|
|
|
Hankekoodi: S21760
Hankkeen nimi: SUUNTA YHDESSÄ - Osallisuudesta kohti työelämävalmiuksia
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2021
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Vaalijalan kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0207327-0
Jakeluosoite: Nenonpellontie 40
Puhelinnumero: 015 783 111
Postinumero: 76940
Postitoimipaikka: Nenonpelto
WWW-osoite: http://www.vaalijala.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Ojasalmi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektikoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.ojasalmi(at)vaalijala.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503899349
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
SUUNTA YHDESSÄ - Osallisuudesta kohti työelämävalmiuksia
Suunta yhdessä - Osallisuudesta kohti työelämävalmiuksia on Etelä-Savon alueella ja Mikkelissä (hankkeen toimipaikka) ajalla 1.9.2019-31.12.2021 toteutettava kehittämishanke. Hankkeen tavoitteena on kehittää sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli ja kehittää alkuvaiheen palvelukokonaisuus. Hankkeessa kehitetään myös alkuvaiheenpalvelu sekä työtapoja sosiaaliseen kuntoutukseen osallisuutta vahvistavilla toimenpiteillä. Hankkeessa rakennetaan yksilöllisistä tarpeista koostuva palvelukokonaisuus henkilöille, jotka ovat syrjäytyneitä, työttömiä tai ovat haastavassa työmarkkinatilanteessa mielenterveyden ja elämänhallinnan haasteiden tai päihteiden käytön vuoksi. Palvelukokonaisuus sisältää osallisuutta tukevaa toimintaa ja/tai työelämävalmiuksia edistävää toimintaa sekä yksilövalmennusta pidempikestoisesti palveluprosessin ajan. Osallisuutta tukevan ja työelämävalmiuksia edistävän ryhmätoiminnan ja yksilötyön kautta asiakkaan kanssa rakennetaan yhdessä suunta kohti työelämää. Asiakas voi siirtyä joustavasti toiveiden, tavoitteiden ja voimavarojen mukaisesti osallisuutta ja työllistymistä edistävien toimintojen välillä tai näitä voidaan järjestää myös rinnakkain. Hankkeen aikana arvioidaan säännöllisesti toiminnan vaikutuksia henkilöiden voimavarojen, osallisuuden ja toimintakyvyn sekä työelämävalmiuksien lisääntymiseen.
Toimenpiteinä kokonaisuus sisältää osallisuutta tukevaa toimintaa ja/tai työelämävalmiuksia edistävää toimintaa ryhmä- ja kurssimuotoisesti sekä yksilövalmennusta (tavoite- ja työhönvalmennus) pidempikestoisesti palveluprosessin aikana. Hankkeen toimenpiteissä ja kehittämiskohteissa huomioidaan sosiaalisen kuntoutuksen laatukriteereitä sekä osallisuutta ja työllistymistä edistävän toiminnan laatukriteereitä. Sosiaalisessa kuntoutuksessa tavoitteena on asiakkaan kuntoutuminen, toimintakyvyn kehittyminen, sekä asiakkaan tyytyväisyys palveluun. Osallisuus ilmenee henkilön yhteenkuuluvuuden tunteen ja toiminnallisuuden lisääntymisenä, voimaantumisena sekä tietämyksen kasvuna. Tavoitteiden laatimisessa ja muissa asiakkaan hyvinvointiin liittyvissä asioissa tehdään yhteistyötä asiakkaan lähiverkostojen kanssa. Verkostoyhteistyöstä ja yhteydenpidosta sovitaan asiakkaan kanssa. Sosiaalisessa kuntoutuksessa asiakas tulee kuulluksi ja kohdatuksi. Osallisuuden lisääntymisen myötä asiakas voi vaikuttaa omaan elämään ja yhteisiin asioihin, toteuttaa itsemääräämisoikeuttaan sekä tehdä valintoja ja päätöksiä omaan elämään liittyen.
