Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21764

Hankkeen nimi: JOKOS - Työtä ja hyvinvointia kylissä

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.7.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: MIELI Rovaniemen Seudun Mielenterveys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 1049101-8

Jakeluosoite: Rovakatu 23

Puhelinnumero: 0400 350 978

Postinumero: 96200

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.jarjestotalo.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Suvimaria Saarenpää-Kolehmainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Toiminnanjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: suvimaria.saarenpaa(at)rovaniemenneuvokas.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400 350 978

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Jokos -hankkeen päämääränä on lisätä työtä ja hyvinvointia Rovaniemen kaupungin haja-asutusalueiden kylissä ja yhteisöissä. JOKOS-hankkeen päämääränä on vahvistaa maaseutualueiden kyläyhdistysten ja muiden toimijoiden elinvoimaa, sekä kykyä työllistää ja tukea niihin työllistyvien henkilöiden työelämävalmiuksia, osallisuutta, osaamisen tunnistamista, tunnustamista ja vahvistumista. Työllistämispisteissä niin hanketyöntekijät, kuin muu yhteistyöverkosto (Rovaniemen kaupungin työllisyyspalvelut, TE-toimi, Kela ym.) toimii joustavasti ja innovatiivisesti niin kyläyhdistysten, paikallisten yritysten, osuuskuntien ym. työllistämistä edistävien toimien, kuin työttömien työvalmiuksien kehittämisen edistämiseksi. Verkostomaisesti toimien esim. pienissä ryhmissä ja yksilöohjauksin mahdollistetaan yksilöllisten palveluiden tarjoaminen, ja uusien palvelumallien kehittäminen. Sosiaalisen osallisuuden vahvistuminen tarjoaa edellytyksiä motivointiin ja omaehtoiseen aktiivisuuteen työmarkkinoille pääsyssä ja palveluiden piiriin ohjautumisessa.
Jokos-hankkeessa on kolme päätavoitetta:
A) Vahvistetaan haja-asutusalueiden pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edellytyksiä
B) Tuetaan kyläyhdistyksiä ja muita alueen toimijoita työllistämisosaamisen vahvistamisessa sekä järjestötyöllistämisen tukirakenteiden luomisessa
C) Perustetaan sektorirajat ylittäviä verkostoyhteistyöhön pohjautuvia työllistymisen mahdollisuuksia tukevia Työllisyyspisteitä pilottikylille yhteisiksi työllisyyden edistämistoimien ohjaus- ja neuvontapisteiksi sekä monitoimijaisiksi toiminta- ja kohtaamispaikoiksi.

Tavoitteita tukevat toimenpiteet ovat A) kohderyhmälle suunnatut yksilölliset tai ryhmämuotoiset toimet, jotka vahvistavat yksilön työllistymisvalmiuksia B) kyläyhdistyksiin kohdistuvat koulutukset ja tukitoimet, joiden avulla lisätään yhdistysten valmiuksia toimia työnantajana ja lisätä järjestöaktiivien voimavaroja, C) Perustetaan ja kehitetään sektorirajat ylittäviä verkostoyhteistyöhön perustuvia matalan kynnyksen Työllistämispisteitä. Pisteet perustetaan tarvelähtöisesti kuudelle Rovaniemen aluelautakunta-alueelle: Yläounasjoki, Alaounasjoki, Sodankyläntien suunta, Yläkemijoki, Ranuantien suunta, Alakemijoki.

