|
|
|
Project code: S21761
Project name: SATADUUNIA
Policy: 5. Social inclusion and combating poverty
Specific objective: 10.1. Improving the ability of those outside employment to work and function
Planned completion time: Start 1.8.2019 and end 31.7.2022
Operational status: Ended
Responsible authority: Centre for Economic Development, Transport and the Environment Central Finland
Official name of the applicant: Satakunnan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä
Organisation type: Joint municipal authority
Business ID: 0825915-6
Street: Sairaalantie 3
Telephone number: 02 627 71
Postal code: 28500
City/town: Pori
Website: http://www.satasairaala.fi
Project contact person's name: NIEMI MARI TIINA HELENA
Contact person's position in the organisation: Hanketoiminnan päällikkö
Contact person’s email address: mari.niemi(at)satasairaala.fi
Contact person's phone number: 0447077795
Number of applicants or subsidy transfer:
The aim of the project is to improve the customer-orientation, timely and fluency of the services for people at their working age. The focus group is composed of young people in a challenging labor market position, people with disabilities, people with intellectual disabilities, and people, who are at rehabilitation for substance abuse or mental health issues. The project will be implemented in the Satakunta area. The aim is to create regional operating models.
There are three sets of measures that support each other:
1. General tasks of the project
2. Planning the multidisciplinary services for people of working age
3. Modeling and piloting of work coaching.
For example, the project produces new operating models, different reports and training materials.
As the results of the project, for example:
- Clients' employment, ability to function and participation improves.
- Professionals' know-how is growing and networking cooperation is increasing.
- Cost effectiveness improves.
Hankkeen kohderyhmänä ovat heikossa työmarkkina-asemassa olevat, syrjäytyneet työikäiset satakuntalaiset naiset ja miehet. On tutkittu, että miehillä on naisia suurempi vaara syrjäytyä tilanteessa, jossa osallisuuden kokemukset puuttuvat tai elämässä useat riskitekijät ovat toteutuneet (kuten pitkäaikaistyöttömyys, sairaus).
Kohderyhmään kuuluvat voivat olla työttömiä tai osatyökykyisiä eri syistä (mm. fyysiset tai psyykkiset ongelmat, vammaisuus). Kohderyhmän henkilöt tarvitsevat elämänhallintaan erityistä tukea. Erityisenä painopisteenä ovat nuoret aikuiset sekä vammaiset, kehitysvammaiset ja päihde- ja mielenterveyskuntoutujat.
Asiakkaat voivat ohjautua hankkeen toimenpiteisiin eri tahojen (sosiaali- ja terveyspalvelut, TE-palvelut, oppilaitokset, kolmas sektori) kautta. Kokemusasiantuntijat kuuluvat varsinaiseen kohderyhmään silloin, kun he eivät saa hankkeesta palkkaa tai palkkioita. Ne kokemusasiantuntijat, joita käytetään hankkeen toimenpiteissä asiantuntijoina ja joille maksetaan palkkio, eivät kuulu kohderyhmiin.
Lisäksi varsinaisena kohderyhmänä ovat Satakunnan sosiaali- ja terveydenhuollon tai työvoimahallinnon palveluista vastaavat ammattilaiset, jotka työskentelevät em. asiakaskohderyhmien palveluissa. Jokaisen palveluketjussa toimivan ammattilaisen toiminnalla on vaikutusta asiakkaan kuntoutus- ja työllisyyspolun etenemiseen. Ammattilaisten osaamista on lisättävä, jotta yhteisesti sovitut toimintamallit jalkautuvat käytäntöön.
Pilottivaiheessa työnantajina toimivat yritykset ovat myös varsinaista kohderyhmää silloin, kun he osallistuvat hankkeen valmennuksiin ja työntekijän valmennettuun työllistämiseen.
Hankkeen välillisinä kohderyhminä ovat
- Satakunnan kunnat ja veronmaksajat, jotka hyötyvät paremmista palveluista ja sote-kulujen vähenemisestä.
- sote-organisaatioiden päättäjät ja virkamiesjohto. Erityisesti päätöksentekijöiden ja johdon sitouttamisen ja ymmärryksen lisäämisellä kehittämistyö voidaan juurruttaa. Käytännön työntekijät tarvitsevat uuden toiminnan käyttöönotossa vahvaa oman esimiehensä sekä koko organisaatiojohdon tukea ja resursseja.
- yritykset ja muut kuin varsinaisia kuntoutuspalveluja tuottavat kolmannen sektorin toimijat.
