Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21768

Hankkeen nimi: Sosiaalitaloudesta yhteiskunnallisesti kestävää kehitystä -esiselvitys

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.10.2021

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11C

Puhelinnumero: 020 798 6000

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Martti Sakari Ainonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Lehtori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: martti.ainonen(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358405104132

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Huolimatta viime vuosien myönteisestä työllisyyskehityksestä ja pitkäaikaistyöttömyyden alenemisesta on osatyökykyisten työllisyyskehitys Suomessa ollut suhteellisen heikkoa verrattuna muihin ryhmiin. Perustellusti onkin tuotu esiin yhä painokkaammin heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen merkitys koko Suomen työllisyysasteen nostamisessa tilanteessa, jossa työikäinen väestö vähenee lisääntyvän eläköitymisen myötä. On arvioitu, että osatyökykyisistä on työelämän ulkopuolella noin 200 000 henkilöä ja heistä noin 65 000 haluavan työskennellä ja olevansa kykeneviä tähän. Keinoina tähän on nähty mm. digitaaliset ratkaisut, epätyypilliset työsuhteet, erilaiset yhteiskunnallisen yrittämisen muodot sekä sosiaalisesti vastuullisten julkisten hankintojen ja yritysten hankintojen suuntaaminen osatyökykyisten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistämiseksi.

Lapin maakunnassa on viime kuukausina noussut esiin mahdollisuudet tukea maakunnan työllisyyttä ja elinvoimaa edistämällä ns. sosiaalisesti kestävää taloutta. Sosiaalisesti kestävää taloutta voidaan toteuttaa lukuisin eri tavoin esimerkiksi yhteiskunnallisella yrittäjyydellä, (sosiaalisella) osuuskuntatoiminnalla tai huomioimalla toimintojen sosiaalinen vaikuttavuus. Paikallistalouden vahvistamista ja paikallisten työllistämistä voidaan tukea myös ottamalla sosiaalinen vaikuttavuus yhdeksi kriteeriksi julkisia hankintoja tehdessä.

Lapin maakunnan alueella tunnetut sosiaalitalouden toimijat eli työhönvalmennus –säätiöt (Kemi, Kemijärvi, Rovaniemi, Sodankylä, Tornio) haluavat tässä esiselvitys hankkeessa varautua tuleviin toimintaympäristön muutoksiin ja kehittämishaasteisiin. Tavoitteena on tunnistaa yhteiset kehittämistarpeet ja –mahdollisuudet, alueelle sopivat uudet toimintatavat sekä tukea selvityksen avulla kehittämissuunnitelman laatimista tuleville vuosille toimintatapojen kehittämiseksi, jotta työhönvalmennustoimijoiden toiminta tukisi entistä paremmin työttömien ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä ja koko Suomen työllisyysasteen nostamista.

Hanke tuottaa esiselvityksen, jossa on koottu yhteen ajantasainen tieto sosiaalitalouden tilanteesta Suomessa, maakunnassa ja EU-tasolla, tuotu esiin lappilaisia toimijoita kiinnostavia eurooppalaisia käytäntöjä, kuvattu paikallisia yhteistyöverkostoja ja uusia mahdollisuuksia, tuotu esiin parhaita malleja ja toimintatapoja sosiaalisten/yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamiseen ja esittämiseen sekä arvioitu tehtyjä toimenpiteitä. Hankkeen toiminta tukee sosiaalitalouden edistämistä maakunnassa ja laajemminkin sekä mukana olevien organisaatioiden ja niiden yhteistyökumppaneiden yhteistyötä ja kehittämissuunnitelmien laatimista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät ovat Lapin maakunnan työhönvalmennuksesta vastaavat toimijat Meriva sr Kemissä; Saura-säätiö sr Kemijärvi, Eduro –säätiö sr Rovaniemi, Seita-säätiö sr Sodankylä sekä Tornion Työvoimalasäätiö sr sekä näiden toimijoiden tärkeimmät sidosryhmät kuten Lapin ELY-keskus, kunnat, Lapin liitto ja työelämän nykyiset ja mahdolliset uudet yhteistyökumppanit. Myös muut maakunnan alueella toimivat työhönvalmennus –toimijat voivat osallistua hankkeeseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Työhönvalmennuksesta vastaavien säätiöiden työntekijät ja asiakkaat, heikossa työmarkkina-asemassa olevat ja osatyökykyiset.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 78 368

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 78 368

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 97 960

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 97 960

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Rovaniemen

Kunnat: Keminmaa, Tornio, Rovaniemi, Sodankylä, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 110

