|
|
|
Hankekoodi: S21769
Hankkeen nimi: Palvelumuotoilun monialainen maisteriohjelma PAMA
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 0292800-5
Jakeluosoite: Yliopistonkatu 8
Puhelinnumero: 016 341 341
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: https://www.ulapland.fi/FI
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Satu Miettinen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Dekaani, Taiteiden tiedekunta
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: satu.miettinen(at)ulapland.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-4844367
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Palvelumuotoilun maisteriohjelmahanke (1.9.2019-31.12.2022) lisää kilpailukykyä Pohjois-Suomen elinkeinoelämään tuottamalla arvokasta uutta palvelumuotoilun osaamispääomaa yksilöllisten tutkintopolkujen ja henkilökohtaisen valmennuksen mallien kehittämisen kautta. Tämä vastaa sekä alueelliseen että kansalliseen tarpeeseen tuottaa uudenlaista osaamista kasvavan palveluteollisuuden tarpeisiin sekä yksityiselle että julkiselle sektorille.
Maisteriohjelmahanke vastaa alueen älykkään erikoistumisen tavoitteisiin sekä kehittää kulttuurialojen yrityselämätarpeisiin pohjautuvan koulutuksen laatua ja tarjontaa. Koulutus parantaa myös opintojen saavutettavuutta mahdollistamalla ja kehittämällä etäopiskelua. Hanke edistää työllisyyttä kouluttaen uusia palvelumuotoilun ammattilaisia paikallisiin, alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin työvoiman tarpeisiin erityisesti matkailun, älykkään osaamisen ja teollisten palveluiden alueelle. Hanke tukee kestävän kehityksen periaatteita ja kehittää alueen kiertotalousosaamista. Hanke edistää myös sukupuolten välistä tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta.
Palvelumuotoilun maisteriohjelma on kolmivuotinen hanke, jonka toteutuksesta vastaa Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta. Hankkeen toimialue on ylimaakunnallinen ja sen osatoteuttajana toimii Kajaanin ammattikorkeakoulu. Maisteriohjelman laajuus on 120 op ja sitä kehitetään aktiivisen seurannan ja arvioinnin keinoin. Hankkeen aikana toteutetaan yksi kaksivuotinen maisteriohjelma, jossa opiskelee kaksi ryhmää: yksi Rovaniemellä ja yksi Kajaanissa. Hankkeen tavoitteena on kouluttaa 40 palvelumuotoilun maisteria sekä tarjota alueen yrityksille ja muille kiinnostuneille palvelumuotoilun avainosaamista avoimien luentojen, yrityksissä tapahtuvan monimuoto-opiskelun ja palvelumuotoilun “mestariluokka” MOOC (massive open online course) kurssin avulla.
Mestariluokka antaa erityisiä palvelumuotoilun taitoja osallistujille. MOOC avaa palvelumuotoilun opintojen
suorittamisen mahdollisuuden myös muille kiinnostuneille, mikä on vielä ylimaakunnallisesti ainutlaatuista. Yritykset ovat sitoutuneet hankkeeseen tarjoamalla työharjoittelupaikkoja, kehittämistapauksia opintojaksoille sekä myöntämällä työntekijöilleen mahdollisuuden suorittaa osa opinnoista työn lomassa.
Maisteriohjelma pyrkii vastaamaan Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan elinkeinotoiminnan, teollisuuden ja matkailun yritysten tarpeeseen työllistää tai uudelleen kouluttaa työntekijöitänsä rakennemuutosaloilla.
Maisteriohjelman sisällöt koostuvat muotoilun, projektisuunnittelun ja soveltavan tutkimuksen menetelmäopinnoista sekä yrityksissä toteutettavista palvelumuotoilun projektiopinnoista. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä alueen yritysten kanssa. Koulutus järjestetään yhteistoiminnallisen ja työelämälähtöisen projektiopiskelun sekä monimuoto- opetuksen keinoin, tiiviissä yhteistyössä pohjoisten teollisuuden ja matkailun toimijoiden sekä alueellisten ja vahvasti sitoutuneiden elämyspalveluiden tuottajien kanssa.
