Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21757

Hankkeen nimi: NOSTEtta työnantajakuvalla ja työhyvinvoinnilla

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 30.4.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0973110-9

Jakeluosoite: Korvanranta 50

Puhelinnumero: 0207984000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.redu.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Mirva Akkanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mirva.akkanen(at)redu.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401846939

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lappilaisten pienten yritysten on kiinnitettävä huomiota työnantajakuvaansa turvatakseen kilpailukykynsä monipuolistuvalla ja kansainvälistyvällä yrityskentällä. Työnantajakuva vaikuttaa osaavan työvoiman löytymiseen ja sitoutumiseen. Työnantajakuvaan voidaan vaikuttaa suunnitelmallisella työhyvinvoinnin johtamisella ja johdonmukaisella viestinnällä. Isoissa yrityksissä työhyvinvoinnin rooli on usein tiedostettu hyvin ja otettu osaksi strategiaa; erityisesti pienet yritykset tarvitsevat tukea työhyvinvoinnin ja työnantajakuvan kehittämiseen.

Hankkeen päätavoitteena on auttaa lappilaisia matkailu- ja palvelualan mikro- ja pk-yrityksiä jäsentämään työantajakuvaansa, näkemään sen yhteys työhyvinvointiin ja merkitys kilpailukyvylle sekä kehittämään sitä yhdessä henkilöstön kanssa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti osana liiketoimintaansa. Päätavoitteeseen pyritään neljällä osatavoitteella, joita ovat (1) työhyvinvoinnin systemaattinen johtaminen ja kehittäminen, (2) ammatti- ja työnantajakuvan kehittäminen, (3) henkilöstön osaamisen kehittäminen huomioiden toimenpiteissä osallistamisen ja sitouttamisen vahvistamisen ja (4) kilpailukyvyn parantaminen osaamisen kehittämisen avulla.

Hankkeen uutuus- ja lisäarvo koostuvat työnantajakuvan kehittämisestä sekä työntekijäkokemuksen hallinnan tuomisesta osaksi yritystoimintaa. Hanke jatkaa Polut pohjoisen kasvuun -hankkeen jalanjäljissä työhyvinvoinnin edistäjänä, mutta laajentaa tehtäväänsä työnantajakuvan kehittäjäksi. Polut pohjoisen kasvuun -hankkeessa luotua Kehittämisaskeleet-mallia käytetään tässä hankkeessa työkaluna liiketoiminnan ja työhyvinvoinnin suunnitelmallisessa kehittämisessä. Mallissa tarkastellaan yrityksen neljää eri osa-aluetta: johtamista, työhyvinvointia, henkilöstön osaamista ja osallistamista sekä liiketoimintaosaamista. Edelliseen hankkeeseen verrattuna erona on toimien suunnitelmallisuus ja pitkäkestoisuus: eri osa-alueita analysoidaan ja tämän pohjalta kehittämisen kohteista laaditaan konkreettinen lista, jossa arvioidaan mitä kehitetään ja millaisilla toimenpiteillä. Kehittämisaskeleet-malli on työkalu, joka selkeyttää kehittämisen johtamista ja toteuttamista. Oppilaitoksen näkökulmasta keskeistä on ymmärtää matkailutyön ammattikuvaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä, sillä ammattikuvalla on merkitystä ammatinvalintaan ja työhön sitoutumiseen. Hankkeen toimenpiteiden avulla voidaan tukea matkailutyön ammattikuvan profiloitumista ja kehittämistä yhdessä matkailutoimialan kanssa.

