|
|
|
Hankekoodi: S21740
Hankkeen nimi: LEADBEHA – Käyttäytymismuutoksen johtaminen tekoälykulttuurissa. Uuden koulutusratkaisun pilotointi yrityksille ja organisaatioille yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhteishankkeena
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Laurea-ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 1046216-1
Jakeluosoite: Ratatie 22
Puhelinnumero: (09) 8868 7150
Postinumero: 01300
Postitoimipaikka: Vantaa
WWW-osoite: http://www.laurea.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jyrki Suomala
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja, dosentti
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jyrki.suomala(at)laurea.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 04685674
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomi uskoo ja panostaa koulutukseen. Rajut muutokset ravistelevat kuitenkin sekä koulutuksen perinteisiä malleja että yritysten perinteisiä tapoja kouluttaa henkilöstöään laadukkaasti ja ketterästi uusiin tehtäviin. LEADBEHA vastaa tähän haasteeseen kehittämällä ja tarjoamalla kuudessa korkeakoulussa yhteistyöllä luotavia ajankohtaisia tutkintopohjaisia opintojaksoja täydennyskoulutuksena yritysten ja työelämän käyttöön.
LEADBEHAn tavoitteet ovat 1) kartoittaa alueellisen kattavasti yritysten ja työelämän koulutustarpeita, jotka liittyvät tekoälykulttuurin juurruttamisen johtamiseen; 2) räätälöidä aihepiiriin liittyviä korkeakoulututkintoihin kuuluvia opintojaksoja saadun palautteen pohjalta ja 3) pilotoida kyseisiä koulutuskokonaisuuksia yritysten ja muiden organisaatioiden henkilöstölle.
Koulutustarpeiden selvittämistä varten toteutamme laajan kartoituksen loppuvuonna 2019 ja alkuvuonna 2020. Kohteena ovat pk- ja suuret yritykset sekä julkisen hallinnon organisaatiot. Kysely suoritetaan nettikyselynä. Lisäksi suoritetaan haastatteluja ja selvitetään työelämän/yritysten henkilöiden tulevaisuusmielikuvia koulutuksen suhteen. Tulevaisuusmielikuvilla on todettu olevan yhteys henkilöiden koulutusmyönteisyyttä ja koulutuksen vaikuttavuuteen (Tymula & Glimcher, 2016).
Yhteiset valtakunnalliset opintokokonaisuudet ja kunkin korkeakoulun omat opintojaksot räätälöidään kartoituksen (kysely + haastattelut) tulosten perusteella. Kysely muodostuu neljästä komponentista, joita ovat koulutuksen sisältöön, koulutuksen muotoon (Lähiopetus, verkko-opetus, etäopetus, itsenäinen työskentely), odotettuun sivistykselliseen vaikutukseen ja odotettuun uramahdollisuuksia lisäävään vaikutukseen (Ks. Zhenghao et al. 2015, HBR September). Haastattelukysymykset liittyvät samoihin teemoihin sekä tulevaisuusmielikuviin. Lisäksi haastettelutilanteisiin valitaan eri alojen edustajia, joissa heidän tulevaisuusmielikuvaansa ja koulutusmyönteisyyttään tutkitaan kokonaisvaltaisesti. Koulutuksen pilotointivaihe suoritetaan lukuvuoden 2020/2021 aikana. Koulutus ideoidaan ja suunnitellaan yhdessä. Yhteinen valtakunnallinen osuus muodostuu 6 opintopisteen kokonaisuudesta (yksi opintopiste/ korkeakoulu). Sen lisäksi kukin korkeakoulu toteuttaa yhteisen suunnitelman pohjalta 4 opintopisteen kokonaisuuden. Näin jokaisen korkeakoulun toteutusvastuulla on yksi opintopiste valtakunnalliseen kokonaisuuteen ja 4 opintopistettä korkeakoulukohtaiseen kokonaisuuteen (Yhteensä 1+4 opintopistettä). Koulutus on joustava siten, että kukin osallistuja voi valita 1-6 opintojaksoa tai näiden sisältä osia. On tärkeää huomata, että LEADBEHA-ryhmä toimii yhdessä kaikkien opintojaksojen ideoinnissa ja suunnittelussa.Kartoituksen ja haastattelujen tuloksia tarkastellaan yhteisissä työpajoissa, joissa kartoituksen tulokset käsitellään ja opintokokonaisuudet räätälöidään. Opintojaksojen räätälöintiin osallistuu vastuukorkeakoulun lisäksi toisen korkeakoulun vastuuhenkilö. Lisäksi ehdotukset julkistetaan yhteisellä verkkoalustalla siten, että kaikkien on mahdollista kommentoida ehdotuksia. Keskeisenä kriteerinä räätälöinnissä on yritysten ja organisaatioiden todellisten koulutustarpeiden huomiointi. Tässä prosessissa on keskeistä suoritettujen tutkimusten tulosten hyödyntäminen yhteisesti.
