Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21747

Hankkeen nimi: Generation Work

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Phoenix ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2765975-3

Jakeluosoite: Siltasaarenkatu 15

Puhelinnumero: 0442422900

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.startuprefugees.com

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Matleena Aarikallio

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Pohjois-Suomen aluepäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: matleena(at)startuprefugees.com

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0442422900

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomessa maahanmuuttajien työttömyys on n 2,5 kertainen kantaväestöön verrattuna, eikä tilanne arvioiden mukaan ole paranemassa lähivuosina. Mikäli tämän vaikeasti työllistettävän ryhmän tehokkaampaan työllistämiseen halutaan vaikuttaa pitkällä tähtäimellä, tulisi työttömyyden ennaltaehkäisyyn satsata entistä vahvemmin. Startup Refugeesin työllistämistoimissa on havaittu, että maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla on huomattavasti heikommat mahdollisuudet päästä osa-aika- tai kesätöihin suomalaisiin yrityksiin silloinkin kun nuoren suomen kielen taito on sujuvaa.

Generation Work -hankkeessa kehitetään tehokkaat tukitoimet maahanmuuttajanuorten työllistämiseksi opintojen ohella tehtäviin työtehtäviin sekä kesä- , keikka ja sesonkitöihin. Yrityksiä tuetaan maahanmuuttajien rekrytointiin ja työnantajien kanssa neuvotellaan mahdollisuuksista yhdenvertaistaa rekrytointikäytänteitä. Suomalainen työelämä valikoi työntekijänsä ansioluetteloiden ja vapaamuotoisten hakemusten perusteella, suosien hyvin laadittuja dokumentteja, vaikka todellisuudessa harvassa työpaikassa tarvitaan asiakirjoittamisen taitoa käytännön työtehtävissä. Suomeen muualta muuttaneilla nuorilla on tavallisesti enemmän työkokemusta eri aloilta kuin kantasuomalaisella nuorella, joten heidän potentiaalinsa tulisi päästä esiin käytännön tasolla. Lisäksi hankkeessa tuetaan aikuisten perusopetusta järjestäviä oppilaitoksia kehittämään tet-kokeilukäytänteitään siten, että tet-jaksot voisivat tulevaisuudessa tehokkaammin tukea nuorten työllistymistä. Yrityksiltä saadun viestin mukaan he yleensä palkkaavat sesonkityöntekijänsä nimenomaan tet-jaksojen perusteella.

Hankkeella on seuraavanlaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, joista Oulun kaupunki ja kuntalaiset tulevat hyötymään:

- Työttömyysluvut tulevaisuudessa pienevät maahanmuuttajien osalta ja haastavimmin työllistettävä ryhmä tulee jatkossa saamaan helpommin mahdollisuuksia työelämässä
- Yritykset alkavat rekrytoimaan maahanmuuttajia myös asiakalvelutyöhön, mikä nostaa Oulun profiilia kansainvälisenä ja kielitaitoisena kaupunkina, missä saa omankielistä palvelua vaivattomasti
- Kuntalaisten turvallisuuden tunteet kasvavat, kun he ovat enemmän arjessa tekemisissä Eu- ja Eta-alueiden ulkopuolelta tulevien henkilöiden kanssa. Tällä hetkellä mm irakilaisiin ja afganistanilaisiin kohdistuu epäluuloja ja pelkoja.
- Syrjäytyvien määrä vähenee, kun maahanmuuttajat pääsevät osaksi suomalaisia työyhteisöjä

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmään kuuluvat aikuisten perusopetuksen opiskelijat, joita on Oulussa vajaa 500, kotokoulutusten opiskelijat, joita on noin 400 sekä ammattioppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistoissakin opiskelevat maahanmuuttajaopiskelijat. Kohderyhmään kuuluvia henkilöitä on Oulun alueella pitkästi toista tuhatta. Pääpaino on aikuisten perusopetuksen opiskelijoissa sekä perustutkinto-opiskelijoissa.

Huomionarvoista on, että vaikka hankkeen kohderyhmää on kaupungissa runsas tuhat, niin hankkeen tarkoitus on tavoittaa toiminnallaan heistä noin 60-70%, mikä onkin oppilaitosyhteistyön kautta varsin realistista. Tavoite on, että jokainen nuori, joka on kiinnostunut työllistymään kesäksi tai osa-aikaisesti, saisi siihen mahdollisuuden. Ja henkilöt, joilla ei vielä ole valmiuksia työelämään kielitaidon ym esteen vuoksi, saisivat koulutusta, tietoa ja rohkaisua kielen opiskeluun tulevaa työllistymistä ajatellen.

Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös oululaiset yritykset, kenelle välitetään työntekijöitä, jaetaan tietoa maahanmuuttajien rekrytointiin liittyvistä asioista sekä markkinoidaan yhteiskuntavastuullista otetta jossa yritykset a) näkevät oman suuren vastuunsa vaikeasti työllistettävän ryhmän työllistämisessä ja b) ymmärtävät maahanmuuttajien olevan hyvä sijoitus yrityksen tulevaisuuteen

4.2 Välilliset kohderyhmät

Vapaaehtoiset
Oppilaitokset
Kantasuomalaiset nuoret ja yritysten työntekijät
Maahanmuuttajakoulutuksissa työskentelevät opinto-ohjaajat sekä opettajat

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 75 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 50 002

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 278 031

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 53 901

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 40

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 610

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
On erittäin mielenkiintoista tulla näkemään kuinka suuri sukupuolijakauma on nuorten työnhakijoiden keskuudessa ja toisaalta kuinka yritysten kiinnostus nais- tai miespuolisia työnhakijoita kohtaan tulee vaihtelemaan. Startup Refugeesin toiminnassa on aiemmin havaittu, että miespuolisia työnhakijoita on huomattavasi enemmän kuin naisia, n 90% kaikista hakijoista. Nuorten kohdalla tilanne todennäköisesti on toinen sillä jo pilottivaiheessa nuoret naiset ovat ilmaisseet kiinnostuksensa aktiivisesti erityisesti kesätyöhakuja kohtaan.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Naisia houkutellaan hankkeen toimintaan samalla tavalla kuin miehiäkin. Lisäksi sekä mies- että naishakijoita koulutetaan suomalaisen työelämän vaatimuksista, joissa yksi vahva näkökulma on tasa-arvoasioiden ymmärtäminen työyhteisöissä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Aina kun tehdään työtä sellaisten ihmisten kanssa, joiden kulttuuritausta on tasa-arvon näkökulmasta erilainen kuin Suomessa, tasa-arvoasioiden läpivienti tulee olla yksi päätavoitteista. Tässä hankkeessa tasa-arvoteema kulkee mukana hankkeen kaikessa toiminnassa. Työnhaussa sukupuolirooleihin liittyvät asiat on käytännönkin kannalta käytävä tarkasti läpi ennen työhaastattelutilanteita ja työn aloittamista.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 5
Työllistyneet nuoret tulevat oppimaan yritysten arvoista ja eettisistä toimintaperiaatteista. Tämä taas tulee kehittämään nuorten ymmärrystä yksilön ja yritysten vastuullisuudesta liittyen ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen. Lähi-idän kulttuureista saapuneilla nuorilla ei välttämättä ole vielä realistista käsitystä näistä asioista.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 7
Sama kuin yllä
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 5
Työllistyneet nuoret saattavat päästä osaksi prosesseja, joissa nämä asiat ovat esillä.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 5 6
Sama kuin yllä. Työelämä opettaa valtavan määrän tärkeitä asioita.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 5
Sama kuin yllä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 7
Työelämässä nuoret tulevat oppimaan ekologisuudesta ja eri yritysten tavoista hoitaa jätteiden käsittelyä. Siellä he saavat myös parhaiten käytännönläheiset selitykset sille, että miksi näin toimitaan.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 5
Työelämässä tieto voi lisääntyä, riippuu työnantajasta ja yrityksestä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 4 5
Nuoret pääsevät osallisiksi näihinkin teemoihin yritysten kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Erityisesti kevytyrittäjyyden kautta työllistyvät nuoret saavat tästä konkreettista oppia hankkeen aikana.
Liikkuminen ja logistiikka 5 5
Logistiikkapuolen työtehtävät kuten varastoapumiehen työt ovat yksi hyvä tapa tutustua tähän maailmaan mutta myös ymmärrys koko yrityksen pyörittämisestä ja siihen liittyvistä logistisista ratkaisuista tekee nuorista tiedostavampia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke lisää hyvinvointia Oulun kaupungissa hyvin laaja-alaisesti. Etenkin nykyisessä kaupunkia hallitsevassa muukalaispelon ilmapiirissä on tärkeää, että ihmiset pääsevät aidosti tutustumaan toisiinsa, työskentelemään keskenään työyhteisöissä, edistämään yhteisiä tavoitteita ja näiden kaikkien seikkojen kautta luomaan uudenlaista me-henkeä, missä kulttuurierot hälvenevät taustalle.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Olemalla aito osa suomalaisia yhteisöjä, tässä tapauksessa työyhteisöjä nuorilla on paras mahdollisuus ymmärtää mitä tasa-arvo tarkoittaa yhteiskunnassamme. Kouluissa asioista keskustellaan mutta ilman riittäviä suomalaiskontakteja ja ihmissuhteita asia voi joidenkin kohdalla jäädä teoreettiselle tasolle.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Maahanmuuttajilla ei ole yhdenvertaiset mahdollisuudet työmarkkinoilla vaikka heillä olisi kokemusta alalta ja heidän suomen kielen taitonsa olisi sujuvaa. Hanke tavoittelee yritysten rekrytointikäytänteiden yhdenvertaistamista. Tämän tavoitteen saavuttamisella on kauaskantoiset yhteiskunnalliset vaikutukset, jotka näkyvät niin työttömyysluvuissa kuin syrjäytyneiden määrässä.
Kulttuuriympäristö 10 10
Yritykset tulevat ymmärtämään, että maahanmuuttajat ovat hyvä sijoitus yrityksen tulevaisuuteen. Osaavat, kielitaitoiset ihmiset nostavat yrityksen profiilia kansainvälisenä ja kilpailukykyisenä yrityksenä, josta löytyy kulttuurituntemusta sekä saa omankielistä palvelua vaivattomasti.
Ympäristöosaaminen 5 7
Sekä työnantajat, kantasuomalaiset työntekijät etää maahanmuuttajataustaiset työntekijät tulevat lisäämään toistensa sivistystasoa näissä asioissa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-