Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21767

Hankkeen nimi: Asunnottomien jalkapallohanke

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.7.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0116480-8

Jakeluosoite: Alppikatu 2

Puhelinnumero: 09 77 501

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.hdl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuija Åstedt

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Johtaja / Globaali vastuu ja lähimmäisyys

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuija.astedt(at)hdl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 719 0094

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Nauha ry, 0276697-4

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on syrjäytyneiden tamperelaisnuorten sosiaalinen vahvistuminen sekä työ- ja toimintakyvyn parantuminen. Kohderyhmänä ovat ensisijaisesti tamperelaiset ja ympäristökuntien alle 29-vuotiaat pitkäaikaisasunnottomat, mutta myös muut vastaavista ongelmista kärsivät nuoret aikuiset, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluiden nuoret asiakkaat, vankilasta vapautuneet nuoret, ja pitkäaikaistyöttömät nuoret. He ohjautuvat hankkeeseen Tampereen kaupungin ja yhteistyöjärjestöjen ja -yritysten kautta. Kohderyhmälle tarjotaan kohdennettuja liikuntapalveluja, joihin yhdistyy ryhmämuotoinen osallisuuden vahvistaminen, yksilöllinen palveluohjaus, ja vertais- ja vapaaehtoistoiminta.

Hankkeen konkreettiset toimenpiteet ovat 1) Asiakasohjaus, 2) Osallistujien alkukartoitus, 3) Fyysisen ja henkisen hyvinvoinnin ja terveen elämäntavan sekä päihteettömyyden (”pelikunnon”) edistäminen, 4 Kaapelivalmennus, 5) Viikoittainen ryhmävalmennus, 6) Vertais- ja vapaaehtoiskoulutus, 7) Palveluohjaus, 8) Osallistujien loppukartoitus, 9) Hankkeen ja sen tulosten arviointi, dokumentointi ja julkistaminen, ja 10) Parhaiden käytäntöjen levittäminen, jotta toiminta vakiintuisi tamperelaisten toimijoiden työtavaksi ja leviäisi valtakunnalliseksi.

Hankkeen tuloksena:
- 350 kohderyhmään kuuluvaa nuorta on osallistunut hankkeeseen
- 170 on kiinnittynyt säännölliseen hyvinvointitoimintaan
- 80 on suorittanut osallistavan yhteisövalmennuksen (ns. Kaapelivalmennus)
- 50 on kiinnittynyt toimimaan vapaaehtoisena asunnottomien jalkapallotoiminnassa
- kuusi harrastusjoukkuetta harjoittelee säännöllisesti
- kaksi osallistujaa pääsee Suomen joukkueeseen asunnottomien jalkapallon MM-kilpailuihin

Hankkeen vaikutuksena kohderyhmään kuuluvat nuoret harrastavat liikuntaa säännöllisesti, kasvavat vertaisiksi ja alkavat tukea muita kohderyhmään kuuluvia ja toimivat vapaaehtoisina. Asunnottomien jalkapallon MM-kilpailujen mukanaan tuoma julkisuus antaa mahdollisuuden kertoa kohderyhmän vaiettuja tarinoita. Pitkän aikavälin vaikutuksena kohderyhmään kuuluvat nuoret ovat saaneet uutta toivoa elämäänsä. He ovat pystyneet muuttamaan elämäänsä positiiviseen suuntaan, vähentäneet oleellisesti tai lopettaneet päihteiden käytön, heidän asumisensa onnistuu ja he ovat aloittaneet opiskelun tai työllistyneet.

Helsingin Diakonissalaitoksen säätiön ja Nauha ry:n yhteishankkeella yhteistyötahoina ovat Tampereen kaupunki, Pelastusarmeija, Tampereen kaupunkilähetys ry, KRIS-Tampere ry, Abnoy Oy, Helsingin Diakonissalaitoksen Hoiva Oy, Olympiakomitea, Suomen Palloliitto ry ja Homeless Academy ry. Hankkeeseen kutsutaan mukaan TE-toimisto, Tampereen seudun ammattiopisto ja paikallisia liikuntajärjestöjä ja muitakin toimijoita.

