Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21754

Hankkeen nimi: KIERTO - Kiertotalouden toiminnalliset oppimisympäristöt

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0211675-2

Jakeluosoite: PL 487

Puhelinnumero: 03565611

Postinumero: 33101

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tampere.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Riina Hiipakka-Lahti

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: riina.hiipakka-lahti(at)tampere.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0408004954

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

TITRY ry, 0206118-1
Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry, 2412683-9
Ekokumppanit Oy, 1801748-4
Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä, 0206114-9

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

KIERTO - Kiertotalouden toiminnalliset oppimisympäristöt -hankkeen ydin on kiertotalouden ja siihen pohjautuvien työllistymismahdollisuuksien sekä heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osaamisen lisääminen.

Hankkeen tavoitteena on
1. luoda uusia ratkaisuja heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisvalmiuksien kehittymiseen ja työllistymiseen,
2. vastata työnantajien työvoiman tarpeisiin nopeasti kehittyvällä kiertotalouden kentällä, erityisesti matalan työllistymiskynnyksen tehtäviin ja
3. edistää kiertotaloutta ja luoda uusia työpaikkoja.

Hankkeessa luodaan ja jatkokehitetään osatoteuttajien yhteistyönä kiertotalouden toiminnallisia oppimisympäristöjä. Hankkeessa pilotoidaan useaa kiertotalouden osa-aluetta ja niihin liittyviä työllistämisen ja osaamisen kehittämisen toimintamalleja. Oppimisympäristöjen fyysiset puitteet linkittyvät myös kaupunginosien toimintaan ja kehittymiseen. Toiminta keskittyy erityisesti Hervantaan, Nekalaan ja Hiedanrantaan Tampereella. Hiedanranta on uusi tulevaisuuden
kaupunginosa, jossa on jo olemassa kiertotalouden kokeilualue. Toimiminen alueilla, ruohonjuuritasolla, tukee Tampereen strategisia tavoitteita yhdessä tekevästä ja inhimillisestä sekä urbaanista ja kestävästi kasvavasta suomalaisesta kaupungista.

Hankkeella tuetaan yritysten ja muiden kiertotalouden työnantajien tulevaisuuden työvoima- ja osaamistarpeiden tunnistamista sekä vastataan niihin kehitettäviä oppimisympäristöjä hyödyntäen.

Hankkeen päätoteuttaja on Tampereen kaupunki ja osatoteuttajia ovat Tampereen ev.lut. seurakuntayhtymä, Ekokumppanit Oy, Pirkanmaan kierrätys ja työtoiminta ry ja TITRY ry. Hanke linkittyy olennaisesti Tampereen alueen työllisyydenhoidon kokonaisuuteen ja sen kehittämiseen. Työllisyyspalveluita toteutetaan ja kehitetään yhä voimakkaammin monitoimijaisesti, ja työnhakijoiden ja työnantajien palvelut kootaan toimijoiden yhteisille palvelualustoille.

Tällä hetkellä Suomessa kiertotalouden ympärillä käynnissä olevat hankkeet keskittyvät pitkälti korkean teknologian osaamiseen, tuotekehitykseen ja teollisiin symbiooseihin. Tässä hankkeessa keskitytään kiertotalouden työpaikkojen kehittämiseen ja erityisesti matalan kynnyksen tehtävien tunnistamiseen. Matalan kynnyksen tehtäviä syntyy kiertotalouteen merkittäviä määriä, kun uudet resurssitehokkaat ratkaisut monipuolistuvat ja laajentuvat osaksi uudistuvaa yritystoimintaa.

Oppimisympäristöjä kehitetään useaan sisällöllisen kiertotalouden teemaan. Teemoja ovat hävikkiruoka ja poistotekstiili sekä joukko muita kiertotalouteen liittyviä toimintoja kuten korjausrakentaminen, purku- ja rakennusjätteen lajittelu, viherrakentaminen ja uusien teknisten kiertotalousratkaisujen asennus- ja huoltotyöt. Hankkeessa kartoitettavat työnantajien tarpeet ohjaavat oppimisympäristöjen kehittämistä hankkeen toteutusaikana.

