Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21772

Hankkeen nimi: Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 30.6.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3D

Puhelinnumero: 040 834 4217

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maisa Kantanen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maisa.kantanen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 56 97 899

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeen yleistavoitteena on edistää nuorten työelämävalmiuksia ja yrittäjyyttä kehittämällä työelämätaitoja, yrittäjyystietoa ja –kokemuksia ja sitä kautta tukea nuorten siirtymisiä jatkokoulutukseen, työelämään tai yrittäjyyteen. Yrittäjyyskasvatuksen avulla edistetään opiskelijoiden laaja-alaista yrittäjyysosaamista. Hankkeen toimenpiteillä edistetään opiskelijoiden osaamista ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksia nyt ja tulevaisuudessa. Yrittäjyyskasvatuksen avulla kehitetään uudenlaisia ratkaisuja alueen elinvoimaisuuden edistämiseen yhdessä nuorten kanssa ja pyritään ennakoimaan tulevaisuuden työelämän vaatimuksia. Näin saadaan kehitettyä yrittäjyyttä edistäviä ratkaisuja ja vastattua tulevaisuuden työelämän tarpeisiin. Jo olemassa oleviin toimenpiteisiin saadaan lisäarvoa vahvalla alueellisella verkostolla, jolloin voidaan hyväksi todetut mallit siirtää muokattuina versioina muiden alueen kuntien käyttöön tai ottaa niistä toimivat osat, joista luodaan omat erilliset mallit. Alueellisen yhteistyön lisääminen ja vahvan verkoston muodostaminen yrittäjyyskasvatuksen teemassa on yksi hankkeen päätavoitteista. Hanketta toteutetaan YES Etelä-Savo brändin alla, jolloin hankkeelle saadaan valtakunnallista näkyvyyttä osana YES-verkostoa ja tukea toimintaan myös valtakunnallisen verkoston kautta.

Tässä hankkeessa on 2 konkreettista päätavoitetta. 1) Yrittäjyyskasvatuksen polun rakentaminen kaikkiin alueen kuntiin. Polku voi sisältää jo olemassaolevia malleja ja uusia hankkeessa kehitettäviä osia ja malleja. Kuntien polut voivat kaikki olla omanlaisiaan, mutta sisältävät mahdollisesti samankaltaisia tai jopa yhteisiä osia. Näistä kaikista poluista muodostuu Etelä-Savon laajuinen yrittäjyyskasvatuksen polku. 2) Hanketoimijoiden muodostama vahva alueellinen yrittäjyyskasvatusverkosto, joka pyritään laajentamaan kaikkiin Etelä-Savon alueen kuntiin. Verkostossa on tavoite päästä pois johdetusta verkostosta ensin ohjattuun verkostoon, jossa tietoa ja osaamista luodaan yhdessä ja ohjatusti ja lopulta hankkeen päättyessä itseohjautuvaan verkostoon, jossa tietoa ja osaamista luodaan yhdessä itseorganisoituen.

WP 1: YRITTÄJYYSKASVATUSKOKEILUT YHDESSÄ NUORTEN JA YRITYSTEN KANSSA
WP 2: ”YRITTÄMÄÄN OPPII YRITTÄMÄLLÄ” - YRITTÄJYYDEN TOIMENPITEET OPISKELIJOILLE
WP 3: OPETTAJIEN KOULUTUS
WP 4: YRITTÄJYYSKASVATUKSEN EHJÄN POLUN LUOMINEN JA MALLINNUS