Hankkeen toimenpiteitä ovat yritysohjaukset, työpajat, valmennukset ja seminaarit. Yritysohjauksissa käytetään kehittämistyökaluina esimerkiksi C&Q-kartoitusta, Kehittämisaskeleet-mallia ja työtyytyväisyyskyselyä. Yritysohjauksia ja työpajoja toteuttavat projektihenkilöstö ja ulkopuoliset asiantuntijat. Työpajat on tarkoitettu yrittäjille, yritysten henkilöstölle, organisaation johdolle ja esimiehille. Työpajojen teemoja ovat esimerkiksi työhyvinvointi matkailutyössä ja työnantajakuvan parantaminen. Valmennukset ovat maksullisia puolenpäivän tai koko päivän valmennuksia. Valmennukset toteutetaan ulkopuolisia asiantuntijoita hyödyntäen. Valmennukset voivat olla sekä yhdelle yritykselle että useammalle yritykselle yhteisiä ja ovat osallistujille koulutus- ja kehittämispalveluita. Valmennusten teemoja ovat muun muassa toimiva työyhteisö ja esimiestyön kehittäminen. Hankkeen kohderyhmän lisäksi seminaareihin voivat osallistua myös muutkin matkailu- ja palvelualan toimijat ja sidosryhmät. Seminaarit ovat osallistujille maksuttomia. Niiden toteutuksessa pyritään yhteistyöhön muiden hankkeiden kanssa. Teemoina ovat muun muassa työnantajakuva, työhyvinvointi sekä johtaminen.
Hankkeen palvelut ja niihin osallistuminen noudattelee matkailu- ja palvelualan vuodenkiertoa. Hankkeen ydinryhmän muodostavat Noste-yritykset. Yritys voi tulla mukaan Noste-ryhmään sille sopivassa vaiheessa, jonka jälkeen sille suunnitellaan kehittämisaskeleet sekä muut tarvittavat toimenpiteet. Kyse voi olla yhdestä yksittäisestä toimenpiteestä tai useamman työpajan ja valmennuksen kokonaisuudesta.

Hankkeen toiminta-alueeseen kuuluvat kaikki Lapin kunnat, mutta toimenpiteiden on tarkoitus keskittyä Kittilään, Inariin ja Sallaan. Toimenpiteisiin tavoitellaan yhteensä 230 yritystä, joista suurin osa on mikroyrityksiä. Työssä olevien määräksi on arvioitu 530 henkilöä. Projektihenkilöstö toimii aktiivisesti alueen yrityksissä.

Lyhyen aikavälin tuloksina näkyvät ymmärrys työnantajakuvan ja työhyvinvoinnin teemoista ja vaikutussuhteista, kehittämisen keinojen löytyminen ja yhteistoiminnan monipuolistuminen. Pitkän aikavälin tuloksia ovat henkilöstön sitoutuneisuuden lisääntyminen, rekrytointien sujuvoituminen, työnantajakuvan hallinta, kilpailukyvyn paraneminen, ammattimielikuvan kirkastuminen ja alan vetovoimaisuuden lisääminen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankeen kehittämistoimet suunnataan lappilaisille matkailu- ja palvelualan mikro- ja pk-yrityksille, jotka haluavat johdonmukaisella ja pitkäjänteisellä työllä kehittää kuvaa yrityksestään työnantajana tarkoituksenmukaiseen ja strategiaa tukevaan suuntaan. Kehittämistoimenpiteitä kohdistetaan yksinyrittäjiin, yritysten johtoon ja muuhun henkilöstöön. Keskeinen hankkeen kohderyhmän tunnus on tahtotila yritystoiminnan systemaattiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen sekä työhyvinvoinnin parantamiseen kytkemällä se osaksi organisaation ydintoimintoja.

Hankkeen ydinryhmän muodostavat NOSTE-yritykset. Nämä yritykset ovat käynnistäneet kehittämistyön aiemmin Polut pohjoisen kasvuun -hankkeessa ja haluavat jatkaa kehittämistyötä suunnitelmallisemmin. NOSTE-ryhmään kuuluvia yrityksiä voivat olla kaikki kohderyhmän tarve- ja tahtotilan tunnistavat lappilaiset matkailu- ja palvelualan mikro- ja pk-yritykset.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisen kohderyhmän muodostavat toisen asteen matkailu- ja palvelualan opetus- ja ohjaushenkilöstö. Tällä kohderyhmällä on merkittävä rooli toimialan työelämän ja koulutuksen muutosten rajapinnassa. Muita välillisiä kohderyhmiä ovat sidosryhmäorganisaatiot kuten matkailualueet ja -kunnat, alueorganisaatiot, yrittäjäjärjestöt, kehitysyhtiöt, oppilaitokset, Lapin ELY-keskus ja Lapin TE-toimisto.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 405 707

