Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21762

Hankkeen nimi: Työkykyä sosiaali- ja terveysalan yrittäjän arkeen – keinoja työn kuormitustekijöiden hallintaan

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 30.4.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Työterveyslaitos

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0220266-9

Jakeluosoite: Topeliuksenkatu 41 b

Puhelinnumero: 030 4741

Postinumero: 00250

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.ttl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Eveliina Elisabet Korkiakangas

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkija, projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: eveliina.korkiakangas(at)ttl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 043 824 3247

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hyvinvoiva yrittäjä on pienyrityksen toiminnan perusta. Pohjois-Pohjanmaalla toimivista yrittäjistä 34 % koki oman jaksamisen olevan este yrityksen kasvulle. Työhyvinvointia edistävien ratkaisujen kehittämisessä lähtökohtana ovat työn ja ammatin vaatimukset ja vaikutukset, ja ratkaisujen tavoitteena on edistää työkykyä. Tämän hankkeen kohderyhmänä ovat hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointialan yrittäjät. Sosiaali- ja terveysalalla (sote-ala) yrittäjien työhyvinvointia haastaa paitsi viimeaikainen keskustelu isojen hoivayritysten toiminnan vakavista epäkohdista vanhusten hoidossa, myös työn moninaiset kuormitustekijät. Hyvinvointi- ja kuntoutusalalla toimii paljon yksinyrittäjiä, jotka kaipaavat verkostoja tuekseen.

Hankkeen tavoitteena on 1) vahvistaa sote-alan yrittäjien työhyvinvointia Pohjois-Pohjanmaalla, 2) lisätä työn fyysisten ja psykososiaalisten (ml. kognitiivisten ja eettisten) kuormitustekijöiden hallintaa, 3) edistää yrittäjien hyvää työkykyä ja työkyvyn lukutaitoa sekä 4) edistää hyvien ratkaisujen käyttöön ottoa etenkin alueen pienimmissä yrityksissä.

Hankkeen toimenpiteillä pyritään kehittämään ja jakamaan konkreettisia keinoja sote-alan kuormitustekijöiden hallintaan sekä siten tukemaan sote-alan yrittäjän työkykyä ja työssä jaksamista työelämän jatkuvissa muutoksissa. Yrittäjän ja yrityksen työntekijöiden työhyvinvoinnin kautta tavoitteena on myös parantaa yrityksen palvelujen laatua ja tuottavuutta.

Hankkeen toimenpiteitä ovat:
1) Verkoston luominen ja toiminnan aloitus
- Verkostoon kutsutaan yrittäjät, sekä heidän sidosryhmät kuten yrittäjäjärjestöt, kansanterveysjärjestöt, sote-alan oppilaitokset ja työterveyshuollot tukemaan sote-alan yrittäjien työhyvinvointia.
- Verkosto tukee toimijoiden vertaisoppimista sekä vertaistuen antamista ja saamista, erityisesti yksinyrittäjien työssä jaksamisen parantamiseksi. Yrittäjäjärjestöt ovat hankkeen valmisteluvaiheessa tunnistaneet verkostoitumisen merkitykselliseksi. Tavoitteena on yhteistyöverkosto, joka jatkaa työtään myös hankkeen päättymisen jälkeen.

2) Kehitetään yrittäjän ja yrityksen henkilöstön työn sujuvuutta ja turvallisuutta sekä fyysisten ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallintaa yrityksissä.
- Ergonomia ymmärretään tässä hankkeessa laaja-alaisena toimintana, jossa keskitytään työn fyysisten ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallintaan työpaikalla. Hankkeessa toimintamallina hyödynnetään osallistavaa toimintatapaa, joka sitouttaa eri toimijat yhteistyöhön sekä ratkaisujen pysyvämpään hyödyntämiseen. Hankkeessa toteutetaan kehittämistoimia työpaikoilla ja niiden pohjalta tuotetaan ergonomiasuositukset sote-alan yrittäjien työkyvyn tueksi.

3) Kouluttaminen ja koulutusmateriaalin luominen
- Koulutetaan yrittäjiä ja muita verkoston jäseniä hyvään työkyvyn lukutaitoon, työkyvyn ja terveyden edistämiseen sekä fyysisen ja psykososiaalisen kuormituksen hallintaan.
- Hankkeessa tuotetaan koulutusmateriaalia, joka ovat hyödynnettävissä laajasti sote-alan yrittäjien, heidän tukiverkoston ja ammatillisen koulutuksen tukena. Hanke myös levittää jo olemassa olevia työpaikoille tehtyjä terveyden edistämisen suosituksia (https://www.ttl.fi/mars-matkalle-terveytta-tyopaikoille/).