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoittaa naiserityisyyden huomioimista, sillä naiset ovat kohderyhmässä vähemmistö, joka on alisteisessa asemassa ja kantaa vahvaa stigmaa niin kohderyhmän sisällä kuin sen ulkopuolellakin. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämällä pitkäaikaisasunnottomien osallisuutta, fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, ja työ- ja toimintakykyä. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita. Hanke edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat pääosin tamperelaiset, mutta myös ympäristökuntien, alle 29-vuotiaat pitkäaikaisasunnottomat, sekä myös muut vastaavista ongelmista kärsivät nuoret aikuiset, kuten mielenterveys- ja päihdepalveluiden nuoret asiakkaat, vankilasta vapautuneet nuoret, ja pitkäaikaistyöttömät nuoret. Kyseessä on kohderyhmä, jonka toimintakyvyn ja hyvinvoinnin vahvistaminen on ensisijainen tavoite. Kohderyhmä tavoitetaan hankkeeseen yhteistyötahojen kautta, ensisijaisesti Tampereen kaupungin, Nauhan, Diakonissalaitoksen Hoivan, ja Pelastusarmeijan palveluiden kautta, mutta muidenkin alan toimijoiden, kuten esimerkiksi ViaDia ry, joka toimii Helsingin Diakonissalaitoksen ja Nauhan osatoteuttajakumppanina STEPPI-hankkeessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät ovat sote- ja liikuntajärjestöt sekä kunnat. Hankkeen valmisteluissa ovat olleet hakijan ja toteuttajan lisäksi kiinteästi mukana Tampereen kaupunki, Suomen Palloliitto ry, Homeless Academy ry, Pelastusarmeija ja Tampereen kaupunkilähetys. Helsingin Diakonissalaitos tekee kaikissa ESR-hankkeissaan yhteistyötä TE-toimistojen kanssa, mutta TE-toimistojen käytäntönä on sitoutua yhteistyöhön vasta kun rahoituspäätös on saatu. Osatoteuttaja Nauhan kautta hanke tulee hyödyntämään valmista yhteistyöalustaa Tampereen seudun ammattiopisto TREDUn kanssa, esimerkiksi mahdollisten osatutkintojen osalta.

Hanke on Tampereen sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden integraatiopilotti, ja hankesisällöistä on neuvoteltu Tampereen kulttuuri- ja vapaa-aikajohtajan, sosiaalipäällikön, liikuntapäällikön ja talousjohtajan kanssa. Puhemiehenä on toiminut Visit Tampereen operatiivinen johtaja. Hankkeen käynnistymistä ja etenemistä seurataan Tampereen kaupungin suurtapahtumaryhmässä.

Hanke kutsuu mukaan yhteistyöhön kaikki Tampereen seudun kunnat sekä alueella vaikuttavia muita alan toimijoita, kuten esimerkiksi Tampereen seurakuntayhtymä ja ViaDia ry, jotka ovatkin jo olemassa olevia hakijan ja osatoteuttajan kumppaneita muissa hankkeissa ja joiden kanssa siis ollaan jatkuvassa yhteistyössä.

Jalkapallo on tehokas keino tavoittaa ne syrjäytyneet, jotka eivät ole vastanneet muihin menetelmiin. Tiivis yhteistyö järjestöjen ja kuntien välillä auttaa lisäämään tietotaitoa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 115 199

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 85 126

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 165 199

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 135 126

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Tampereen

Kunnat: Orivesi, Tampere, Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Vesilahti, Pirkkala, Nokia, Pälkäne, Ylöjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 20

