|
|
|
Hankekoodi: S21757
Hankkeen nimi: NOSTEtta työnantajakuvalla ja työhyvinvoinnilla
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 30.4.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Rovaniemen Koulutuskuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0973110-9
Jakeluosoite: Korvanranta 50
Puhelinnumero: 0207984000
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.redu.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Milla Ristonmaa
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: milla.ristonmaa(at)redu.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0405588952
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Lappilaisten pienten yritysten on kiinnitettävä huomiota työnantajakuvaansa turvatakseen kilpailukykynsä monipuolistuvalla ja kansainvälistyvällä yrityskentällä. Työnantajakuva vaikuttaa osaavan työvoiman löytymiseen ja sitoutumiseen. Työnantajakuvaan voidaan vaikuttaa suunnitelmallisella työhyvinvoinnin johtamisella ja johdonmukaisella viestinnällä. Isoissa yrityksissä työhyvinvoinnin rooli on usein tiedostettu hyvin ja otettu osaksi strategiaa; erityisesti pienet yritykset tarvitsevat tukea työhyvinvoinnin ja työnantajakuvan kehittämiseen.
Hankkeen päätavoitteena on auttaa lappilaisia matkailu- ja palvelualan mikro- ja pk-yrityksiä jäsentämään työantajakuvaansa, näkemään sen yhteys työhyvinvointiin ja merkitys kilpailukyvylle sekä kehittämään sitä yhdessä henkilöstön kanssa suunnitelmallisesti ja tavoitteellisesti osana liiketoimintaansa. Päätavoitteeseen pyritään neljällä osatavoitteella, joita ovat (1) työhyvinvoinnin systemaattinen johtaminen ja kehittäminen, (2) ammatti- ja työnantajakuvan kehittäminen, (3) henkilöstön osaamisen kehittäminen huomioiden toimenpiteissä osallistamisen ja sitouttamisen vahvistamisen ja (4) kilpailukyvyn parantaminen osaamisen kehittämisen avulla.
Hankkeen uutuus- ja lisäarvo koostuvat työnantajakuvan kehittämisestä sekä työntekijäkokemuksen hallinnan tuomisesta osaksi yritystoimintaa. Hanke jatkaa Polut pohjoisen kasvuun -hankkeen jalanjäljissä työhyvinvoinnin edistäjänä, mutta laajentaa tehtäväänsä työnantajakuvan kehittäjäksi. Polut pohjoisen kasvuun -hankkeessa luotua Kehittämisaskeleet-mallia käytetään tässä hankkeessa työkaluna liiketoiminnan ja työhyvinvoinnin suunnitelmallisessa kehittämisessä. Mallissa tarkastellaan yrityksen neljää eri osa-aluetta: johtamista, työhyvinvointia, henkilöstön osaamista ja osallistamista sekä liiketoimintaosaamista. Edelliseen hankkeeseen verrattuna erona on toimien suunnitelmallisuus ja pitkäkestoisuus: eri osa-alueita analysoidaan ja tämän pohjalta kehittämisen kohteista laaditaan konkreettinen lista, jossa arvioidaan mitä kehitetään ja millaisilla toimenpiteillä. Kehittämisaskeleet-malli on työkalu, joka selkeyttää kehittämisen johtamista ja toteuttamista. Oppilaitoksen näkökulmasta keskeistä on ymmärtää matkailutyön ammattikuvaa ja siihen vaikuttavia tekijöitä, sillä ammattikuvalla on merkitystä ammatinvalintaan ja työhön sitoutumiseen. Hankkeen toimenpiteiden avulla voidaan tukea matkailutyön ammattikuvan profiloitumista ja kehittämistä yhdessä matkailutoimialan kanssa.