Tuloksina A) kohderyhmän työllistymisen edellytykset ja osaaminen vahvistuvat mm. olemalla mukana oman alueen Työllisyyspisteen verkoston toiminnassa, osallistumalla hankkeen tuottamaan työllistymistä tukevaan ohjaus- ja tukipalveluun, räätälöityyn koulutukseen ym., osallistumalla työkokeiluun tai työllistymällä palkkatuen avulla tai yrittäjämäisesti toimimalla. Toimenpiteissä huomioidaan aktiivimallin kriteerit ja mahdollistetaan kylillä asuvien pitkäaikaistyöttömien aktiivisuuden osoittaminen, mikä vähentää tämän ryhmän syrjäytymisen riskiä. B) Koulutuksiin osallistuneiden yhdistysten osaaminen työllistämiseen liittyvissä kysymyksissä kasvaa ja kynnys työllistämiseen madaltuu. Tämän lisäksi yhdistystoimijoiden jaksaminen ja voimavarat vahvistuvat ja kehittyneiden tukimuotojen sekä syntyneen yhteistyöverkoston avulla mahdollisuudet järjestötyöllistämiseen kasvavat. C) Työllisyyspisteiden perustamisen ja kehittämisen myötä kylien asukkaiden palveluiden saatavuus paranee, yhteisöllisyys vahvistuu ja koettu hyvinvointi lisääntyy. Kylissä toimivien yhdistysten välinen ja muiden toimijoiden välinen yhteistyö lisääntyy sekä kylien välinen yhteistyö vahvistuu. Myös pilottikylien kylätilojen käyttö lisääntyy ja alueen palvelutarjonta monipuolistuu eri toimijoiden osallistuessa pisteiden sisällöntuottamiseen ja kehittämiseen. Lisääntyneen osaamisen, resurssien ja saadun tuen myötä yhdistystoimijoiden jaksaminen ja voimavarat vahvistuvat ja kehittyneiden tukimuotojen avulla mahdollisuudet järjestötyöllistämiseen kasvavat. Hankkeen aikana luotu järjestötyöllistämisen toimintamalli-verkkopalvelu ja yhteistyöverkosto jäävät toimijoiden tueksi hankkeen jälkeen. Hankkeen aikana on selvitetty järjestölähtöisen Työllistämiskeskus POINTIn perustamisen edellytyksiä ja perustettava keskus integroituu osaksi Rovaniemen Järjestötalon toimintaa myös kylille perustettujen Työllisyyspisteitten tueksi.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisina kohderyhminä ovat maaseudulla asuvat pitkäaikaistyöttömät ja muut heikommassa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, joilla on erityisen suuri syrjäytymisen riski. Yksilöiden lisäksi hankkeen toiminta kohdistuu erityisesti kyläyhdistyksiin ja muihin alueen toimijoihin potentiaalisina työnantajina.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat maaseudulla asuvat kuntalaiset, muut yhdistykset sekä niissä toimivat vapaaehtoiset henkilöt.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 269 314

