|
|
|
Hankekoodi: S21761
Hankkeen nimi: SATADUUNIA - Työikäisten monialaisen palvelun ja työhönvalmennuksen kehittäminen Satakunnassa
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.7.2022
Toiminnan tila: Toiminnassa
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Satakunnan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä
Y-tunnus: 0825915-6
Jakeluosoite: Sairaalantie 3
Puhelinnumero: 02 627 71
Postinumero: 28500
Postitoimipaikka: Pori
WWW-osoite: http://www.satasairaala.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: NIEMI MARI TIINA HELENA
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hanketoiminnan päällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: mari.niemi(at)satasairaala.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0447077795
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija
Hankkeen päätavoitteena on parantaa työikäisten palveluiden tarve- ja asiakaslähtöisyyttä sekä oikea-aikaisuutta ja sujuvuutta. Palveluja suunnitellessa huomioidaan koko maakunnan työikäinen väestö, eri-ikäiset työssäkäyvät ja työttömät. Kohderyhmänä ovat haasteellisessa työmarkkinatilanteessa olevat, erityisesti nuoret aikuiset sekä vammaiset, kehitysvammaiset tai päihde- ja mielenterveyskuntoutujat. Tavoitteena on luoda maakuntaan monialaiset, varhaisen vaiheen palvelut, joissa työikäiset saavat tarvettaan vastaavia palveluja mahdollisimman oikea-aikaisesti. Varhainen tuki on tärkeää pitkittyvän työttömyyden ennaltaehkäisyssä.
Hankkeen toiminta-alueena on koko Satakunta, sillä tavoitteena on luoda maakunnalliset toimintamallit. Kehittämistyötä tehdään maakunnallisissa verkostoissa ja työryhmissä. Hankkeen pilotointialueena toimivat Porin perusturva ja Euran kunta.
Hankkeen toimenpiteet asemoituvat kolmen toimenpidekokonaisuuden alle, jotka linkittyvät yhteen ja tukevat toinen toisiaan.
I HANKKEEN YLEISET TEHTÄVÄT
Hankkeen yleisiä tehtäviä ovat mm. arviointi, viestintä ja digitaalisten palveluiden kehittäminen.
II TYÖIKÄISTEN MONIALAISEN PALVELUN MALLINNUS HUOMIOIDEN NUORTEN JA TYÖTTÖMIEN PALVELUT SEKÄ TYÖTERVEYSHUOLTO OSANA PALVELUKETJUJA
Toimenpiteissä pohjana on SATAOSAA-kärkihankkeessa (mm. https://virtuaalikirja.fi/sataosaa/) aloitettu mallinnus, jota jatkokehitetään ja pilotoidaan hankkeen aikana.
Hankkeessa mm.
- koulutettujen työkykykoordinaattorien osaamista hyödynnetään eri tehtävissä, ja
- eri toimijoiden tehtävät kootaan yhteisiksi, verkostomaisiksi palveluketjuiksi.
Erityinen paino on
- nuorissa aikuisissa, joilla on haasteita elämänhallinnassa ja työllistymisessä, sekä
- työttömissä työnhakijoissa, jotka tarvitsevat monialaisia palveluja elämäntilanteessaan.
Tavoitteena on parantaa kohderyhmään kuuluvien asiakkaiden työmarkkina-asemaa.
III TYÖHÖNVALMENNUSTIIMITYÖN MALLINTAMINEN JA PILOTOINTI ERITYISESTI VAMMAIS- SEKÄ PÄIHDE- JA MIELENTERVEYSPALVELUISSA
Työhönvalmennusverkosto ja –tiimit ovat osa työikäisten monialaista palvelua. Hankkeessa mm.
- mallinnetaan ja pilotoidaan asiakasta parhaiten palvelevaa sosiaalista kuntoutusta,
- integroidaan kuntoutuminen aitoon työelämään sekä
- parannetaan työhönvalmennuksen saatavuuden ja osaamisen lisäämistä.
Vaikka tavoitteena on geneerinen toimintamalli, pilotoinnin erityisenä kohderyhmänä ovat vammaiset, kehitysvammaiset sekä päihde- ja mielenterveyspalveluiden asiakkaat. Näiden kohderyhmien työllistyminen ja osallisuus vaativat erityistä tukea.
Hankkeen tuotoksena syntyy mm.
- uusia ja jatkotyöstettyjä toimintamalleja,
- erilaisia raportteja ja selvityksiä ja
- koulutuksia ja valmennuksia materiaaleineen.
Hankkeen tuloksena mm.
- Asiakkaiden työllisyys, toimintakyky ja osallisuus kaikissa muodoissaan paranee.
- Palveluketjut sujuvoituvat ja katkoskohdat vähenevät.
- Ammattilaisten osaaminen kasvaa ja verkostomainen yhteistyö lisääntyy.
- Pitkällä aikavälillä myös kustannusvaikuttavuus paranee.
Hankkeen kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat, syrjäytyneet työikäiset satakuntalaiset naiset ja miehet. On tutkittu, että miehillä on naisia suurempi vaara syrjäytyä tilanteessa, jossa osallisuuden kokemukset puuttuvat tai elämässä useat riskitekijät ovat toteutuneet (kuten pitkäaikaistyöttömyys, sairaus).
Kohderyhmään kuuluvat voivat olla työttömiä tai osatyökykyisiä eri syistä (mm. fyysiset tai psyykkiset ongelmat, vammaisuus). Kohderyhmän henkilöt tarvitsevat elämänhallintaan erityistä tukea. Erityisenä painopisteenä ovat nuoret aikuiset sekä vammaiset, kehitysvammaiset ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujat.