EU and State funding granted: 450 028
EU and State funding used: 370 929
Planned public funding (total): 650 547
Planned public funding used (total): 563 484
Regions: Satakunta
Subregions: Pori, Rauma
Municipalities: Eura, Ulvila, Merikarvia, Pori
Street:
Postal code:
City/town:
Planned: 25
Completed according to monitoring information: 0
Planned: 340
| Direct | Indirect | |
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus liikkumisen vähenemisen vuoksi (digitaalisten palveluiden myötä) | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus liikkumisen vähenemisen vuoksi (digitaalisten palveluiden myötä) | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus liikkumisen vähenemisen vuoksi (digitaalisten palveluiden myötä) | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus liikkumisen vähenemisen vuoksi (digitaalisten palveluiden myötä) | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus liikkumisen vähenemisen vuoksi (digitaalisten palveluiden myötä) | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus liikkumisen vähenemisen vuoksi (digitaalisten palveluiden myötä) | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus liikkumisen vähenemisen vuoksi (digitaalisten palveluiden myötä) | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 3 | 4 |
| Hankkeen tavoitteena on lisätä haasteellisessa työmarkkina-asemassa olevien osallisuutta ja työllisyyttä. Henkilön kuntoutuminen ja siirtyminen esim. koulutukseen tai työelämään tuo kustannussäästöä. Tämä vaikuttaa suoraan esim. työnantajien kustannuksiin positiivisesti. Välillisenä tavoitteena on vaikuttaa myönteisesti myös yritysten työvoiman saatavuuteen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen tavoitteena on aineettomien palveluiden kehittäminen, ja vaikutusten oletetaan olevan sekä suorat että välilliset. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 1 | 1 |
| Vähäinen vaikutus liikkumisen vähenemisen vuoksi (digitaalisten palveluiden myötä) | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 10 |
| Hankkeen tavoitteena on asiakkaan, elämänlaadun, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn parantaminen. Asiakkaan osallisuuden (tieto-, suunnittelu-, toiminta- ja päätöksenteko-osallisuus) huomioiminen edistää hänen voimaantumistaan. Tämä vaikuttaa myös asiakkaiden lähipiiriin positiivisesti. Hanke muuttaa toimintakulttuuria asiakaslähtöisemmäksi. Muutos tuottaa aikaa myöten positiivisia vaikutuksia. Palveluketjut ovat sujuvia sekä ammattilaisten että asiakkaiden näkökulmasta, päällekkäinen työ vähenee. Asiakastyytyväisyys paranee, mikä vaikuttaa positiivisesti myös ammattilaisten työhyvinvointiin. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 7 | 7 |
| Hanke edistää asiakkaiden yhdenvertaista palveluiden saatavuutta. Lisäksi saavutettavuus paranee (mm. digitaaliset, jopa 24/7, palvelut). Palveluiden laatu ja sisältö määritellään yhdenmukaisesti laadittavissa prosessikuvuaksissa, jolloin paikkakunta- tai toimijakohtainen laadunvaihtelu vähenee. Asiakkaan osallisuuden uudet toimintamallit tukevat tasa-arvon tavoitetta. Asiakkaat ovat myös tasa-vertaisia toimijoita ammattilaisten kanssa. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hanke edistää asiakkaiden yhdenvertaista palveluiden saatavuutta. Lisäksi saavutettavuus paranee (mm. digitaaliset, jopa 24/7, palvelut). Palveluiden laatu ja sisältö määritellään yhdenmukaisesti laadittavissa prosessikuvuaksissa, jolloin paikkakunta- tai toimijakohtainen laadunvaihtelu vähenee. Asiakkaan osallisuuden uudet toimintamallit tukevat tasa-arvon tavoitetta. Asiakkaat ovat myös tasa-vertaisia toimijoita ammattilaisten kanssa (asiakas oman prosessinsa omistaja). Hankkeen tavoitteena on edistää asiakaskohderyhmien työllisyyttä. Työllistyminen palkkatyöhön lisää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta ja osallisuuden kokemusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Hanke on neutraali tämä tavoitteen osalta. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Vähäinen vaikutus liikkumisen vähenemisen vuoksi (digitaalisten palveluiden myötä) |
The main objective of the SATADUUNIA project was to improve the services supporting the employment and work ability of working-age Satakunta residents in a vulnerable labour market position. The aim was to shift the focus of services to an earlier, preventive phase as well as to increase and promote participation in all its forms. The aim was to develop operation so that different actors are aware of their roles and responsibilities in the employment process of working-age job seekers within social and health care services, promoting closer co-operation between actors. Increasing competence among professionals and developing digital services so as to improve the availability of services were also among the aims of the project.
