|
|
|
Hankekoodi: S21773
Hankkeen nimi: ToKi - toimeliaasti työhön ja kirkkaasti työuralle Humalajoen molemmin puolin
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2023
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Kiteen kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0168900-6
Jakeluosoite: Kiteentie 25
Puhelinnumero: 040 105 1000
Postinumero: 82500
Postitoimipaikka: Kitee
WWW-osoite: http://www.kitee.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tuula Korpi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallintopäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tuula.korpi(at)kitee.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0401051012
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Hallituksen työllisyyden hoidon kehittämissuuntaukset tukevat tulevaisuudessa kunnan vahvaa roolia työllisyyden edistämisessä. Työllisyyden ja yritysten kasvua tukevat julkiset palvelut tulevat osaksi kuntien työllisyys- ja elinvoimatehtäviä tammikuussa 2025. Työllisyyden edistämisen kuntapohjainen ratkaisu on eri palveluita yhteensovittava kokonaisuus. Kuntien johtama työllisyyden ekosysteemi tuo lisäarvoa uuteen työllisyyden edistämisen ratkaisuun. ToKi -hankkeen toteuttamat palvelut, kuten yksilöllinen työhönvalmennus vahvistavat tulevaisuuden työllisyydenhoidon toimintamallia.
Kiteen ja Tohmajärven kuntien työllisyyden kehitys on ollut positiivista, mutta on valtakunnan ja maakunnan kehitystä jäljessä. Hankkeen toimenpiteiden avulla pyritään vastaamaan tähän haasteeseen tarjoamalla työttömille työnhakijoille henkilökohtaista valmennusta, ohjausta, koulutusta sekä parantamalla työttömien työelämävalmiuksia. Työllistämiseen tähtäävien toimenpiteiden kautta parannetaan nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien tai työttömyyden uhan alla olevien henkilöiden työllistymistä.
Hankkeen toiminnan kautta vahvistetaan Kiteen kaupungin ja Tohmajärven kunnan sekä eri viranomaisten välistä yhteistyötä työllisyyden hoidossa. Hankkeen aikana muodostetaan yhteinen toimintamalli, joka mahdollistaa valmentajien, kuntien työllisyyskoordinaattoreiden ja muiden viranomaistahojen vahvemman yhteistyön sekä tekee toiminnasta yhä asiakaslähtöisempää.
Hankkeessa paneudutaan ennaltaehkäisevään työhön ja laaditaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa kehittämissuunnitelma nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn. Lisäksi hankkeessa panostetaan työttömyyden pitkittymisen ennaltaehkäisyyn.
Hankkeen tuloksena asiakkaat ovat saaneet ohjausta työhön ja koulutukseen hakeutumiseen ja työllistymistä on edistetty ohjaamalla palkkatukityöhön kolmannella, yksityisellä ja julkisella sektorilla. Lisäksi kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen määrä on pienentynyt ja työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta sekä pitkäaikaistyöttömien määrä ovat kääntyneet laskuun. Palvelujen saavutettavuus on parantunut ja nopeutunut.
Työ- ja elinkeinoministeriön 17.11.2020 työmarkkinaennusteen mukaan pitkäaikaistyöttömyyden ennustetaan kasvavan voimakkaasti tulevina vuosina. Taustalla vaikuttaa työttömyysjaksojen keston pidentyminen koronapandemian aikana sekä koronakeväänä työttömäksi jääneiden siirtyminen osin pitkäaikaistyöttömyyteen. ToKi -hankkeen jatkolla varmistetaan ja jalkautetaan hankesuunnitelman mukaisia toimintamalleja. Hankkeella vahvistetaan vaikuttavuutta pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon.
Hankkeen kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat ja yli 54-vuotiaat työttömät työnhakijat, vähemmistöryhmät sekä pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät. Hankkeen asiakkaiksi otetaan myös 200 päivää tai vähemmän työmarkkinatukea saaneita työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi. Hankkeessa huomioidaan myös työttömyysuhan alla olevat henkilöt.
Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat varsinaiselle kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot (kunnat, TE-hallinto, ELY-keskus, KELA, TYP, Siun sote, oppilaitokset) ja kohderyhmän potentiaaliset työllistäjät (yritykset ja yhdistykset), joilla on vahva tahtotila työllistämistoimien kehittämiseen, ja joiden osallisuutta ja osaamista työllistämistoiminnassa halutaan kasvattaa.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 704 021
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 654 485
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 880 025
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 818 105
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Keski-Karjalan
Kunnat: Tohmajärvi, Kitee
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 65
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 61
Suunniteltu: 300
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 4 | 4 |
| Hankkeen avulla kehitetään uusia sosiaalisen työllistämisen keinoja ja –väyliä. Keinot voivat liittyä mm. kierrätysliiketoimintaan, biotalouteen tai maa- ja metsätalouteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 1 |
| Hankkeessa toteutettavat työllistämistoimet voivat liittyä esimerkiksi hulevesien hallintaan liittyviin toimenpiteisiin. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 4 | 4 |
| Hankkeessa toteutettavien työllistämistoimien kautta voidaan vaikuttaa kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen esimerkiksi toimilla, jotka liittyvät vieraslajien torjuntaan, tai esimerkiksi retkeilyreittien infran parantamiseen tähtäävillä toimilla. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 4 | 4 |
| Hankkeen työllistämistoimet voivat kohdentua myös aloille, joilla edistetään vesistöjen kunnostusta ja uusiutuvan energian tuotantoa. Lisäksi hankkeessa otetaan käyttöön toimintamalleja etäkoulutuksiin ja kimppakyyteihin liittyen. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| - | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 4 |
| Kierrätys, uusiokäytön lisääminen ja huolto/korjaustoimet mahdollistavat uusia työpaikkoja myös pitkään työttömänä olleille henkilöille. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 4 | 4 |
| Maa- ja metsätaloudesta peräisin olevat uusiutuvat energialähteet ja uusiutuvan energian tuotanto voivat luoda uusia työpaikkoja myös pitkään työttömänä olleille henkilöille. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Työttömyyden vähentyminen, lisääntyneet työllistymismahdollisuudet yrityksissä, järjestöissä ja julkisella sektorilla parantavat aluetaloutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 5 | 5 |
| Hankkeen aikana pyritään kehittämään uusia palvelukonsepteja, joilla on vaikutuksia työllistymiseen, alueen elinvoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen asuinpaikkana. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 8 | 5 |
| Hankkeen toiminnan kautta pyritään ratkaisemaan työttömien liikkumiseen ja logistisiin ratkaisuihin liittyviä haasteita. Autottomuus ja puutteet julkisessa liikenteessä on tunnistettu Keski-Karjalassa työllistymisen esteiksi. Hankkeessa voidaan ratkaista ongelmia esimerkiksi järjestämällä etäosallistumismahdollisuuksia koulutuksiin, yhteiskuljetuksia, kimppakyytejä jne. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Työllistyminen ja siihen tähtäävät aktivointitoimet edistävät henkilöiden hyvinvointia, osallisuutta ja lisää motivaatiota jatkossa olla aktiivinen yhteisön jäsen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hanke pyrkii löytämään malleja ja toimintatapoja, joiden avulla voidaan ylittää perinteiset sukupuoliroolirajat ja lisätä ammatillista liikkuvuutta. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 5 | 5 |
| Työelämässä ja yhteisössä mukana olo lisää ihmisten välistä tasa-arvoa ja aktiivisuutta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 4 |
| Kulttuuriympäristön hoito voi olla yksi potentiaalinen väylä työllistämiselle, jonka kautta ylläpidetään kulttuuriympäristöjen tilaa sekä lisätään kansalaisten liikkumis- ja virkistäytymismahdollisuuksia. | ||
| Ympäristöosaaminen | 4 | 4 |
| Hankkeessa toteuttavat työllistämistoimet voivat kohdentua mm. jätehuoltoon, kierrätykseen, uusiutuvaan energiaan, joiden kautta hankkeen asiakkaiden ympäristöosaaminen kasvaa. | ||
Hankkeen tavoitteena oli luoda kuntien työllisyyspalveluihin toimintamalli, joka mahdollistaa tiiviin yhteistyön kuntien työllisyyskoordinaattoreiden, hanketyöntekijöiden ja eri viranomaisten välille, entistä asiakaslähtöisemmin. Toimintamallissa henkilöasiakas saa henkilökohtaista valmennusta, ohjausta ja koulutusta työelämävalmiuksiensa parantamiseksi. Hankkeen asiakkuus oli tarkoitettu nuorille ja muille heikossa työmarkkina-asemassa oleville (pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät, maahanmuuttajat ja muut vähemmistöryhmät, työttömyysuhan alla olevat jne). Lisäksi hankkeella haluttiin ennaltaehkäisevyyttä nuorisotyöttömyyteen laatimalla siihen toimintasuunnitelma, myös asiakastietojärjestelmälle oli tarve.
