasti yritysten ja työelämän koulutustarpeita, jotka liittyvät tekoälykulttuurin juurruttamisen johtamiseen; 2) räätälöidä aihepiiriin liittyviä korkeakoulututkintoihin kuuluvia opintojaksoja saadun palautteen pohjalta ja 3) pilotoida kyseisiä koulutuskokonaisuuksia yritysten ja muiden organisaatioiden henkilöstölle.
Koulutustarpeiden selvittämistä varten toteutamme laajan kartoituksen loppuvuonna 2019 ja alkuvuonna 2020. Kohteena ovat pk- ja suuret yritykset sekä julkisen hallinnon organisaatiot. Kysely suoritetaan nettikyselynä. Lisäksi suoritetaan haastatteluja ja selvitetään työelämän/yritysten henkilöiden tulevaisuusmielikuvia koulutuksen suhteen. Tulevaisuusmielikuvilla on todettu olevan yhteys henkilöiden koulutusmyönteisyyttä ja koulutuksen vaikuttavuuteen (Tymula & Glimcher, 2016).

Yhteiset valtakunnalliset opintokokonaisuudet ja kunkin korkeakoulun omat opintojaksot räätälöidään kartoituksen (kysely + haastattelut) tulosten perusteella. Kysely muodostuu neljästä komponentista, joita ovat koulutuksen sisältöön, koulutuksen muotoon (Lähiopetus, verkko-opetus, etäopetus, itsenäinen työskentely), odotettuun sivistykselliseen vaikutukseen ja odotettuun uramahdollisuuksia lisäävään vaikutukseen (Ks. Zhenghao et al. 2015, HBR September). Haastattelukysymykset liittyvät samoihin teemoihin sekä tulevaisuusmielikuviin. Lisäksi haastettelutilanteisiin valitaan eri alojen edustajia, joissa heidän tulevaisuusmielikuvaansa ja koulutusmyönteisyyttään tutkitaan kokonaisvaltaisesti. Koulutuksen pilotointivaihe suoritetaan lukuvuoden 2020/2021 aikana. Koulutus ideoidaan ja suunnitellaan yhdessä. Yhteinen valtakunnallinen osuus muodostuu 6 opintopisteen kokonaisuudesta (yksi opintopiste/ korkeakoulu). Sen lisäksi kukin korkeakoulu toteuttaa yhteisen suunnitelman pohjalta 4 opintopisteen kokonaisuuden. Näin jokaisen korkeakoulun toteutusvastuulla on yksi opintopiste valtakunnalliseen kokonaisuuteen ja 4 opintopistettä korkeakoulukohtaiseen kokonaisuuteen (Yhteensä 1+4 opintopistettä). Koulutus on joustava siten, että kukin osallistuja voi valita 1-6 opintojaksoa tai näiden sisältä osia. On tärkeää huomata, että LEADBEHA-ryhmä toimii yhdessä kaikkien opintojaksojen ideoinnissa ja suunnittelussa.Kartoituksen ja haastattelujen tuloksia tarkastellaan yhteisissä työpajoissa, joissa kartoituksen tulokset käsitellään ja opintokokonaisuudet räätälöidään. Opintojaksojen räätälöintiin osallistuu vastuukorkeakoulun lisäksi toisen korkeakoulun vastuuhenkilö. Lisäksi ehdotukset julkistetaan yhteisellä verkkoalustalla siten, että kaikkien on mahdollista kommentoida ehdotuksia. Keskeisenä kriteerinä räätälöinnissä on yritysten ja organisaatioiden todellisten koulutustarpeiden huomiointi. Tässä prosessissa on keskeistä suoritettujen tutkimusten tulosten hyödyntäminen yhteisesti.