4) Viestintä hankkeen toiminnan tueksi ja tuotosten levittämiseksi
-Viestintäkampanjan avulla nostetaan esiin sote-alan yrittäjien työkykyyn ja hyvinvointiin liittyvien seikkojen merkityksellisyyttä ja ratkaisuehdotuksia muun muassa yrittäjien ja heidän työpaikkojensa esimerkkien kautta.

Hankkeen verkostoyhteistyöhön pyritään valitsemaan mahdollisimman tasapuolisesti eri sukupuolia. Sote-ala on kuitenkin naisvaltainen, jolloin hanke tukee erityisesti naisyrittäjien työhyvinvointia ja siten myös heidän yritystoiminnan jatkuvuutta. Hanke pyrkii tavoittamaan ja tukemaan erityisesti nuoria ja ikääntyviä yrittäjiä sekä yksinyrittäjiä. Tämä hanke tuottaa kehittämisratkaisuja työn ja ammatin vaatimusten, vaikutusten ja kuormitustekijöiden hallinnan näkökulmasta sote-alan yrityksiin. Näkökulma on uusi ja hanke antaa tietoa siitä kannattaako sitä laajentaa myös muille toimialoille työhyvinvoinnin edistämiseen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat sote-alan yrittäjät(hyvinvointi-, kuntoutus- ja hoiva-alan yrittäjät) sekä heidän henkilöstönsä Pohjois-Pohjanmaalla. Lisäksi varsinaisena kohderyhmänä ovat järjestöjen (yrittäjä- ja kansanterveysjärjestöt) toimijat ja jäsenet, yritysneuvonnan toimijat, työterveyshuollot sekä sote-alan ammattiin valmistavan koulutuksen tarjoavat yksiköt.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat koko Suomen sote-alan yrittäjät ja osallistuvien sote-alan yritysten asiakkaat sekä heidän ympärillään vaikuttavat sidosryhmät ja verkostot.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 305 727

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 247 519

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 380 159

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 307 780

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Raahen, Ylivieskan, Koillismaan, Oulun, Nivala-Haapajärven, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Ii, Kempele, Siikajoki, Hailuoto, Utajärvi, Raahe, Ylivieska, Oulainen, Tyrnävä, Pyhäjärvi, Merijärvi, Oulu, Muhos, Reisjärvi, Kalajoki, Taivalkoski, Alavieska, Kärsämäki, Siikalatva, Lumijoki, Sievi, Liminka, Kuusamo, Haapavesi, Pyhäjoki, Pudasjärvi, Haapajärvi, Vaala, Nivala, Pyhäntä

