Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21759

Hankkeen nimi: Vamos Flow

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.3.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0116480-8

Jakeluosoite: Alppikatu 2

Puhelinnumero: +358977501

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.hdl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: TERHI LAINE

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: palvelualuejohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: terhi.laine(at)hdl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358400237775

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke edistää 16-29 –vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumista ja osallisuutta rakentamalla alueelle palveluintegraatioon pohjautuva palvelukokonaisuus. Kohderyhmälle järjestetään kotoutumisen kokemusasiantuntijakoulutusta sekä kokonaisvaltaista elämänhallinnan tukea ja sosiaalista kuntoutusta. Yksilö- ja ryhmävalmennus tukevat nuoria kiinnittymään tarkoituksenmukaisiin palveluihin, opintoihin ja työelämään. Valmennuksen ja yhteistoimintapilottien kautta mallinnetut ja vaikuttavat toimintatavat otetaan käyttöön kumppaniverkostossa. Hanke rakentaa yhteiskunnallista luottamusta yksilötason asiakastyössä ja verkostoissa. Nuoret osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen ja työskentelevät kokemusasiantuntijoina ja vertaisohjaajina.

TAVOITTEET:
1) Rakentaa kohderyhmälle palveluintegraatiota hyödyntävä toiminnallinen palvelukokonaisuus pohjautuen nuorten kokemuksiin palveluiden toimivuudesta;
2) Kehittää monialaisessa yhteistyössä nuorten kohtaamiseen liittyviä käytäntöjä hyödyntäen mm. kulttuuritulkkausta;
3) Tunnistaa ja ennaltaehkäistä kohderyhmän riskikäyttäytymistä (esim. radikalisoituminen, seksuaalirikokset).

TULOKSET:
1) Alueelle on rakennettu toiminnallinen palveluintegraatiota hyödyntävä palvelukokonaisuus, jossa kolmannen ja julkisen sektorin yhteistoiminta on syventynyt. Sen ansiosta kohderyhmälle suunnatut tukitoimet ovat kohdentuneet aikaisempaa paremmin, riskikäyttäytymistä on ennaltaehkäisty, ja kohderyhmä on kiinnittynyt jatkopoluille sosiaalisen kuntoutuksen avulla;
2) Kumppaniverkoston kanssa on kehitetty uusia käytäntöjä ja toimintamalleja kohderyhmän palvelutarpeen tunnistamiseksi, kohtaamiseksi ja palveluihin kiinnittymisen vahvistamiseksi (kyselyaineistot);
3) Asiakasymmärrys kohderyhmästä on lisääntynyt ja palveluita on kehitetty nuorilähtöisemmäksi (kyselyaineistot);
4) 100 kohderyhmään kuuluvaa nuorta on osallistunut hankkeeseen ja heistä 52 % on edennyt työllisyys- ja koulutuspoluille (Vamos-tilastot);
5) Osallistujien hyvinvointi ja toimintakyky on kohentunut (Hyvinvoinnin ja toimintakyvyn muutoksen arviointimittarit);
6) Osallistujien kotoutuminen ja osallisuuden kokemus ovat lisääntyneet ja riskikäyttäytyminen vähentynyt (Kyselyaineistot);
7) Palveluprosessien laatu on kohentunut ja yhteiskehittäminen on tuottanut uusia riskikäyttäytymistä ennaltaehkäiseviä sekä osallisuutta ja hyvinvointia lisääviä toimintamalleja. Mallit ovat hyödynnettävissä palveluiden kehittämisessä maakunnan alueella ja valtakunnallisesti.

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä kyse on naiserityisyyden huomioimisesta ja työelämän segregaation lieventämisestä. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämällä kohderyhmän elämänhallintaa sekä pääsyä koulutukseen ja työhön huomioiden samalla heidän kulttuuristen oikeuksiensa toteutumisen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita ja edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat Kuopiossa ja Siilinjärvellä asuvat 16-29-vuotiaat maahanmuuttajataustaiset nuoret, erityisesti pakolaisena maahan tulleet ja yksin alaikäisinä tulleet nuoret. Heidän vaikeutenaan integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan alueella ovat erityisesti asunnon löytyminen, asumisen taidot, elämänhallinta, mielenterveyden kysymykset, kulttuuriin liittyvät eroavaisuudet, viranomaiskäytännöt, yhteiskunnan tavat, velvollisuudet ja oikeudet sekä kouluun hakeutuminen ja oman uran valinta.

