|
|
|
Hankekoodi: S21743
Hankkeen nimi: ÄLYKÄS OHJAUS – tekoäly asiakaslähtöisessa opinto- ja uraohjauksessa
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2472908-2
Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D
Puhelinnumero: 040 6550555
Postinumero: 50100
Postitoimipaikka: Mikkeli
WWW-osoite: http://www.xamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Noora Talsi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Tutkimusjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: noora.talsi(at)xamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 648 5020
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hankkeen tavoitteena on kehittää opinto- ja uraohjauksen malleja ja prosesseja vastaamaan tunnistettuihin haasteisiin ja kohderyhmien erilaisiin tarpeisiin. Opinto- ja uraohjausta tarjoavia organisaatioita ovat mm. toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut sekä TE-asiakaspalvelu ja TE-toimistot.
Tunnistetut tarpeet voidaan tiivistää kolmeen kategoriaan:
1) tarve kehittää opinto- ja uraohjauksen prosesseja ja malleja tukemaan erilaisia elämänvaiheita, siirtymävaiheita, opiskeluasteita sekä jatkuvaa oppimista;
2) tarve käyttäjälähtöisyyttä ja osallisuutta lisäävälle, saavutettavalle ja monikanavaiselle ohjaukselle;
3) tarve tukea ohjausprosesseja ja ohjaustyötä digitaalisen teknologian avulla.
Opinto- ja uraohjauksen tulisi palvella kohderyhmien erilaisia elämänvaiheita, kuten opintoihin hakeutumista, opiskelua toisen asteen ammatillisessa oppilaitoksessa tai ammattikorkeakoulussa, siirtymiä opinnoista työelämään tai työelämästä opintoihin sekä työelämän ja opintojen yhdistymistä jatkuvana oppimisena. Se vaatii tarpeiden tunnistamista, parempaa henkilödatan hyödyntämistä sekä prosessien kehittämistä.
Tarpeiden huomiointi vaatii ajasta ja paikasta riippumattomia ohjauskeinoja sekä niitä tukevia digitaalisia työkaluja. Käyttäjälähtöisyys, monikanavaisuus ja saavutettavuus ovat keskeisimmät vaatimukset. Digitaalisia välineitä kehittäessä täytyy huomioida kohderyhmien vaihteleva IT-osaamisen taso, yksilölliset tarpeet sekä henkilötietoja koskevat asetukset ja rajoitukset. Osallisuuden lisääminen vaikuttaa omaehtoiseen tavoitteellisuuteen sekä ohjauksen laatuun ja vaikuttavuuteen.
Vaatimuksiin vastaamiseen liittyy haasteita mm. ohjauksen ammattilaisten aikaresurssien riittävyydelle, personoidun ja kohdennetun ohjauksen tarjoamiselle sekä ohjauksen laadulle. Digitaalisin keinoin tuotettu opinto- ja uraohjaus ei vähennä ihmiskontaktiin perustuvaa ohjausta vaan tukee sitä. Ohjauksen mobiiliratkaisut mahdollistavat jatkuvan oppimisen ohjaamisen, ohjauksen määrän lisäämisen sekä sen tavoitettavuuden parantumisen. Dataan liittyvät kyvykkyydet, kuten koneoppiminen ja muut tekoälypohjaiset ratkaisut, ennustava ja ohjaava analytiikka sekä tiedon visualisointi ovat keinoja tukea tarpeisiin vastaamista. Teknologia on tukikeino ja mahdollistaja, ei itsetarkoitus tai kehittämisen pääkohde hankkeessa.
Hankkeen tuloksena syntyy paremmin tarpeeseen vastaavia ja joustavampia opinto- ja uraohjauksen prosesseja sekä niitä tukevia digitaalisia työkaluja ja menetelmiä. Ratkaisuja kehitetään ketterän kehittämisen ja osallistavan suunnittelun menetelmillä. Kohderyhmiä ovat ohjauksen asiakkaat sekä sitä tarjoavat ammattilaiset. Toimenpiteinä tehdään opinto- ja uraohjauksen tarvekartoitus, prosessimallinnus ja niihin pohjautuva teknologiaselvitys. Tulosten perusteella kilpailutetaan teknologiakumppanuudet sekä luodaan yhteiskehittämisen mallit ja indikaattorit tuloksille. Ratkaisuja kokeillaan ja pilotoidaan käytännössä ja laaditaan jalkauttamissuunnitelma.
Ohjaustarpeita omaavat henkilöt Etelä-Savon alueella: opiskelijat (toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut), opiskelemaan tai työelämään hakeutuvat sekä ei tutkintoon johtavia opintoja etsivät tai suorittavat henkilöt.
Ohjausta tarjoavat ammattilaiset: opinto-ohjaajat, TE-asiakaspalvelun ohjaajat, jatkuvan oppimisen koulutussuunnittelijat.
