Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21753

Hankkeen nimi: Digimentori esimiesosaamisen vahvistajana

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 2.9.2019 ja päättyy 31.8.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 0294 5222

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sari Päivi Kristiina Himanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sari.himanen(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 373 2949

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen päätavoitteena on kehittää vanhusten hoivatyössä toimiville hierarkian alimman tason lähiesimiehille ja tiiminvetäjille uudenlaista täydennyskoulutusta ja täten tukea heidän esimiesosaamistaan ja työn hallintaa, mikä lisää myös tuottavuutta ja työhyvinvointia. Esimiesvalmennuksen myötä heillä olisi paremmat valmiudet omalla toiminnallaan myötävaikuttaa siihen, että ikääntyvien hoivatyössä olisi työssään viihtyvä ja osaava henkilöstö, ja sen myötä saamaansa hoivapalveluun tyytyväinen asiakaskunta.

Hankkeen päätavoitteeseen pyritään yhteiskehittämällä 1) Vanhustyön lähiesimiesten ja tiiminvetäjien täydennyskoulutukseen sisältöalueet, jotka vahvistavat työssä tarvittavaa osaamista, ja joista on jaettu ymmärrys kohderyhmän, heidän esimiestensä ja tiiminsä sekä hankkeessa työskentelevien suunnittelijoiden kesken, 2) Koulutuksen toteutusmuoto, joka mahdollistaa työn ohessa opiskelun, oman toiminnan reflektion ja jatkuvan oppimisen, vertaisten välisen yhteydenpidon, sekä toimii samalla digitaalisena mentorina arjen työtilanteissa, 3) Täydennyskoulutuksen implementointitapa, jolla käyttäjät sitoutuvat täydennyskoulutuksen testaamiseen, suorittamiseen ja sen vaikuttavuuden arviointiin.

Vanhustyön organisaatioiden eri toimijat pyritään osallistamaan täydennyskoulutuksen suunnitteluun, toteuttamisvaiheeseen ja arviointiin, jotta kehitettävä koulutus tukee parhaalla mahdollisella tavalla juuri vanhustyön organisaatioiden strategisia ja toiminnallisia tavoitteita, henkilökunnan odotuksia lähiesimiestä kohtaan sekä koulutettavien omia ammatillisen kehittymisen tavoitteita.

Kolmivuotisen hankkeen kuudella työpaketilla vastataan kolmeen osatavoitteeseen:
TP1 Täydennyskoulutuksen sisältöalueiden valinta, TP2 Täydennyskoulutuksen sisältöjen suunnittelu, TP3 Koulutuskonseptin pedagogisten ratkaisujen suunnittelu, TP4 Koulutuskonseptiin soveltuvan digitaalisen ratkaisun suunnittelu, TP5 Täydennyskoulutukseen luodun digitaalisen mentorin pilotointi ja TP6 Koulutuskonseptin arviointi ja levittäminen.

Hankkeen päätuloksena on tiiminvetäjien/lähiesimiesten parantunut osaaminen toimia innostavana valmentajana ja osaavana esikuvana tiimilleen yhä laadukkaamman hoitotyön toteuttamisessa. Lisäksi hankkeen tuloksena syntyy A) työelämän tarpeista noussut täydennyskoulutuksen sisältö, joka tukee vanhusten hoito- ja asumispalveluissa tarvittavaa lähiesimiesosaamista ja joka on tuotettu monimediaisena oppimateriaalina, B) uudenlainen täydennyskoulutukseen soveltuva konsepti, jossa hyödynnetään mobiiliteknologiaa ja itsenäiseen opiskeluun kannustavia pedagogisia ratkaisuja, ja C) uutta tietoa digitaalisen koulutuksen vaikuttavuudesta osaamisen kehittymiseen. Hankkeessa kehitettävään koulutussovellukseen tulee interaktiivinen käyttöliittymä, reflektioon kannustava toimintalogiikka ja osallistujien välisen vuorovaikutuksen mahdollistava alusta, joiden avulla oppimisprosessia pyritään tehostamaan, jotta tuloksena syntyisi myös entistä osaavampia tiiminvetäjiä/lähiesimiehiä. Lisäksi hankkeen tuloksena syntyy julkaisu, johon dokumentoidaan hankkeen aikaiset toiminnat ja saadut tulokset, lisäksi kuvataan hankkeen yhteistyökumppanien osuus kehittämistoiminnassa. Julkaisun avulla pyritään osaltaan lisäämään kehittämistoiminnasta saatujen tulosten yleistä hyödynnettävyyttä.