Hankkeessa saavutetaan konkreettisia tuloksia alueen toisen asteen oppilaitosten yrittäjyyskasvatuksen ja sitä kautta työelämä- ja yrittäjyysosaamisen kehittämisessä.
WP 1: Yrittäjyyskasvatuskokeilut yhdessä nuorten ja yritysten kanssa. Hankkeen vaikutuksesta alueen toisen asteen opiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysosaaminen ja positiivinen asenne kasvavat ja yhteydet alueen yrityselämään tiivistyvät. Kokeilut tuovat positiviista virettä alueelle ja lisäävät nuorten mahdollisuutta löytää oma juttunsa. Tähän työpakettiin kuuluvia kokeiluja järjestetään hankkeen aikana vähintään 35 kappaletta.
WP 2: "Yrittämään oppii yrittämällä" - yrittäjyyden toimenpiteet opiskelijoille. Hankkeen vaikutuksesta alueen toisen asteen opiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysosaaminen ja positiivinen asenne kasvavat lyhyellä aikavälillä. Kokeilut tuovat positiviista virettä alueelle ja lisäävät nuorten kiinnostusta omaan yrittäjyyteen. Tähän työpakettiin kuuluvia toimenpidekokonaisuuksia järjestetään hankkeen aikana vähintään 10 kappaletta.
WP 3: Opettajien koulutus - Opettajien yrittäjyyskasvatusosaaminen lisääntyy ja yhteistyö eri kouluasteiden ja kuntien välillä kasvaa samoin kuin yhteydet alueen elinkeinoelämään.
WP 4: Yrittäjyyskasvatuksen ehjän polun luominen ja mallinnus. Hankkeen tuloksena luodaan Etelä-Savon yrittäjyyskasvatuksen polku ja alueen kuntien omat yrittäjyyskasvatuksen polut. Polku on kirjallinen ja mahdollisesti myös muulla tavalla kuvattavissa oleva toimintasuunnitelma siitä, miten yrittäjyyskasvatusta toteutetaan Etelä-Savossa ja sen eri kunnissa. Hankkeessa toteutetaan erilaisia toimintamalleja, joista syntyy uusia palveluita/tuotteita ja hyviä käytänteitä. Polkujen osat ovat testattuja ja toimiviksi todettuja ja jäävät elämään hankkeen jälkeen. Hankkeen tuloksena syntyvistä toimintamalleista yksi merkittävä on vahva alueellinen yrittäjyyskasvatuksen toimijaverkosto, johon kaikki alueen kunnat osallistuvat. Verkosto jatkaa toimintaa myös hankkeen päättymisen jälkeen.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinainen kohderyhmä on alueen toisen asteen opiskelijat (lukio ja ammatillinen koulutus) ja kaikkien kouluasteiden opettajat. Kohderyhmänä ovat myös korkea-asteen opiskelijat.

Hankkeen osatoteuttajanakin toimivat kohderyhmät ovat Esedun, SAMIedun ja Pieksämäen Seurakuntaopiston opiskelijat ja opettajat. Tärkeitä kohderyhmiä ovat Mikkelin lukioiden, Joroisten, Kangasniemen, Sulkavan, Pieksämäen ja Juvan lukion opiskelijat ja kaikki kuntien opettajat.

Jo hakuvaiheessa kohderyhmäksi ovat lisäksi ilmaisseet kiinnostuksensa Mäntyharjun ja Rantasalmen lukiot, jotka jäivät kuitenkin ostopalveluista ulkopuolelle. Näiden kuntien kanssa tehdään yhteistyösopimus hankkeen alkaessa ja mietitään, mitä toimenpiteet konkreettisesti opiskelijoiden ja opettajien osalta tarkoittavat. Myös muiden alueiden lukioiden tai kuntien (Savonlinna ja Heinävesi) on mahdollista vielä tulla mukaan hankkeen toimintaan kohderyhmäksi heidän niin halutessaan hankkeen aikana.

Lisäksi kohderyhmänä ovat myös niiden Etelä-Savon kuntien opettajat, joissa ei ole lukiota eli Puumalan, Hirvensalmen, Pertunmaan ja Enonkosken opettajat ja myös näihin kuntiin tehdään yrittäjyyskasvatuksen ehjä polku perusasteen osalta. Näistä kunnista kaikki neljä ovat vahvistaneet olevansa mukana hankkeessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Välilliset kohderyhmät muodostuvat pääsääntöisesti alueen yrityksistä, järjestöistä ja muista elinkeinoelämän toimijoista. Yritysten suuntaan markkinointiyhteistyötä tehdään Etelä-Savon yrittäjien ja Etelä-Savon kauppakamarin kanssa ja lisäksi hyödynnetään mahdollisia muita alueellisia ”pienyrittäjäyhteisöjä” kuten esim. HUB Mikkeli.