Projekti luo Suomeen uuden ketterän koulutusmallin, joka mahdollistaa tutkintoihin sisältyvän koulutuksen avaamisen yrityksille ja muille organisaatioille täydennyskoulutuksena. Samalla korkeakoulut oppivat keräämään tietoa yritysten koulutustarpeista siten, että heidän tarpeensa ohjaavat myös korkeakoulujen tutkintopohjaisen koulutuksen kehittämistä. Spesifisti LEADBEHA tarjoaa ja räätälöi 30 opintopisteen kokonaisuuden korkeakoulujen ulkopuolisten organisaatioiden koulutuspaketiksi. Kuitenkin kokonaisuus on joustava siten, että osallistujien tarpeen mukaan tästä voi valita sopivan osan täydennyskoulutuksena. Kukin yksittäinen opiskelija voi halutessaan myöhemmin lukea ko. kokonaisuuden osaksi ylempää korkeakoulututkintoa. Pääpaino on kuitenkin täydennyskoulutuksessa, joka palvelee yritysten ajankohtaisia osaamis- ja tietotarpeita.
LEADBEHA tuottaa tietoa yritysten ja organisaatioiden tarpeista lähtevistä joustavista tutkintojen osiin liittyvistä koulutuspaketeista. Lisäksi saadaan tietoa ja kokemuksia valtakunnallisesti yhteistyössä rakennetun opintokokonaisuuden järjestämisestä korkeakoulujen yhteistyönä. Koulutuksen kehittämisessä ammattikorkeakoulut ja yliopistot toimivat tiiviissä yhteistyössä, jolla pyritään korkeatasoisen osaamisen ja tietämisen synenergiaan. Näin syntyy laadukasta korkeatasoiseen tieteeseen pohjautuvaa tietoa ja osaamista nykyaikaisten organisaatioiden käyttöön.
Johtamiseen ja tekoälyyn liittyvät teemat nähdään helposti miehisinä. Niinpä LEADBEHA toimii ponnekkaasti sen hyväksi, että opintojaksoihin saataisiin tasapuolisesti sekä miehiä että naisia. Lisäksi yhdenvertaisuuden periaatetta noudatetaan niin, että koulutuksiin voi osallistua riippumatta siitä, millainen taustatutkinto henkilöllä on. Kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti konsortion sisäisissä neuvotteluissa pyritään käyttämään virtuaalista kommunikointia. Lisäksi koulutusratkaisuissa tuetaan sitä, että opiskelijat voivat opiskella verkossa tai osallistua opetukseen lähimmässä LEADBEHA pisteessä. Tällöin esimerkiksi Espoossa asuva opiskelija voi suorittaa opintojaan Lapin yliopiston räätälöimästä opintokokonaisuudesta.