Hankkeen tuloksista hyötyvät työntekijät, asiakkaat ja omistajataho: Vanhustyön tiiminvetäjät ja lähiesimiehet saavat mahdollisuuden osallistua täydennyskoulutukseen ja kehittää osaamistaan. Vanhustyön organisaatioiden toimintakäytänteet ja ilmapiiri paranevat, kun tiiminvetäjillä ja lähiesimiehillä on paremmat valmiudet oman työn, toiminta- ja ajattelutapojen reflektointiin, toimintakäytänteiden ja kehittämishaasteiden tunnistamiseen sekä motivaatiota ja ymmärrystä käynnistää tiimin ja työyhteisön kehittämistoimia vastaamaan entistä paremmin asiakkaiden tarpeita. Henkilökunnan osaamisen lisääntymisen myötä vaikutukset näkyvät myös palvelutalojen ja muun hoivatyön asiakastyytyväisyydessä. Hoivapalveluja tuottavilla työnantajilla on väline tiiminvetäjien ja lähiesimiesten osaamisen kehittämiseen ja kehittämistarpeiden arviointiin.

Hankkeen havaintoja, tuloksia ja kehitettyä koulutuskonseptia voidaan hyödyntää täydennyskoulutusmenetelmien kehittämisessä jatkossa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on pk-sektorilla toimivat palvelutalot, vanhainkodit, vanhusten pitkäaikaishoitoa toteuttavat laitokset ja kotipalvelua tuottavat yritykset, ja erityisesti niissä toimivat tiiminvetäjät ja lähiesimiehet, jotka ovat tyypillisesti koulutukseltaan lähihoitajia, sairaanhoitajia tai sosionomeja. Kun tiiminvetäjien ja lähiesimiesten osaaminen vahvistuu, heidän työssä jaksaminen ja työhyvinvointi sekä työssä pärjääminen ja tuloksellisuus paranevat.

Paremman esimiestyön myötä myös ko. kohdeorganisaatioiden työntekijöiden työssä jaksaminen, työhyvinvointi ja tuloksellisuus paranevat. Kun työhyvinvointi ja ilmapiiri paranevat, usein myös poissaolot vähenevät, henkilökunnan pysyvyys paranee ja vaihtuvuus vähenee. Tämän myötä organisaation toiminta tehostuu, jolloin hyödyt näkyvät myös taloudellisina hyötyinä. Paremman esimiestyön myötä henkilöstön tietoisuus omasta vastuustaan ja työlle asetetuista tavoitteista selkiintyy, jolloin myös työn toteuttamisen laatu paranee. Esimiehen osaamisen kehittymisen vaikutukset heijastuvat täten sekä työntekijöiden työn ilon ja jaksamisen kokemuksiin, että asiakkaiden kokemaan palveluun ja siinä koettuun laatuun.

Kirjallisella sitoumuksella mukaan on lupautunut jo kymmenen palvelutaloa seuraavista organisaatioista:
Pirkanmaan Senioripalvelut Oy:n palvelutalot Kaukaharju, Keinupuisto ja Kuusela (tiina.raiski@tvpy.fi)
Koivupirtin säätiön palvelukoti Koivupirtti (mervi.heinonen@koivupirtti.fi)
Tampereen Naisyhdistys ry:n Lahdensivun koti (marianne.jaaskelainen@tampereennaisyhdistys.fi)
kaksi.nolla Oy:n Kontukoti (arja-riikka.kataja@kontukoti.fi)
Tampereen Ensi- ja turvakoti ry:n Petsamokoti (anumari.joenpera@tetuko.fi)
Viola-kotiyhdistys ry:n Viola-koti, Willa Viola ja Pellavakoti (niina.lahti@viola-koti.fi)

Kaikilta em. organisaatioilta saatiin kirjallinen sitoumus hankkeeseen osallistumisesta syksyllä 2018 (liitteet 3-8). Kaikilta organisaatiolta saatiin lisäksi joko sähköpostitse tai suullisesti vahvistus tammi-helmikuussa 2019, että ovat edelleen sitoutuneita hanketyöskentelyyn.