Määrälliset tavoitteet asiakastyöhön:
Hankkeen asiakastavoite oli 300 asiakasta /toteuma 231, eli 77%
Tavoitteena oli, että näistä asiakkaista 30% aloittaa tutkintoon johtavan koulutuksen tai työllistyy avoimille työmarkkinoille (=ratkaisu) /toteuma oli 44,2%
Määrälliset tavoitteet yrityksiin liittyen:
Mikroyrityksiä tavoite 25/toteuma 33
Pieniä yrityksiä tavoite 20/ toteuma 16
Keskisuuria yrityksiä tavoite 13/toteuma 5
Suuryrityksiä tavoite 7/ toteuma 7
Toteutunut asiakasjakauma:
alle 25v, 37 hlö- 16,1%
25-29v, 29 hlö - 12,6%
yli 55v, 47 hlö - 20,3%
maahanmuuttajia ja etnisiä vähemmistöjä 26,7%
yli 1000 pv työmarkkinatukea saaneita oli 19 hlöä, 8,2%
300-999 pv työmarkkinatukea saaneita oli 59 hlöä, 25,5%
yhteensä 49% asiakkaista oli ikänsä puolesta haastavassa työmarkkina-asemassa
- alle 25v nuorista ratkaisun saavutti 59,5%
- 25-29v nuorista aikuisista 56,1%
- yli 55 vuotiaista 23,4%
- maahanmuuttajista ratkaisun saavutti 33,9%
- lisäksi 17 hlöä, 7,4% siirtyi palveluohjauksen kautta muulle kuin työttömyysetuudelle, kun löytyi asiakkaan tilanteeseen oikea-aikaisempi palvelu esim. kuntoutusselvitys tai kuntoutus
Vaikka määrällisesti asiakastavoitteesta jäätiin hieman, hanke tavoitti juuri oikeat kohderyhmät. Hankkeen luoma asiakaslähtöinen toimintamalli ja valmennustyö johti myös ennakoitua parempiin tuloksiin. Ainoastaan yli 55-vuotiaiden ratkaisuprosentti jäi tavoitteesta.
Asiakkaat ohjautuivat hankkeen asiakkuuteen itsenäisesti, jonkin verkostotoimijan suosittamana tai kehitetyn toimintamallin (kaavio liitteenä) tuloksena.
Hankkeen asiakkaille tehtiin kokonaisvaltainen elämäntilanteen ja palvelutarpeen kartoitus ja sen pohjalta asiakkaan tavoitteiden mukainen valmennussuunnitelma yhdessä asiakkaan kanssa. Suunnitelman toteuttamiseen otettiin mukaan myös tarvittavat verkostot, kuten te-hallinto, sosiaalitoimi, oppilaitokset jne.
Asiakkaan työelämätaitoja parannettiin:
tarjoamalla lyhytkoulutuksia (esim ensiapu- tai tulityökortti, Valmennus kädentaitajille)
tukemalla taloudellisesti (kilometrikorvaukset tai osarahoittamalla koulutusmaksuja)
ohjaamalla työnhaun asiakirjojen laadinnassa
harjoittelemalla digitaitoja
opettelemalla oman osaamisen tunnistamista ja sanoittamista
osallistamalla oman arjen haltuunotossa
Asiakastyön pohjana oli motivoiva, ratkaisukeskeinen ja asiakkaan omiin voimavaroihin pohjautuva työskentelyote. Hanketyöntekijä oli asiakkaan rinnalla kulkija ja kantoi kokonaisvastuun asiakkaan prosessin suunnasta.
Hankkeessa laadittiin myös nuorisotyöllisyyttä edistävä suunnitelma NUOTSU, jossa:
- nuoren tilanteeseen puututaan heti, kun huoli herää
- palveluohjauksella oikea palvelu oikeaan aikaan
- huomioidaan erityisesti nivelvaiheet
- työparityöskentelyllä varmistetaan helpompi apu ja tuki, laajemmat verkostot ja tavoitettavuus
- kunnissa tarjotaan kuntalisää, kesätöitä ja nuorten työseteleitä työllistymisen helpottamiseksi ja työkokemuksen kartuttamiseksi
- etsivä nuorisotyölle on kehitetty ryhmätoimintomalli nuoren etsiessä suuntaa elämälleen, tunnistaessaan ja sanoittaessaan osaamistaan
- Keski-Karjalan nuorten ohjaus- ja palveluverkosto (toimielin) huolehtii verkoston yhteystietojen ajantasaisuudesta
Kiteen ja Tohmajärven kunnille hankittiin Foreammatti-asiakastietojärjestelmä.