Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21744

Hankkeen nimi: Humanistit uudistuvassa työelämässä (Genera)

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.8.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Jakeluosoite: Yliopistokatu 2

Puhelinnumero: 0504329521

Postinumero: 80140

Postitoimipaikka: Joensuu

WWW-osoite: http://www.uef.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Risto Turunen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: professori/humanistisen osaston johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: rturunen(at)uef.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0504329521

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoite:
(1) Parantaa humanististisilla koulutusaloilla opiskelevien opiskelijoiden, niiltä valmistuneiden ja jo työmarkkinoilla toimivien maistereiden ja tohtoreiden työelämäyhteyksiä Itä-Suomessa ja nopeuttaa heidän työllistymistään valmistumisen jälkeen.
(2) Kehittää humanistisen alan koulutuksia sekä opiskelijoiden työelämätaitoja ja -valmiuksia tiiviissä yhteistyössä itäsuomalaisten yritysten, muiden työnantajien ja työelämävaikuttajien kanssa, niin että muuttuvan työelämän haasteet - digitalisaatio, lisääntyvä kansainvälisyys, työelämän nopeutuva reaktiivisuus - tunnistetaan ja niihin koulutuksissa vastataan.
(3) Kannustaa ja tukea alueen yrityksiä tunnistamaan aiempaa paremmin humanistisen kieli- ja kulttuuriosaamisen mahdollisuudet omassa liiketoiminnassaan ja sen kehittämisessä. Hankkeen erityisenä kohteena ovat kuluttajatuotteita ja -palveluja tarjoavat yritykset, jotka joko toimivat kansainvälisesti, tähyävät sellaiseen tai jotka saattavat toiminnassaan kohdata kielten ja kulttuurien kohtaamisista aiheutuvia haasteita.

Toimenpiteet: Hankkeen toimenpiteet jäsentyvät neljään työpakettiin (WP):
WP1: Hallinnollinen työpaketti: Hankkeeseen palkataan syyskuusta 2019 alkaen hankepäällikkö ja hankesihteeri koordinoimaan toimintaa humanistisen alan opiskelijoiden/maistereiden/tohtoreiden, kohdeyritysten sekä muiden keskeisten toimijoiden välillä. Työntekijät toteuttavat hankkeen hallinnointia, vuorovaikutusta ohjausryhmän kanssa sekä hankkeen raportointi sen eri vaiheissa yhdessä hankeen vastuuhenkilön kanssa. Hallinnollisen työpakettiin liittyen kootaan ohjausryhmä ja se aloittaa toimintansa syksyllä 2019.Ohjausryhmän ja hanketyöntekijöiden työn alkuvaiheissa toimintamuodot, -tavat ja aikataulut täsmentyvät työelämäkumppaneiden kanssa käytyjen tarvekeskustelujen perusteella. Hallinnollinen työpaketti jatkuu aina hankkeenpäättymiseen saakka.

WP 2: Hankkeen keskeisiin työ- ja vuorovaikutusmuotoihin kuuluvat
1) koulutuspäivät, kurssit ja työpajat, jotka työmuotoina rakentuvat vastavuoroisuudelle niin, että työelämän asiantuntijoina toimivat alueen yrittäjät, kieli- ja kulttuuriasiantuntijoina humanistisen alan opetus-tutkimushenkilökunta, alalta valmistuneet maisterit ja tohtorit sekä opiskelijat. Tapaamisten teemoja ovat: "Humanistit työelämässä - Mitä humanistit osaavat?", "Yritysmaailma kaipaa humanisteja - Miksi?", "Kansainvälistyminen ja kotikansainvälistyminen - kielelliset ja kulttuuriset haasteet"; "Humanistit yrittäjinä - Yrittäjät humanisteina"; "Mitä tietoa tuotetaan, mitä tietoa tarvitaan? - Kielten ja kulttuurien tutkimus työelämän näkökulmasta".
2) Yhteistyössä hankkeen eri kohderyhmien ja toimijoiden kesken kehitetään työharjoittelu- ja asiantuntijapooli, joka jatkaa toimintaansa hankkeen päätyttyä.
3) Edelliseen liittyen mentorointi- ja alumnitoimintamallin muotoilu. Sen kautta myös hankkeessa toimivien yritysten ja muiden työelämän toimijoiden tekeminen verkottuu.

