Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21756

Hankkeen nimi: PIRSSI - pirstaleiseen työelämään siirtyminen

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Tampereen ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1015428-1

Jakeluosoite: Kuntokatu 3

Puhelinnumero: 032452111

Postinumero: 33520

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.tamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Haapio

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.haapio(at)tuni.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358505606643

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Tampereen korkeakoulusäätiö sr, 2844561-8

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

PIRSSI-hankkeen tavoitteena on siirtymävaiheessa olevien korkea-asteen opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksien parantaminen selkeyttämällä heidän kokonaisnäkemystään pirstaleisesta työelämästä. Hankkeessa luodaan ensin toimintamalli yhteistyössä asiantuntijaverkoston kanssa ja toimintamallin pohjalta koulutuskokonaisuus, jossa on kaikille yleinen osa ja koulutusalakohtaisesti räätälöidyt työelämäprojektit. Asiantuntijaverkostoon kuuluu TE-palveluiden, Verohallinnon, ammattiliittojen, laskutuspalvelu- ja rekrytointiyritysten sekä eri ammattialojen opettajien ja opiskelijoiden edustajia.

PIRSSI-hanke on Tampereen korkeakouluyhteisön usean eri koulutusohjelman yhteishanke. Mukana hankkeessa ovat Tampereen ammattikorkeakoulusta (TAMK) rakennusarkkitehtien, media-alan ja musiikin koulutukset sekä Tampereen yliopistosta (TAU) arkkitehtuurin, journalismin, kääntäjien, tulkkien ja näyttelijäntyön koulutukset.

Työmarkkinoille on muodostunut työsuhteisen palkkatyön ja yrittäjyyden lisäksi erilaisia itsensä työllistämisen muotoja, kuten esimerkiksi freelancer-työ, apurahalla työskentely ja toimeksiantosuhteet. Nämä työn muodot asettuvat työsuhteisen palkkatyön ja yrittämisen välimaastoon, niissä ei synny työsuhteita eivätkä ne ole yritystoimintaa. Tällöin haasteena on, että ns. itsensä työllistäjä jää mahdollisesti joidenkin palkallisessa työsuhteessa olevien työsuhde-etujen ulkopuolelle (esim. sosiaaliturva). Työmarkkinoille siirtymävaiheessa olevalle korkeakouluopiskelijalle itsensä työllistäminen voi olla myös mahdollisuus. Itsensä työllistäjän on kuitenkin tärkeä ymmärtää työelämän käytäntöjä laajasti, jotta hän ei toiminnallaan vaaranna oman taloutensa perusteita tai toisaalta häiritse jollekin ammattialalle muodostuneita käytäntöjä esimerkiksi perusteettomalla työn hinnoittelulla.

Välivaiheessa, ennen pidempiaikaista palkkatyösuhdetta tai oman yrityksen perustamista, opiskelija voi toimia lyhytkestoisena yrittäjänä, ns. ”kevytyrittäjänä”, ja näin kartuttaa alansa työkokemusta, harjaantua yrittäjänä ja samalla löytää oman alansa asiakaskuntaa. Markkinoilla toimivat lukuisat laskutuspalvelut mahdollistavat helposti yrittäjämäisen toiminnan jo opintojen aikana. Verotuskäytäntöjen reaaliaikaistuminen (mm. tulorekisteri) tukee myös kevytyrittäjänä toimimista ja esimerkiksi opintotuen, palkkatulojen ja yritystulojen yhteensovittamista.

Korkeakoulujen ja yliopistojen opetuksen sisällöissä työelämän uusia haasteita ei ole otettu riittävästi huomioon. Perinteinen harjoittelu on pohjautunut malliin, jossa työn oletetaan tapahtuvan yhtäjaksoisesti työpaikalla. Tämä ei ole enää työelämässä kaikilla aloilla riittävä malli.

PIRSSI-hankkeen tavoitteet jakaantuvat kolmeen päätavoitteeseen, jotka ovat toimintamallin rakentaminen (1.), koulutuskokonaisuuden kehittäminen ja sen pilotoiminen (2.) sekä keskustelun virittäminen työmarkkinoiden uusista ilmiöistä (3.). Hankkeen tuloksena syntyy työllistymistä edistävän verkoston syvemmän yhteistyön mahdollistava toimintamalli, joka tukee korkea-asteen opiskelijoiden siirtymistä pirstaleiseen työelämään. Hankkeen luodaan myös koulutuskokonaisuus, joka koostuu eri ammattialoille yhteisestä osiosta ja alakohtaisista projektiosioista. Hankkeen pysyvän vaikutuksen varmistamiseksi kehitettävä toimintamalli sekä koulutuskokonaisuus juurrutetaan Tampereen korkeakouluyhteisön eri koulutusaloille. Toimintamalli kuvataan selkeästi, niin että se on hyödynnettävissä myös muissa korkea-asteen oppilaitoksissa Suomessa ja pystytään tarjoamaan myös alumnien käyttöön.