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli nuorten syrjäytymistä hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Kohdespesifiä tutkimustietoa saatiin Helsingin Diakonissalaitoksella toteutetusta tutkimuksesta, jonka toteuttivat Itä-Suomen yliopiston professori Juho Saari, Helsingin Diakonissalaitoksen erityisasiantuntija Olli Alanen ja dosentti Sakari Kainulainen vuonna 2014. He haastattelivat 120 Vamos -nuorten palveluja käyttävää asiakasta ja haastatteluiden perusteella tutkijat esittelivät syrjäytyneiden nuorten profiilin. Yleensä ottaen erityisryhmissä on enemmän miehiä kuin naisia, olipa sitten kyse päihteidenkäyttäjistä tai asunnottomista. Miesten syrjäytymiseen johtava kehitys alkaa usein jo koulussa. Koulupudokkaista valtaosa on poikia. Heillä on useammin oppimisvaikeuksia ja he keskeyttävät opintonsa tyttöjä useammin. Heistä useammalla ei ole ollut lapsena ystäviä, ja heidän muistonsa koulusta ovat huomattavasti huonommat kuin tytöillä. Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksessa lähes puolet miehistä (44 %) oli kokenut koulukiusaamista, mikä on merkittävästi enemmän kuin naisilla (22 %). Helsingin Diakonissalaitoksen tutkimuksen mukaan syrjäytyneillä nuorilla miehillä on naisia useammin taustallaan lastensuojelua, asunnottomuutta, päihdehoitoa ja psykiatrista hoitoa. Miesten kuva itsestään on naisia rikkinäisempi sekä fyysisellä että henkisellä tasolla. Miehet olivat myös merkittävästi tyytymättömämpiä asumiseensa kuin naiset. Kokemuspohjainen tieto osoittaa, että moni nuori mies tarvitsisi tukea itsenäiseen asumiseen liittyvissä asioissa. Asunnottomuus lisää monien hyvinvointiriskien aktualistoitumista, erityisesti päihde- ja mielenterveysongelmien. Naiset ovat asunnottomien joukossa vähemmistö, mutta heidän määränsä on nopeasti kasvamassa. Asunnottomuuden pitkittyessä naisten asema kohderyhmän joukossa romahtaa. He ovat ovat asunnottomia ja päihdeongelmaisia miehiä heikommassa ja alisteisessa asemassa. Heihin lyödään usein vahva sosiaalinen stigma, etenkin jos he ovat äitejä. Heidän päihteidenkäyttöään paheksutaan enemmän kuin miesten, mikä vaikuttaa estävästi naisten avunhakemiseen. Heille kehittyy päihderiippuvuus nopeammin: fyysisiä haittoja ja mielenterveysongelmia kehittyy herkemmin kuin miehille. Naisilla tavallisimpia mielenterveysongelmia päihdeongelmien ohella ovat masennus, ahdistuneisuus, pelkotilat, psykoseksuaaliset häiriöt, syömishäiriöt ja traumaperäinen stressihäiriö. Naisten päihdeongelma koskettaa yleensä myös seuraavaa sukupolvea.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnassa, sen kaikissa vaiheissa. Hankkeen kaikkia toimenpiteitä tarkastellaan myös sukupuolten tasa-arvon kannalta. Suurin osa kohderyhmästä on miehiä ja liikunnallinen hanke soveltuu heille erityisen hyvin, sillä se antaa miehille tilaa ja konkreettista tekemistä. Urheilu koetaan edelleen vahvasti miehiseksi maailmaksi ja sukupuolten välinen tasa-arvo urheilu- ja liikuntakulttuureissa on haaste, jossa riittää tekemistä. Liikuntatutkimuksissa on todettu, että miesten ja naisten liikkuminen on erityyppistä ja objektiivisten mittausten mukaan naisille kertyy vähemmän fyysistä aktiivisuutta kuin miehille. Naiset myös osallistuvat vähemmän organisoituun liikuntaan kuin miehet. Siksi on erityisen tärkeää huomioida kaikissa hanketoiminnoissa naiserityisyys. Ohjattaessa ja sitoutettaessa naisia hankkeeseen on tärkeää, että liikunta ja pelaaminen asemoidaan osaksi naisen kokonaiselämäntilannetta, eikä erilliseksi osaksi. Hankkeen työntekijöillä on osaamista asunnottomuus-, päihde-, väkivalta- ja perhetyöstä ja näitä kaikkia taitoja tarvitaan työskenneltäessä naisten kanssa kokonaisvaltaisesti. Työntekijät tukevat ja neuvovat, sekä antavat palveluohjausta asiakkaan tarpeiden mukaisesti. Kun työntekijät, vapaaehtoiset, vertaiset ja toiminta tulevat tutuiksi, naiset voivat alkaa työstää myös muita elämän osa-alueita kuin sitä, jolla on ongelma (esim. työttömyys, asunnottomuus, päihteet). Juuri siinä vaiheessa hanke voi tarjota mahdollisuuden merkitykselliseen tekemiseen ja yhteyden normaaliuteen. Toiminnan lähtökohtana on turvallisuus eli ns. sukupuolisensitiivinen turvallinen tila, jossa naiset voivat olla omana itsenään ilman pelkoa vieroksuvasta asenteesta ja kummastelevista katseista tai suoranaisesta väkivallasta, sekä vapaana sukupuolinormatiivisista asenteista. Naisilla on vahva tarve osallisuuteen ja hanke auttaa osallistujia luomaan sisäistä turvallisuuden tunnetta: kun voi luottaa että omaa kokemusta kuunnellaan ja arvostetaan, voidaan purkaa hierarkioita ja epätasa-arvoisia tilanteita, sekä luoda yhteisyyden ja osallisuuden kokemusta. Hankkeessa tehdään sukupuolten mukaan eriteltyä tiedon keräämistä ja systemaattista hyödyntämistä, jotta voidaan tunnistaa eri sukupuolten tarpeita, seurata muutosta ja tarvittaessa kohdistaa toimenpiteitä erikseen naisille ja miehille. Asunnottomien jalkapallotoiminnassa noin 70 % osallistujista on miehiä ja 30 % naisia. Näin on myös kansainvälisesti, esimerkiksi 2018 MM-turnauksessa Meksikossa oli 43 miesten ja 16 naisten joukkuetta. Vuonna 2017 Suomella oli Oslossa sekajoukkue ja vuonna 2016 Glascow’ssa sekä nais- että miesjoukkue, mutta 2018 Meksikossa vain miesten joukkue. Sekajoukkueita on perinteisesti ollut Pohjoismailla, sekä Aasian ja Etelä-Amerikan maissa, kun sen sijaan esimerkiksi Afrikassa eriytetään joukkueet hyvinkin tarkasti. Kulttuuriset seikat siis vaikuttavat. Sekajoukkueet pelaavat miesten sarjassa. 