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 331 726

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 622 511

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 414 658

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Itä-Lapin, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin, Rovaniemen

Kunnat: Keminmaa, Ranua, Tornio, Salla, Simo, Pello, Savukoski, Posio, Ylitornio, Inari, Pelkosenniemi, Rovaniemi, Muonio, Enontekiö, Kolari, Sodankylä, Kittilä, Tervola, Utsjoki, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 170

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 124

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 290

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Kaikista yrittäjistä noin 1/3 on naisia. Eri toimialojen välillä on kuitenkin merkittäviä eroja naisten ja miesten osuudessa; naiset ovat yliedustettuina pienissä palvelu- ja matkailuyrityksissä ja miehet tuotannollisissa yrityksissä. Hankkeeseen rekrytoitavissa yrityksissä huomioidaan sukupuolinäkökulma. Naisten on havaittu aiemmissa hankkeissa olevan miehiä aktiivisempia osallistuminaan toimenpiteisiin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen valitaan mukaan eri palvelu- ja matkailualalta yrityksiä, jolloin eri sukupuolia edustavia yrittäjiä ja työntekijöitä osallistuu hankkeeseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite on työnantajamielikuvan parantaminen työhyvinvoinnin ja osaamisen kehittämisen avulla.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Vaikutus on neutraali
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Vaikutus on neutraali
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Vaikutus on neutraali
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Vaikutus on neutraali
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Vaikutus on neutraali
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 0
Uusi osaaminen, motivaatio ja osallistuminen toiminnan kehittämiseen näkyy yritysten materiaalien ja jätteiden käytössä ja hyödyntämisessä. Hankkeessa nostetaan esiin vastuullisen matkailun moninaisuus.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Vaikutus on neutraali
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 5
Hankkeen tavoitteena on helpottaa työvoiman saantia ja pysyvyyttä yrityksissä ja alueella. Paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä tukee toimenpiteet yritys- ja kuntakentässä. Työssään hyvinvoivat sitoutuvat työnantajaan ja alueeseen syvemmin luoden pohjaa kestävälle kasvulle ja kehitykselle.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Positiivinen työntekijäkokemus ja korkea osaaminen luovat pohjaa hyvälle asiakaspalvelulle ja palveluiden edelleenkehittämiselle. Matkailu- ja palvelualat tuottavat asiakkailleen entistä vahvemmin aineettomia elämyksiä ja kokemuksia. Ympärisvuotisuuden korostuessa panostukset yrityksissä ja alueella pysyvässä työvoimassa ovat tärkeitä.
Liikkuminen ja logistiikka 1 4
Elinkeinoelämän kestävä kehitys ja työntekijöihin panostaminen näkyvät ajan myötä muuttoliikkeessä ja työntekijöiden pysyvyytenä. Kuntien panostaessa elinvoimaisuuteen vähenee haja-asutusalueiden kuljetukset. Asuminen lähellä työpakkaa lisää myös mahdollisuutta liikkua töihin lihasvoimin, joka tukee työkykyä ja viihtyvyyttä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 5
Hankkeella pyritään vaikuttamaan parempaan työntekijäkokemukseen panostamalla mm. perehdytykseen, viestintään, viihtyvyyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Hankkeessa korostetaan hyvinvoivan työntekijän merkitystä ja mahdollisuuksia liiketoiminnalle.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Vaikutus on neutraali.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 4
Työntekijöiden perehdytykseen ja alueelle asettumiseen panostaminen. Ulkomaisen työvoiman hyväksyminen ja tasa-arvoinen hyödyntäminen.
Kulttuuriympäristö 5 2
Pysyvä henkilöstö kykenee perehtymään ja hyödyntämään paikallista luonto- ja kulttuuriympäristöä työssään. Osaava ja motivoitunut työntekijä haluaa ja jaksaa tehdä perustyösuoritusta enemmän. Tällä on vaikutusta suoraan asiakastyytyväisyyteen.
Ympäristöosaaminen 3 3
Uusi osaaminen, motivaatio ja osallistuminen toiminnan kehittämiseen näkyy yritysten materiaalien ja jätteiden käytössä ja hyödyntämisessä. Hankkeessa nostetaan esiin vastuullisen matkailun moninaisuus.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-