Hankkeen koordinaattorina toimii Tampereen ammattikorkeakoulu ja osatoteuttajana Tampereen yliopisto.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

PIRSSI-hankkeen kohderyhminä ovat Tampereen korkeakouluyhteisön työelämään siirtymisvaiheessa olevat opiskelijat sellaisilta aloilta, joilla epätyypilliset työn muodot ovat yleisempiä kuin muilla aloilla: TAUsta kääntämisen ja tulkkauksen, journalismin ja teatterityön opiskelijat sekä arkkitehtiopiskelijat, sekä TAMKista media-alan ja musiikin opiskelijat sekä rakennusarkkitehtiopiskelijat.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Pirkanmaan alueen PK- ja mikroyritykset, mm. laskutuspalvelut, rekrytointiyritykset, kolmas sektori (sosiaalinen yrittäjyys) sekä TE-toimisto ja ammattiliitot. Muiden alojen opiskelijat, joiden kanssa kehitettävää mallia voidaan myös hyödyntää. Myös alumnitoiminnassa hankkeen kokemuksia ja tietoa voidaan hyödyntää.
Lisäksi välillisenä kohderyhmänä ovat korkeakoulun ja yliopiston opettajat, joiden työelämän ymmärrys ja työelämäverkostot vahvistuvat hankkeen aikana. Hankkeen tuloksia ja malleja voidaan jatkossa käyttää myös muiden ammattialojen opiskelijoiden siirtymävaiheen tukemisessa sekä muissa ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 333 916

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 217 329

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 445 223

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 289 773

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Tampere

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Koulutusaloittain tiedetään opiskelijoiden sukupuolijakauma, ja kokonaisuutena aloilla on tasaisesti edustettuna sekä naisia että miehiä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on hankkeen toteutuksessa huomoitu, ja koska alat ovat hyvin sukupuolineutraaleja, tästä ei aiheudu erityisiä toimenpiteitä hankkeelle.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Tämä ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ei vaikutusta.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Ei vaikutusta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Ei vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeen tavoitteena on taata opiskleijoille paremmat valmkudet työllistymisen tueksi, ja siten hanke tulee pirkanmaalaisen elinkeinoelämän kestävää kehittämistä uuden työvoiman ja yritysmuotojen kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeessa kehitetään uusi toiminta- ja koulutusmalli, jotka ovat jatkossa käytettävissä laajasti.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Ei vaikutusta.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hanke ehkäisee opiskelijoiden syrjäytymitä tukemalla heitä työelämään siirtymisen vaiheessa, ennaltaehkäisee vaiheeseen mahdollisesti liittyviä haasteita ja siten edistää opiskelijoide hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 8 8
Kaikille opisklejoille taustoista riippumatta taataan tasapuoliset mahdollisuudet osallistua koulutukseen ja työelämään.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hanke tarjoaa myös maahanmuuttajataustaisille opiskelijoille mahdollisuuden tutustua suomalaiseen työelämään.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ei vaikutusta.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

PIRSSI – Pirstaleiseen työelämään siirtyminen -hanke perustettiin syventämään ja laajentamaan vuonna 2019 päättyneen Co-Studio-hankkeen tuloksia. Työmarkkinoille on 2000-luvun aikana enenevässä määrin muodostunut erilaisia itsensä työllistämisen muotoja, joissa työ perustuu toimeksiantoihin. Itsensä työllistäjänä työtä voidaan tehdä joko työsuhteessa tai yrittäjätyönä. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen tutkintoihin sisältyvän harjoittelun ja uravalmennuksen lähtökohta kuitenkin usein on työsuhde esimerkiksi niin, että harjoittelun oletetaan tapahtuvan yhtäjaksoisesti työpaikalla työnantajan jatkuvan valvonnan ja ohjeistuksen alaisuudessa. Tämä toimintamalli ei ole enää riittävä kaikilla toimialoilla, vaan työelämätietoutta ja työelämään siirtymistä on tuettava uusilla ohjeistuksilla ja toimintamalleilla.

PIRSSI-hankkeessa työelämän muutosta käsiteltiin laajasti. Keskeinen lähtökohta oli koota asiantuntijoiden verkosto kartoittamaan siirtymävaiheessa olevien korkea-asteen opiskelijoiden ja työmarkkinoiden todellista tilannetta. Hankkeelle asetettiin kolme tavoitetta:

1. Luoda toimintamalli, jossa hankkeen keskeiset toimijat kohtaavat
2. Luoda koulutuskokonaisuus, joka ohjeistaa siirtymävaiheen opiskelijoita uudenlaiseen työelämään
3. Virittää asiantuntijakeskustelua työelämän muutoksen haasteista

Kaikki kolme tavoitetta saavutettiin. Hankkeen alkuvaiheen työpajoissa koottiin onnistuneesti yhteen laaja asiantuntijoiden verkosto. Se koostui opiskelijoista, opettajista ja sidosryhmän edustajista. Sidosryhmään kuului mm. työelämätutkimuksen, verotuksen, sosiaaliturvan, työnvälityksen, ammattiliittojen ja yrittämisen asiantuntijoita. PIRSSI-hankkeen työpajat ehdittiin järjestää ennen koronapandemian aikaista etätyöaikakautta, joten verkostoituminen onnistui luontevasti. Tältä pohjalta koulutuskokonaisuuden ja ohjeistuksen luominen onnistui hyvin.

PIRSSI-hankkeessa luotiin koulutuskokonaisuus, joka on kaikkien Suomen korkea-asteen koulutusten käytettävissä DigiCampus alustalla. Hankkeen tuloksena syntyi myös yleisessä käytössä oleva Keikkatyön käsikirja -niminen verkkojulkaisu, joka on saatavilla suomen ja englannin kielellä. Käsikirja löytyy osoitteesta https://sites.tuni.fi/keikkatyo/.