Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21752

Hankkeen nimi: Tekoälyakatemia

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2019 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Brande Oy

Organisaatiotyyppi: Pieni yritys

Y-tunnus: 0983379-7

Jakeluosoite: Kilpisenkatu 9

Puhelinnumero: 0400572860

Postinumero: 40100

Postitoimipaikka: Jyväskylä

WWW-osoite: http://www.brande.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Jari Palonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toimitusjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: jari.palonen(at)brande.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400572860

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Digikehittämö on Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan pk-yrityksille suunnattu hanke, jonka tavoitteena on luoda digitaalisen liiketoiminnan ymmärrystä osallistujayritysten johdolle. Tämä mahdollistaa alueen yritysten kasvun ja kehittymisen vastaamaan entistä paremmin liiketoimintaympäristöstä nouseviin haasteisiin. Käytännössä tekoälyn luomien mahdollisuuksien ymmärtäminen nimenomaisesti yrityksen oman liiketoiminnan näkökulmasta edesauttaa uusien innovaatioiden kehitystä. Tämä voi realisoitua esimerkiksi tehokkaampina tuotantoprosesseina tai täysin uusina palveluina/tuotteina. Hankkeessa huomioidaan myös HR-näkökulma ja kehitetään samalla osallistujayritysten ymmärrystä työn uusista muodoista. Hankkeessa huomioidaan myös yritysten keskinäisen sparrauksen ja verkostoitumisen näkökulmat.

Hankkeessa panostetaan vahvasti käytännön sovelluksiin sekä yrityskohtaisiin mahdollisuuksiin. Osallistujayrityksille järjestetään yhteisiä koulutuspäiviä sekä yrityskohtaisia sparraussessioita. Keskustelut potentiaalisten osallistujayritysten kanssa indikoivat, että hankkeessa on syytä huomioida myös muutosjohtaminen, muutokseen valmistautuminen ja digiratkaisujen kaupallistaminen. Näin ollen myös näille on varattu lähipäiviä sekä sparrauspäiviä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Pohjoissavolaisten ja pohjoiskarjalaisten pk-yritysten sekä muiden liiketoimintaa harjoittavien organisaatioiden johtotehtävissä työskentelevät henkilöt. Fokus on pk-yrityksissä.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Digitaalisen liiketoiminnan valmennus mahdollistaa pk-yrityksille uusien innovaatioiden ja tätä myöten uuden liiketoiminnan syntymisen. Tämä resonoi yrityskasvun kautta mm. alueen työllisyyteen, alihankintaverkostoihin ja tätä myötä myös verotuloihin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 139 320