Projekti luo Suomeen uuden ketterän koulutusmallin, joka mahdollistaa tutkintoihin sisältyvän koulutuksen avaamisen yrityksille ja muille organisaatioille täydennyskoulutuksena. Samalla korkeakoulut oppivat keräämään tietoa yritysten koulutustarpeista siten, että heidän tarpeensa ohjaavat myös korkeakoulujen tutkintopohjaisen koulutuksen kehittämistä. Spesifisti LEADBEHA tarjoaa ja räätälöi 30 opintopisteen kokonaisuuden korkeakoulujen ulkopuolisten organisaatioiden koulutuspaketiksi. Kuitenkin kokonaisuus on joustava siten, että osallistujien tarpeen mukaan tästä voi valita sopivan osan täydennyskoulutuksena. Kukin yksittäinen opiskelija voi halutessaan myöhemmin lukea ko. kokonaisuuden osaksi ylempää korkeakoulututkintoa. Pääpaino on kuitenkin täydennyskoulutuksessa, joka palvelee yritysten ajankohtaisia osaamis- ja tietotarpeita.

LEADBEHA tuottaa tietoa yritysten ja organisaatioiden tarpeista lähtevistä joustavista tutkintojen osiin liittyvistä koulutuspaketeista. Lisäksi saadaan tietoa ja kokemuksia valtakunnallisesti yhteistyössä rakennetun opintokokonaisuuden järjestämisestä korkeakoulujen yhteistyönä. Koulutuksen kehittämisessä ammattikorkeakoulut ja yliopistot toimivat tiiviissä yhteistyössä, jolla pyritään korkeatasoisen osaamisen ja tietämisen synenergiaan. Näin syntyy laadukasta korkeatasoiseen tieteeseen pohjautuvaa tietoa ja osaamista nykyaikaisten organisaatioiden käyttöön.
Johtamiseen ja tekoälyyn liittyvät teemat nähdään helposti miehisinä. Niinpä LEADBEHA toimii ponnekkaasti sen hyväksi, että opintojaksoihin saataisiin tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. Lisäksi yhdenvertaisuuden periaatetta noudatetaan niin, että koulutuksiin voi osallistua riippumatta siitä, millainen taustatutkinto henkilöllä on. Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti konsortion sisäisissä neuvotteluissa pyritään käyttämään virtuaalista kommunikointia. Lisäksi koulutusratkaisuissa tuetaan sitä, että opiskelijat voivat opiskella verkossa tai osallistua opetukseen lähimmässä LEADBEHA pisteessä. Tällöin esimerkiksi Espoossa asuva opiskelija voi suorittaa opintojaan Lapin yliopiston räätälöimästä opintokokonaisuudesta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kyseessä on digitaalisen rakennemuutoksen aiheuttama täydennyskoulutustarve henkilöille, jotka tarvitsevat uutta osaamista tässä muutoksessa. Kohderyhmänä ovat yritysten ja työelämän johtajat, päälliköt, esimiehet ja asiantuntijat sekä näihin tehtäviin haluavat henkilöt. Näiden henkilöiden tehtävänä on edistää yritysten ja organisatioiden älykkäisiin käyttöliittymiin ja kyberturvallisuuteen pohjautuvaa kulttuuria. Vaikka opinnot ovat YAMK- ja maisteritutkintoihin kuuluvia opintojaksoja, tarkoituksena on, että koulutukseen pääsee riippumatta siitä, millainen pohjakoulutus henkilöllä on. Näin periaatteessa on mahdollista, että koulutukseen osallistuu henkilöitä, joilla ei ole aiempaa korkeakoulututkintoa. On tärkeää, että myös korkeakouluissa ja yliopistoissa kehitetään koulutusratkaisuja niille, joilla ei vielä ole tutkintoa tai jotka ovat alhaisessa sosiaalisessa asemassa (Zhenghao, C., Alcorn, B., Christensen, G., Eriksson, N., Koller, D., and Emanuel, E. (2015). Who's Benefiting from MOOCs, and Why. Harvard Business Review, September).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yritysten ja työelämän koulutuksesta vastaavat henkilöt ja korkeakoulujen opetussuunnitelmien kehittämisestä vastaavat asiantuntijat. Koulutuksen kehittämisessä hyödynnetään mahdollisimman paljon kunkin korkeakoulun jo olemassa olevia palvelujärjestelmiä, kuten opintotoimistojen henkilökuntaa ja tietojärjestelmiä). Ajatuksena on, että tämä täydennyskoulutusmuoto integroituisi luontaiseksi osaksi korkeakoulujen toimintatapoja. Lisäksi LEADBEHAn kehittämä malli toimii hyvänä esimerkkinä muille koulutussisällöille Suomessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 210 051