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 46

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 46

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 165

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanke kohdentunee enemmän naisiin, sillä projektin kohderyhmänä olevista hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointialan yrittäjistä iso osa on naisia. Verkosto- ja vertaistukitoiminnalla pyritään edistämään yrittäjien työkykyä ja terveyttä ja vahvistamaan heidän fyysisten, kognitiivisten, eettisten ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallintaa. Näitä taitoja ja ratkaisumalleja yrittäjät voivat tarjota myös omalle henkilöstölleen. Työuupumus ja masennus ovat terveysongelmia, jotka ovat yleisempiä naisilla (THL), ja naisia tulee todennäköisesti olemaan suurempi osa osallistujista. Hanke pyrkii omalta osaltaan vähentämään sukupuolten välisiä terveyseroja sekä pyrkii edistämään sote-alan yrittäjien tasa-arvoa suhteessa muuhun työssäkäyvään väestöön.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Verkostoyhteistyöhön ja hankkeen muuhun toimintaan kutsutaan mahdollisimman tasavertaisesti eri sukupuolia. Myös ohjaus- ja muut työryhmät rakennetaan mahdollisuuksien mukaan sukupuolijakaumaltaan tasaisiksi, mutta kuitenkin substanssiosaaminen edellä. Hankkeen verkostotapaamisten sisällöissä huomioidaan sukupuolten tasa-arvo ja pyritään edistämään sitä. Yrittäjien hyvän työkyvyn sekä fyysisten, kognitiivisten, eettisten ja psykososiaalisten kuormitustekijöiden hallinnan kehittymisen myötä myös työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen pulmat vähenevät. Näin yrittäjien huomioiminen edistää myös heidän puolisoidensa ja perheidensä hyvinvointia sukupuolesta riippumatta.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen tavoitteena on vahvistaa sosiaali- ja terveysalan (sote-ala) yrittäjien työhyvinvointia, lisätä työn psykososiaalisten, kognitiivisten, eettisten ja fyysisten kuormitustekijöiden hallintaa sekä edistää yrittäjien hyvää työkykyä tukevia toimintoja Pohjois-Pohjanmaalla. Hankkeessa pyritään kehittämään ja jakamaan konkreettisia keinoja sote-alan kuormitustekijöiden hallintaan sekä siten tukemaan sote-alan yrittäjän työkykyä ja työssä jaksamista työelämän jatkuvissa muutoksissa. Yrittäjän ja yrityksen työntekijöiden työhyvinvoinnin kautta tavoitteena on myös parantaa yrityksen palvelujen laatua ja tuottavuutta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 4
Hanketoiminnalla on jonkin verran luonnonvarojen käytön kestävyyteen välillisesti liittyviä vaikutuksia. Toimintaa pyritään toteuttamaan osin verkossa Skype-tapaamisissa ja verkkoalustalla, mikä vähentää liikennepäästöjä ja sitä kautta luonnonvarojen ja polttoaineen kulutusta. Hankkeen tavoitteet eivät edellytä lentämistä ja tilaisuudet järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin että niihin pääsee julkisilla kulkuneuvoilla. Hankkeessa pyritään välttämään paperitulostamista. Hankkeessa tuotettavat materiaalit kuten verkostoitumisen menetelmäpakki, ergonomiasuositukset ja koulutusmateriaali julkaistaan pääosin sähköisessä muodossa, jolloin vältetään painotuotteiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Osasta tuotteista painetaan kuitenkin tarpeen mukaan pieni painos.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 3
Hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointialan palvelut ovat pääsääntöisesti aineettomia. Projektitoiminta on osin verkkovälitteistä, mikä vähentää matkustuksesta aiheutuvia päästöjä. Hankkeen tavoitteet eivät edellytä lentämistä ja tilaisuudet järjestetään mahdollisuuksien mukaan niin että niihin pääsee julkisilla kulkuneuvoilla.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 2
Hanketoiminnalla on vähäisiä kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen liittyviä välillisiä vaikutuksia. Projektin verkkopohjainen toiminta ennaltaehkäisee liikennepäästöjä ja siten vähentää luonnon monimuotoisuutta uhkaavia päästöjä. Luontoympäristö ymmärretään hankkeessa hyvinvointia tuottavana asiana. Hankkeessa toteutettavat luontotapaamiset toteutetaan luontoa kunnioittaen, luonnossa kuljetaan sitä vahingoittamatta ja mahdollisista jätteistä huolehditaan asianmukaisesti.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 3