Kohderyhmä sisältää sekä toisen polven maahanmuuttajia että Suomeen nuoruusiässä perheensä mukana tai yksin ilman huoltajaa maahan tulleita nuoria. Maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät muodosta yhtä yhtenäistä ryhmää, vaan heidän välillään on, heidän moninaisista taustoistaan johtuen, merkittäviä eroja. Perheillä voi olla traumaattisia kokemuksia, jotka vaikuttavat lapsen kehitykseen. Vanhemmat eivät välttämättä pysty tukemaan lastensa koulunkäyntiä tai vanhemmat ovat kuolleet tai asuvat nuoren elämänpiirin ulkopuolella. Nuorilla itsellään on myös usein epäselvä kuva ammattitaidosta ja ammateista.

Nuoruusiässä maahan tulleilla nuorilla on samoja nuoruuden kehitysvaiheeseen liittyviä ongelmia kuin suomalaisnuorillakin, mutta sen lisäksi monilla on taustallaan lähtömaahan tai maastamuuttoon liittyviä traumaattisia kokemuksia, joita ei osata tunnistaa ja joita harvoin hoidetaan. He eivät useinkaan ehdi hankkia ennen oppivelvollisuuden päättymistä sekä riittävää kielitaitoa, opiskeluvalmiuksia ja ammatilliseen koulutukseen vaadittavia taitoja, kuten esimerkiksi yleistä kuvaa ammateista. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ilman huoltajaa maahan tulleet nuoret, ja heidän joukossaan erityisesti tytöt, joilla voi olla hyvin vaikea tausta ja traumaattisia kokemuksia sekä lähtömaasta että pakomatkalta.

Kohderyhmään kuuluvat nuoret ovat suuressa vaarassa syrjäytyä, tai ovat jo syrjäytyneet. Syrjäytyneellä nuorella tarkoitetaan määritelmän mukaisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Vamos-toiminnassa on valtakunnallisesti havaittu, että marginaalissa elävillä maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on usein työttömyyden lisäksi myös muita haasteita, jotka vaikeuttavat opiskelu- ja työllistymispolulla etenemistä. Iso osa nuorista on ollut elämänsä aikana lukuisten tukitoimenpiteiden kohteena tai he eivät ole saaneet tarvitsemiaan palveluita. Siksi monet nuoret suhtautuvat epäluuloisesti erilaisiin palveluihin. Nuoret kertovat esimerkiksi kokevansa, ettei heitä kuunnella eikä heidän kokemuksistaan olla kiinnostuneita.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke edistää kuntien, valtion, yksityisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä työllisyyden hoitamiseksi ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tilanteen parantamiseksi. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat julkisen sektorin ja järjestöjen työntekijät sekä vapaaehtoiset. Organisaatioiden työntekijät hyötyvät toimijoiden hallintokuntien rajat ylittävästä yhteistyöstä, joka avaa ammatillisesti uusia näkökulmia työhön. Keskeistä hankkeessa ei kuitenkaan ole ammattilaisten yhteistyön kehittäminen, vaan riskiryhmien nuoria hyödyttävien konkreettisten yhteistoimintojen toteuttaminen ja toimintakulttuurin muuttaminen siten, että toimintamallit jäävät elämään organisaatioissa hanketoiminnan päätyttyä.