Kyseessä on digitaalisen rakennemuutoksen aiheuttama täydennyskoulutustarve henkilöille, jotka tarvitsevat uutta osaamista tässä muutoksessa. Kohderyhmänä ovat yritysten ja työelämän johtajat, päälliköt, esimiehet ja asiantuntijat sekä näihin tehtäviin haluavat henkilöt. Näiden henkilöiden tehtävänä on edistää yritysten ja organisatioiden älykkäisiin käyttöliittymiin ja kyberturvallisuuteen pohjautuvaa kulttuuria. Vaikka opinnot ovat YAMK- ja maisteritutkintoihin kuuluvia opintojaksoja, tarkoituksena on, että koulutukseen pääsee riippumatta siitä, millainen pohjakoulutus henkilöllä on. Näin periaatteessa on mahdollista, että koulutukseen osallistuu henkilöitä, joilla ei ole aiempaa korkeakoulututkintoa. On tärkeää, että myös korkeakouluissa ja yliopistoissa kehitetään koulutusratkaisuja niille, joilla ei vielä ole tutkintoa tai jotka ovat alhaisessa sosiaalisessa asemassa (Zhenghao, C., Alcorn, B., Christensen, G., Eriksson, N., Koller, D., and Emanuel, E. (2015). Who's Benefiting from MOOCs, and Why. Harvard Business Review, September).
Yritysten ja työelämän koulutuksesta vastaavat henkilöt ja korkeakoulujen opetussuunnitelmien kehittämisestä vastaavat asiantuntijat. Koulutuksen kehittämisessä hyödynnetään mahdollisimman paljon kunkin korkeakoulun jo olemassa olevia palvelujärjestelmiä, kuten opintotoimistojen henkilökuntaa ja tietojärjestelmiä). Ajatuksena on, että tämä täydennyskoulutusmuoto integroituisi luontaiseksi osaksi korkeakoulujen toimintatapoja. Lisäksi LEADBEHAn kehittämä malli toimii hyvänä esimerkkinä muille koulutussisällöille Suomessa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 474 963
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 472 017
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 633 281
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 629 353
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 35
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16
Suunniteltu: 140
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 7 |
| Ekologisuus on keskeinen periaate yritysten toiminnassa ja siten tärkeä elementti myös hankkeen toteutuksessa. Erityisesti älykkäiden järjestelmien odotetaan auttavan yrityksiä/työelämää luomaan ekologisesti kestäviä ratkaisuja toimintoihin. Koulutuksen sisällöissä kiinnitetään näihin mahdollisuuksiin erityistä huomiota. Hankkeessa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita ja keskitytään ekologisesti kestäviin ratkaisuihin. Vaikka konsortio kokoontuu myös kasvokkain, rutiiniasiat hoidetaan Internetin välityksllä ja pilvipalveluita hyödyntäen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 5 |
| Hankkeessa noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 3 |
| Tekoälyn ja älykkäiden järjestelmien rakentamisessa yhtenä komponenttina on yritysten toiminnan vaikutus tähän teemaan. Käsitellään opintojaksoilla. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 3 |
| Tekoälyn ja älykkäiden järjestelmien rakentamisessa yhtenä komponenttina on yritysten toiminnan vaikutus tähän teemaan. Käsitellään opintojaksoilla. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vakutusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 3 |
| Tekoäly- ja älykkäiden järjestelmien rakentamisessa yhtenä komponenttina on yritysten toiminnan vaikutus tähän teemaan. Käsitellään opintojaksoilla. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 3 |