Hanketoiminnalla on vain vähäisiä pinta- ja pohjavesiin, maaperään sekä ilmaan tai kasvihuonekaasujen vähenemiseen liittyviä välillisiä vaikutuksia. Osin verkkopohjainen projektitoiminta ennaltaehkäisee liikenteestä syntyviä kasvihuonekaasuja ja suojelee sitä kautta välillisesti pienellä panoksella ilmaa. Hanketoiminta sisältää kuitenkin jonkin verran autolla matkustamista.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 1
Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella olevat Natura- alueet kuuluvat maantieteellisesti hankkeen toiminta-alueeseen. Suoranaisia Natura 2000 – alueisiin liittyviä tavoitteita tai vaikutuksia projektilla ei ole. Kohteet huomioidaan silloin, kun hankkeen toimia toteutetaan näillä alueilla.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Hankkeella on vain vähäiset välilliset vaikutukset jätteiden määrään, materiaalien hyötykäyttöön ja kierrätykseen sekä energia- ja materiaalitehokkuuteen. Hanke ei kuitenkaan omalla toiminnallaan lisää jätteiden määrää. Hanketoiminnasta osa on verkkopohjaista ja lisäksi esim. paperitulosteita pyritään välttämään. Hankkeessa tuotettavat materiaalit kuten verkostoitumisen menetelmäpakki, ergonomiasuositukset ja koulutusmateriaali julkaistaan pääosin sähköisessä muodossa, jolloin vältetään painotuotteiden aiheuttamaa ympäristökuormitusta. Osasta tuotteista painetaan kuitenkin tarpeen mukaan pieni painos.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 1
Hankkeella on vain vähäiset välilliset vaikutuksen uusiutuvien energialähteiden käyttöön. Projektin verkostotoiminnassa voidaan kannustaa vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen yritystoimintaan, mutta energialähteiden käyttöön liittyvät kysymykset eivät ole projektin varsinaista toiminta-aluetta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 10
Mitä paremmin yrittäjät jaksavat työssään, sitä enemmän he työllistävät, sitä kannattavampaa heidän yritystoimintansa on. Mentori-aktori toiminta tukee paikallisten elinkeinojen uudistamista ja vahvistumista. Edelleen hankkeessa hyödynnetään kilpailutussäännösten puitteissa paikallisia ostopalveluja, tapahtumia ja kampanjoja toteutettaessa (mm. tilat, elintarvikkeet, muut palvelut). On myös olemassa tutkimustietoa siitä, miten työhyvinvointi- ja liiketoimintatekijät selittävät naisyrittäjien yritysten tuloksellisuutta. Pohjois-Pohjanmaalla tarvitaan tulevaisuudessakin sote-alan yrityksiä vastaamaan palvelutarpeeseen, jota muun muassa väestön ikääntyminen aiheuttaa. Sote-yrittäjien työhyvinvointi ja työkyky sekä työn kuormitustekijöiden hallinta lisää myös alan houkuttelevuutta ja edistää yritystoiminnan laajenemista. Pienet sote-yritykset ovat tärkeä toimija ja palvelujen tuottaja erityisesti kasvukeskusten ulkopuolella, pienissä kunnissa ja niiden kylissä. Siten hanke edistää myös esimerkiksi ikääntyvien mahdollisuutta palvelujen turvin asua mahdollisimman pitkään omassa kodissaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 10
Hankkeessa toteutettavissa toimissa kehitetään pääsääntöisesti aineettomia palveluja, koska kohderyhmänä ovat hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointialan yrittäjät ja toimina yhteistyöverkoston kehittäminen, ergonomiasuositukset, kouluttaminen ja viestintä. Yrittäjien parantuneen työhyvinvoinnin kautta heidän asiakaspalvelun laatu ja työn tuottavuusmahdollisuudet kohenevat. Myös heidän työuransa eheytymis- ja pidentymismahdollisuudet kasvavat, mikä vahvistaa paikallistaloutta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 2
Hankkeen osin verkkopohjainen työskentely vähentää hanketoiminnasta koituvaa henkilöautoliikennettä. Hankkeen toiminta tukee tältä osin energiatehokkuutta ja vähähiilisyyttä, vaikka projektin suorana tavoitteena ei olekaan liikkumisen ja logistiikan vähentäminen. Hanketoiminnassa pyritään julkisten kulkuneuvojen käyttöön, silloin kun se on mahdollista. Samoin tilaisuudet pyritään järjestämään paikoissa, joihin on pääsy julkisilla kulkuneuvoilla. Hanke myös kannustaa soveltuvin osin työmatkaliikuntaan, mikä vähentää henkilöliikennettä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hyvinvoinnin edistäminen Vaikutus hyvinvointiin, terveyteen, osallistumiseen, tiedon saatavuuteen, koulutusmahdollisuuksiin ja työllisyyteen: Hankkeen tavoitteena on vahvistaa pohjois-pohjanmaalaisten sote-yrittäjien työhyvinvointia ja heidän psykososiaalisten, kognitiivisten, eettisten ja fyysisten kuormitustekijöiden hallintaa. Hankkeessa kehitetään ergonomiasuositukset, jotka