Kainuulaisten ja lappilaisten yritysten henkilöstö on pääkohderyhmä. Tavoiteltava erityinen kohderyhmä ovat rakennemuutosalojen työntekijät, joille lisäkoulutus mahdollistaisi uutta osaamispääomaa ja työmahdollisuuksia. Hankkeen markkinointia kohdistetaan erityisesti rakennemuutostoimialojen työntekijöihin. Maisteriohjelma on avoin kaikille kelpoisille hakijoille, joilla on soveltuva amk- tai kanditaatin tutkinto. Tavoitteena on hyväksyä mahdollisimman monialaisia hakijoita. Poikkeuksena MOOC-opinnot, jotka ovat avoimia aivan kaikille. Kurssi tulee olemaan avoin digitaalisessa muodossa Lapin yliopiston Moodle ympäristössä.
Lapin yliopistosta on valmistunut palvelumuotoilun osaajia esimerkiksi Koneelle, Polar Electrolle, Kalevaan ja muihin alan pieniin-, keskikokoisiin- ja suuriin yrityksiin. Hanke vastaa kentän tarpeeseen kouluttaa alueelle palvelumuotoilijoita. Lapin yliopiston Taiteiden tiedekunta on tarjonnut palvelumuotoilun sivuainekokonaisuutta 25 op jo viiden vuoden ajan. Tämä sivuainekokonaisuus on ollut erittäin suosittu ja sitä toteuttaa 12 eri koulutusorganisaatiota valtakunnallisesti. Pohjoisessa sivuainekokonaisuutta on suoritettu laajasti ja maisteriohjelma mahdollistaa tutkintopolun sivuaineen suorittaneille kelpoisille hakijoille. Palvelumuotoilun koulutus on ollut erityisen suosittua myös Oulun alueella, jossa on jo aikaisemmin muuntokoulutettu teollisuuden osaajia palvelumuotoiluun (Nokia Oyj ja Microsoft -koulutukset). Hanke mahdollistaa näitä aiempia koulutuksia käyneille mahdollisuuden tutkintokoulutukseen,jossa voidaan tunnistaa aiempaa osaamista.
Hankkeen kohderyhmä ovat myös hankkeeseen osallistuvat opettajat, opetuksen tukipalvelut ja opinto-ohjaajat. He kehittävät hankkeessa opetuksen sisältöjä ja uusia toimintamalleja.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat erilaiset palvelumuotoilusta kiinnostuneet yritykset, organisaatiot ja sidosryhmät sekä tavalliset kansalaiset, jotka hyötyvät hankkeen tuottamasta sisällöstä ja oppimateriaalista. Koulutuksella on kaksi selkeää välillistä kohderyhmää: Kemi-Tornio-Oulu alueen teollisuusklusteri, jossa kaivataan palvelumuotoilun osaajia. Tätä klusteria täydentävät yksittäiset yritykset Rovaniemellä, Kainuussa, Posiolla, Ranualla ja Oulussa. Sekä Pohjois-Suomen matkailutoimijoiden klusteri, jonka osaamistarve on kasvusuunnassa. Hankkeessa kehitetään yhteistyömalleja ja toimintatapoja, jotka kehittävät yritysten osaamista.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 346 040
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 334 985
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 432 551
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 418 732
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi, Kainuu
Seutukunnat: Rovaniemen, Kemi-Tornion, Oulun, Kajaanin
Kunnat: Ranua, Rovaniemi, Tornio, Oulu, Kajaani, Kemi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 25
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 34
Suunniteltu: 120
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 7 |
| Palvelumuotoilun avulla voidaan kehittää parempia ratkaisuja esimerkiksi jätteiden vähentämiselle sekä päästöjen pienentämiselle muun muassa kierto- ja jakamistalouden avulla. Myös lisäämällä tuotteiden yhteiskäyttäjyyttä asiakkaiden kesken voidaan kehittää palveluita, jotka vähentävät ostamistarpeita, kuten esimerkiksi kaupunkipyörien tai yhteiskyyditysten avulla. Hankkeen ekologisuutta lisää myös se, että maisteriohjelma järjestetään digitaalisena. Tämä vähentää opiskelijoiden tarvetta matkustaa opintojen vuoksi. Myös markkinointimateriaaleissa ja julkaisuissa pyritään suosimaan digitaalisia versioita. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 5 |
| Erilaisten palveluiden kautta, kuten liikkuvuussuunnittelulla ja tulevaisuuden autonomisella autoilulla, voidaan suoraan pienentää hiilidioksidipäästöjä, jotka ovat ilmastonmuutoksen suurimpia tekijöitä. Jakamistalous ja palvelumuotoilu ovat asian edistämisen ytimessä. Tarkoituksemme on kouluttaa alan osaajia. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 4 |