2020 Suomella on sekä naisten että miesten joukkue.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta hankkeen kannalta se ei ole olennainen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta asiakokonaisuus ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta asiakokonaisuus ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Helsingin Diakonissalaitoksella ei ole yhteyttä Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet -1 -1
Urheilu ja liikunta aiheuttavat ympäristökuormitusta mm. materiaalien kulutuksen kautta, mutta asia ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö -1 -1
Urheilu ja liikunta aiheuttavat ympäristökuormitusta mm. energiankulutuksen kautta, mutta asia ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 10
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa välittömästi, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 10
Hankkeessa kehitetään syrjäytyneille soveltuvia palveluita, jotka edistävät heidän työ- ja toimintakykyään ja mahdollistavat etenemisen työllisyyspoluilla. Tämä on merkittävä taloudellinen kysymys, sillä kohderyhmän jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutuu euroopanlaajuisesti vähintään kymmenien miljardien euron vuotuinen taloudellinen tappio. Välillisesti kohderyhmän mahdollinen työllistyminen lisää verotuloja ja vähentää sosiaalietuuksien käyttöä.
Liikkuminen ja logistiikka -1 -1
Urheilu ja liikunta aiheuttavat ympäristökuormitusta mm. liikkumisen kautta. Hankkeessa liikutaan ensisijaisesti kävellen. Jos kuljetuksia tarvitaan, niin järjetetään yhteiskuljetuksia.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Kohderyhmän fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Urheilu koetaan edelleen vahvasti miehiseksi maailmaksi ja sukupuolten välinen tasa-arvo urheilu- ja liikuntakulttuureissa on haaste, johon hankkeessa pureudutaan käyttämällä naiserityisiä menetelmiä. Tavoitteena on ns. turvallinen ympäristö.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Liikunta on kunnan peruspalvelu, mutta syrjäytyneet tarvitsevat kohdennettuja ja erityisiä liikuntapalveluja, joita hanke tarjoaa.
Kulttuuriympäristö 0 0
Parhaimmillaan urheilun suurtapahtumien jättämä perintö isäntäkaupunkiin edistää kestävän kehityksen mukaisia investointeja mm. uuteen teknologiaan, osaamiseen ja kestävään infrastuktuuriin.
Ympäristöosaaminen -1 -1
Urheilun suurtapahtumien kestämättömyys on saanut aikaan laajaa keskustelua ja ratkaisuja ekologisimpien tapahtumien järjestämiseksi luodaan koko ajan. Tässä hankkeessa toiminta on kuitenkin varsin pienimuotoista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli syrjäytyneiden alle 29-vuotiaiden tamperelaisten ja ympäristökuntien nuorten sosiaalinen vahvistuminen sekä työja toimintakyvyn vahvistuminen. Hanke tarjosi kohderyhmälle kohdennettuja liikuntapalveluja, joihin yhdistyi ryhmämuotoinen osallisuuden vahvistaminen, yksilöllinen palveluohjaus, ja vertais- ja vapaaehtoistoiminta. Hankkeen toiminnan välineenä oli jalkapallo. Hankkeen aikana osallistujista muodostui yksi jalkapalloryhmä. Ryhmän vetovastuun otti yksi hankkeen nuorista. Hankkeen merkittävänä toimintana oli järjestää Asunnottomien jalkapallon MM-kilpailut Tampereella. Kisajärjestelyt aktivoivat kohderyhmää toimimaan vapaaehtoisina sekä osallistumaan merkittävässä määrin hankkeen järjestämiin koulutustapahtumiin.

Jalkapallotoiminta on hyvinvointia lisäävää toimintaa ja tukee työ- ja toimintakyvyn parantumista. Jalkapallotoiminnasta hyötyvät ne henkilöt, jotka ovat kiinnostuneita liikunnasta ryhmämuotoisena toimintana ja kokevat erityistä kiinnostusta jalkapallon pelaamista kohtaan. Jalkapallotoiminnan vahvuutena ja vaikuttavuuden kannalta keskeisenä tekijänä on toiminta terveellisessä ja päihteettömässä ympäristössä.

Hankkeen toteuttajat Diakonissalaitos ja Nauha ry päättivät lopettaan Asunnottomien jalkapallohankkeen toiminnan heinäkuussa. Päätökseen johti Homeless World Cup Tampere 2020 kisojen peruuntuminen koronapandemian takia. Kisoilla oli keskeinen merkitys ja tarkoitus hanketta toteutettaessa. Niin määrälliset kuin laadullisetkin tavoitteet kohdentuivat isolta osin kisojen varaan. Niiden peruuntuminen vaikutti ratkaisevasti hankkeen mahdollisuuteen tarjota nuorille mielekästä tekemistä jalkapallon parissa.