Ohjauksen prosesseja kehittävät henkilöt ja organisaatiot: Etelä-Savon alueen koulutusorganisaatiot (toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut): Esedu, SAMIedu ja Xamk. Etelä-Savon ELY-keskus ja TE-toimisto sekä TE-asiakaspalvelu.
Muut suomalaiset toisen asteen ammatilliset oppilaitokset, ammattikorkeakoulut sekä yliopistot ja koulutusorganisaatiot.
Muut alueelliset TE-toimistot ja ELY-keskukset ja niihin liittyvät virastot, julkishallinnon toimijat ja viranomaiset.
Teknologioita kehittävät organisaatiot ja verkostot (ekosysteemihyödyt) yksityisellä sektorilla sekä julkisella sektorilla (mm. Aurora AI)
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 525 962
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 486 713
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 701 281
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 648 949
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan
Kunnat: Mikkeli, Savonlinna
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3
Suunniteltu: 450
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 4 |
| Paremman opinto- ja uraohjauksen myötä koulutuksen käy yhä useampi ja koulutusta päivitetään jatkuvan oppimisen mallilla. On näyttöä, että koulutus lisää ymmärrystä ilmastonmuutoksesta ainakin välillisesti. Ilmastoasiat kuulunevat tulevaisuudessa yhä useampiin koulutuksiin jossain muodossa. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| Hankkeessa toteutettava alueelle kohdistuva opinto- ja uraohjaus tukee osaamisen kehittymistä, urakehitystä ja jatkuvaa oppimista, jotka ovat edellytyksiä elinkeinorakenteen kestävälle kehittämiselle. Hankkeessa toteutetaan pilotointia ja suuremmat vaikutukset näkyvät pidemällä aikajänteellä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 8 |
| Aineettomat palvelut vaativat yleensä enemmän koulutusta työntekijöiltä ja yrittäjiltä kuin perinteiset tuotantokeskeiset alat. Opinto-ja uraohjauksen kehittäminen parantaa edellytyksiä kehittää aineettomia tuotteita ja palveluita sekä löytää osaavaa työvoimaa sen tarpeisiin. Hankkeessa toteutetaan pilotointia ja suuremmat vaikutukset näkyvät pidemällä aikajänteellä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 3 | 6 |
| Aikaan ja paikkaan sitomaton digitaaliseen teknologiaan perustuva opinto-ja uraohjaus tukee verkko-opiskelun ja verkko-ohjauksen toteutumista ja siten osaltaan vähentää tarvetta opinnoista johtuvaan matkustamiseen. Yhä suurempi osa opiskelusta tapahtuu tulevaisuudessa verkossa, samoin oppisopimusopiskelu hyötyy paikkaan sitomattomasta ohjauksesta. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Työelämässä ja opinnoissa pärjääminen ja kehittyminen tukevat koettua hyvinvointia. Jatkuvan oppimisen ja eri elämänvaiheiden läpi jatkuva opinto- ja uraohjaus parantaa hyvinvointia työllisyyden, mielekkään arjen, osallisuuden ym. kautta. Ohjauksen monikanavaisuus varmistaa, että kaikkien ohjauksen asiakkaiden tarpeet tulevat paremmin huomioitua. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 6 | 8 |
| Miesvaltaisilla aloilla, kuten tekniikan aloilla, on vaikeuksia tavoittaa opiskelijoita ja muita ohjauksen tarvitsijoita. Uudet digitaaliset keinot voivat tuntua kohderyhmien näkökulmasta mielekkäämmiltä ja tarjoavat uusia tapoja saada tukea ja vuorovaikuttaa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 8 |
| Uudet digitaaliset kanavat tukevat olemassa olevia kanavia tarjoten apua mm. eri kieliversioiden kautta ja mahdollistaen ohjauksen saamisen sovelluksen kautta puhutun kielen sijasta. Samalla automatiikan ja datan avulla ohjausta voidaan tarjota tarpeeseen perustuen ja vapauttaa resursseja vaativampaan ohjaukseen parantaen yhdenvertaisuutta erilaisia tarpeita omaavilla asiakkailla. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Hankkeen suunnittelun taustalla oli tarpeet kehittää opinto- ja uraohjauksen malleja ja prosesseja vastaamaan selvitysten pohjalta tunnistettuihin haasteisiin ja erilaisten kohderyhmien tarpeisiin. Kohderyhmiä olivat ohjauksen asiakkaat sekä sitä tarjoavat ammattilaiset.
Tarpeet ohjaukselle kumpuavat erilaisista elämänvaiheista ja siirtymävaiheista, joita ovat muun muassa opintoihin hakeutumiset, opintoasteilta toiselle siirtymiset, opinnoista työelämään tai työelämästä opintoihin siirtymiset sekä jatkuvan oppimisen tuomat mahdollisuudet työelämän ja opiskelun yhdistämiseen.