WP 3: Humanistisen alan koulutuksen sisältöjen kehittäminen yrityskumppaneiden ja ohjausryhmän kanssa siten, että se palvelee aikaisempaa paremmin alueen yritys- ja työelämän tarpeita. Työskentelymuotona Think Thank -seminaarit.

WP 4: Toimintamallien vakiinnuttamisen ja jatkuvuuden tueksi hankkeessa hyödynnetään Business Joensuun TalentHub-alustaa, joka tukee hankkeen päätyttyä yritysten ja humanistisen alan asiantuntijoiden keskinäisen vuorovaikutusta (ml. työharjoittelu- ja asiantuntijapooli, mentorointi- ja alumnitoiminta, koulutuspäivät ja kurssit). Toimintamallit pilotoidaan ja vakiinnutetaan hankkeen aikana sellaisiksi, että niillä on edellytykset jatkua ja kehittyä hanketyön päättymisen jälkeen.


Tulokset:
1. Hanke osaltaan poistaa valmistuvien humanistimaistereiden ja -tohtoreiden sekä työelämän, erityisesti yritystoiminnan välistä kohtaanto-ongelmaa.
2. Hanke luo pysyvän toimintamallin, jonka avulla erikokoiset yritykset ja muut työelämän toimijat kohtaavat humanistisilta aloilta valmistuvia ja valmistuneita kieli-, viestintä- ja kulttuuriosaajia mahdollisena työvoimanaan sekä osallistua humanistisen alan koulutuksen kehittämiseen työelämän tarpeiden kannalta merkityksellisempään suuntaan.
3. Toimintamalli sisältää verkostoitumista, kuten työelämätapaamisia ja -koulutuksia, mentorointiohjelman ja osaajapoolin.
4. Sekä yrityksille ja työelämän toimijoille, että humanisteille syntyy uutta tietoa siitä, kuinka monipuolisesti humanistien kielitaitoa sekä kulttuurienvälisen viestinnän ja vuorovaikutuksen asiantuntemusta voi hyödyntää mm. asiakassuhde- ja palvelutoiminnassa sekä niiden kehittämisessä. Vastavuoroisesti humanistisen koulutuksen saaneiden yhteydet alueen yritysmaailmaan paranevat ja heidän kykynsä saatta oma kieli- ja kulttuuriosaamisensa yritysten käyttöön kehittyy.
5. Hanke monipuolistaa, vilkastuttaa ja kansainvälistää Itä-Suomen yritys- ja työelämää.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Itä-Suomessa toimivat suuret yritykset (esim. Abloy Oy), pk-yritykset (esim. Valamis Oy, YouPret Oy), osuuskunnat (esim. Äksyt Ämmät) ja muut työelämän toimijat (esim. Siunsote kuntayhtymä).

Humanistisen koulutusalan opiskelijat erityisesti Itä-Suomen yliopistossa.

Humanistisilta koulutusaloilta valmistuneet maisterit ja tohtorit, jotka etsivät työpaikkaa tai hekevat muutosta omaan työhönsä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Humanististen koulutusalojen tutkimus-, opetus- ja ohjaushenkilöstö Itä-Suomen yliopistossa.

Opetus- ja ohjaushenkilöstö on ilmoitettu hankkeen välilliseksi kohderyhmäksi siksi, että se osaltaan osallistuu hanke toimintaan asiantuntijaryhmänä. Ko. ryhmä voisi olla yhtälailla yksi varsinaisista kohderyhmistä. Suunnitteluryhmä on kuitenkin katsonut, että tutkimus-, opetus- ja ohjaushenkilöstön rooli hankkeessa on osa heidän akateemista työtään. Osallistumalla hankkeen toimintaan asiantuntijoina, kouluttajina ja työpajojen vetäjinä, he osallistuvat hankkeeseen myös ”oppijoina”. Tämä juuri on osoitus hankkeen kaksisuuntaisuudesta: hankkeessa ei ole sellaista hierarkkisuutta, jossa oppi ja tieto ikään kuin kaadetaan ylhäältä alas yrittäjiltä akateemisille asiantuntijoille tai päinvastoin, vaan hankkeessa eri alojen asiantuntijat kohtaavat tasavertaisina ekspertteinä, jotka oppivat toisiltaan ja synnyttävät aktiivisesti uutta työtä ja uudenlaista työkulttuuria.