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 98 573

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 139 320

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 98 573

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion, Joensuun

Kunnat: Joensuu, Kuopio

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 16

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Käytännön kokemus sekä silmäys yritystietokantoihin osoittaa, että Suomalaisten teollisuusyritysten ylin johto on edelleen vahvasti painottunut miehiin. Tässä hankkeessa pyritään saamaan mukaan koulutukseen mahdollisimman paljon myös naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen osallistujiin pyritään valitsemaan naisia mahdollisuuksien mukaan.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on edistää tekoäly-ymmärrystä sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 5 5
Tekoälyn sovellukset ovat jo nyt osoittautuneet erinomaisiksi työkaluiksi mm. jätettä vähentävän raaka-ainehankintojen optimoinnin näkökulmasta. Lisäksi lukuisat cleantech-/kesktävää kehitystä edistävät konseptit nojaavat tekoälyyn.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 5 5
Tekoälyn sovellukset ovat jo nyt osoittautuneet erinomaisiksi työkaluiksi mm. jätettä vähentävän raaka-ainehankintojen optimoinnin näkökulmasta. Lisäksi lukuisat cleantech-/kesktävää kehitystä edistävät konseptit nojaavat tekoälyyn.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Tekoälyn sovellukset ovat jo nyt osoittautuneet erinomaisiksi työkaluiksi mm. jätettä vähentävän raaka-ainehankintojen optimoinnin näkökulmasta. Lisäksi lukuisat cleantech-/kesktävää kehitystä edistävät konseptit nojaavat tekoälyyn.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 6 5
Tekoälyn sovellukset ovat jo nyt osoittautuneet erinomaisiksi työkaluiksi mm. jätettä vähentävän raaka-ainehankintojen optimoinnin näkökulmasta. Lisäksi lukuisat cleantech-/kesktävää kehitystä edistävät konseptit nojaavat tekoälyyn.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Tekoälyn sovellukset ovat jo nyt osoittautuneet erinomaisiksi työkaluiksi mm. jätettä vähentävän raaka-ainehankintojen optimoinnin näkökulmasta. Lisäksi lukuisat cleantech-/kesktävää kehitystä edistävät konseptit nojaavat tekoälyyn.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 6 5
Tekoälyn sovellukset ovat jo nyt osoittautuneet erinomaisiksi työkaluiksi mm. jätettä vähentävän raaka-ainehankintojen optimoinnin näkökulmasta. Lisäksi lukuisat cleantech-/kesktävää kehitystä edistävät konseptit nojaavat tekoälyyn.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 2
Mahdollisten innovaatioiden kautta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 3
Koulutuksen ja työpajojen uskotaan edesauttavan innovatiivisuutta ja yrityskasvua alueella.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 2
Koulutuksen ja työpajojen uskotaan edesauttavan innovatiivisuutta ja yrityskasvua alueella.
Liikkuminen ja logistiikka 4 3
Tekoälysovellukset auttavat usein mm. optimoimaan logistiikkaa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 6 4
Tekoälyn käyttö health tech- ja terveydenhuoltosektorilla on räjähdysmäisessä kasvussa.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Tekoäly tehostaa usein HR-analytiikkaa ja tekee esimerkiksi rekrytoinnista tasa-arvoisempaa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 2 2
Tekoäly tehostaa usein HR-analytiikkaa ja tekee esimerkiksi rekrytoinnista tasa-arvoisempaa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei ennakoitavaa vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 2 2
Tekoälysovellukset liittyvät usein ympäristöäsäästäviin innovaatioihin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeeseen osallistui yhteensä 20 pohjoissavolaista ja pohjoiskarjalaista yritystä. Hankkeen toteutus tehtiin kolmessa vaiheessa, jossa kahta ensimmäistä väritti korona ja kolmatta Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan sekä siitä aiheutunut hintojennousu ja erityisti vientimarkkinnan muutos. Hanke auttoi kaikissa vaiheissa osaltaan yrityksiä selviytymään muutoksesta. Hanke vahvisti yritysten uskoa tulevaisuuteen. Vaikka hankkeen toteutus oli edellä kuvattujen seikkojen vuoksi haastavaa, hankkeen voi todeta hyvillä mielin onnistuneen hyvin.

Hankkeessa toteutettiin jokaisen ryhmän kanssa seitsemän osallistujien yhteistä valmennuspäivää sekä yrityskohtaisia sparrauksia. Valmennuspäivissä pureuduttiin digitaalisen asiakashankinnan ja -palvelun mahdollisuuksiin sekä medioittamiseen ja Business Intelligence -ratkaisumahdollisuuksiin. Yrityskotaisissa valmennuspäivissä pureuduttiin yritysten akuutteihin ja tulevaisuuden digotalisoinnin tarpeisiin ja mahdollisuuksiin. Valmennuspäivien lopputuloksena oli konkreettinen suunnitelma digikehitykseen lähivuosina. noin 10 yrityksen kanssa mallinnettiin laaja kehittämishanke.

Hanke saavutti tavoitteena, joista keskeisiä olivat 1)
johdon ymmärryksen ja osaamisen vahvistaminen digitaalisesta liiketoiminnasta ja liiketoiminnan digitalisoinnista, 2) ymmärryksen vahvistaminen yritysten HR-prosessien ja työn uusienmuotojen suhteen. Sparrauksissa johtoa valmisteltiin muutosjohtamisen haasteisiin ja herätettiin ajatuksia ennakointiin liittyen, mikä tietenkin oli hankkeen aikana tullut huomattavan merkittäväksi ja samalla vaikeaksi asiaksi.