Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21773

Hankkeen nimi: ToKi - toimeliaasti työhön ja kirkkaasti työuralle Humalajoen molemmin puolin

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kiteen kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0168900-6

Jakeluosoite: Kiteentie 25

Puhelinnumero: 040 105 1000

Postinumero: 82500

Postitoimipaikka: Kitee

WWW-osoite: http://www.kitee.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kirsi Miettinen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: kirsi.miettinen(at)kitee.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 105 0004

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Tohmajärven kunta, 1919717-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kiteen ja Tohmajärven kuntien työllisyyden kehitys on ollut positiivista, mutta on valtakunnan ja maakunnan kehitystä jäljessä. Hankkeen toimenpiteiden avulla pyritään vastaamaan tähän haasteeseen tarjoamalla työttömille työnhakijoille henkilökohtaista valmennusta, ohjausta, koulutusta sekä parantamalla työttömien työelämävalmiuksia. Työllistämiseen tähtäävien toimenpiteiden kautta parannetaan nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä.

Hankkeen toiminnan kautta vahvistetaan Kiteen kaupungin ja Tohmajärven kunnan sekä eri viranomaisten välistä yhteistyötä työllisyyden hoidossa ja muodostetaan yhteinen toimintamalli, joka mahdollistaa hankkeen työntekijöiden, kuntien työllisyyskoordinaattoreiden ja muiden viranomaistahojen vahvemman yhteistyön sekä tekee toiminnasta yhä asiakaslähtöisempää.
Hankkeessa paneudutaan ennaltaehkäisevään työhön ja laaditaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa toimintasuunnitelma nuorisotyöttömyyden ehkäisyyn Keski-Karjalassa. Lisäksi hankkeessa panostetaan työttömyyden pitkittymisen ennaltaehkäisyyn.

Hankkeen tuloksena asiakkaat ovat saaneet ohjausta työhön ja koulutukseen hakeutumiseen, ja työllistymistä on edistetty palkkatukityöllä kolmannella, yksityisellä ja julkisella sektorilla. Lisäksi kuntien osarahoittaman työmarkkinatuen määrä on pienentynyt ja työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta sekä pitkäaikaistyöttömien määrä ovat kääntyneet laskuun. Palvelujen saavutettavuus Keski-Karjalassa on parantunut ja nopeutunut.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat alle 25-vuotiaat ja yli 54-vuotiaat työttömät työnhakijat, vähemmistöryhmät sekä pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömät. Hankkeen asiakkaiksi otetaan myös 200 päivää tai vähemmän työmarkkinatukea saaneita työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat varsinaiselle kohderyhmälle palveluja tarjoavat tahot (kunnat, TE-hallinto, ELY-keskus, KELA, TYP, SiunSote, oppilaitokset) ja kohderyhmän potentiaaliset työllistäjät (yritykset ja yhdistykset), joilla on vahva tahtotila työllistämistoimien kehittämiseen, ja joiden osallisuutta ja osaamista työllistämistoiminnassa halutaan kasvattaa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 396 360

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 34 730

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 495 450

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 43 412

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Keski-Karjalan

Kunnat: Tohmajärvi, Kitee

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 250

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Alueella on helpompi löytää tukityöpaikkoja naisille ja perinteisesti naisvaltaisille aloille kuin miesvaltaisilla aloille. Työllistyvä Keski-Karjala -hankkeessa miesten osuus oli kuitenkin lähes puolet hankkeen osallistujista.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Miesten suurempi määrä työttömissä työnhakijoissa ja miesten vaikeammasta työllistymisestä johtuen hankkeessa kiinnitetään eritystä huomiota perinteisten miesvaltaisten alojen työllistävyyteen ja yhteistyöhön näillä aloilla toimivien yritysten kanssa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeella on tasa-arvovaikutuksia, mutta se on luonteeltaan sukupuolineutraali ja asiakkaiden työllistämiseen pyrkivä hanke.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Hankkeen avulla kehitetään uusia sosiaalisen työllistämisen keinoja ja –väyliä. Keinot voivat liittyä mm. kierrätysliiketoimintaan, biotalouteen tai maa- ja metsätalouteen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 1
Hankkeessa toteutettavat työllistämistoimet voivat liittyä esimerkiksi hulevesien hallintaan liittyviin toimenpiteisiin.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 4 4
Hankkeessa toteutettavien työllistämistoimien kautta voidaan vaikuttaa kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen esimerkiksi toimilla, jotka liittyvät vieraslajien torjuntaan, tai esimerkiksi retkeilyreittien infran parantamiseen tähtäävillä toimilla.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 4 4
Hankkeen työllistämistoimet voivat kohdentua myös aloille, joilla edistetään vesistöjen kunnostusta ja uusiutuvan energian tuotantoa. Lisäksi hankkeessa otetaan käyttöön toimintamalleja etäkoulutuksiin ja kimppakyyteihin liittyen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
-
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 4
Kierrätys, uusiokäytön lisääminen ja huolto/korjaustoimet mahdollistavat uusia työpaikkoja myös pitkään työttömänä olleille henkilöille.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 4 4
Maa- ja metsätaloudesta peräisin olevat uusiutuvat energialähteet ja uusiutuvan energian tuotanto voivat luoda uusia työpaikkoja myös pitkään työttömänä olleille henkilöille.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Työttömyyden vähentyminen, lisääntyneet työllistymismahdollisuudet yrityksissä, järjestöissä ja julkisella sektorilla parantavat aluetaloutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 5 5
Hankkeen aikana pyritään kehittämään uusia palvelukonsepteja, joilla on vaikutuksia työllistymiseen, alueen elinvoimaisuuteen ja houkuttelevuuteen asuinpaikkana.
Liikkuminen ja logistiikka 8 5
Hankkeen toiminnan kautta pyritään ratkaisemaan työttömien liikkumiseen ja logistisiin ratkaisuihin liittyviä haasteita. Autottomuus ja puutteet julkisessa liikenteessä on tunnistettu Keski-Karjalassa työllistymisen esteiksi. Hankkeessa voidaan ratkaista ongelmia esimerkiksi järjestämällä etäosallistumismahdollisuuksia koulutuksiin, yhteiskuljetuksia, kimppakyytejä jne.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Työllistyminen ja siihen tähtäävät aktivointitoimet edistävät henkilöiden hyvinvointia, osallisuutta ja lisää motivaatiota jatkossa olla aktiivinen yhteisön jäsen.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke pyrkii löytämään malleja ja toimintatapoja, joiden avulla voidaan ylittää perinteiset sukupuoliroolirajat ja lisätä ammatillista liikkuvuutta.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 5
Työelämässä ja yhteisössä mukana olo lisää ihmisten välistä tasa-arvoa ja aktiivisuutta.
Kulttuuriympäristö 4 4
Kulttuuriympäristön hoito voi olla yksi potentiaalinen väylä työllistämiselle, jonka kautta ylläpidetään kulttuuriympäristöjen tilaa sekä lisätään kansalaisten liikkumis- ja virkistäytymismahdollisuuksia.
Ympäristöosaaminen 4 4
Hankkeessa toteuttavat työllistämistoimet voivat kohdentua mm. jätehuoltoon, kierrätykseen, uusiutuvaan energiaan, joiden kautta hankkeen asiakkaiden ympäristöosaaminen kasvaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-