Hankkeen toimenpiteitä ovat yritysohjaukset, työpajat, valmennukset ja seminaarit. Yritysohjauksissa käytetään kehittämistyökaluina esimerkiksi C&Q-kartoitusta, Kehittämisaskeleet-mallia ja työtyytyväisyyskyselyä. Yritysohjauksia ja työpajoja toteuttavat projektihenkilöstö ja ulkopuoliset asiantuntijat. Työpajat on tarkoitettu yrittäjille, yritysten henkilöstölle, organisaation johdolle ja esimiehille. Työpajojen teemoja ovat esimerkiksi työhyvinvointi matkailutyössä ja työnantajakuvan parantaminen. Valmennukset ovat maksullisia puolenpäivän tai koko päivän valmennuksia. Valmennukset toteutetaan ulkopuolisia asiantuntijoita hyödyntäen. Valmennukset voivat olla sekä yhdelle yritykselle että useammalle yritykselle yhteisiä ja ovat osallistujille koulutus- ja kehittämispalveluita. Valmennusten teemoja ovat muun muassa toimiva työyhteisö ja esimiestyön kehittäminen. Hankkeen kohderyhmän lisäksi seminaareihin voivat osallistua myös muutkin matkailu- ja palvelualan toimijat ja sidosryhmät. Seminaarit ovat osallistujille maksuttomia. Niiden toteutuksessa pyritään yhteistyöhön muiden hankkeiden kanssa. Teemoina ovat muun muassa työnantajakuva, työhyvinvointi sekä johtaminen.
Hankkeen palvelut ja niihin osallistuminen noudattelee matkailu- ja palvelualan vuodenkiertoa. Hankkeen ydinryhmän muodostavat Noste-yritykset. Yritys voi tulla mukaan Noste-ryhmään sille sopivassa vaiheessa, jonka jälkeen sille suunnitellaan kehittämisaskeleet sekä muut tarvittavat toimenpiteet. Kyse voi olla yhdestä yksittäisestä toimenpiteestä tai useamman työpajan ja valmennuksen kokonaisuudesta.
Hankkeen toiminta-alueeseen kuuluvat kaikki Lapin kunnat, mutta toimenpiteiden on tarkoitus keskittyä Kittilään, Inariin ja Sallaan. Toimenpiteisiin tavoitellaan yhteensä 230 yritystä, joista suurin osa on mikroyrityksiä. Työssä olevien määräksi on arvioitu 530 henkilöä. Projektihenkilöstö toimii aktiivisesti alueen yrityksissä.
Lyhyen aikavälin tuloksina näkyvät ymmärrys työnantajakuvan ja työhyvinvoinnin teemoista ja vaikutussuhteista, kehittämisen keinojen löytyminen ja yhteistoiminnan monipuolistuminen. Pitkän aikavälin tuloksia ovat henkilöstön sitoutuneisuuden lisääntyminen, rekrytointien sujuvoituminen, työnantajakuvan hallinta, kilpailukyvyn paraneminen, ammattimielikuvan kirkastuminen ja alan vetovoimaisuuden lisääminen.
Hankeen kehittämistoimet suunnataan lappilaisille matkailu- ja palvelualan mikro- ja pk-yrityksille, jotka haluavat johdonmukaisella ja pitkäjänteisellä työllä kehittää kuvaa yrityksestään työnantajana tarkoituksenmukaiseen ja strategiaa tukevaan suuntaan. Kehittämistoimenpiteitä kohdistetaan yksinyrittäjiin, yritysten johtoon ja muuhun henkilöstöön. Keskeinen hankkeen kohderyhmän tunnus on tahtotila yritystoiminnan systemaattiseen ja pitkäjänteiseen kehittämiseen sekä työhyvinvoinnin parantamiseen kytkemällä se osaksi organisaation ydintoimintoja.
Hankkeen ydinryhmän muodostavat NOSTE-yritykset. Nämä yritykset ovat käynnistäneet kehittämistyön aiemmin Polut pohjoisen kasvuun -hankkeessa ja haluavat jatkaa kehittämistyötä suunnitelmallisemmin. NOSTE-ryhmään kuuluvia yrityksiä voivat olla kaikki kohderyhmän tarve- ja tahtotilan tunnistavat lappilaiset matkailu- ja palvelualan mikro- ja pk-yritykset.