Työvoimaviranomaiset

Tutkimus-, opetus- ja ohjaushenkilöstön tavoin hankkeen suunnittelussa on katsottu, että alueen työvoimaviranomaiset ovat yksi hankkeen välillisistä kohderyhmistä jokseenkin samoilla perusteilla: työvoimaviranomaiset ovat työllisyystilanteen ja työvoimapolitiikan viranomaisasiantuntijoita. Samalla he muodostavat hankkeessa myös "oppijaryhmän", kun hanke toiminnoissaan tuottaa tietoa uudesta työstä ja uudesta työkulttuurista.

Ammattijärjestöt KAJ ry ja TAKU ry

Taide- ja kulttuurialan ammattijärjestö TAKU ry ja Kieliasiantuntijat KAJ ry ovat edustettuina hankeen ohjausryhmässä, johon ne tuovat yhtäältä etujärjestöjen äänen ja asiantuntemuksen työmarkkinakentältä, toisaalta ne ovat hankkeessa syntyvän uuden tiedon "oppijaryhmiä". Valtakunnallisesti toimivina organisaatioina ne välittävät hankkeessa syntyvät hyvät käytänteet ja uuden tiedon laajemmin suomalaiseen yhteiskuntaan.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 189 652

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 38 366

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 427 126

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 46 933

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Joensuun, Keski-Karjalan, Pielisen Karjalan

Kunnat: Lieksa, Tohmajärvi, Polvijärvi, Rääkkylä, Kontiolahti, Liperi, Nurmes, Joensuu, Outokumpu, Valtimo, Kitee, Juuka, Ilomantsi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Yliopistokatu 2

