|
|
|
Hankekoodi: S21747
Hankkeen nimi: Generation Work
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 30.6.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Phoenix ry
Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö
Y-tunnus: 2765975-3
Jakeluosoite: Hämeentie 13 A
Puhelinnumero: +358 44 236 7879
Postinumero: 00530
Postitoimipaikka: Helsinki
WWW-osoite: http://www.startuprefugees.com
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anna Diallo
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Talous- ja hallintojohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anna(at)startuprefugees.com
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 240 7285
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Suomessa maahanmuuttajien työttömyys on n 2,5 kertainen kantaväestöön verrattuna, eikä tilanne arvioiden mukaan ole paranemassa lähivuosina. Mikäli tämän vaikeasti työllistettävän ryhmän tehokkaampaan työllistämiseen halutaan vaikuttaa pitkällä tähtäimellä, tulisi työttömyyden ennaltaehkäisyyn satsata entistä vahvemmin. Startup Refugeesin työllistämistoimissa on havaittu, että maahanmuuttajataustaisilla opiskelijoilla on huomattavasti heikommat mahdollisuudet päästä osa-aika- tai kesätöihin suomalaisiin yrityksiin silloinkin kun nuoren suomen kielen taito on sujuvaa.
Generation Work -hankkeessa kehitetään tehokkaat tukitoimet maahanmuuttajanuorten työllistämiseksi opintojen ohella tehtäviin työtehtäviin sekä kesä- , keikka ja sesonkitöihin. Yrityksiä tuetaan maahanmuuttajien rekrytointiin ja työnantajien kanssa neuvotellaan mahdollisuuksista yhdenvertaistaa rekrytointikäytänteitä. Suomalainen työelämä valikoi työntekijänsä ansioluetteloiden ja vapaamuotoisten hakemusten perusteella, suosien hyvin laadittuja dokumentteja, vaikka todellisuudessa harvassa työpaikassa tarvitaan asiakirjoittamisen taitoa käytännön työtehtävissä. Suomeen muualta muuttaneilla nuorilla on tavallisesti enemmän työkokemusta eri aloilta kuin kantasuomalaisella nuorella, joten heidän potentiaalinsa tulisi päästä esiin käytännön tasolla. Lisäksi hankkeessa tuetaan aikuisten perusopetusta järjestäviä oppilaitoksia kehittämään tet-kokeilukäytänteitään siten, että tet-jaksot voisivat tulevaisuudessa tehokkaammin tukea nuorten työllistymistä. Yrityksiltä saadun viestin mukaan he yleensä palkkaavat sesonkityöntekijänsä nimenomaan tet-jaksojen perusteella.
Hankkeella on seuraavanlaisia yhteiskunnallisia vaikutuksia, joista Oulun kaupunki ja kuntalaiset tulevat hyötymään:
- Työttömyysluvut tulevaisuudessa pienevät maahanmuuttajien osalta ja haastavimmin työllistettävä ryhmä tulee jatkossa saamaan helpommin mahdollisuuksia työelämässä
- Yritykset alkavat rekrytoimaan maahanmuuttajia myös asiakalvelutyöhön, mikä nostaa Oulun profiilia kansainvälisenä ja kielitaitoisena kaupunkina, missä saa omankielistä palvelua vaivattomasti
- Kuntalaisten turvallisuuden tunteet kasvavat, kun he ovat enemmän arjessa tekemisissä Eu- ja Eta-alueiden ulkopuolelta tulevien henkilöiden kanssa. Tällä hetkellä mm irakilaisiin ja afganistanilaisiin kohdistuu epäluuloja ja pelkoja.
- Syrjäytyvien määrä vähenee, kun maahanmuuttajat pääsevät osaksi suomalaisia työyhteisöjä
Kohderyhmään kuuluvat aikuisten perusopetuksen opiskelijat, joita on Oulussa vajaa 500, kotokoulutusten opiskelijat, joita on noin 400 sekä ammattioppilaitosten, ammattikorkeakoulujen ja yliopistoissakin opiskelevat maahanmuuttajaopiskelijat. Kohderyhmään kuuluvia henkilöitä on Oulun alueella pitkästi toista tuhatta. Pääpaino on aikuisten perusopetuksen opiskelijoissa sekä perustutkinto-opiskelijoissa.