Toimenpide 1. Hankkeessa sosiaalisen kuntoutuksen osallisuutta tukevaa toimintaa mallinnetaan ryhmätoiminnan ja yksilötyöskentelyn keinoilla. Hankkeen osallisuutta tukevassa sosiaalisessa kuntoutuksen toiminnassa korostetaan arjen- ja elämänhallinnan taitojen vahvistamista. Toimintaa suunnitellaan yhdessä asiakkaiden kanssa esimerkiksi toiveiden kartoitusten, asiakasraatien ja kokemusasiantuntijoiden avulla. Ryhmätoiminnan toteuttaisessa korostuu vertaistuen ja osallisuuden merkitys asiakkaan voimavarojen ja toimintakyvyn vahvistamiseksi. Osallisuutta tukevan sosiaalisen kuntoutuksen aikana ryhmätoiminnan rinnalla asiakkailla toimii tavoitevalmentaja, joka yksilövalmennuksen keinoin auttaa asiakasta löytämään ja tunnistamaan omat voimavarat ja vahvuudet. Tavoitevalmentaja laatii asiakkaan kanssa yhdessä tavoitteet osallisuutta tukevalle toiminnalle ja tulevaisuudelle. Tavoitevalmentajan tehtävänä on myös toimia asiakkaan rinnalla palveluohjauksen näkökulmasta. Valmentaja auttaa ja tukee asiakasta ohjauksen keinoin myös muiden asiakkaan tarvitsemien palveluiden selvittämisessä kuten esimerkiksi eri sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelut. Tavoitevalmentaja auttaa konkreettisesti asiakasta arjen asioiden hoidossa jalkautuvalla työotteella.
Toimenpide 2. Työelämävalmiuksia edistävän sosiaalisen kuntoutuksen kuten osallisuutta tukevaa toimintaa myös työelämävalmiuksia edistävää toimintaa järjestetään ryhmätoiminnan ja yksilötyön keinoin. Työelämävalmiuksia
edistävä toiminta on tutustumista erilaisiin työtaitoja vahvistaviin tehtäviin. Lisäksi työelämävalmiuksia edistävään toiminta sisältyy kurssimuotoisesti järjestettyjä toimintoja kuten tietoteknisten- ja vuorovaikutustaitojen sekä
työnhakuvalmiuksien harjoittelua. Lisäksi ryhmätoiminnan ja yksilövalmennuksen aikana voidaan esimerkiksi tehdä tutustumiskäyntejä yrityksiin sekä oppilaitoksiin. Työelämävalmiuksia edistävän sosiaalisen kuntoutuksen ryhmä- ja kurssimuotoisten toimintojen rinnalla asiakkailla on henkilökohtainen työhönvalmentaja. Työhönvalmentaja toimii yksilövalmennuksen keinoin asiakkaan tukena työelämävalmiuksen edistämisessä ja ammatillisten suunnitelmien
selkiytymisessä sekä työllistymismahdollisuuksien selvittämisessä. Urasuunnittelussa hyödynnetään positiivisen CV:n mahdollisuuksia. Työhönvalmentaja tukee asiakkaan työllistymistä edistävien opintojen esimerkiksi osatutkintojen ja
tarpeellisten pätevyys- ja korttikoulutusten selvittämisessä sekä niiden suorittamisessa.
Toimenpide 3. Hankkeessa asiakkaiden osallisuuden ja työelämävalmiuksien vahvistumisen sekä jatkopolkujen rakentamisen tukena hyödynnetään monipuolisesti eri työ- ja toimintakyvyn mittareita ja menetelmiä. Tavoite- ja
työhönvalmentajat käyttävät asiakkaan kanssa tavoitteiden asettamisessa GAS (Goal Attainment Scaling) – menetelmää. Menetelmä toimii tavoitteen asettamisen ja tavoitteen saavuttamisen tarkastelun mittarina. Vertaistuellisten ryhmätoimintojen ja niiden rinnalla toimivan yksilövalmennuksen aikana asiakkaan työ- ja toimintakykyä vahvistetaan ja niissä tapahtuvaa muutosta tarkastellaan Melba / IMBA arviointimenetelmällä ja/tai Kykyviisaria hyödyntäen. Arvioinnin laatii asiakkaan kanssa yhdessä hänen tavoite- ja/tai työhönvalmentaja. Melba/IMBA-arvioinnin avulla saadaan täsmällistä ja vertailukelpoista tietoa asiakkaan työ- ja toimintakyvystä sekä tunnistetaan asiakkaan osaamista ja vahvuuksia työelämän vaatimuksiin nähden. Kykyviisarin avulla selvitetään asiakkaan tilannetta, keskeisiä vahvuuksiaan ja kehittämiskohteitaan. Kyseinen menetelmä perustuu asiakkaan
omaan kokemukseen ja arvioon. Työ- ja toimintakyvyn lisäksi Kykyviisari arvioi suuntaa-antavasti vastaajan koettua osallisuutta ja hyvinvointia.