Hankkeessa oli tavoitteena kehittää käyttäjälähtöistä, osallisuutta mahdollistavaa ja lisäävää, helposti saavutettavaa ja monikanavaista ohjausta. Osallisuuden lisäämisellä on vaikutusta omaehtoiseen tavoitteellisuuteen sekä ohjauksen laatuun ja vaikuttavuuteen.
Tarvetta nähtiin ohjausprosessien ja ohjaustyön tukemiselle digitaalisen teknologian avulla. Haluttiin soveltaa digitaalista teknologiaa, erityisesti datan hyödyntämistä, tekoälypohjaisia ratkaisuja ja mobiiliteknologiaa.
Ratkaisuja kehitettiin ketterän kehittämisen ja osallistavan suunnittelun menetelmillä. Hankkeen kehittämistyössä teknologia oli tukikeino ja mahdollistaja. Kehitystyön peruspilareita oli lähtöajatus, että digitaalisin keinoin tuotettu opinto- ja uraohjaus ei vähennä kasvokkain tapahtuvaa tai ihmisten väliseen vuorovaikutukseen perustuvaa ohjausta, vaan tukee sitä. Parhaimmillaan teknologian hyödyntäminen lisää vuorovaikutuksen mahdollisuuksia ohjaajan ja ohjattavan kohtaamisissa.
Tavoitteena oli kehittää ohjaukseen tukimuotoja, joilla pyritään vastaamaan ohjaustoimintojen ammattilaisten kokemiin haasteisiin esimerkiksi aikaresurssien riittävyyden, personoidun ja kohdennetun ohjauksen sekä ohjauksen laadun kysymysten äärellä.
Kehitystyön kulmakivinä oli vastata tarpeisiin kehittämällä ajasta ja paikasta riippumattomia ohjauskeinoja sekä niitä tukevia digitaalisia työkaluja.
Digitaalisia välineitä kehittäessä huomioitavia asioita olivat muun muassa kohderyhmien vaihteleva IT-osaamisen taso, yksilölliset tarpeet sekä henkilötietoja koskevat asetukset ja rajoitukset.
Dataan liittyvät kyvykkyydet, kuten koneoppiminen ja muut tekoälypohjaiset ratkaisut, ennustava ja ohjaava analytiikka sekä tiedon visualisointi ovat keinoja tukea tarpeisiin vastaamista.
Ohjauksen mobiiliratkaisut mahdollistavat jatkuvan oppimisen ohjaamisen, ohjauksen määrän lisäämisen sekä sen tavoitettavuuden parantumisen.
Toimenpiteinä tehtiin opinto- ja uraohjauksen tarvekartoitus, prosessimallinnus ja niihin pohjautuva teknologiaselvitys. Tulosten perusteella kilpailutettiin teknologiakumppanuudet sekä luotiin yhteiskehittämisen mallit ja indikaattorit tuloksille. Käyttöliittymää kokeiltiin, täydennettiin ja pilotoitiin käytännössä, ja käyttöliittymää ja tekoälytuettua ohjausta koskevien palautteiden pohjalta pystyttiin näkemään kehitettäviä ominaisuuksia ja tekemään jatkokehittämisen raamit ja kehittämissuunnitelma.
Hankkeessa saatiin mallinnettua joustavia opinto- ja uraohjauksen prosesseja sekä niitä tukevia digitaalisia työkaluja ja menetelmiä.
Hankkeen tuloksena syntyi digitaalinen työkalu, joka täydentää oppilaitosten tarjoamia ohjauspalveluita. Hanketiimin edustajat verkostoituivat ja/tai vahvistivat verkostojaan laajemmin ohjaustyötä tekevien tahojen ja ammattilaisten kanssa, ja käydyt keskustelut tekoälytuetun ohjauksen kehittämisestä ja hyödyntämisestä ovat vankkana pohjana kehittämistyölle myös jatkossa.
Hanke vahvisti opiskelijoiden oman datan käyttöä ja käytön hallintaa sekä osallistamalla opiskelijoita kehitystyöhön herätti heidän kiinnostuksensa olla mukana kehittämistyössä jatkossakin.
Organisaatiot vankensivat ja vahvistivat osaamistaan tietoturvan ja erityisesti tietosuojan sekä datan käytön eettisten periaatteiden osalta. Organisaatioiden näkökulmista hanke lisäsi ymmärrystä datan merkityksestä ohjauksessa sekä yleisemmällä tasolla kokonaisarkkitehtuurin tarpeellisuudesta ja tiedolla johtamisen tietolähteistä.
Hankkeen loppujulkaisuna syntyi Kokemuksia tekoälyn kehittämisestä opinto- ja uraohjauksen avuksi -käsikirja, joka avaa tehtyä kehitystyötä taustaselvityksestä alkaen lopputuloksiin.