Palveluintegraation ja uudenlaisten toimintamallien kautta toimijat pääsevät hyödyntämään hankkeen kehittämisprosesseja oman toimintansa kehittämisessä. Järjestöjen toimintaan integroituvien psykiatrian ja sosiaalityön osaamisen myötä voidaan toteuttaa yhä vaikuttavampia palveluita asiakaskunnalle ja siirtää toiminnan painopistettä syrjäytymistä ennaltaehkäisevään suuntaan. Kunnan toimijat puolestaan saavat järjestöjen kautta käyttöönsä uusia kanavia tavoittaa riskiryhmiin kuuluvia nuoria ja heidän läheisiään. Vamos palvelut on osoittautunut vetovoimaiseksi myös niille nuorille, joilla on historiassaan negatiivisia kokemuksia palvelujärjestelmästä ja ovat tästä johtuen ajautuneet marginaaliin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 295 211

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 295 211

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 313 675

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 311 748

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Kuopion

Kunnat: Kuopio, Siilinjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli maahanmuuttajataustaisten naisten syrjäytymistä koulutus- ja työllisyyspoluilta hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä maahanmuuttajataustaisten naisten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Keskeisimmät lähteet olivat Tilastokeskuksen (2015) Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014, Työ- ja elinkeinoministeriön (2014) Maahanmuuttajien työllistyminen – Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut, sekä Helsingin Diakonissalaitoksen pitkä kokemus maahanmuuttajatyöstä ja työllistämispalveluista, mukaan lukien kohderyhmän ja Helsingin TE-toimiston edustajien haastattelut. Naiset ovat kaikkialla maailmassa heikommassa asemassa suhteessa miehiin. Suomessa eriarvoisuus on vähäisempää kuin useimmissa muissa maissa, mutta näkyy kuitenkin edelleen muun muassa palkoissa. Osa hankkeen kohderyhmästä saapuu Suomeen maista, joissa vallitseva sukupuolijärjestelmä on patriarkaatti. Miesten asema suhteessa naisiin on patriarkaatissa parempi, sillä miestä pidetään perheen päänä ja omistusoikeus siirtyy pääsääntöisesti mieheltä pojalle. Kotitalouden hoito, lasten kasvatus, ja muu palkaton työ on monissa yhteisöissä pääsääntöisesti tyttöjen ja naisten tehtävä. Kodin ulkopuolinen palkkatyö on perinteisesti ollut miesten tehtävä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan vuonna 2014 koko 20–64-vuotiaan väestön työllisyysaste oli 73 % 2014: suomalaistaustaisten työllisyysaste oli 73,7 % ja ulkomaalaistaustaisten 63,7 %. Sukupuoli kuitenkin vaikuttaa maahanmuuttajien työllistymiseen merkittävästi: Ulkomaalaistaustaiset miehet työllistyvät lähes yhtä hyvin kuin suomalaistaustaiset miehet, mutta työllistyminen on vaikeaa ulkomaalaistaustaisille naisille. Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten naisten ero liittyy pääosin ulkomaalaistaustaisten nuorten naisten varhaiseen perheellistymiseen. Tilastojen mukaan ulkomaalaistaustaisista 20–24-vuotiaista naisista 15 % pitää pääasiallisena toimintanaan omien lasten hoitoa, kun suomalaistaustaisista naisista vastaava osuus on 4 %. Viisi vuotta vanhemmassa ikäluokassa lapsiaan hoitaa jo 17 % ulkomaalaistaustaisista, mutta vasta 11 % suomalaistaustaisista naisista. Perheenperustamisvaiheen jälkeen naisten työllisyys kuitenkin paranee ja on korkeimmillaan 45–49-vuotiaiden joukossa sekä suomalaistaustaisilla (88 %) että ulkomaalaistaustaisilla naisilla (66 %). Asumisajalla Suomessa ei ole vaikutusta miesten työllisyyteen, mutta naisten kohdalla työllisyysaste paranee mitä pidempään nainen on asunut Suomessa: alle viisi vuotta Suomessa asuneilla työllisyysaste oli vain 56 %, kun yli 10 vuotta asuneilla se oli 69 % eli varsin lähellä suomalaistaustaisten lukua. Vaikka koulutustaustalla on merkittävä vaikutus työllistymiseen niin ulkomaalais- kuin suomalaistaustaisillakin, naisilla koulutus ei kuitenkaan tasaa eroja, vaan ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on suomalaistaustaisia naisia heikompaa kaikilla koulutusasteilla. Ulkomaalaistaustaisten alle kouluikäisten lasten ei-työllisten äitien työmarkkinoille siirtymistä vaikeuttanee se, että he ovat heikommin koulutettuja ja heillä on vähän tai ei ollenkaan työkokemusta. Tämä puolestaan johtuu useissa tapauksissa siitä, että he ovat perheellistyneet nuorina, jolloin tutkintoja tai työkokemusta ei ole ehditty hankkia ennen lastensaantia ja kotiäitiys vaikeuttaa opintojen jatkamista ja työkokemuksen kartuttamista. Ulkomaalaistaustaisia työllisiä oli suhteellisesti eniten siivoojina ja kotiapulaisina (ulkomaalaistaustaisten osuus 23 % kaikista), avustavina keittiö- ja ruokatyöntekijöinä (18 %) sekä palvelu- ja myyntityöntekijöinä (11 %). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna erot korostuvat. Kaikista työllisistä naisista 5 % oli ulkomaalaistaustaisia. Siivoojina toimivista naisista ulkomaalaistaustaisia oli 17 %, teollisuuden ja rakentamisen avustavista työntekijöistä 14 % ja avustavista keittiö- ja ruokatyöntekijöistä 10 %. Maahanmuuttajien on todettu suuntautuvan kantaväestöä aktiivisemmin yrittäjyyteen. Jos tutkintoa ei tunnusteta Suomessa tai puutteellinen kielitaito ja työnantajien ennakkoluulot estävät työllistymisen, yrittäjyys voi olla ainoa mahdollisuus elannon hankkimiseen ja taloudelliseen riippumattomuuteen. Yrittäjyys oli yleisempää miehille kuin naisille. Tämä pätee niin ulkomaalaistaustaisiin (miehet 17 %, naiset 10 %) kuin suomalaistaustaisiin (17 % vs. 9 %). Palkansaajina toimivien ulkomaalaistaustaisten työsuhde on määräaikainen useammin (22 %) kuin suomalaistaustaisten (15 %). Ulkomaalaistaustaisista palkansaajina työskentelevistä miehistä 18 %, mutta suomalaistaustaisista 12 % oli määräaikaisessa työsuhteessa. Ulkomaalaistaustaisilla naispalkansaajilla määräaikaisten osuus oli 27 %, kun suomalaistaustaisilla naisilla vastaava osuus oli 18 %. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä naisille kuin miehille; yleisimpiä ne ovat nuorille palkansaajille ja vähentyvät iän myötä ja sen myötä, mitä kauemmin Suomessa on asuttu. Ulkomaalaistaustaiset työskentelivät paljon juuri niillä aloilla, joilla määräaikaiset työsuhteet ovat erittäin yleisiä, nimittäin palveluja myyntityöntekijöinä. Kaikissa maahanmuuttajataustaisissa ryhmissä miehet kokivat terveytensä huomattavasti paremmaksi kuin naiset. Monet merkittävät kansanterveysongelmat, sekä fyysiset että mielenterveyteen liittyvät ongelmat, ja niiden riskitekijät kasautuvat erityisesti niihin ulkomaalaistaustaisiin ryhmiin, joissa on paljon pakolaistaustaisina maahan tulleita. Tutkimusten mukaan erityistä huomiota tulisi kiinnittää Lähi-Itä- ja Afrikka-taustaisten naisten tilanteeseen ja terveyden edistämiseen, sillä heillä näyttäisi olevan eniten sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma sisällytetään hankkeen toimintaan sen kaikissa vaiheissa. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen näkökulmasta kohderyhmään kuuluvat naiset ovat epäedullisessa asemassa verrattuna kohderyhmään kuuluviin miehiin, joilla on sama tausta. Koulutuksessa, työvoimapalveluissa ja työelämässä kohderyhmään kuuluvia naisia ohjataan tietoisesti ja tiedostamattomasti perinteisille naisten aloille, erityisesti siivous- ja hoiva-alalle, koska - etenkin koulutuksen ja työkokemuksen puuttuessa - kohderyhmän katsotaan omaavan naisellisiksi katsottuja ominaisuuksia, kuten siisteys ja hoivaamisvietti. Suomessa naisten työssäkäynti on tänä päivänä kansainvälisesti tarkasteltuna korkealla, samoin naisten työllisyysaste. Käytännössä suomalaiset perheet määrittelevät taloudellisten laskelmien mukaan kuinka kauan heillä on varaa hoitaa lapsiaan kotona. Kotiäitiys ja naisten osaaikaisuus työelämässä onkin Suomessa taloudellisista syistä vähäisempää kuin EUmaissa yleensä. Molempien vanhempien työssäkäynti ja heidän pääsääntöisesti tekemä kokopäivätyö vaikeuttaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Kohderyhmällä saattaa olla taustastaan riippuen erilaisia kokemuksia miesten ja naisten rooleista ja siksi on tärkeää pohtia kohderyhmän kanssa oman ja suomalaisen kulttuurin yhteensovittamisesta. Hanketta käynnistäessä kiinnitetään huomiota hankkeen ohjausryhmän ja projektitiimin sukupuolijakaumaan. Hankkeen toiminnassa kiinnitetään huomiota siihen, että hanke vastaa myös kohderyhmään kuuluvien naisten koulutustarpeisiin, palvelutarpeisiin, kehittämistarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin ja edistää heidän elinolojaan, ja siten varmistaa, etteivät kohderyhmän naiset jää kohderyhmän miehiä heikompaan asemaan. Koulutus- ja työuraa valitessa ihmisillä on usein tiedostettuja tai tiedostamattomia tapoja suhtautua, ajatella ja toimia eri lailla sukupuolesta riippuen. Ihmisillä on usein vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. Tilastojenkin valossa on totta, että naiset työllistyvät sosiaali-, terveys- ja yhteiskunnallisia aloille, kun taas miehet