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan miesten työllisyysaste oli 70,7 prosenttia ja naisten 68,5 prosenttia vuonna 2017. Sekä miesten että naisten työllisyysaste kasvoi 0,9 prosenttiyksikköä vuodesta 2016.Vuonna 2016 miesten työttömyysaste oli 8,9 prosenttia ja naisten 8,4 prosenttia. Pitkäaikaistyöttömyys on ollut miehillä yleisempää kuin naisilla. Sukupuolten väliset erot työttömyysluvuissa johtuvat ainakin osin Suomen työmarkkinoiden murroksesta varsinkin miesenemmistöisillä aloilla. Myös koulupudokkaista suurin osa on miehiä, ja vähäisen koulutuspohjan omaaville soveltuvien työpaikkojen määrä laskee koko ajan.(/www.thl.fi/sukupuolten-tasa-arvo). Osatyökykyisten osalta ei ole saatavissa kattavaa arviota sukupuolinäkökulmasta mutta on esitetty arvioita, että osatyökykyistenkin miesten osalta työttömyys on naisia suurempaa.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toteutukseen sekä toimenpiteisiin osallistuu naisia sekä miehiä ja tätä voidaan tehtävillä valinnoilla varmentaa. Hankkeen toimenpiteissä ja raportoinnissa otetaan huomioon myös sukupuolinäkökulma.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen mutta hankkeella voi olla välillisiä myyönteisiä vaikutuksia sukupuolisen tasa-arvon toteutumiseen tukemalla eri ryhmien työllistymistä tulevaisuudessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys -1 1
Matkustelu hankkeessa on luonnonvarojen käytön kestävyyden kannalta negatiivista. Hankkeen toiminnassa vältetään muutoin tarpeetonta matkustelua ja hyödynnetään myös etävälineitä. Hankkeen esiselvitysraportti tuonee esiin seikkoja, jotka ovat pitemmän päälle positiivisia, koska sosiaalitalouden eräänä tärkeänä periaatteena on vahva kytkös paikallis-talouteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeen tulosten hyödyntäminen tulevaisuudessa on arviolta positiivinen riskien vähentämisen kannalta (sosiaalitalouden kytkennät paikallistalouteen).
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Ei vaikutusta
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Ei vaikutusta
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 1
Hanke ei suoraan hyödynnä tai käytä raaka-aineita toiminnassaan mutta tekemisessä niitä jonkin verran hyödynnetään (matkustelu, tarjoilut, toimistotyöt jne.) Kullakin organisaatiolla on suunnitelmansa ja ohjeensa miten jätteet käsitellään ja kierrätetään. Uudet toimintatavat aikanaan oletettavasti kehittyneempiä kierrätyksessä jne.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei vaikutusta
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 1 5
Hankkeen tavoitteena on tukea sosiaalitalouden edistymistä esiselvityksen keinoin; sosiaalitalous linkittyy paikallistalouteen; välitön vaikutus lievä; pitemmän aikavälin mahdollisuudet toimenpiteiden kautta suuremmat.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 10
Esiselvitys tukee suoraan olemassa olevien ja uusien tuotteiden ja palvelujen kehittämistä tuottamalla uutta tietoa ja välillisesti laajemminkin levittämällä tietoa ja osoittamalla miten yhteinen kehittäminen tässä yhteydessä voisi edetä.
Liikkuminen ja logistiikka -1 1
Hankkeen välitön vaikutus energiatehokkuuteen ja vähähiilisyyteen on matkustelun vuoksi negatiivinen vaikka myös etävälineitä hyödynnetään tehokkaasti. Hankkeen esiselvitysraportti tuonee esiin seikkoja, jotka ovat pitemmän päälle positiivisia, koska sosiaalitalous linkittyy paikallistalouteen.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 10
Hankkeen tavoitteena on esiselvityksen avulla sosiaalitalouden edistäminen maakunnassa erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja osatyökykyisten näkökulmasta. Esiselvityksen tulosten hyödyntämisen ja toimeenpanon kautta suuri välillinen vaikutus.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen tavoitteena on esiselvityksen avulla sosiaalitalouden edistäminen maakunnassa erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja osatyökykyisten näkökulmasta. Hanke edistää heikoimmassa asemassa olevien työllisyyttä ja tasa-arvoa työmarkkinoilla perinteiset nais-miestyöt ylittäen.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 10 10
Esiselvityksen päätavoite yksilötasolla on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien ja osatyökykyisten asemaa työmarkkinoilla ja vähentää eriarvoisuutta työmarkkinoilla.
Kulttuuriympäristö 1 1
Sosiaalitalouden painottuminen paikallisuuteen korostaa paikallisten resurssien ja mahdollisuuksien hyödyntämistä.
Ympäristöosaaminen 0 0
Ei erityistä vaikutusta. Huomioidaan hankkeen aikana osana ns. normaalia hyvää ympäristötietoista toimintaa välttäen tarpeetonta kuormitusta ja jätteet lajitellen ja kierrättäen

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen toimenpiteinä toteutettiin rahoituspäätöksen mukaisesti selvitys sosiaalitalouden tilanteesta, toimijaverkon työpajoja työhönvalmennussäätiöiden paikkakunnilla, seminaarit julkisista hankintakäytännöistä sekä työhön valmennuksen tuloksista ja vaikutuksista. Koronapandemian vuoksi aiottu opintomatka piti toteuttaa virtuaalisena opintomatkana. Pandemia näkyi myös siinä, että em. seminaarit ja toimenpiteet piti kaikki toteuttaa virtuaalisena. Tämä ja pandemian vaikutukset muutoinkin, heijastuivat erityisesti siihen, että osallistujamäärät jäivät arvioiduista. Tämä tiedostaen hankkeen loppujulkaisu, johon on koottu hankkeen toimenpiteet, on laadittu erityisellä huolella ja niin, että siihen on koottu myös eri seminaarien keskeistä antia. Näin tietoa voidaan levittää ja se on käytössä myös hankkeen jälkeen.
Hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää kehittämishankkeiden kohdentamisessa erityisesti osatyökykyisten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämisessä. Tässä työssä tarvitaan laajaa yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Esiselvityshanke on osaltaan lisännyt tietoisuutta tästä asiasta ja tukenut myös Lapin maakunnan tietoisuutta sosiaalisesti kestävän talouden mallista. Hankkeen tulokset tukevat myös TEM:in strategiaa yhteiskunnallisen yritystoiminnan edistämisestä ja käynnistettyä osaamiskeskustoimintaa.