tarjoavat ratkaisuja kuormitustekijöiden hallintaan. Lisäksi hankkeessa kehitetään työhyvinvointia ja työkykyä pitkällä aikavälillä tukeva verkosto. Hankkeessa myös levitetään pienyrityksille räätälöityjä työpaikkaterveyden edistämisen suosituksia ja keinoja. Hankkeessa tarjottavan yhteisöllisen toiminnan, yrityspilotoinnin, koulutuksen ja henkilökohtaisen ohjauksen tavoitteena on paitsi edistää yksilöiden ja yhteisöjen työhyvinvointia ja vähentää kuormittuneisuutta ja lisätä terveyttä edistävää yhteisöllisyyttä. Eurooppa 2020 strategian (COM 2010) tavoitteiden mukaisesti 20–64 –vuotiaan väestön työllisyyden tulee nousta 75 %:n vuoteen 2020 mennessä. Yrittäjien työssä jaksamisen tukeminen edistääkin paitsi heidän työllisyyttään sekä heidän henkilöstönsä työllisyyttä ja asiakkaiden saamaa palveluiden laatua. Yrittäjät toimivat työnantajina harvaan asutuilla seuduilla. Moni sote-alan yrittäjä ja työntekijä on nainen ja naiset ovat keskeisiä vaikuttajia perheenjäsenten ruokatottumuksiin ja muihin elintapoihin. Hanke toteutetaan Pohjois-Pohjanmaalla, mutta tulokset levitetään väestötasolla ja ovat yleistettävissä sekä hyödynnettävissä myös muilla alueilla. Hanke rakentuu Työterveyslaitoksella kehitetyn työkykyosaamisen perustalle. Hankkeessa hyödynnetään aikaisemmin toteutettujen projektien materiaaleja ja tuloksia.
Tasa-arvon edistäminen 0 10
Hanke tukee kaikkien sukupuolten tasa-arvoista mahdollisuutta työskennellä yrittäjänä hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointialalla. Käytännössä tätä toteutetaan huomioimalla, että hankkeen järjestämiin kohtaamisiin valikoituu eri sukupuolten edustajia ja he saavat tasavertaisesti mahdollisuuksia edistää mm. yrittäjyyttään, toimeen tuloaan ja työhyvinvointiaan. Keskenään erilaiset ihmiset todennäköisemmin kehittävät myös jotain aivan uutta verkostoissaan, siksi ryhmien heterogeenisuuden varmistamisella on merkitystä. Tutkija Heidi Kurvinen (2014) on todennut, että Suomessa vallitsee ns. sukupuolisopu. Tällä tarkoitetaan, että sukupuolten väliseen tasa-arvoon liittyviä epäkohtia ei haluta nähdä, kuulla tai nostaa ongelmiksi. Entistä heterogeenisemmaksi muuttuvassa yrittäjä- ja työntekijäkunnassa olisi kuitenkin tasa- tilausta. (Kurvinen 2014) Keskustelu tarkoittaa mm. sen pohtimista, kohdellaanko yrittäjiä tasa-arvoisesti niin sukupuolen, iän, etnisyyden kuin seksuaalisen suuntautumisenkin osalta. Projektissa tasa-arvoon linkittyviä keskusteluja käydään verkostotapaamisissa ja keskustelua käydään tarpeen mukaan tilaisuuksissa, joissa hanke on mukana.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 10
Vaikutus eriarvoisuuden vähentämiseen, yhteiskuntaryhmien välisiin suhteisiin, yrittäjien kulttuuri-identiteettiin sekä terveyserojen kapenemiseen: Vuorovaikutus yrittäjien ja muiden toimijoiden välillä mahdollistaa uusien palvelujen ja ratkaisujen löytämisen sekä vertaistuen. Tällä on vaikutusta asiakaspalveluun, liiketoiminnan kehittämiseen ja työhyvinvointiin. Kohderyhmien aktiivinen osallistaminen hanketoimintaan on toimintatapa, joka takaa, että tuotokset ovat kohderyhmiensä ja niiden asiakkaiden kannalta mielekkäitä. Tukitoiminta vähentää yrittäjien eriarvoisuutta suhteessa muuhun työssäkäyvään väestöön sekä vahvistaa heidän yrittäjäidentiteettiään. Osallisuus verkostoissa tukee myös Työelämä 2020 -projektin tavoitetta kestävän työelämän laadun kehittämisestä. On olemassa viitteitä siitä, että pien- ja mikroyrittäjät jäävät muuta työssä käyvää väestöä useammin työterveyshuollon toiminnan ja palvelujen ulkopuolelle.
Kulttuuriympäristö 0 2
Hankkeella on vähäinen välillinen vaikutus kulttuuriympäristöön. Projektin verkkopohjainen toiminta ennaltaehkäisee ympäristölle koituvia päästöjä ja siten vähentää myös maisemia, virkistysalueita ja kulttuuriperintöä uhkaavia päästöjä. Hanketoimintaa järjestetään osin luonnossa ja virkistysalueilla, jolloin näiden paikkojen säilyttämisen merkitystä ja arvoa voidaan tuoda esille.
Ympäristöosaaminen 0 2
Hankkeella on vain vähäinen välillinen vaikutus ympäristöosaamiseen. Projektin verkkopohjainen toiminta voi vahvistaa ympäristötietoisuutta ja lisätä siihen liittyvää osaamista (esim. verkkopohjaiset tapaamiset matkustamisen vaihtoehtona ympäristösyistä). Hankkeen kohtaamisissa edistetään ekologista ajattelua ja kannustetaan toiminnan ympäristö- ja ilmastovaikutusten tarkasteluun.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-