Postinumero: 80100

Postitoimipaikka: Joensuu

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 110

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty kahden varttuneen akateemisen tutkijan toimesta itsearviointi ja todettu muun muassa se, että lähtökohtaisesti humanistinen koulutusala on naisvaltainen. Tämä tarkoitta hankkeen totutuksen kannalta sitä, että saman aikaisesti tulee huomioida, ettei vähemmistöön jäävä miessukupuoli syrjäydy ja hankkeen toiminta tältä osin sukupuolitu. Toisaalta hankkeessa työllistymiseen vaikuttavana prosessina tule erityisesti huomioida naisten ja tyttöjen asema työmarkkinoilla. Hanketta toteutetaan Itä-Suomen yliopistossa, jossa on selkeä toimintaympäristöä mm. sukupuolinäkökulmasta määrittävä Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus -ohjelma.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Humanistinen koulutusala on tyypillisesti naisvaltainen. Tämä tulee huomioida kohderyhmien rekrytoinnissa henkilötasolla niin, että myös miessukupuoli tulee hankkeessa edustetuksi. Hankkeen keskeisten toimijoiden osalta hankkeen vastuuhenkilö on mies ja projektipäällikkö on nainen. Kouluttaja ja asiantuntija rekrytoinnissa sukupuolinäkökohta huomioidaan tasavertaisuuden näkökulmasta pyrkimättä kuitenkaan normatiiviseen neutralisointiin.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen yksi keskeinen päätavoite on humanistisen koulutusalan työllistymisasteen parantaminen ja työllistyvyyden nopeuttaminen. Koska humanistinen koulutusala on naisvaltainen ja helmikuussa 2019 koulutusalalta valmistuneiden työttömien humanistiselta koulutusalalta valmistuneiden maistereiden määrä työvoimasta on lähes 7 % tarkoittaa tämä sitä, että humanistiselta koulutusalalta valmistuneiden naisten tasa-arvoasema työmarkkinoilla on heikko. Tältä osin hanke päätavoitteessaan onnistuessaan toteuttaa merkittävällä tavalla tasa-arvon edistymistä Itä-Suomessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole normaalia arkitoimintaa suurempia vaikutuksia luonnonvarojen käyttöön.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeessa matkustetaan jonkin verran. Matkustusmuodoissa suositaan joukko- ja raideliikennettä. Vältetään lentoliikennettä ja yksityisautoilua, jota ei kuitenkaan täysin voida Itä-Suomen pitkien välimatkojen vuoksi poissulkea.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 5 5
Materiaalien ja jätteiden käytön ja tuoton kehityksen osalta hankkeessa noudatetaan Itä-Suomen yliopiston tavoitteita ja päämääriä, jotka on kuvattu Itä-Suomen yliopiston Kestävän kehityksen toimenpideohjelmassa ja sen liitteenä olevassa Ympäristöohjelmassa vuosille 2015 - 2020 sekä yliopiston Yhteiskuntasitoumuksessa.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei sanottavaa vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 6
Hanke tulee monipuolistamaan paikallista elinkeinorakennetta synnyttämällä työelämäyhteistyön kautta uudellaista yritys- ja elonkeinotoimintaa alueelle. Hankkeessa hyödynnetään paikallisia resursseja, kuten paikallisia palveluja ja tuotantoja. Hanke synnyttää toimijaverkostoja, jotka osaltaan edesauttavat paikallisen elinkeinorakenteen kehittymistä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 7
Humanistinen koulutusala on jo perinteisesti tuottanut ensisijaisesti aineettomia tuotteita ja palveluja. Hankkeen myötä tämä tuotannollinen työ tulee entisestään näkyvämmäksi myös niillä työelämän aloilla, joiden ei perinteisesti ole katsottu perustavan aineettomille tuotteille ja palveluille.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Hankkeessa matkustetaan jonkin verran. Matkustusmuodoissa suositaan joukko- ja raideliikennettä. Vältetään lentoliikennettä ja yksityisautoilua, jota ei kuitenkaan täysin voida Itä-Suomen pitkien välimatkojen vuoksi poissulkea. Hankkeessa syntyy työtapoja ja verkostoitumismuotoja, jotka perustuvat uudelle teknologialle, digitaaliselle vuorovaikutukselle ja virtuaalialustoille. Tällöin toimijoiden ympäristöä kuormittava liikkuminen vähenee ja energiatehokkuus ja vähähiilisyys lisääntyvät.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 7
Vaikuttamalla työllistymiseen hanke lisää välittömästi työllistyvien humanistien ja heidän läheistensä hyvinvointia. Samoin kun koulutettua työvoimaa saadaan jäämään alueelle, myös alueen elinkeinoelämä vilkastuu ja hyvinvointi todennäköisyydellä paranee. Syntyvien koulutus- ja täydennyskoulutusuudistusten myötä muun muassa tiedon saatavuus lisääntyy.
Tasa-arvon edistäminen 8 2
Hanke vaikuttaa tasa-arvon edistämiseen mm. niin, että se tuo tiettäväksi humanistien tietotaitoa laajalti työelämässä ja siten, verrattuna moniin muihin koulutusaloihin, tasa-arvoistaa alan koulutuksen saaneiden työllistymismahdollisuuksia, integroitumista alueelle ja yhteiskuntaan laajemminkin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hankeen toiminnan ytimessä on vahva ennakointi suomalaisen yhteiskunnan ja Itä-Suomen alueen tulevasta nopeasta monikulttuuristumisesta ja sen myötä myös alueen työelämän ns. kotikansainvälistymisestä. Lisäämällä tietoa työelämän kansainvälistymisestä, siihen liittyvistä hyödyistä ja haitoista, eduista ja riskeistä, hanke luo tiedolliset ja taidolliset puitteet yhteiskunnalliselle ja kulttuuriselle yhdenvertaisuudelle.
Kulttuuriympäristö 7 6
Hankkeen kautta työelämässä lisääntyy tietämys kulttuuriympäristöjen arvosta, merkityksestä ja hauraudesta. Samalla myös humanistin koulutuksen saaneilla lisääntyy tietämys omien kulttuuriympäristöhin liittyvien tietojen ja taitojen merkityksellisyydestä käytännön työelämässä. Näin syntyy rakentavaa keskustelua esimerkiksi yritystoiminnan ja kulttuuriympäristön arvojen vaalimisen välille.
Ympäristöosaaminen 5 5
Ympäristö on ekologisen ja biologisen määrittelynsä ohessa myös kulttuurisen ja siten myös humanistisen osaamisen ja määrittelyn kohde. Kun puhutaan vaikkapa ihmisen ja luonnon suhteesta, ihmisen luonnolle antamista merkityksistä, puhutaan humanistisesta tai kulttuurisesta luontosuhteesta ja ympäristöosaamisesta. Viime vuosina juuri tällaisen tiedon karttuminen on ollut leimallista monilla humanistisilla koulutusaloilla. Hankkeen kautta akateeminen tietämys aiheesta tulee saavuttamaan työelämän ja saaman sen yhteydessä käytännölliset merkityksensä ja mahdolliset sovelluksensa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-