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 23 939

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 633 281

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 31 919

6 Maantieteellinen kohdealue

Hankkeen toiminta on valtakunnallista

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 35

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 140

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tilastojen mukaan naiset ovat yleisesti koulutetumpia kuin miehet. Hanke kohdistuu tekoälyyn, älykkäisiin teknologiaratkaisuihin ja näiden johtamiseen. Nämä alat ovat edelleen hyvin miesvaltaisia. Tämän vuoksi hankkeessa naisten osallistumiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Osallistuvilla organisaatioilla on lain edellyttämät tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelmat, joita noudatetaan hankkeen toteutuksessa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimintaan osallistetaan monenlaisia kohderyhmiä, jotka ovat kiinnostuneita teemasta (sukupuoli, ikä, asiantuntemus, erilaiset osaamisalat). Naiset osallistuvat perinteisesti aktiivisesti koulutuksiin, ja hanke luo mahdollisuuden osallistaa naisia tavoitteellisesti kyberturvallisuuden ja älykkäiden teknologiaratkaisujen jalkauttamisen johtamisosaamisen kehittämiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tätä toteutetaan läpäisyperiaatteella, mutta se ei ole päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 7
Ekologisuus on keskeinen periaate yritysten toiminnassa ja siten tärkeä elementti myös hankkeen toteutuksessa. Erityisesti älykkäiden järjestelmien odotetaan auttavan yrityksiä/työelämää luomaan ekologisesti kestäviä ratkaisuja toimintoihin. Koulutuksen sisällöissä kiinnitetään näihin mahdollisuuksiin erityistä huomiota. Hankkeessa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita ja keskitytään ekologisesti kestäviin ratkaisuihin. Vaikka konsortio kokoontuu myös kasvokkain, rutiiniasiat hoidetaan Internetin välityksllä ja pilvipalveluita hyödyntäen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 5
Hankkeessa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 3
Tekoälyn ja älykkäiden järjestelmien rakentamisessa yhtenä komponenttina on yritysten toiminnan vaikutus tähän teemaan. Käsitellään opintojaksoilla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Tekoälyn ja älykkäiden järjestelmien rakentamisessa yhtenä komponenttina on yritysten toiminnan vaikutus tähän teemaan. Käsitellään opintojaksoilla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vakutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Tekoäly- ja älykkäiden järjestelmien rakentamisessa yhtenä komponenttina on yritysten toiminnan vaikutus tähän teemaan. Käsitellään opintojaksoilla.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 3
Tekoäly- ja älykkäiden järjestelmien rakentamisessa yhtenä komponenttina on yritysten toiminnan vaikutus tähän teemaan. Käsitellään opintojaksoilla.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Tekoäly- ja älykkäiden järjestelmien rakentamisessa yhtenä komponenttina on yritysten toiminnan vaikutus tähän teemaan. Käsitellään opintojaksoilla. Tavoitteena, että koulutuksen avulla myös paikallinen elinkeinorakenne muuttuu tämän periaatteen mukaisesti
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 9
Hankkeessa pyritään siihen, että yritykset/ työelämä voivat koulutuksen avulla tuottaa lisäarvoa, jolloin tällä teemalla on ratkaiseva merkitys.
Liikkuminen ja logistiikka 0 6
Riippuen toimialasta, tekoäly ja älykkäät järjestelmät ovat tiedon turvallinen siirtäminen näkökulmasta tärkeitä komnponentteja hankkeessa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 9
Koulutus liittyy johtamiseen nopeasti muuttuvassa toimintakulttuurissa, jossa ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen on ratkaisevan tärkeää. Tähän kiinnitetään erityistä huomiota.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Hanke pyrkii edistämään tasa-arvoa sen kaikissa vaiheissa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 6
Ei vaikutusta
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

-