Hankkeen käynnistyttyä mukaan kysytään esim. seuraavat tahoja
Tampereen kaupunkilähetyksen Petäjäkotikeskus ja Peurankallio, Lillinkotisäätiön Koskikoti, Kangasalan palvelutalosäätiön Jalmarinkoto, Ylöjärven palvelutalosäätiön Keihäsmiehen Koti, Parkanon Rantakoto ry, kotipalvelua tuottava Ikifit, sekä joitakin kotihoitoa tarjoavia pk-yrityksiä.
Tavoitteena on saada kohderyhmään noin 50 tiiminvetäjää tai esimiestä. Yhdessä palvelutalossa heitä on 3-5. Kun 50 tiiminvetäjää koulutetaan, siitä hyötyy lähes 500 hoitotyöntekijää, ja lukuisa määrä heidän iäkkäitä asiakkaitaan.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat palvelutalojen asukkaat ja kotihoidon asiakkaat, joilla kokemus hoidon laadusta ja kohtelusta paranee, kun henkilökunnan työviihtyvyys ja osaaminen paranevat.

Välillisenä kohderyhmänä on myös ammattikorkeakoulun opetushenkilöstö, sekä hankkeeseen osallistuvat henkilöt, että hankkeesta tietoiseksi tulevat muut koulutusorganisaatioiden toimijat.

Hankkeen tulosten levittämisen myötä välilliseksi kohderyhmäksi muodostuu hoivatyön lähiesimiehet, hoivatyöntekijät ja hoivapalveluja tuottavat organisaatiot koko maassa, sillä
koulutusmenetelmää ja sisältöjä on helppo levittää valtakunnallisesti.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 240 846

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 197 980

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 321 128

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 263 973

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Kangasala, Tampere, Ikaalinen, Ylöjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 8

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 50

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hoiva-alalla työskentelevistä enemmistö on naisia (Sote-alan opiskelijoista 86 % on naisia).
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Etenkin naiset kuormittuvat työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen haasteista, jolloin on vaikea löytää aikaa kouluttautumiselle. Toisaalta hoiva-alan työ on raskasta sekä fyysisesti että henkisesti. Työpaikalle viety täydennyskoulutus on siten erityisen arvokasta hoiva-alan naistyöntekijöille. Useiden tutkimusten mukaan naiset eivät ole niin kiinnostuneita tietoteknologiasta kuin miehet ja arvioivat tietotekniikkataitonsa miehiä heikommiksi. Sote-alan vähitellen digitalisoituessa yhä enemmän, on tärkeää vahvistaa naisten tietotekniikka osaamista ja mahdollistaa naisille positiivisia kokemuksia tietotekniikan käytöstä.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke ei ole varsinaisesti sukupuolten tasaarvoa edistävä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
ei vaikutusta
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 2
Koulutus ei edellytä matkustamista. Täten vältytään polttoainepäästöiltä ja niiden aiheuttamalta haitalta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 2
Koulutus toteutuu digitaaliseati, joten paperittomuuden ansiosta jätteitä ei synny.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 0
Koulutuksen kohderyhmänä on paikalliset elinkeinoharjoittajat (palvelutalot ym. alan toimijat), joiden toimintaa tuetaan henkilöstön osaamiseen ja hyvinvointiin vaikuttamalla.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Hankkeessa kehittään uusi koulutuspalvelun muoto, ja samalla kehitetään uusi toimintamalli esimieskoulutukseen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 3
Työpaikalle viety sähköinen koulutus ei edellytä matkustamista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 0
Henkilöstökoulutus tukee tiedon saatavuutta. Tiedon ja osaamisen lisääntyminen tukevat terveyttä, hyvinvointia ja työssä jaksamista. Menetelmä mahdollistaa kaikkien tiiminvtäjien ja esimiesten osallistumisen. Sisältöjen suunnitteluun osallistetaan yritysten henkilökuntaa. Henkilöstön osaamisen myötä ikäihmisten hyvivnvointi lisääntyy.
Tasa-arvon edistäminen 5 0
Naisvaltaisella sote-alalla on usein vähän mahdollisuuksia osallistua täydennyskoulutukseen, minkä hanke mahdollistaa. Koulutus mahdollistuu kaikille tiiminvetäjille ja esimiehille taustatekijöistä (ikä, kokemus, kultturitausta) huolimatta. Digitaalinen koulutus tukee naisvaltaisen alan tietotekniikkavalmiuksia ja kohdistuu vahvasti x-sukupolveen, jolle teknologian käyttö ei ole niin luonnollista kuin nuoremmille ikäluokille.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 0
Koulutusmahdollisuus tarjotaan kaikille kulttuuritaustasta riippumatta. Sote-alalla työskentelee usein maahanmuuttajataustaisia henkilöitä. Menetelmä tukee osaltaan tietoyhteiskuntavalmiuksia.
Kulttuuriympäristö 0 0
ei vaikutusta
Ympäristöosaaminen 0 0
ei vaikutusta

9 Loppuraportin tiivistelmä

-