Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21752

Hankkeen nimi: Tekoälyakatemia

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Brande Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 0983379-7

Jakeluosoite: Kilpisenkatu 9

Puhelinnumero: 0405387515

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.brande.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Arto Kuuluvainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Head of Insights

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: arto.kuuluvainen(at)brande.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405387515

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tekoälyakatemia on Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan teollisuusyrityksille suunnattu hanke, jonka tavoitteena on luoda tekoäly-ymmärrystä osallistujayritysten johdolle. Tämä mahdollistaa alueen yritysten kasvun ja kehittymisen vastaamaan entistä paremmin liiketoimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin. Käytännössä tekoälyn luomien mahdollisuuksien ymmärtäminen nimenomaisesti yrityksen oman liiketoiminnan näkökulmasta edesauttaa uusien innovaatioiden kehitystä. Tämä voi realisoitua esimerkiksi tehokkaampina tuotantoprosesseina tai täysin uusina palveluina/tuotteina. Hankkeessa huomioidaan myös HR-näkökulma ja kehitetään samalla osallistujayritysten ymmärrystä työn uusista muodoista. Hankkeessa huomioidaan myös yritysten keskinäisen sparrauksen ja verkostoitumisen näkökulmat.

Hankkeessa panostetaan vahvasti tekoälyn käytännön sovelluksiin sekä yrityskohtaisiin mahdollisuuksiin. Osallistujayrityksille järjestetään yhteisiä koulutuspäiviä sekä yrityskohtaisia sparraussessioita. Keskustelut potentiaalisten osallistujayritysten kanssa indikoivat, että hankkeessa on syytä huomioida myös muutosjohtaminen, muutokseen valmistautuminen ja tekoälyn kaupallistaminen. Näin ollen myös näille on varattu lähipäiviä sekä sparrauspäiviä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pohjoissavolaisten ja pohjoiskarjalaisten teollisuusyritysten johtotehtävissä työskentelevät henkilöt. Fokus on pk-yrityksissä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä on erittäin merkittävä määrä. Ensinnäkin tekoälykoulutus mahdollistaa uusien innovaatioiden ja tätä myöten uuden liiketoiminnan syntymisen. Tämä resonoi yrityskasvun kautta mm. alueen työllisyyteen, alihankintaverkostoihin ja tätä myötä myös verotuloihin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 100 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 139 320

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Kuopion, Joensuun

Kunnat: Joensuu, Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Käytännön kokemus sekä silmäys yritystietokantoihin osoittaa, että Suomalaisten teollisuusyritysten ylin johto on edelleen vahvasti painottunut miehiin. Tässä hankkeessa pyritään saamaan mukaan koulutukseen mahdollisimman paljon myös naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen osallistujiin pyritään valitsemaan naisia mahdollisuuksien mukaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on edistää tekoäly-ymmärrystä sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Tekoälyn sovellukset ovat jo nyt osoittautuneet erinomaisiksi työkaluiksi mm. jätettä vähentävän raaka-ainehankintojen optimoinnin näkökulmasta. Lisäksi lukuisat cleantech-/kesktävää kehitystä edistävät konseptit nojaavat tekoälyyn.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Tekoälyn sovellukset ovat jo nyt osoittautuneet erinomaisiksi työkaluiksi mm. jätettä vähentävän raaka-ainehankintojen optimoinnin näkökulmasta. Lisäksi lukuisat cleantech-/kesktävää kehitystä edistävät konseptit nojaavat tekoälyyn.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Tekoälyn sovellukset ovat jo nyt osoittautuneet erinomaisiksi työkaluiksi mm. jätettä vähentävän raaka-ainehankintojen optimoinnin näkökulmasta. Lisäksi lukuisat cleantech-/kesktävää kehitystä edistävät konseptit nojaavat tekoälyyn.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 5
Tekoälyn sovellukset ovat jo nyt osoittautuneet erinomaisiksi työkaluiksi mm. jätettä vähentävän raaka-ainehankintojen optimoinnin näkökulmasta. Lisäksi lukuisat cleantech-/kesktävää kehitystä edistävät konseptit nojaavat tekoälyyn.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Tekoälyn sovellukset ovat jo nyt osoittautuneet erinomaisiksi työkaluiksi mm. jätettä vähentävän raaka-ainehankintojen optimoinnin näkökulmasta. Lisäksi lukuisat cleantech-/kesktävää kehitystä edistävät konseptit nojaavat tekoälyyn.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 5
Tekoälyn sovellukset ovat jo nyt osoittautuneet erinomaisiksi työkaluiksi mm. jätettä vähentävän raaka-ainehankintojen optimoinnin näkökulmasta. Lisäksi lukuisat cleantech-/kesktävää kehitystä edistävät konseptit nojaavat tekoälyyn.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Mahdollisten innovaatioiden kautta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 3
Koulutuksen ja työpajojen uskotaan edesauttavan innovatiivisuutta ja yrityskasvua alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 2
Koulutuksen ja työpajojen uskotaan edesauttavan innovatiivisuutta ja yrityskasvua alueella.
Liikkuminen ja logistiikka 4 3
Tekoälysovellukset auttavat usein mm. optimoimaan logistiikkaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 4
Tekoälyn käyttö health tech- ja terveydenhuoltosektorilla on räjähdysmäisessä kasvussa.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Tekoäly tehostaa usein HR-analytiikkaa ja tekee esimerkiksi rekrytoinnista tasa-arvoisempaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Tekoäly tehostaa usein HR-analytiikkaa ja tekee esimerkiksi rekrytoinnista tasa-arvoisempaa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei ennakoitavaa vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 2 2
Tekoälysovellukset liittyvät usein ympäristöäsäästäviin innovaatioihin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-