Toimenpide 4. Hankkeen toimintamallien ja palveluiden kehittämisessä hyödynnetään asiakkaiden osallistamista toiveiden kartoitusten, asiakasraatien ja palautejärjestelmän kautta. Lisäksi asiakkaiden osallisuutta hankkeen aikana vahvistetaan kokemusasiantuntijatoiminnalla ja vertaisohjaajilla. Hankkeen aikana on tavoitteena kouluttaa kohderyhmän henkilöitä kokemusasiantuntijoiksi yhteistyössä alueellisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Hankkeen toimenpiteiden kautta saatujen kokemuksien kautta rinnalla rakennetaan ja kehitetään ylimaakunnallinen sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli. Hankkeessa kehitettävää alkuvaiheenpalvelua mallinnetaan Etelä-Savon alueella yhteistyössä asiakkaiden, alueen eri toimijoiden, järjestöjen sekä muiden kehittämisen kannalta tärkeiden toimijoiden kuten oppilaitosten, yritysten ja työelämätoimijoiden kanssa. Lisäksi valtakunnallisten toimijoiden
kautta hankkeen vaikuttavuutta, tuotoksia sekä tuloksia hyödynnetään osaamisen kehittämisen, levittämisen sekä juurruttamisen kansallisestanäkökulmasta. Hankkeen tuloksena syntyy Etelä-Savoon uusi sosiaalisen kuntoutuksen palvelu- ja asiakasprosessi(toimintamalli ja työtapoja). Tarjottavien palvelujen määrä on monipuolistunut ja palvelujen käyttö kasvanut. Asiakkaat saavat tarpeitansa vastaavia palveluita. Asiakkaiden osallisuus ja työ- ja toimintakyky on vahvistunut ja heidän kanssa on tehty realistinen jatkosuunnitelma ja suunta työlliitymisen polulle. Asiakkaiden osallisuutta palveluiden kehittämisessä on vahvistettu asiakasraadeilla, kokemusasiantuntijakoulutuksilla sekä vertaisohjaajan toiminnalla. Eri työ- toimintakyvyn mittareiden käytöstä ja soveltuvuudesta sosiaalisen kuntoutuksen palveluihin on saatu kokemuksia, joita voidaan levittää maakunnan sekä valtakunnan tasolla.Hankkeen tuloksien vaikutukset näkyvät kohderyhmän osallisuuden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin vahvistumisena. Arjen- ja elämänhallinnan taidot sekä työelämävalmiudet ovat kehittyneet. Henkilöt on tavoitettu ja saatu palveluihin mukaan. Henkilöille on laadittu toteuttamiskelpoinen suunta työllistymiseen. Hankkeen tuloksena sosiaalisen kuntoutuksen järjestäminen on jäsentynyt. Työttömyydesta aiheutuvat kustannukset ovat vähentyneet alueellisesti. Sote-uudistuksen näkökulmasta on luotu vaihtoehto palveluiden järjestämiseksi sekä palveluiden tuottajille toimintamalli palveluiden toteuttamisesta. Palveluprosessin toimivuudesta on saatu kokemuksia, jotka tukevat työelämäosallisuutta tukevan lainsäädännön uudistamista.
Hankkeessa varsinaisena kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka ovat syrjäytyneet, työttömät tai ovat haastavassa työmarkkinatilanteessa mielenterveyden ja/tai elämänhallinnan haasteiden tai päihteiden käytön vuoksi ja tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn vahvistamista sekä sosiaalisen osallisuuden tukemista, mutta myös työelämävalmiuksien ja –taitojen vahvistamista.
Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat ensisijaisesti kuntien sosiaalityö, TE-palvelut, TYP, Kela, alueiden oppilaitokset ja yhdistykset, palveluntuottajat sekä muut yhteistyöverkostot.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 239 586
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 212 648
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 299 485
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 265 813
Maakunnat: Etelä-Savo
Seutukunnat: Mikkelin
Kunnat: Mikkeli
Jakeluosoite: Teknikontie 1
Postinumero: 50600
Postitoimipaikka: Mikkeli
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 85
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 3 |
| Vaalijala toimii luonnonvarojen käytön kestävyyden periaatteita kunnioittaen ja noudattaen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 4 |
| Hanke toimii paikkunnittain ja liikkumisen tarve hanke-alueella on kohtuullinen. Liikkuminen pyritään järjestämään ensisijaisesti julkilla kulkuneuvoilla. Palavereiden / kokouksien järjestämisessä hyödynnetään digitaalisia ratkaisuja etäyhteyksien luomalla liikkumisen vähentämiseksi. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Satunnaiset välilliset vaikutukset esimerkiksi hankkeen ryhmätoimintojen kautta ympäristö- ja luonnonarvojen esiin nostaminen. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 2 | 2 |
| Vaalijala toimii vastuullisesti ympäristön ja luonnonvarojen näkökulmasta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 5 |
| Hankkeessa huomioidaan egologiset näkökulmat hankinnoissa. Vaalijalalla on jätteenkierrätys käytössä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 3 | 3 |
| Hankkeen ryhmätoiminnoissa pyritään hyödyntämään esimerkiksi kierrätysmateriaalien käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 7 |
| Uusien palveluiden luominen sosiaaliseen kuntoutukseen sekä työllistymisen edistäminen paikallisen elinkeinorakenteneen kehittämiseksi kohderyhmän henkilöiden osallisuutta vahvistamalla. Työvoimapotentiaalin nousu. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 10 | 8 |
| Hankkeen aikana kehitetään palveluna sosiaalisen kuntoutuksen palvelu- ja asiakasprosessi maakunnallisesti. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 2 |
| Julkisten kulkuneuvojen suosiminen ja yhteiskyyditysten järjestäminen hankkeen aikana. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 9 | 9 |
| Hankkeessä kehitetyn sosiaalisen kuntoutuksen palvelu lisää asiakkaiden sosiaalista ja työelämä osallisuutta, joka edistää suoraan kohderyhmän hyvinvointia merkittävästi. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 9 | 9 |
| Sosiaalisen- ja työelämä osallisuuden vahvistaminen edistää kohderyhmän henkilöiden tasa-arvoa kansalaisena yhteiskunnassa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Kansalaisuuden ja yhteiskunnan tärkeänä mittarina toimii osallisuus työelämään ja yhteiskuntaan. Hankkeessa osallisuutta vahvistamalla ja köyhyyttä torjumalla saavutataan yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta merkittävästi. | ||
| Kulttuuriympäristö | 5 | 4 |
| Hankkeen kautta tuetaan ja vahvistetaan kohderyhmän henkilöiden osallistumista ja osallisuutta vallitsevan kulttuurin mukaiseen yhteiskuntaan. Vaalijala on ollut mukana laatimassa Etelä-Savon maakunnnan kulttuurihyvinvointi suunnitelmaa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 5 | 4 |
| Hankkeen ryhmätoiminnoissa näkyvät organisaation arvot ympäristöosaamisen näkökulmasta. Arjen- ja elämänhallintaitojen vahvistuminen kohderyhmän henkilöillä lisää ympäristöosaamista esimerkiksi kierrätyksen ja hävikin vähentämisen kautta. | ||
Suunta Yhdessä -hanke oli Vaalijalan hallinnoima Etelä-Savon alueella toimiva ESR-rahoitteinen hanke 1.9.2019-31.12.2021. Hankkeen tavoitteena oli kehittää sosiaalisen kuntoutuksen toimintamalli ja alkuvaiheen palvelukokonaisuus. Asiakasryhmänä hankkeessa olivat työikäiset työttömät, syrjäytymisuhan alla tai muuten haastavassa työmarkkinatilanteessa mielenterveyden ja elämänhallinnan tai päihteidenkäytön vuoksi.
Hanke kontaktoi aktiivisesti eri toimijoita Etelä-Savossa. Teimme yhteistyötä Kangasniemen, Mäntyharjun, Juvan ja Puumalan sosiaalityön / työelämäpalveluiden / etsivän nuorisotyön kanssa. Pidimme lähikunnissa ryhmämuotoista toimintaa. Tarve hankkeen kaltaiselle toiminnalle on suuri lähikunnissa ja hankkeen palvelut otettiin positiivisin mielin vastaan. Yhteistyökumppaneina on tärkeää mainita kuntien lisäksi Essote, Kuntoutussäätiö, Kangasniemen työttömät Ry ja nuorten työpajat sekä Mäntyharjun työpajat. Yksilöohjausta teimme ympäri Etelä-Savoa.