Välillisen kohderyhmän muodostavat toisen asteen matkailu- ja palvelualan opetus- ja ohjaushenkilöstö. Tällä kohderyhmällä on merkittävä rooli toimialan työelämän ja koulutuksen muutosten rajapinnassa. Muita välillisiä kohderyhmiä ovat sidosryhmäorganisaatiot kuten matkailualueet ja -kunnat, alueorganisaatiot, yrittäjäjärjestöt, kehitysyhtiöt, oppilaitokset, Lapin ELY-keskus ja Lapin TE-toimisto.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 498 009
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 491 315
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 622 511
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 614 144
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Torniolaakson, Tunturi-Lapin, Rovaniemen
Kunnat: Pelkosenniemi, Inari, Ylitornio, Pello, Ranua, Keminmaa, Savukoski, Rovaniemi, Kittilä, Posio, Sodankylä, Kolari, Enontekiö, Salla, Tornio, Simo, Muonio, Kemijärvi, Tervola, Utsjoki, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 170
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 171
Suunniteltu: 290
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 3 | 0 |
| Uusi osaaminen, motivaatio ja osallistuminen toiminnan kehittämiseen näkyy yritysten materiaalien ja jätteiden käytössä ja hyödyntämisessä. Hankkeessa nostetaan esiin vastuullisen matkailun moninaisuus. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 5 |
| Hankkeen tavoitteena on helpottaa työvoiman saantia ja pysyvyyttä yrityksissä ja alueella. Paikallisen elinkeinorakenteen kestävää kehittämistä tukee toimenpiteet yritys- ja kuntakentässä. Työssään hyvinvoivat sitoutuvat työnantajaan ja alueeseen syvemmin luoden pohjaa kestävälle kasvulle ja kehitykselle. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 0 |
| Positiivinen työntekijäkokemus ja korkea osaaminen luovat pohjaa hyvälle asiakaspalvelulle ja palveluiden edelleenkehittämiselle. Matkailu- ja palvelualat tuottavat asiakkailleen entistä vahvemmin aineettomia elämyksiä ja kokemuksia. Ympärisvuotisuuden korostuessa panostukset yrityksissä ja alueella pysyvässä työvoimassa ovat tärkeitä. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 4 |
| Elinkeinoelämän kestävä kehitys ja työntekijöihin panostaminen näkyvät ajan myötä muuttoliikkeessä ja työntekijöiden pysyvyytenä. Kuntien panostaessa elinvoimaisuuteen vähenee haja-asutusalueiden kuljetukset. Asuminen lähellä työpakkaa lisää myös mahdollisuutta liikkua töihin lihasvoimin, joka tukee työkykyä ja viihtyvyyttä. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 5 |
| Hankkeella pyritään vaikuttamaan parempaan työntekijäkokemukseen panostamalla mm. perehdytykseen, viestintään, viihtyvyyteen, turvallisuuteen ja hyvinvointiin. Hankkeessa korostetaan hyvinvoivan työntekijän merkitystä ja mahdollisuuksia liiketoiminnalle. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 0 | 0 |
| Vaikutus on neutraali. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 4 |
| Työntekijöiden perehdytykseen ja alueelle asettumiseen panostaminen. Ulkomaisen työvoiman hyväksyminen ja tasa-arvoinen hyödyntäminen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 2 |
| Pysyvä henkilöstö kykenee perehtymään ja hyödyntämään paikallista luonto- ja kulttuuriympäristöä työssään. Osaava ja motivoitunut työntekijä haluaa ja jaksaa tehdä perustyösuoritusta enemmän. Tällä on vaikutusta suoraan asiakastyytyväisyyteen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Uusi osaaminen, motivaatio ja osallistuminen toiminnan kehittämiseen näkyy yritysten materiaalien ja jätteiden käytössä ja hyödyntämisessä. Hankkeessa nostetaan esiin vastuullisen matkailun moninaisuus. | ||
NOSTEtta työnantajakuvalla ja työhyvinvoinnilla -hanke on jatkoa Polut Pohjoisen kasvuun -hankkeelle. Hankkeen päätavoitteena on ollut auttaa lappilaisia matkailu- ja palvelualojen yrityksiä kehittämään omaa työnantajakuvaa ja työhyvinvointia. Hanke pyrki pääsemään päätavoitteeseensa tarjoamalla yrityksille ennalta määriteltyjen teemojen mukaisia hankehenkilöstön toteuttamia työpajoja, ulkopuolisten valmentajien vetämiä valmennuksia sekä erilaisia seminaareja teemoissa työnantajakuva, työhyvinvointi ja johtaminen. Lisäksi hankkeen ydinryhmä muodostui NOSTE-yrityksistä, joille hanke tarjosi pitkäaikaista tukea. Ydinryhmän yrityksille toteutettiin alkukartoitukset, joiden avulla selvitettiin kunkin yrityksen osaamistarpeet. Kartoituksen jälkeen hanke tarjosi kullekin yritykselle heidän tarpeisiin vastaavia työpajoja ja valmennuksia työnantajakuvan sekä työhyvinvoinnin kehittämiseksi. NOSTE-yritysten kehitystä seurattiin vuosittain toistetulla työtyytyväisyys- sekä työnantajakuvakyselyllä.