luonnontieteellisille, teknisille ja matemaattisille aloille. Hankkeessa tunnustetaan se, että tietyt koulutukset ja alat miellyttävät maahanmuuttajataustaisia naisia enemmän kuin toiset. Henkilökohtaisia kykyjä ja valintoja pyritään kuitenkin työstämään ilman tiukkoja sukupuoliroolien asettamia rajoituksia. Myös perinteisiä sukupuolinormeja laajentavaa toimintaa ja valintoja arvostetaan ja tuetaan. Hankkeessa painotetaan sitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet yhteiskunnassa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta hankkeen kannalta se ei ole olennainen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta asiakokonaisuus ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta asiakokonaisuus ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksella ei ole yhteyttä Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa materiaalien ja jätteiden kestävä ja asianmukainen käsittely on huommioitu, mutta asia ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta asia ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa välittömästi, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien maahanmuuttajat, jotka työllistyvät merkittävästi huonommin kuin valtaväestö. Lisäksi hanke vaikuttaa välillisesti muokkaamalla asenneilmapiiriä, jossa värikkyys ja kansainvälisyys ovat esimerkiksi Uudenmaan vahvuuksia.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajille soveltuvia palveluita, jotka edistävät heidän etenemistään koulutus- ja työllisyyspoluilla. Tämä on merkittävä taloudellinen kysymys, sillä maahanmuuttajaväestön jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutuu euroopanlaajuisesti vähintään kymmenien miljardien euron vuotuinen taloudellinen tappio. Välillisesti kohderyhmän mahdollinen työllistyminen lisää verotuloja ja vähentää sosiaalietuuksien käyttöä, sekä pitkällä aikavälillä parantaa huoltosuhdetta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa liikkuminen ja logistiikka on huomioitu, mutta asia ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Maahanmuuttajien hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä ja hanke edistää yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa yleisesti ja työelämässä erityisesti. Välitön vaikutus toteutuu maahanmuuttajanaisten työllistymisen itsensä kautta, välillinen suomalaiseen työelämään osallistumisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että syrjäytyminen koulutus- ja työllistymispoluilta tapahtuu ja kohdistuu maahanmuuttajamiehiin ja -naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja, sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja "miesten töinä".
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Hanke edistää välittömästi maahanmuuttajien sosioekonomista integroitumista. Välillisesti se edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Työllisyyspoluilta syrjäytymisvaarassa oleville maahanmuuttajanaisille taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet hyvään terveyteen, perusturvaan, toimeentuloon ja työllistymiseen. Hankkeessa kiinnitetään huomiota maahanmuuttajanaisten kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole tämän hankkeen kannalta olennainen.
Ympäristöosaaminen 0 1
Maahanmuuttajanaisilla ei ole tietotaitoa ympäristövastuullisuudesta johtuen lähtömaiden heikosta sitoutumisesta ja kansalaisten itouttamisesta ympäristökysymyksiin. Käytännössä monet ovat itse asiassa työskennelleet kierrätyksen parissa niin Suomessa kuin lähtömaissaan, mutta ympäristökoulutus on jäänyt vaillinaiseksi. Hankkeessa osallistujat saavat tietoa, joka sisältää tietoa kierrätyksestä sekä ympäristöystävällisistä työtavoista ja -tuotteista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hanke edistää 16-29 –vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumista ja osallisuutta rakentamalla alueelle palveluintegraatioon pohjautuva palvelukokonaisuus. Kohderyhmälle järjestetään kotoutumisen kokemusasiantuntijakoulutusta sekä kokonaisvaltaista elämänhallinnan tukea ja sosiaalista kuntoutusta. Yksilö- ja ryhmävalmennus tukevat nuoria kiinnittymään tarkoituksenmukaisiin palveluihin, opintoihin ja työelämään. Valmennuksen ja yhteistoimintapilottien kautta mallinnetut ja vaikuttavat toimintatavat otetaan käyttöön kumppaniverkostossa. Hanke rakentaa yhteiskunnallista luottamusta yksilötason asiakastyössä ja verkostoissa. Nuoret osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen ja työskentelevät kokemusasiantuntijoina ja vertaisohjaajina.