Huomionarvoista on, että vaikka hankkeen kohderyhmää on kaupungissa runsas tuhat, niin hankkeen tarkoitus on tavoittaa toiminnallaan heistä noin 60-70%, mikä onkin oppilaitosyhteistyön kautta varsin realistista. Tavoite on, että jokainen nuori, joka on kiinnostunut työllistymään kesäksi tai osa-aikaisesti, saisi siihen mahdollisuuden. Ja henkilöt, joilla ei vielä ole valmiuksia työelämään kielitaidon ym esteen vuoksi, saisivat koulutusta, tietoa ja rohkaisua kielen opiskeluun tulevaa työllistymistä ajatellen.
Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat myös oululaiset yritykset, kenelle välitetään työntekijöitä, jaetaan tietoa maahanmuuttajien rekrytointiin liittyvistä asioista sekä markkinoidaan yhteiskuntavastuullista otetta jossa yritykset a) näkevät oman suuren vastuunsa vaikeasti työllistettävän ryhmän työllistämisessä ja b) ymmärtävät maahanmuuttajien olevan hyvä sijoitus yrityksen tulevaisuuteen
Vapaaehtoiset
Oppilaitokset
Kantasuomalaiset nuoret ja yritysten työntekijät
Maahanmuuttajakoulutuksissa työskentelevät opinto-ohjaajat sekä opettajat
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 221 573
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 221 573
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 278 031
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 271 781
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Oulun
Kunnat: Oulu
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 40
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 48
Suunniteltu: 610
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 5 |
| Työllistyneet nuoret tulevat oppimaan yritysten arvoista ja eettisistä toimintaperiaatteista. Tämä taas tulee kehittämään nuorten ymmärrystä yksilön ja yritysten vastuullisuudesta liittyen ilmastonmuutokseen ja kestävään kehitykseen. Lähi-idän kulttuureista saapuneilla nuorilla ei välttämättä ole vielä realistista käsitystä näistä asioista. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 7 |
| Sama kuin yllä | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 5 |
| Työllistyneet nuoret saattavat päästä osaksi prosesseja, joissa nämä asiat ovat esillä. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 5 | 6 |
| Sama kuin yllä. Työelämä opettaa valtavan määrän tärkeitä asioita. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 5 |
| Sama kuin yllä. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 7 | 7 |
| Työelämässä nuoret tulevat oppimaan ekologisuudesta ja eri yritysten tavoista hoitaa jätteiden käsittelyä. Siellä he saavat myös parhaiten käytännönläheiset selitykset sille, että miksi näin toimitaan. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 5 |
| Työelämässä tieto voi lisääntyä, riippuu työnantajasta ja yrityksestä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 4 | 5 |
| Nuoret pääsevät osallisiksi näihinkin teemoihin yritysten kautta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Erityisesti kevytyrittäjyyden kautta työllistyvät nuoret saavat tästä konkreettista oppia hankkeen aikana. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Logistiikkapuolen työtehtävät kuten varastoapumiehen työt ovat yksi hyvä tapa tutustua tähän maailmaan mutta myös ymmärrys koko yrityksen pyörittämisestä ja siihen liittyvistä logistisista ratkaisuista tekee nuorista tiedostavampia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hanke lisää hyvinvointia Oulun kaupungissa hyvin laaja-alaisesti. Etenkin nykyisessä kaupunkia hallitsevassa muukalaispelon ilmapiirissä on tärkeää, että ihmiset pääsevät aidosti tutustumaan toisiinsa, työskentelemään keskenään työyhteisöissä, edistämään yhteisiä tavoitteita ja näiden kaikkien seikkojen kautta luomaan uudenlaista me-henkeä, missä kulttuurierot hälvenevät taustalle. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Olemalla aito osa suomalaisia yhteisöjä, tässä tapauksessa työyhteisöjä nuorilla on paras mahdollisuus ymmärtää mitä tasa-arvo tarkoittaa yhteiskunnassamme. Kouluissa asioista keskustellaan mutta ilman riittäviä suomalaiskontakteja ja ihmissuhteita asia voi joidenkin kohdalla jäädä teoreettiselle tasolle. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 10 | 10 |
| Maahanmuuttajilla ei ole yhdenvertaiset mahdollisuudet työmarkkinoilla vaikka heillä olisi kokemusta alalta ja heidän suomen kielen taitonsa olisi sujuvaa. Hanke tavoittelee yritysten rekrytointikäytänteiden yhdenvertaistamista. Tämän tavoitteen saavuttamisella on kauaskantoiset yhteiskunnalliset vaikutukset, jotka näkyvät niin työttömyysluvuissa kuin syrjäytyneiden määrässä. | ||
| Kulttuuriympäristö | 10 | 10 |
| Yritykset tulevat ymmärtämään, että maahanmuuttajat ovat hyvä sijoitus yrityksen tulevaisuuteen. Osaavat, kielitaitoiset ihmiset nostavat yrityksen profiilia kansainvälisenä ja kilpailukykyisenä yrityksenä, josta löytyy kulttuurituntemusta sekä saa omankielistä palvelua vaivattomasti. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 7 |
| Sekä työnantajat, kantasuomalaiset työntekijät etää maahanmuuttajataustaiset työntekijät tulevat lisäämään toistensa sivistystasoa näissä asioissa. | ||
Generation Work -hanke tuki maahanmuuttaneiden, erityisesti alle 30-vuotiaiden nuorten, työelämätaitojen kehittymistä, työllistymistä ja työkokemuksen kerryttämistä jo kotoutumisvaiheen aikana sujuvoittaen heidän siirtymistään täysipainoisesti työelämään kotoutumiskoulutuksen jälkeen. Hankkeen osallistujia koulutettiin suomalaisesta työelämästä, tiedotettiin työmahdollisuuksista sekä opastettiin yksilöllisesti työnhaussa. Hankkeessa luotiin yhteistyökäytänteitä Oulun seudun kotoutumiskoulutuksia sekä aikuisten perusopetusta vieraskielisille toteuttavien tahojen kanssa. Yhteistyön avulla maahanmuuttaneita tavoitettiin ja heille tarjottiin mahdollisuuksia työllistyä osa-aika-, keikka- ja kesätöihin kotoutumisopintojen ohella. Lisäksi hankkeen aikana edistettiin työelämään tutustumisjaksojen toteutusta kohderyhmän osalta yhdessä oppilaitosten kanssa. Yhteistyömallin mukaisesti Startup Refugees toteutti erilaisia koulutuksia ja infotilaisuuksia ottaen huomioon kotoutumiskoulutusten opetussuunnitelmat sekä kiireisimmät työnhakuvaiheet.
Hankkeessa kehitettiin yritysyhteistyötä maahanmuuttajien rekrytointien osalta ja osallistettiin yrityksiä hankkeen palveluiden toteuttamisessa. Lopputuloksena Startup Refugees on kerännyt ympärilleen maahanmuuttaneiden rekrytoinnista kiinnostuneiden yritysten verkoston ja muokannut yhdessä yritysten kanssa rekrytointi- ja perehdytyskäytänteitä maahanmuuttaneille vastaanottavaisemmaksi ja heidän tarpeensa huomioivaksi. Yritysverkoston kanssa yhteistyötä kohderyhmän työllistämisessä jatketaan myös hankkeen jälkeen.
Koko hankkeen aikana 89 henkilöä työllistyi erilaisiin osa-aikaisiin, kausitöihin, kesätöihin ja vakituisiin työsuhteisiin. Hankkeen toimintaan osallistui yhteensä 48 yritystä sekä muita organisaatioita 15. Hankkeeseen osallistui 701 henkilöä kun lasketaan eri työelämäkoulutuksiin, infotilaisuuksiin, sekä yksilölliseen työnhakuun hankkeen kautta osallistuneet.