Työmarkkinoiden ja elinkeinorakenteen muutoksessa yritykset ovat aktiivisia uudistumaan ja kehittämään kiertotalouden liiketoimintaa. Yrityksillä ja muilla kiertotaloutta kehittävillä organisaatioilla on tarve ymmärtää, millaisia työn, osaamisen ja suunnittelun tarpeita kiertotalous tuo tullessaan. Samalla nuoret ja heikossa työmarkkinaasemassa olevat työnhakijat eivät vielä tiedä, minkälaisia työtehtäviä kiertotalous tarjoaa ja minkälaisia taitoja he näissä tulevaisuuden työtehtävissä tarvitsevat. Hankkeessa he voivat erilaisten työssäoppimisen tapojen sekä uusien, osin digitaalisten, koulutusten kautta saada joustavasti ja mielekkäällä tavalla osaamista, jota tulevaisuuden työtehtävissä tarvitaan.

Hankkeen oppimisympäristöjen tarjoamissa aidoissa työtehtävissä on mahdollista kartuttaa osaamista eri ammattialoilta ja saavuttaa sitä kautta motivaatio ja valmius hakeutua niihin liittyvien tutkinto-opintojen pariin tai suoraan työllistyä työmarkkinoille kiertotalouteen liittyviin tehtäviin. Hankkeen tavoitteena on vähentää työelämän ulkopuolelle jäävien henkilöiden määrää ja vahvistaa kiertotalouden kautta syntyvää työllistymistä.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä ovat nuoret ja muut heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt eli työttömät, jotka tarvitsevat tukea työllistymisessä ja osaamisen kehittämisessä erityisesti kiertotalouden tehtäviä varten.

Asiakkaat ohjataan hankkeeseen Tampereen kaupungin työllisyyspalveluiden kautta yhteistyössä Pirkanmaan TE-toimiston kanssa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat
- kiertotalouden työpaikkoja tarjoavat yritykset, erityisesti mikro- ja pk-yritykset
- muut kuin yritysmuotoiset kiertotalouden työnantajat, kiertotalouden työnantajina voivat olla yritysten lisäksi laaja-alaisesti eri organisaatiot, kuten kaupungit, järjestöt ja hankkeet
- toteutukseen osallistuvat toisen asteen tai korkea-asteen opiskelijat (haastepaja-mallin soveltaminen; kuvattu Tampereen osatoteuksessa)
- organisaatiot, jotka tuottavat työttömille palveluita ja osaamisen kehittämistä tarjoavat toimijat (verkostokumppanit)
- kehittämiseen ja hankkeen järjestämiin seminaareihin ja tapahtumiin osallistuvat toimijat ja henkilöt