NOSTE-yrityksille tarjottujen toimenpiteiden lisäksi hanke tarjosi toimintakautensa aikana yrityksille yhteensä 62 työpajaa 70 valmennusta ja 7 seminaaria. Hankkeen toimintaan osallistui 171 yritystä ja yhteensä hankkeen toimintaan osallistui 487 henkilöä. Toimenpiteet toteutettiin pääsääntöisesti kasvotusten, mutta pahimpaan koronapandemia aikaan myös joitain toimenpiteitä toteutettiin etäyhteyksiä hyödyntäen. Toimenpiteitä järjestettiin ympäri Lappia, mutta toimintaa keskitettiin Kittilän, Inarin ja Sallan alueille.
Hankkeen tuloksia ja vaikuttavuutta mitattiin koko hankkeen ajan aktiivisesti keräämällä palautetta kaikilta toimenpiteisiin osallistuneilta henkilöiltä. Hankkeen lopussa toiminnasta toteutettiin myös laajempi vaikuttavuusarviointi, jonka avulla kartoitettiin laajemmin hankkeen tuloksia ja vaikuttavuutta. Vaikuttavuusarvointi koostui toimenpiteistä saatujen palautteiden yhteenvedoista, työnantajakuva- sekä työtyytyväisyys kyselyiden analyyseista, yrityksille tehdyistä haastatteluista sekä pienestä yrittäjistä kuvatusta videosta. Yhteenvetona hankkeesta saatiin seuraavanlaisia tuloksia: Työpajoihin osallistuneista henkilöistä 82 % koki, että työpaja oli hänen oman työnsä kannalta hyödyllinen. Lisäksi 90 % vastanneista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että työpajat olivat hyödyllisiä oman työyhteisönsä kannalta. Valmennuksiin osallistuneista henkilöistä 85 % arvioivat, että valmennus oli heidän oman työnsä kannalta hyödyllistä ja 83% oli täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että valmennus oli hyödyllinen heidän työyhteisönsä kannalta. Hankkeen järjestämien seminaarien palautteista selvisi, että vastanneista yhteensä 96 % olivat täysin tai jokseenkin sitä mieltä, että seminaariin osallistuminen oli heidän työnsä kannalta hyödyllistä. Lisäksi 93 % olivat täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että seminaariin osallistuminen oli heidän työyhteisönsä kannalta hyödyllinen.
Vuosittain toistetuista työnantajakuva- sekä työtyytyväisyyskyselyiden analyyseistä selviää, että hankkeen aikana yritysten työnantajakuva on selkiintynyt vuosivuodelta. Yrityksissä osataan entistä paremmin tuoda esille arvoja sekä yritysten sisäiset käytänteet, yhteistyö ja viestintä on parantunut. Isoin nousu on kuitenkin tapahtunut yritysten ymmärryksessä osaamisen kehittämisen ja työhyvinvoinnin panostamisen vaikutuksista henkilöstön pysyvyyteen. Yrityksissä ymmärretään työhyvinvointiin panostamisen positiiviset vaikutukset. Kyselyanalyyseista selviää myös, että työtyytyväisyys on pysynyt koko hankkeen ajan melkein samalla tasolla, mikä on positiivista ottaen huomioon hankkeen aikana jyllänneen koronapandemian ja sen vaikutukset matkailu- ja palvelualoille. Haasteista huolimatta myös esimiestyö alalla on ollut onnistunutta. Kokonaisuudessaan työ lappilaisissa matkailuyrityksissä koettiin merkitykselliseksi ja työntekijät ovat ylpeitä työnsä tuloksista.
Itse toimintaan osallistuneilta yrityksiltä haastatteluissa sekä muissa saaduissa palautteissa käy ilmi että hankkeen toiminta on ollut käytännön läheistä, juuri heidän tarpeisiinsa sopivaa ja kehittämistoimia tukevaa sekä antoisaa. Yrittäjät pitivät hankkeen järjestämiä toimenpiteitä hyödyllisinä niin oman kuin työyhteisönsäkin kannalta.
Vaikuttavuusarvioinnista saatujen tulosten perusteella hanke on päässyt toiminnallaan päätavoitteeseen.