| Hanke edistää vastuullisten matkailupalveluiden suunnittelua. Esimerkiksi Lapin matkailun ytimessä ja turistien houkuttimena toimii alueen ainutlaatuinen kasvillisuus ja luonto. Yliopistossa onkin tehty paljon tutkimusta vastuullisesta turismista, siihen liittyvistä palveluista sekä eläinten hyvinvoinnista. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 3 |
| Kestävä kehitys on yksi hankkeeseen osallistuvien yritysten perusarvo. Tämä voi olla aiheena muun muassa opiskelijoiden ryhmätöissä tai graduissa, mikä voi kehittää uusia näkemyksiä ja tietämystä liittyen kasvihuonekaasujen vähentämiseen sekä alueen vesistöjen ja maaperän suojeluun yritystoiminnassa. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei vaikusta | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 1 |
| Palveluilla voidaan vähentää jätteiden määrää tai kerätä kiertotalouden kautta hyötyjätettä. Hankkeen toiminnoissa huomioidaan kestävän kehityksen periaatteet. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 1 |
| Strategisella suunnittelulla voidaan edistää palveluiden kautta kierto- ja jakamistaloutta. Tässä suositaan erityisesti uusiutuvien energialähteiden käyttöä. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 1 | 5 |
| Hanke pyrkii erityisesti edistämään paikallisen elinkeinon kehittämistä vahvalla yritysyhteistyöllä hankkeessa sekä hankkeessa tehtävillä yritysyhteistyömuodoilla esim. yritysten palveluiden kehittämistapaukset. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 10 |
| Palvelumuotoilun maisteriohjelman keskiössä ovat aineettomien tuotteiden ja erityisesti palveluiden kehittäminen. Palvelut voivat olla aineettomia tuotteita. Erityisesti matkailussa voidaan kehittää ja synnyttää aineettomia palveluita, jotka voidaan tuotteistaa. Usein palvelu on tuotteen ja palvelun yhtymä eli “product service system” (PSS). | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 2 | 5 |
| Hankkeeseen osallistuvista yrityksistä osa voi olla myös liikkumisen palveluita. Lisäksi opiskelijatyöt saattavat keskittyä tähän tematiikkaan. Lapin yliopiston Teollisen muotoilun laitos on ollut mukana esim. Need for Speed (N4S) hankkeessa, jossa keskityttiin parempaan liikkuvuuteen. Artctic Truck Platooning Challenge, ATPC-hankkeessa rekka-autojen logistiikka oli keskiössä, ja hankkeelle ollaa hakemassa jatkorahoitusta. Maisteriopiskelijat voivat palvelumuotoilla näitä konsepteja, mistä voi tulla myös opiskelijoiden yritysprojekti osana opintoja. Pohjaset Oy, kemiläinen logistiikan yritys, on osoittanut kiinnostuksensa tuottaa projekteja kursseille sekä tarjota työharjoittelupaikkoja opiskelijoille | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 0 | 2 |
| Hanke edistää hyvinvointia mm. tuottamalla mahdollisesti työpaikkoja ja uutta osaamista pohjoisiin muuttotappiokuntiin sekä kehittämällä yritystoimintaa asiakaslähtöisemmäksi ja kestävämmäksi. Palvelumuotoilun keskiössä on hyvä työntekijä ja työnantajakokemus. Hankkeessa pyritään edistämään hyvinvointia lisäävien palveluiden suunnittelua. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 5 |
| Palvelumuotoilu on strategista suunnittelua ja tasa-arvon edistämistä voidaan parantaa ottamalla se palvelun keskipisteeksi. Lapin yliopisto on ollut mukana hankkeissa, joissa tasa-arvoa on edistetty palvelumuotoilun osaamisen kautta. Esim. Voitto-hankkeessa edistetään ennaltaehkäiseviä palveluita keski-ikäisten miesten syrjäytymisen vähentämiseksi. Hanke pyrkii vähentämään sukupuolittuneita rakenteita, jotka näkyvät muun muassa miesten syrjäytymisen lisääntymisessä tai sosiaalialan naisvaltaisuudessa Hanke kiinnittää erityistä huomiota miesopiskelijoiden määrän lisäämiseen ja siten sukupuolisen tasa-arvon edistämiseen. Heidän osuus on ollut odotettua pienempi palvelumuotoilun avoimen yliopiston kursseilla | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 4 |