Hankkeen ryhmätoimintamalli (LIITE 1) koostui kahdeksan viikon kokonaisuudesta (tapaaminen 1krt/vko). Ryhmätoiminta on ollut kunnille maksuton palvelu ja ryhmätoiminnan ohjaus- sekä suunnitteluvastuu on ollut hankkeen työntekijöillä. Ryhmässä oli mukana aina kunnan omatyöntekijä (työllisyyskoordinaattori, etsivä nuorisotyö) tai muu asiakkaita tunteva yhteistyötaho (sosiaalityöntekijä, sosiaaliohjaaja). Ryhmäläiset ovat valikoituneet yhteistyötahojen kautta. Ryhmätoiminnan tavoitteena oli osallisuuden tukeminen, avoin vuorovaikutus, yhdessä tekeminen ja kokeminen. Tavoitteena toiminnalla oli pyrkiä tukemaan asiakkaan elämänhallinnan tunteen vahvistumista, omien voimavarojen ja vahvuuksien löytämistä sekä virittää ajatusta oman tulevaisuuden pohtimiseen. Ryhmän ohjauksessa otettiin huomioon avoimen ja aidon kohtaamisen merkitys meille kaikille. Ryhmän työskentelyn keskiössä ei ollut vain haasteet tai esteet vaan pyrittiin nostamaan esille vahvuuksia, onnistumisia sekä asioita joista voimme olla kiitollisia ja mitkä ovat hyvin. Ratkaisukeskeisen työskentelyn kautta asiakkaalle löytyi jatkopolkuja ryhmätoiminnan jälkeen.
Hankkeen kantaviin teemoihin kuuluivat työllistymisen ja koulutuksen näkökulmat. Näitä pidettiin myös ryhmätoiminnan sisällössä mukana esim. työelämän asiakirjojen päivittämisenä, omien vahvuuksien nimeämisenä sekä perehtyen ja tutustuen mm. vaihtoehtoisiin työllistymisen muotoihin. Työelämään tutustumiset ja ura- tai opiskelutarinoiden kuuntelu voivat sytyttää kipinän koulutukseen hakeutumiseen ja ammattitaidon päivityksestä lisä- tai täydennyskoulutuksella. Asiakasryhmältä nousivat kuitenkin merkityksellisiksi teemoiksi terveyden ja hyvinvoinnin lisäämistä koskevat sisällöt sekä erilaiset virikkeet vapaa-aikaan. Olemme esimerkiksi tutustuneet asiakkaiden kanssa terveelliseen kotiruokaan, pihapeleihin, kalastukseen ja kävelyyn metsässä. Ryhmätoiminnan loppupuolella keskityimme myös tulevaisuuden suunnitteluun, omiin unelmiin ja toiveisiin.
Yksilö- ja tavoiteohjaus oli tavoitteellista ohjausta asiakkaan tueksi. Käytössämme olevia työkaluja olivat Kykyviisari, GAS-tavoitteiden asettelu ja IMBA/Melba työkyvynarviointi. Käytössämme on positiivisen CV:een kaltainen ajattelu (LIITE2), jossa asiakkaalle rakennettiin CV vahvuuksien perusteella. Käytännössä jokaisen asiakkaan palvelupolku oli erilainen, mutta palveluvalikossa olevia keinoja hyödynnettiin asiakaskohtaisesti. Kykyviisari tehtiin jokaiselle asiakkaalle, koska se perustuu asiakkaan kokemaan kuvaan omasta itsestään.
Tulevaisuuden osalta näyttää ryhmämuotoisella toiminnalla olevan paikka Etelä-Savossa ja hanke on vastannut pienten kuntien tarpeeseen tuomalla ryhmätoimintamallia heille maksuttomana palveluna. Asiakkailta tullut palaute on pääasiassa positiivista ja he ovat kokeneet ryhmän hyvänä arkirytmin ylläpitävänä sekä edistävänä toimena. Toiminnan sisältö on vaikuttanut mm. omien asioiden pohtimiseen ja rohkaissut asiakkaita avoimeen keskusteluun sekä vuorovaikutukseen.
Vuosi 2020 toi tullessaan myös koronapandemia, sen myötä hankkeen oli kehitettävä uusia toimintamuotoja. Käytännössä tämä tarkoitti palvelujen järjestämistä etänä(LISÄÄ ERITTELY MITÄ PALVELUITA). Hanke saikin toimivan kokonaisuuden kehitettyä nopealla aikataululla. Asiakkaille pystyttiin antamaan hankkeen palveluja, sekä järjestämään kurssimuotoista toimintaa sähköisesti. Keväällä koronan aikana kehitettyjä hyväksi havaittuja ja toimivia toimintamalleja hyödynnettiin hankkeen loppuaikana. Hankkeen kohderyhmän haasteet ja asiakkaiden tavoitettavuus sekä sitoutuminen etäpalvelun kautta on ollut toki ajoittain vaikeaa. Asiakkaiden palautteesta on noussut myös esille live-kohtaamisen tärkeä merkityksellisyys ja sen toive poikkeusolojen aikanakin.