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 222 500

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 412 808

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 275 985

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 186

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Lapin työllisyyskatsauksen joulukuu 2018 mukaan Rovaniemen kaupungissa asuvista työttömistä työnhakijoista miehiä on 2 083 hlöä ja naisia 1 364 hlöä. Hankkeessa pyritään parantamaan erityisesti haja-asutusalueella asuvien pitkäaiaikaistyöttömien miesten työllistymistä, koska heitä on toiminta-aluella enemmän kuin naisia. Koko Lapin aluella trendinä on havaittu että naisten työttömyys vähenee nopeammin, joten hankkeen palveluilla pyritään saamaan myös miesten työttömyys vähenemään.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankketta suunniteltaessa on tiedostettu Suomessa edelleen vallalla oleva työelämän segrekaatio. Hankkeen aikana pyritään välttämään työtehtävien jakaantumista esimerkiksi kyläyhdistyksissä "miesten ja naisten töihin". Työtehtäviä räätälöitäessä ja työnhakijoita niihin ohjatessa kiinnitetään huomio tekijän osaamiseen, motivaatioon ja muihin tekijöihin. Myös yhdistystoimijoita työllistämisprosessin aikana tuettaessa ohjataan segregaation välttämiseen. Maaseutualueilla perinteiset jaot, joissa kärjistetysti naiset hoivaavat ja miehet huolehtivat piha- ja rakennustöistä, voivat elää yhä vahvoina ja tämän asenteen purkamiseen kiinnitetään hankkeen toiminnassa huomiota.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Toiminta kohdistuu kohderyhmän edustajiin sukupuolesta riippumatta. Asiakastyöskentelyssä huomioidaan tasapuolisuus eri sukupuolten välillä koko hankkeen keston ajan. Asiakkaiden valmennuksissa, koulutuksissa sekä aktivointitoimissa, kuten työkokeilussa, edistetään sukupuolineutraliteettiä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 1
Kohderyhmälle tarjotut palvelut toteutetaan hyödyntäen olemassa olevia rakenteita ja lähellä asiakkaiden asuinympäristöä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeen toiminta-alue on laaja, eikä julkista liikennettä ole käytettävissä, joten hankehenkilöstö joutuu liikkumaan henkilöautolla alueella. Ajoreitit ja mahdollisuudet yhteiskujetuksiin suunnitellan hyvin etukäteen ja mahdollisuuksien mukaan hyödynnetään etä yhteyksiä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 1
Monipalvelupisteiden toiminnassa kierrätetään jätteet asianmukaisesti ja opastetaan toimintaan osallistuvia oikeaan tapaan kierrättää. Hankkeen aikana selvitetään mahdollisuuksia hävikkiruoan hyödyntämiseen monipalvelupisteissä alueen vähävaraisten hyväksi (koulujen ylimääräruoka, kyläkaupan päiväysvanhat tuotteet).
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 1 1
Hankkeessa hyödynnetään kierrätysmateriaaleja soveltuvin osin.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 7
Hankkeen perustoiminnan ideaan kuuluu alueen oman elinvoimaisuuden vahvistaminen ja monipuolisten toimeentulon tapojen kartoittaminen maaseutualueilla. Toiminnassa pyritään hyödyntämään paikallisia palveluntuottajia esim. tarjoiluissa ja muissa hankinnoissa sen mukaan, kuin se on mahollista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 2 2
Hankkeessa hyödynnetään olemassa olevia sähköisiä palveluita ja tuetaan erityisesti ikääntyneiden ihmisten mahdollisuuksia käyttää etäpalveluita ja verkkoasiointia monipalvelupisteissä.
Liikkuminen ja logistiikka 0 4
Palveluiden tuominen lähemmäs asukkaita pitkien välimatkojen Rovaniemellä sekä etäyhteyksien hyödyntäminen asiakaspalvelussa ja neuvottelutilanteissa vähentävät tarvetta maaseudun asukkaiden yksityisautoiluun, joka on huomattava ympäristön kuormittaja. Hyödynnetään kimppakyytejä ja julkisia kulkuvälineitä mahdollisuuksien mukaan. Myös asukkaiden mahdollisuus työllistyä omalla asuinalueella vähentää työmatkaliikenteen aiheuttamaan kuormaa ympäristölle.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 2
Hankkeessa edistetään Rovaniemen kylien asukkaiden hyvinvointia tarjoamalla heille matalan kynnyksen toimintaa monipalvelupisteissä ja lisätään palvelutarjontaa kylien alueella. Vapaaehtoistyön tekemisen mahdollisuudet monipalvelupisteissä lisäävät asukkaiden osallisuutta ja mahdollisuuksia vaikuttaa omaan asuinympäristöön. Vahvistamalla kylien palvelutarjontaa ja siten elinvoimaa, vähennetään alueellista epätasa-arvoisuutta Rovaniemellä, kun pääsääntöisesti palveluiden järjestämisen suunta yhteiskunnallisesti on keskittäminen, mikä aiheuttaa pitkien välimatkojen kunnissa haasteellista. Monipalvelupisteiden toimintoja kehitetään yhdessä asukkaiden kanssa heidän tarpeitaan kuunnellen ja kannustetaan yhteistyöhön eri kylien toimijoiden välillä. Näin yhteisöllisyys voi vahvistua ja me-henki kasvaa kylillä.
Tasa-arvon edistäminen 2 3
Hankkeessa pyritään huomioimaan miesten suurempi osuus työttömistä työnhakijoista ja parantamaan miesten osallisuutta ja hyvinvointia sekä ehkäisemään heidän syrjäytymistään. Hankkeen toiminta kohdistuu kuitenkin molempien sukupuolien edustajiin.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 2
Hankkeessa edistetään erityisesti maaseudulla asuvien henkilöiden yhdenvertaisuuden toteutumista palveluiden saatavuuden näkökulmasta.
Kulttuuriympäristö 3 5
Kyläyhdistykset ja muut maaseudun yhdistykset ovat merkittäviä toimijoita omien alueidensa kulttuuriympäristöjen vaalijoina ja rahoituksen hakijoina erilaisiin kulttuuriympäristöä kehittäviin ja ylläpitäviin toimintoihin (perinnemaisemat, virkistysalueet tulipaikkoineen). Hankkeessa yhdistyksille tarjottava tuki ja mahdollisuus saada resurssia omaan toimintaan työllistämisen kautta voi kohdentua myös näihin osa-alueisiin vaikkapa kyläyhdistyksessä. Yhdistysten tulevaisuuden tukeminen turvaa myös kulttuuriympäristöjen säilymistä laajemmassa mittakaavassa.
Ympäristöosaaminen 2 1
Hankkeessa perustettavissa monipalvelupisteissä järjestetään tarpeen mukaan ympäristöjärjestöjen ja kaupungin kanssa jäteneuvontaa tai yhteisiä tempauksia ympäristön hyväksi.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-