Muita toimenpiteisiin mahdollisesti osallistuvia voivat olla perusasteen oppilaat toisen asteen opiskelijoiden järjestämien tapahtumien kohdejoukkona.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 560 996

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 543 783

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 747 992

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 725 759

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Mäntyharju, Hirvensalmi, Pertunmaa, Rantasalmi, Pieksämäki, Kangasniemi, Puumala, Enonkoski, Mikkeli, Sulkava, Joroinen, Savonlinna, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 75

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 73

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 500

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Suunnittelussa on huomioitu sukupuolen vaikutusta hankkeen toteutuksessa ja toimintaympäristössä ja todettu, että toimenpiteet on suunnattu yhtäläisesti sekä tytöille/naisille kuin pojille/miehille. Toimenpiteillä pyritään innostamaan molemia sukupuolia tasavertaisesti työelämävalmiuksien ja yrittäjyysosaamisen kehittämiseen. Koulutuksen piirissä toisella asteella tyttöjä ja poikia on jokseenkin saman verran, toki alakohtaisia eroja on. Opiskelijoiden osalta osallistujien sukupuolijakauman odotetaan menevän aikalailla tasan. Opetus- ja ohjaushenkilöissä naisia on miehiä enemmän ja aiemman hankekokemuksen perusteella naisten osallistumisaktiivisuus on yleensä suurempaa. Hankkeessa pyritään kiinnittämään huomiota tähän ja kannustamaan sukupuolesta riippumatta oman osaamisen kehittämiseen.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteet ovat yhtälailla avoimia molemmille sukupuolille ja toimenpiteillä pyritään innostamaan molempia sukupuolia tasavertaisesti työelämävalmiuksien ja yrittäjyysosaamisen kehittämisessä. Toimintamalleilla ei katsota olevan merkitystä sukupuolten tasa-arvon kannalta. Opetus- ja ohjaushenkilöissä naisia on miehiä enemmän ja aiemman hankekokemuksen perusteella myös naisten osallistumisaktiivisuus on yleensä suurempaa. Hankkeessa pyritään kiinnittämään huomiota tähän ja kannustamaan sukupuolesta riippumatta oman osaamisen kehittämiseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia luonnonvarojen käytön kestävyyteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei välittömiä tai välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentämiseen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia pinta- ja pohjavesiin, maaperään tai ilmaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia materiaaleihin tai jätteisiin.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 7
Väliton vaikutus paikallisen elinkeinorakenteen kestävään kehittämiseen ei ole välttämättä kovin suurta, mutta välillsesti elinkeinorakenteen monipuolistaminen on yrittäjyyskasvatuksen vahvistuessa ja nuorten ideoiden realisoituessa mahdollista. Toimenpiteitä tehdään yhdessä paikallisten yritysten kanssa, jolloin nuoret pääsevät hyödyntämään paikallisia resursseja ja luomaan mahdollisesti uusia palveluita tai tuotteita alueelle nyt tai tulevaisuudessa hyödyntäen jokaisen kunnan omia resursseja.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 7
Aineettomia tuotteita ja palveluita kehitetään hankkeessa nimenomaan yrittäjyyskasvatukseen ja sitä kautta alueen elinvoimaisuuden kehittämiseen liittyen. Nämä palvelut lisäävät nuorten työelämä- ja yrittäjyysosaamista. Nuorten ideat voivat tuottaa nyt tai tulevaisuudessa myös uutta palveluliiketoimintaa tai tukea nykyisten paikallisten yritysten aineettomia tuotteita tai palveluita. Toimenpiteitä tehdään yhdessä paikallisten yritysten kanssa.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia liikkumiseen tai logistiikkaan.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 5 6
Yrittäjyyskasvatuksen toimenpiteillä on sekä välitöntä että välillistä vaikutusta alueen nuorten ja opiskelijoiden hyvinvoinnin edistämiseen. Hankkeella pyritään vaikuttamaan erityisesti osallisuuteen ja osallistumiseen eri toimenpiteissä. Luovuuden toteuttamista pyritään edesauttamaan toimenpiteissä yhdessä alueen yritysten kanssa. Nuoren tai opiskelijan oman jutun tai omien mielenkiinnon kohteiden löytäminen voi vaikuttaa hyvinvointiin sekä harrastusten tai työllistymisen kautta joko kesätöihin tai opintojen jälkeen täyspäiväisesti. Myös yrittäjyys on yksi mahdollinen tulevaisuuden polku.
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Hankkeen toimenpiteet on yhtälailla molemmille sukupuolille ja tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Hankkeen toimenpiteissä pyritään neutraaliuteen yhteiskunnallisen ja kulttuurisen yhdenvertaisuuden osalta ja sen edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä vaikutuksia kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
Hankkeella ei ole välittömiä tai välillisiä ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Yrittäjyyskasvatuksella elinvoimaa Etelä-Savoon -hankkeen yleistavoitteena oli edistää nuorten työelämävalmiuksia ja yrittäjyyttä kehittämällä työelämätaitoja, yrittäjyystietoa ja –kokemuksia ja sitä kautta tukea nuorten siirtymisiä jatkokoulutukseen, työelämään tai yrittäjyyteen. Hankkeessa edistettiin yrittäjyyskasvatuksen avulla opiskelijoiden laaja-alaista yrittäjyysosaamista. Toimenpiteet lisäsivät opiskelijoiden osaamista ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksia nyt ja tulevaisuudessa. Hanke toteutettiin YES Etelä-Savo brändin alla.