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 143 293

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 014 313

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 46

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 225

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmisteluvaiheessa toteuttajat ovat tehneet toimintaympäristöanalyysin sukupuolinäkökulmasta. Kiertotalouden matalan kynnyksen työpaikoissa nykyisellään sukupuolten mukaan tarkasteltu aktiivisuus ja osallistuminen vaihtelee. Poistotekstiilien parissa työskentelee enemmän naisia kuin miehiä. Korjaus-, huolto- ja esikäsittelytoiminnassa työskentelevistä enemmän miehiä. Hävikkiruoan parissa tilanne näyttää olevan melko tasainen. Tilanne on kartoitettu havainnoimalla nykyisiä toimintoja. Sukupuolten mukaisessa segregaatiossa ei ole kyse vain siitä, että sukupuolet työskentelevät eri työtehtävissä, vaan myös siitä, että toisten mahdollisuudet työhön ja neuvottelumahdollisuudet työelämässä ovat vähäisempiä kuin toisten. Sukupuolten tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat hankkeen keskeisiä periaatteita ja niiden toteutumista edistetään yritysyhteistyön toteutuksessa. Aiempien hankkeiden ja hankekonsortion asiantuntemuksen pohjalta näkemys on, että kierrätysliiketoiminnan piiri on perinteisesti ollut melko miesvaltainen ja se koetaan myös tekniseksi. Toisaalta aihepiiriin liittyvissä seminaareissa, messuilla sekä muissa tilaisuuksissa sukupuolijakauma vaihtelee paljon. Hankkeessa aiotaan kiinnittää huomiota sukupuolijakaumaan eri yhteyksissä ja toteuttaa sukupuolten tasa-arvon valtavirtaistamista perinteisesti miesvaltaiseksi koetulla alalla.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa huomioidaan sukupuolinäkökulma. Hankkeessa luodaan työelämäyhteyksiä ja osaamista kiertotalouteen erilaisiin tehtäviin, jolloin pystytään laajentamaan nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymismahdollisuuksia. Hankkeessa huomioidaan sukupuolten välinen tasa-arvo eli tuetaan ihmisten mahdollisuuksia kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia tiukkoja rajoituksia. Naisten ja miesten erilaiset käyttäytymistavat ja pyrkimykset otetaan hankkeessa tasapuolisesti huomioon. Naisten ja miesten yrittäjyyden erityispiirteet otetaan huomioon. Työllistyminen yrittäjäksi tai palkkatyöhön luo taloudellista perustaa tasaarvoisille mahdollisuuksille sekä naisille että miehille. Hankkeessa molemmilla sukupuolilla on yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet ja hankkeessa pyritään sukupuolitietoisiin ajattelutapihin ja työkäytäntöihin. Sukupuolinäkökulma otetaan huomioon muun muassa seuraavilla tavoilla: 1) Hankkeen ohjausryhmään pyritään valitsemaan tasapainoisesti miehiä ja naisia. 2) Hankkeessa tehdään seurantaa siitä, miten eri sukupuolten edustajat osallistuvat hankkeen toimintaan. Mikäli ilmenee epätasapainoa, aliedustetun sukupuolen edustajia kannustetaan mukaan toimintaan. 3) Tiedotuksessa ja viestinnässä otetaan aktiivisesti huomioon molemmat sukupuolet.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen vaan työelämätaitojen ja -yhteyksien luominen sekä yrittäjyysvalmiuksien parantaminen. Välillisenä tuloksena tämä lisää tasa-arvoa, sillä kaikille kohderyhmään kuuluville tarjotaan yhtäläisiä mahdollisuuksia työelämään tutustumiselle ja oman osaamisen kehittämiselle. Hanke edistää sukupuolten tasa-arvoa edistämällä niin naisten kuin miestenkin työllistymistä ja elämänhallintaa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 10 10
Hanke kehittää ja tukee yhteistyön kautta kiertotalouden toimintoja, joilla päästään irti vanhanaikaisesta, mutta vielä vallalla olevasta lineaarisesta tuotantomallista. Neitseellisten raaka-aineiden käyttö ja niiden päätyminen jätteeksi on kestämätön toimintamalli, johon kiertotalouden käytännöt ja resurssitehokkuus etsivät ratkaisuja.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 7 9
Vähähiilisen yhteiskunnan tavoitteen toteutumiseksi tarvitaan uusia toimintatapoja ja - malleja, tuotekehitystä sekä monialaista osaamisen kehittämistä. Tässä hankkeessa sosiaalisten innovaatioiden (syrjäytymisen ehkäisy, yhteistyö, vertaisoppiminen, työllistyminen) rinnalla kiertotalouden panostukset tukevat vahvasti ilmastonmuutoksen eteen tehtävää työtä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 5 8
Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia kasvillisuuteen tai eliöihin. Kierrätettyjen materiaalien saaminen markkinoille suojelee luonnon monimuotoisuuden säilymistä, kun neitseellisten raaka-aineiden käyttö vähenee.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 7 8
Jätteeksi päätyvän materiaalin vähentyminen vaikuttaa välillisesti veden, maaperän sekä ilman laatuun. Resurssitehokkaat logistiset ratkaisut vaikuttavat kasvihuonekaasujen vähenemiseen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 5 5
Hankkeella ei ole haitallisia vaikutuksia Natura 2000 -ohjelman kohteisiin. Jätteen väheneminen uudelleenkäytön ja kierrätyksen lisääntyessä tukee välillisesti Natura 2000 -ohjelmaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 7 9
Hankkeella on kohtalaiset suorat vaikutukset materiaalien käyttöön tai jätteen synnyn ehkäisyyn, koska hankkeessa tehdään työtä kiertotalouden kehittämiseksi. Välillisesti tähän osa-alueeseen pystytään vaikuttamaan vahvistamalla kohderyhmän osaamista aihepiiristä osana kiertotalousosaamisen kehittämistä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 7 9
Hankkeella on kohtalaiset suorat vaikutukset uusiutuvien energialähteiden käyttöön, koska hankkeessa tehdään työtä kiertotalouden kehittämiseksi. Välillisesti tähän osa-alueeseen pystytään vaikuttamaan vahvistamalla kohderyhmän osaamista aihepiiristä osana kiertotalousosaamisen kehittämistä.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hanke tukee suoraan kestävän paikallisen elinkeinorakenteen kehittämistä ja myös välillisesti kohderyhmän osaamisen kehittymisen myötä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Kiertotalouteen ja resurssitehokkuuteen liittyy vahvasti digitaalisuus ja verkossa toimiminen. Lisäksi hankkeessa kehitetään kohderyhmän digiosaamista erilaisissa verkko-oppimisen paikoissa ja yritysten kanssa tehtävän yhteistyön kautta.
Liikkuminen ja logistiikka 5 7
Logistiikka ja liikkumisen kysymykset kuuluvat myös kiertotalouteen. Välillisesti tähän osaalueeseen pystytään vaikuttamaan vahvistamalla kohderyhmän osaamista aihepiiristä osana kiertotalousosaamisen kehittämistä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke edistää suoraan ja välillisesti hyvinvointia pienentämällä syrjäytymisriskiä ja tarjoamalla kohderyhmälle uusia ja mielekkäitä mahdollisuuksia työllistyä alueen yrityksiin. Hyvinvointivaikutukset ovat pitkällä aikavälillä huomattavat, kun henkilöt saavat luotua itselleen työelämäpolun ja katkaisevat näin mahdollisen syrjäytymiskierteen. Hanke luo laajemminkin sosiaalista hyvinvointia yhteistyön, yhdessä kehittämisen ja vertaisoppimisen kautta. Hanke auttaa kohentamaan työkykyä.
Tasa-arvon edistäminen 9 9
Hankkeen toiminnassa huomioidaan tasaarvonäkökulma. Hankkeessa luodaan työelämäyhteyksiä eri aloille ja erilaisiin tehtäviin, jolloin pystytään laajentamaan kohderyhmän työllistymismahdollisuuksia ja sosiaalista tasa-arvoa. Hankkeessa huomioidaan lisäksi sukupuolten välinen tasa-arvo eli tuetaan ihmisten mahdollisuuksia kehittää kykyjään ja tehdä valintoja ilman sukupuolesta johtuvia tiukkoja rajoituksia. Naisten ja miesten erilaiset käyttäytymistavat ja pyrkimykset otetaan hankkeessa tasapuolisesti huomioon.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeen kautta syntyy matalan kynnyksen työpaikkoja, joihin kaikki voivat osallistua ja tämä lisää yhteiskunnallista tasa-arvoa. Hankkeessa kehitettävällä toimintamallilla on vahva sosiaalinen ja kulttuurinen ulottuvuus. Keskeisten avaintaitojen kehittäminen voimakkaasti kohderyhmää osallistavalla koulutuksella/työssä oppimisella lisää aktiivista kansalaisuutta, vahvistaa työllistymismahdollisuuksia ja pienentää riskiä syrjäytyä.
Kulttuuriympäristö 8 8
Hanke tukee kestävän kehityksen tavoitetta myös sosiaalisen ja kulttuurisen kestävyyden kautta. Kulttuurinen kestävyys on osa kulttuuriympäristöämme. Kulttuurisen kestävyyden keskeinen elementti on muutos. Tässä hankkeessa pyritään siihen että kohderyhmä kokee muutoksen ja tulevaisuuden positiivisena, toivoa ja mahdollisuuksia sisältävänä.
Ympäristöosaaminen 9 9
Hanke lisää merkittävästi kohderyhmien ympäristöosaamista. Kiertotalousosaamisen kasvattaminen on suoraan ympäristöosaamisen kasvattamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-