| Hankkeessa ja sen opiskelijaprojekteissa kiinnitetään huomiota siihen, että ne edistävät niin kulttuurista kuin yhteiskunnallista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Lapin yliopiston strategisia kärkiä ovat kestävä kehitys, oikeus ja oikeudenmukaisuus ja ne toimivat myös hankkeen ohjenuorina. | ||
| Kulttuuriympäristö | 1 | 3 |
| Hankkeessa opintaan kulttuurisesti kestävän kehityksen mukaista toimintaa ja kehitetään konsepteja, jota arvostavat ja tukevat paikallista kulttuuriympäristöä. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 1 |
| Hankkeen eri vaiheissa pyrimme huomioimaan kestävän kehityksen periaatteet. | ||
Palvelumuotoilun monialainen maisteriohjelmahanke (1.9.2019-31.12.2022) on lisännyt kilpailukykyä Pohjois-Suomen elinkeinoelämään tuottamalla arvokasta uutta palvelumuotoilun osaamispääomaa yritysyhteistyön ja koulutuksen kautta. Palvelumuotoilun maisteriohjelma oli 3,5 vuotta kestänyt hanke, jonka toteutuksesta vastasi Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta. Hankkeen toimialue oli ylimaakunnallinen ja osatoteuttajana toimi Kajaanin ammattikorkeakoulu. Hankkeen alussa suunniteltiin Rovaniemen ja Kajaanin ryhmän intensiivitapaamisia alueellisesti, mutta COVID-19 pandemia vaikutti siten, että maisteriohjelmassa aloittaneet kaksi ryhmää toimivat yhtenä ryhmänä etäopetuksessa. Hankkeessa on pyritty kuitenkin huomioimaan alueellisuutta yritysyhteistyössä.
Maisteriohjelmaa on kehitetty vastaamaan yrityksien tarpeisiin kohdealueella ja tätä varten hankkeen alussa toteutettiin 15 haastattelua Lapin ja Kainuun alueen yrityksille, joissa kysyttiin heidän tarpeitaan ja kiinnostustaan palvelumuotoilua kohtaan. Haastatteluiden aikana pyrittiin myös mainostamaan alkavaa maisteriohjelmaa, jotta saataisiin mahdollisimman monia hakijoita alueen yrityksistä.
Hankkeen opinto-opas suunniteltiin vastaamaan alueen yrityksien tarpeita ja syventävien projektikurssien (10 op) päänäkökulmat ovat olleet tarinallinen palvelumuotoilu, digitaalinen palvelumuotoilu, tilallinen palvelumuotoilu sekä strateginen palvelumuotoilu. Tarinallinen palvelumuotoilu pyrki vastaamaan erityisesti matkailuyrityksien kehittämiseen, digitaalinen palvelumuotoilu koettiin olennaiseksi muuttuvassa maailmassa palveluiden liittyessä yhä useammin digitaalisiin sovelluksiin tai digitaalisuuden kautta saatavaan lisäarvoon palveluissa, tilallinen palvelumuotoilu koettiin tärkeänä Kainuun alueen haastatteluissa sekä strateginen palvelumuotoilu koettiin vaikuttavaksi yrityksille. Yritysyhteistyö on toteutunut hankkeessa suunnitellusti. Hankkeen syventävissä projektikursseilla on ollut koko hankkeen aikana yhteensä 49 yritystä tai yhdistystä, joista 18 on Kainuusta, 13 Lapista ja 8 Pohjois-Pohjanmaalta. Mukana on 3 muualta Suomesta, 6 kansallista yritystä ja 1 monikansallinen yritys.
Maisteriohjelma markkinoitiin vahvasti Kainuun ja Lapin alueella erilaisissa tapahtumissa sekä sosiaalisen median kautta. Koulutukseen haki 167 hlö ja valintakokeisiin pyydettiin 76 hakijaa. Maisteriohjelmaan valittiin 45 hlö, joista 23 Rovaniemen ryhmään ja 22 Kajaanin ryhmään. Valituista hakijoista 80 % oli Pohjois-Suomesta. Valituista opiskelijoista 12 oli Lapista, 6 Kainuusta, 18 Pohjois-Pohjanmaalta ja 9 muualta Suomesta.
Hankkeen vaikutus etäopiskelun kehittämisessä on jäänyt pienempään rooliin, sillä hankkeen koulutuksen alkaessa alkoi myös COVID-19 pandemia, joka vaikutti kaikkien koulutuksien siirtymiseen etäopiskeluun ja niiden työkalujen kehittämiseen. Hanke oli mukana kehittämässä etäopiskelua ja pystyi tarjoamaan mahdollisuuden osallistua koulutukseen myös pitkien välimatkojen päästä. Hankkeessa julkaistiin palvelumuotoilun etä- ja monimuoto-oppimisen malleja käsittelevä artikkeli “Miettinen, S., Salo, P., Pyrstöjärvi, P., Korpikoski, K. ja Alhonsuo, M. (2022. Digital Learning Experiences for Creating Solutions for Adaptation” Cumulus Detroit kansainvälisessä muotoilukoulutuksen konferenssissa marraskuussa 2022.