To achieve the aims, a number of descriptions of the current situation, surveys and reports were produced in the project. The information obtained was used in pilots. Several pilots were implemented during the project. They provided valuable experience and information on how services aimed at improving the working capacity of people of working-age should be developed in Satakunta. The project gave rise to an understanding of the social and health care services that involve the assessment of and support for work ability and functional capacity as well as the need for collaboration on issues related to work ability and functional capacity.
The information on the current situation and the experience gained from the pilots have strengthened professionals' competence, particularly on matters related to work ability, functional capacity and rehabilitation, and contributed to increasing use of a solutions-oriented work approach within the project. In addition, multidisciplinary network collaboration has been boosted by creating new operating models to support the ability to find employment, functional capacity and participation of Satakunta residents in a vulnerable labour market position. This has also made it possible to recognise clients' problems related to work ability better than before.
The SATADUUNIA projects has had close ties with the Work Ability for Satakunta project, which is part of the national Work Ability Programme (Ministry of Social Affairs and Health), as well as the Social and Health Care Centre of the Future in Satakunta programme (Ministry of Social Affairs and Health). The information and operating models generated within the SATADUUNIA project can be utilised directly when setting up a comprehensive service for the future social and health care centre in Satakunta to support the work ability of working-age people. The information accumulated in the SATADUUNIA project can also be used to support management and decisionmaking when defining the aims of services aimed to support work ability in the Wellbeing Services County.
The education sessions arranged within the project have increased and boosted profession-als' competence in areas including vocational rehabilitation, health care for the unemployed, assessment of work ability and functional capacity, multidisciplinary collaboration during the employment process, the services provided by the TE Office and Kela (Social Insurance Institution), job coaching and a solutions-oriented approach to work. Education was provided to clients aimed at boosting and improving their life management skills and mental health. This improved their opportunities to find employment and enter the labour market.
As a result of the project, new and improved operating models were developed, including the following: Walk in, RAPIAT, Saattaen-vaihtaen, and models for work ability teams and group-based job coaching. The key feature of the operating models was developing multidisciplinary collaboration across institutional boundaries and creating new ways of working in a multidisciplinary environment. Support for work ability, functional capacity and employment as well as client participation were crucial elements in all the operating models.
The project also included further development of the Walk-in model that had been in use at the rehabilitation outpatient clinic in Satasairaala Hospital. It is a low threshold model that allows clients quick access to a charting visit with a rehabilitation planner at the clinic without a referral from a doctor. The client's service need is identified at the TE Office, and the client is directed to a rehabilitation planner in specialised medical care according to an agreed plan.
In the RAPIAT model, charting students' support needs and further path was described in collaboration with the RAPIAT team (short for ‘rajapinta-asiakkaat’ = interface clients) . The model involved collaboration between the vocational school, services for people with disa-bilities and psychosocial services of the City of Pori to support students with special needs during their studies.
In the operating model Saattaen-vaihtaen, the transfer of information crucial for work ability with the client was ensured when the client became unemployed due to health reasons. The aim was to secure services suitable for the client within primary health care and the TE Office right from the onset of unemployment. The clients were also actively involved in the process.
The key elements of the Work Ability Team operating model were the longterm support provided by professionals and ensuring the continuity of the client's services in a coordinated manner. The activities were planned in multidisciplinary collaboration, evaluated, and the clients were given intensive, tailored, longterm support.
The use of a groupbased job coaching model enabled persons with partial work ability to get familiar with the world of work and the work community as members of society. The model was well suited to promote and strengthen the participation of those in the weakest position in the labour market (people with intellectual disabilities) and improve their life management and everyday coping skills.
In the development group in Eura, services for rehabilitative work clients with intellectual disabilities were designed in collaboration between clients, line managers, decision-makers and professionals. As a result of joint development efforts, the experiential knowledge of the clients of rehabilitative work was integrated as part of the development of services. The joint development group based in Huittinen developed a path from rehabilitative work to paid employed for people with intellectual disabilities in a multidisciplinary manner.
During the project, an initiative aimed at improving access to services through digitalisation was begun by developing the Walk-in model into a more digital direction in collaboration with various actors. The work got on to a good start and will continue in the autumn within the Työkykyä Satakuntaan (Work Ability for Satakunta) project.