Asiakkaat voivat ohjautua hankkeen toimenpiteisiin eri tahojen (sosiaali- ja terveyspalvelut, TE-palvelut, oppilaitokset, kolmas sektori) kautta. Kokemusasiantuntijat kuuluvat varsinaiseen kohderyhmään silloin, kun he eivät saa hankkeesta palkkaa tai palkkioita. Ne kokemusasiantuntijat, joita käytetään hankkeen toimenpiteissä asiantuntijoina ja joille maksetaan palkkio, eivät kuulu kohderyhmiin.
Lisäksi varsinaisena kohderyhmänä ovat Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tai työvoimahallinnon palveluista vastaavat ammattilaiset, jotka työskentelevät em. asiakaskohderyhmien palveluissa. Jokaisen palveluketjussa toimivan ammattilaisen toiminnalla on vaikutusta asiakkaan kuntoutus- ja työllisyyspolun etenemiseen. Ammattilaisten osaamista on lisättävä, jotta yhteisesti sovitut toimintamallit jalkautuvat käytäntöön.
Pilottivaiheessa työnantajina toimivat yritykset ovat myös varsinaista kohderyhmää silloin, kun he osallistuvat hankkeen valmennuksiin ja työntekijän valmennettuun työllistämiseen.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat
- Satakunnan kunnat ja veronmaksajat, jotka hyötyvät paremmista palveluista ja sote-kulujen vähenemisestä.
- sote-organisaatioiden päättäjät ja virkamiesjohto. Erityisesti päätöksentekijöiden ja johdon sitouttamisen ja ymmärryksen lisäämisellä kehittämistyö voidaan juurruttaa. Käytännön työntekijät tarvitsevat uuden toiminnan käyttöönotossa vahvaa oman esimiehensä sekä koko organisaatiojohdon tukea ja resursseja.
- yritykset ja muut kuin varsinaisia kuntoutuspalveluja tuottavat kolmannen sektorin toimijat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 450 028
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 308 981
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 650 547
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 479 275
Maakunnat: Satakunta
Seutukunnat: Rauman, Porin
Kunnat: Ulvila, Pori, Merikarvia, Eura
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 25
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 340
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus liikkumisen vähenemisen vuoksi (digitaalisten palveluiden myötä) | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus liikkumisen vähenemisen vuoksi (digitaalisten palveluiden myötä) | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus liikkumisen vähenemisen vuoksi (digitaalisten palveluiden myötä) | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus liikkumisen vähenemisen vuoksi (digitaalisten palveluiden myötä) | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus liikkumisen vähenemisen vuoksi (digitaalisten palveluiden myötä) | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus liikkumisen vähenemisen vuoksi (digitaalisten palveluiden myötä) | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus liikkumisen vähenemisen vuoksi (digitaalisten palveluiden myötä) | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 4 |
| Hankkeen tavoitteena on lisätä haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevien osallisuutta ja työllisyyttä. Henkilön kuntoutuminen ja siirtyminen esim. koulutukseen tai työelämään tuo kustannussäästöä. Tämä vaikuttaa suoraan esim. työnantajien kustannuksiin positiivisesti. Välillisenä tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti myös yritysten työvoiman saatavuuteen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen tavoitteena on aineettomien palveluiden kehittäminen, ja vaikutusten oletetaan olevan sekä suorat että välilliset. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Vähäinen vaikutus liikkumisen vähenemisen vuoksi (digitaalisten palveluiden myötä) | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on asiakkaan, elämänlaadun, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantaminen. Asiakkaan osallisuuden (tieto-, suunnittelu-, toiminta- ja päätöksenteko-osallisuus) huomioiminen edistää hänen voimaantumistaan. Tämä vaikuttaa myös asiakkaiden lähipiiriin positiivisesti. Hanke muuttaa toimintakulttuuria asiakaslähtöisemmäksi. Muutos tuottaa aikaa myöten positiivisia vaikutuksia. Palveluketjut ovat sujuvia sekä ammattilaisten että asiakkaiden näkökulmasta, päällekkäinen työ vähenee. Asiakastyytyväisyys paranee, mikä vaikuttaa positiivisesti myös ammattilaisten työhyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Hanke edistää asiakkaiden yhdenvertaista palveluiden saatavuutta. Lisäksi saavutettavuus paranee (mm. digitaaliset, jopa 24/7, palvelut). Palveluiden laatu ja sisältö määritellään yhdenmukaisesti laadittavissa prosessikuvuaksissa, jolloin paikkakunta- tai toimijakohtainen laadunvaihtelu vähenee. Asiakkaan osallisuuden uudet toimintamallit tukevat tasa-arvon tavoitetta. Asiakkaat ovat myös tasa-vertaisia toimijoita ammattilaisten kanssa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hanke edistää asiakkaiden yhdenvertaista palveluiden saatavuutta. Lisäksi saavutettavuus paranee (mm. digitaaliset, jopa 24/7, palvelut). Palveluiden laatu ja sisältö määritellään yhdenmukaisesti laadittavissa prosessikuvuaksissa, jolloin paikkakunta- tai toimijakohtainen laadunvaihtelu vähenee. Asiakkaan osallisuuden uudet toimintamallit tukevat tasa-arvon tavoitetta. Asiakkaat ovat myös tasa-vertaisia toimijoita ammattilaisten kanssa (asiakas oman prosessinsa omistaja). Hankkeen tavoitteena on edistää asiakaskohderyhmien työllisyyttä. Työllistyminen palkkatyöhön lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta ja osallisuuden kokemusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali tämä tavoitteen osalta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus liikkumisen vähenemisen vuoksi (digitaalisten palveluiden myötä) | ||
-