TAVOITTEET:
1) Rakentaa kohderyhmälle palveluintegraatiota hyödyntävä toiminnallinen palvelukokonaisuus pohjautuen nuorten kokemuksiin palveluiden toimivuudesta;
2) Kehittää monialaisessa yhteistyössä nuorten kohtaamiseen liittyviä käytäntöjä hyödyntäen mm. kulttuuritulkkausta;
3) Tunnistaa ja ennaltaehkäistä kohderyhmän riskikäyttäytymistä (esim. radikalisoituminen, seksuaalirikokset).

SAAVUTETUT TULOKSET:

1) Verkostojen ja yhteistyön avulla rakennettiin ja kehitettiin maahanmuuttajien valmennuksiin liittyviä toimintamalleja ja palveluintegraatiota. Valmennuksen päätavoite on ollut nuorten itsenäistyminen, yhteiskuntaan osallistuminen ja työllistämisen edistäminen. Valmennuksen päättyessä asiakas on ohjautunut jatkopolkuihin tai muihin sopiviin palveluihin.
2) Kumppaniverkoston ja maahanmuuttajien parissa työskentelevien kanssa jaettiin kokemuksia ja järjestettiin erilaisia tilaisuuksia kouluttamaan alalla olevia sekä alasta kiinnostuneita ammattilaisia/ihmisiä.
3) Yhteensä 137 kohderyhmään kuuluvaa sai hankkeen kautta ohjausta ja 131 nuorta osallistui rakenteelliseen/intensiiviseen yksilövalmennukseen. Yhteensä 87 nuorta osallistunut ryhmävalmennukseen tai on saanut palveluohjausta.
4) Toimintamalleissa sukupuolisensitiivisyys on otettu huomioon ja ryhmävalmennukset (kohderyhmäläisten yhteistyön avulla) järjestettiin sukupuolisensitiivisesti, ja niissä huomioitiin tasa-arvo.
5) Hankkeessa kohderyhmäläisille annettiin tukea kotoutumiseen sekä sopeutumiseen uuteen kulttuuriin. Tämä piti sisällään esimerkiksi Suomen lain ja eettisten arvojen läpikäyntiä ja kohderyhmäläisten informoimista näistä asioista. Erityisesti suojelupolisiin ja kotoutumiskoulutuksien kanssa tehdyn yhteistyön kautta hanke on onnistunut tukemaan ja neuvomaan asiakkaita sekä ennaltaehkäisemään potentiaalisia rikoksia.

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetiin hankkeen toimintaan. Käytännössä kyse on naiserityisyyden huomioimisesta ja työelämän segregaation lieventämisestä. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämällä kohderyhmän elämänhallintaa sekä pääsyä koulutukseen ja työhön huomioiden samalla heidän kulttuuristen oikeuksiensa toteutumisen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita ja edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.