Palvelumuotoilun maisteriohjelmaa on kehitetty aktiivisen seurannan ja saadun palautteen kautta. Hankkeen aikana on huomattu, että opiskelijoilla on tarvetta esimerkiksi visualisoinnin opintoihin sekä portfoliokurssille, jotka on lisätty opinto-oppaaseen toisena vuotena.
Hankkeessa on valmistunut 20.2.2023 mennessä 12 opiskelijaa. Opiskelijoista 27 on opinnoissaan gadua vaille valmiita, 3 opiskelijaa on puolessa välissä opintoja ja 2 ei ole jatkanut opintojaan. Valmistuneista 6 on Kainuusta ja 3 Lapista
Koulutus on vastannut yrityselämän tarpeisiin vahvan yritysyhteistyön kautta sekä tarjoamalla alueen yrityksille palvelumuotoilun asiantuntijuutta avoimien seminaarien kautta. Yritysyhteistyötä on toteutettu hankkeen 10 op syventävien projektikurssien kautta, joissa opiskelijaryhmä on päässyt tutustumaan erilaisten yrityksien toimintaan ja heidän palveluihinsa palvelumuotoilun näkökulmasta.
Hankkeessa on mahdollistettu opiskelijoille ja yrityksille osallistua avoimiin palvelumuotoilun seminaareihin, jotka pandemian aikana muuttuivat webinaareiksi. Hankkeessa on toteutettu 7 avointa palvelumuotoilun webinaaria. Kaikkiaan webinaareissa on ollut yhteensä 784 osallistujaa.
Hankkeessa toteutettiin hankkeen viimeisenä vuotena suunniteltu benchmarkingmatka Piilaaksoon, jossa tutustuttiin palvelumuotoiluun kansainvälisellä tasolla. Benchmarkingmatkan ohjelmaan kuului tapaamisia sekä yritysten muotoiluosaajien että oppilaitosten asiantuntijoiden kanssa. Vierailun tavoitteena oli ymmärtää muotoilun ja muotoiluajattelun nykyhetken tilaa (esim. koronapandemian ja muiden globaalin tason muutosten jälkeen) korkeakouluissa ja organisaatioissa sekä sitä, mitä eroja palvelumuotoilun, muotoiluajattelun / muotoilun suhteen ilmenee Yhdysvaltojen ja Euroopan, erityisesti Suomen, välillä.
Benchmarkingmatkan tuloksia vietiin opiskelijoille ja yrityksille kaikille avoimessa webinaarissa. Webinaarin jälkeen järjestettiin työpaja Kainuun yrityksille. Liiketoiminnan kehittäminen palvelumuotoilun avulla -työpaja järjestettiin “Kajaanin ammattikorkeakoululla 1.12.2022. Se suunnattiin erityisesti Kainuun alueen yrityksiin ja organisaatioihin. Työpajan fasilitaattori kilpailutettiin ja sen järjesti Fraktio Oy. Työpaja toteutettiin hybridimallilla, jossa työpajan fasilitaattori oli paikan päällä Kajaanissa ja osallistujille mahdollistettiin osallistuminen paikan päällä tai verkossa. Paikan päällä työpajaani osallistui 6 henkilöä, verkossa 5 henkilöä.
Ilmoittautumislomakkeella kysyttiin osallistujien ennakkotietoja palvelumuotoilusta ja toiveita työpajan sisällöstä. Näiden tietojen perusteella työpaja toteutettiin käytännönläheisesti ryhmäharjoituksilla, jolloin osallistujat saivat konkreettisia oppeja menetelmien käyttämiseen. Työpajassa esiteltiin myös Lapin yliopiston Bechmarkmatkan antia videotervehdyksenä.
Kaikille avoin Johdatus palvelumuotoiluun 2 op verkkokurssi MOOC on julkaistu kaikille avoimena ja ilmaisena verkkokurssina. 31.12.2022 mennessä kurssille on rekisteröitynyt 5253 opiskelijaa ja 1933 sertifikaattia on myönnetty 30.9.2020 – 20.2.2023 välisenä aikana.