| Tekoäly- ja älykkäiden järjestelmien rakentamisessa yhtenä komponenttina on yritysten toiminnan vaikutus tähän teemaan. Käsitellään opintojaksoilla. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Tekoäly- ja älykkäiden järjestelmien rakentamisessa yhtenä komponenttina on yritysten toiminnan vaikutus tähän teemaan. Käsitellään opintojaksoilla. Tavoitteena, että koulutuksen avulla myös paikallinen elinkeinorakenne muuttuu tämän periaatteen mukaisesti | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 9 |
| Hankkeessa pyritään siihen, että yritykset/ työelämä voivat koulutuksen avulla tuottaa lisäarvoa, jolloin tällä teemalla on ratkaiseva merkitys. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 6 |
| Riippuen toimialasta, tekoäly ja älykkäät järjestelmät ovat tiedon turvallinen siirtäminen näkökulmasta tärkeitä komnponentteja hankkeessa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 9 |
| Koulutus liittyy johtamiseen nopeasti muuttuvassa toimintakulttuurissa, jossa ihmisten hyvinvoinnista huolehtiminen on ratkaisevan tärkeää. Tähän kiinnitetään erityistä huomiota. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Hanke pyrkii edistämään tasa-arvoa sen kaikissa vaiheissa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 6 |
| Ei vaikutusta | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei vaikutusta | ||
LEADBEHAn (LEADership as a trigger for BEHAvioural change when creating AI cultures in companies and organisations) tavoitteena oli luoda ja toteuttaa ketterä korkeakoulujen opetussuunnitelmiin pohjautuva ajankohtainen täydennyskoulutusmalli yritysten ja muiden organisaatioiden henkilöstölle. Ajatuksena oli tarjota jatkuvan oppimisen hengessä aikuisväestölle mahdollisuuksia päivittää omaa osaamistaan työelämän tarpeiden näkökulmasta eriyisesti nyt, kun ollaan siirtymässä vahvasti tekoälykulttuuriin.
Niinpä hankkeessa toteutettiin kuuden korkeakoulun monialaisena yhteistyönä kaksi täydennyskoulutuspilottia yritysten ja muiden organisaatioiden henkilöstölle. Laurea, LAB, Turku, Tampere, Vaasa ja Lappi -korkeakoulut suunnittelivat ja toteuttivat kukin ensimmäisessä pilotissa viiden opintopisteen kokonaisuuden täydennyskoulutuksena. Toisessa pilotissa muodostettiin valtakunnallinen kokonaisuus Digikampus -alustalle, johon kukin korkeakoulu tuotti yhden opintopisteen kokonaisuuden pilotista yksi saatujen kokemusten pohjalta. Näistä kukin osallistuja saattoi valita yhdestä kuuteen kurssia oman valintansa mukaisesti.
Korkeakoulujen yhteistyö sujui hyvin ja tavoitellut sisällöt saatiin tuotettua hankesuunnitelmassa esitetyllä tavalla. Alunperin koulutukset oli tarkoitus toteuttaa kasvokkain, mutta koronan vuoksi pilotti yhden - muutamia poikkeuksia lukuunottamatta - kurssit toteutettiin verkossa. Joustava ja nopea siirtyminen verkkoympäristöön oli saavutus sinänsä.
Koulutukseen osallistui 69 henkilöä, jotka lähettivät sekä alku- että lopetuslomakkeet ja he suorittivat yhteensä 239 opintopistettä eli 6453 tuntia opiskelua. Tavoitteena oli saada kursseille yhteensä 140 henkilöä, nyt määrä jäi 69 henkilöön. Tosin koulutuksen aloitti 197 henkilöä, mutta he eivät suorittaneet tai lähettäneet lopetuslomaketta.
Yritysten edustajia yritettiin saada osallistumaan yhteensä 35, mutta heidän osuus jäi 15 henkilöön. Tosin yritysten henkilöstöä osallistui enemmän, mutta he osallistuivat yksityishenkilöinä. Useat osallistujat suorittivat viisi tai kuusi opintopistettä, jota voidaan pitää hyvänä saavutuksena.
Sisällön tuottaminen ei siis aiheuttanut ongelmia. Sen sijaan haasteena oli kohdeyleisölle markkinointi. Kenties kyse oli siitä, etteivät yritykset olleet tottuneet siihen, että korkakoulut ovat aktiivisia tällä tavoin täydennyskoulutuksessa.
Projektin aikana julkaistiin yksi artikkeli ja yksi julkaisu, jossa projektin tuloksia esiteltiin.