Hankkeessa oli kaksi konkreettista päätavoitetta. 1) Yrittäjyyskasvatuksen polun rakentaminen kaikkiin alueen kuntiin, joista muodostui Etelä-Savon laajuinen yrittäjyyskasvatuksen polku. Yrittäjyyskasvatuksen polku rakennettiin Mikkeliin, Savonlinnaan, Pieksämäelle, Juvalle, Kangasniemelle, Sulkavalle, Joroisiin ja Enonkoskelle. Lisäksi osallistuimme Puumalan kunnan polkuprosessiin. Muutama kunta jäi pois polkutyöskentelystä aikataulu- ja resurssipaineisiin vedoten (Mäntyharju, Rantasalmi, Hirvensalmi ja Pertunmaa). Haastattelujen avulla myös heidän näkemyksensä saatiin mukaan yhteiseen maakunnan yrittäjyyskasvatuspolkuun. Polut julkaistiin julkaisussa ”Etelä-Savon näköinen yrittäjyyskasvatus”.

2) Hanketoimijoiden muodostama vahva alueellinen yrittäjyyskasvatusverkosto, joka pyrittiin laajentamaan kaikkiin Etelä-Savon alueen kuntiin. Parhaiten verkostoajatus toteutui hankkeen projektiryhmän työskentelyssä, jossa koronapandemiasta huolimatta tavattiin verkossa tai hybridisti kuukausittain koko hankkeen ajan. Kaupunkien toimivat yrittäjyyskasvatusverkostot syntyivät Pieksämäelle ja Savonlinnaan. Koko Etelä-Savon laajuiseen yhteistyöhön perustettiin uusi facebook ryhmä YES Etelä-Savo – Yrittäjyyskasvatus Etelä-Savossa, johon kaikkien toimijoiden on mahdollista jakaa omia hyviä käytäntöjään yrittäjyyskasvatuksesta, etsiä tukea tai uusia avauksia yhteistyöhön.

Hankkeessa konkreettiset tulokset työpaketeittain ovat seuraavat:
WP 1: Yrittäjyyskasvatuskokeilut yhdessä nuorten ja yritysten kanssa. Toimenpiteitä toteutui hankkeen aikana 39 kpl (tavoite 35). Hankkeen vaikutuksesta alueen toisen asteen opiskelijoiden työelämä- ja yrittäjyysosaaminen ja positiivinen asenne kasvoivat ja he saivat uusia yhteyksiä alueen yritys- ja työelämään.
WP 2: "Yrittämään oppii yrittämällä" - yrittäjyyden toimenpiteet opiskelijoille. Toimenpiteitä toteutui 33 kpl (tavoite 10). Yrittäjyyden käytännön toimenpiteet herättivät toteuttajissa arvioitua enemmän kiinnostusta erityisesti ammatillisella toisella asteella. Opiskelijat saivat kokemusta joko oman yrityksen perustamisesta tai pyörittämisestä ja yrittäjyyden eri osa-alueista käytännön toiminnan kautta.
WP 3: Opettajien koulutus. Opettajien koulutuksia toteutui 23 kpl ja lisäksi hanke järjesti kaksi alueellista yrittäjyyskasvatuksen foorumia, joista toinen oli hankkeen loppuseminaari. Koulutukset järjestettiin pitkälti verkkokoulutuksina, mikä mahdollisti osallistumisen koko maakunnan alueelta. Koulutusten kautta opettajien yrittäjyyskasvatusosaaminen lisääntyi. Koulutukset olivat avoinna kaikille kouluasteille, jotta yhteistyö eri kouluasteiden välillä vahvistuisi.
WP 4: Yrittäjyyskasvatuksen ehjän polun luominen ja mallinnus. Hankkeen tuloksena luotiin Etelä-Savon yrittäjyyskasvatuksen polku ja alueen kuntien omat yrittäjyyskasvatuksen polut. Polut julkaistiin julkaisussa ”Etelä-Savon näköinen yrittäjyyskasvatus”, josta löytyy sekä kuvat poluista että niiden kirjalliset kuvaukset. https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-344-435-5