|
|
|
Hankekoodi: S21776
Hankkeen nimi: Porotalouden uudet pedagogiset ratkaisut (POROPEDA)
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 30.9.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy
Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu
Y-tunnus: 2528792-5
Jakeluosoite: Jokiväylä 11
Puhelinnumero: 0207986000
Postinumero: 96300
Postitoimipaikka: Rovaniemi
WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Majuri Karoliina
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: karoliina.majuri(at)lapinamk.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407020272
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Porotalous on pohjoisen Suomen imagoelinkeino, joka vahvistaa matkailun kasvua ja Lapin omaleimaisuutta. Elinkeinon kannattavuus pohjaa lihantuotantoon, jossa poroteurastamot ovat keskeinen osa. Teurastamoilla laadun tuottaminen ja toiminnan jatkuvuus ovat edellytys elinkeinon kannattavuudelle.
Laatuajattelussa kehityksen esteenä on edelleen tiedon puute. Porukkaoppi-hankkeessa havaittua osaamisvajetta ja uusien työntekijöiden tarvetta voidaan paikata uudella oppimisympäristöllä ja sen tehokkaalla hyödyntämisellä ammatissa toimivien ja potentiaalisten uusien työntekijöiden opetuksessa.
POROPEDA-hankkeen tavoitteena on vastata osaamisvajeeseen ja uusien ammattilaisten koulutustarpeeseen kehittämällä opetusta tekemällä ”digiloikka” eli tuomalla etäopetus osaksi elinkeinonharjoittajien elinikäistä oppimista. Hankkeessa lisätään koulutustarjontaa ja kehitetään koulutuksen laatua luomalla uusia, digitaalisia tapoja poroteurastamoiden nykyisten ja tulevien työntekijöiden kouluttamiseen itsenäisesti tai ohjattuna.
Hankkeessa luodaan uusi oppimisympäristö, virtuaaliteurastamo, jossa kaikki keskeinen poroteurastamoihin liittyvä materiaali on koottu saman virtuaalikaton alle. Animoitu 3D-malli sisältää pelejä ja interaktiivista materiaalia, jonka läpikäymiseen kehitetään uusia pedagogisia menetelmiä, kuten esimerkiksi vertaisoppimista. Menetelmiä kehitetään tarjoamalla räätälöityjä koulutuksia ryhmille ja yksittäisille opiskelijoille.
Tuloksena on laaja ja laadukas koulutustarjonta poronlihan tuotannosta kiinnostuneille ja alan ammattilaisille. Se lisää osaamista ja vahvistaa laatuajattelua elinkeinossa. Etäopetus herättää ajattelemaan vähähiilisesti ja kannustaa hyödyntämään digitaalisuutta kaikessa toiminnassa.
Osaavat työntekijät pitävät yllä kannattavaa tuotantoa, jonka avulla 4 500 poronhoitajaa ja alalle hakeutuvat hyötyvät hankkeesta. Hankkeen toimenpiteistä hyötyvät myös liitännäiselinkeinot, kuten matkailu, maaseutuelinkeinot ja elintarviketalous, joiden etuna on porotalouden kannattava toiminta.
Hankkeen välitön kohderyhmä on noin 350 poroteurastamoissa työskentelevää henkilöä, porotalouden tutkintokoulutukseen hakeutuvat opiskelijat, sekä opettajat, neuvojat ja asiantuntijat, joiden osaaminen lisääntyy. Hanke tulee herättämään kiinnostusta kansainvälisestikin porotalouden piirissä.
Hanke toteutetaan yhteishankkeena porotalouden koulutusta tarjoavien koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinon edustajien kanssa. Hankkeen toteutuksesta ja hallinnoinnista päähakijana vastaa Lapin ammattikorkeakoulu Oy / Tulevaisuuden biotalouden osaamisala. Muut yhteishankkeen vastuulliset toteuttajat ovat Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Paliskuntain yhdistys.
1) poroteurastustyössä olevat poronomistajat (noin 350 henkilöä)
2) poroteurastuksesta kiinnostuneet, jotka haluavat tulla töihin poroteurastamoille
3) porotalouden opetusta tarjoavat oppilaitokset, Lapin ammattikorkeakoulu ja Saamelaisalueen koulutuskeskus sekä
niiden opiskelijat ja opettajat, mukaan lukien oppilaanohjaajat
4) pienteurastamoiden ja kaupallisten poroteurastamoiden työntekijät
5) Paliskuntain yhdistyksen neuvojat ja asiantuntijat
Poronhoitajien koulutustaso on usein suhteellisen alhainen, joten vain alemman tai ylemmän perusasteen koulutuksen omaavia on heissä, etenkin vanhemmissa ikäluokissa, verrattain paljon.
Muut oppilaitokset, joissa opetetaan teurastusta ja lihankäsittelyä, hyötyvät hankkeesta, sillä niissä voidaan käyttää teurastamomallia myös muiden eläinlajien suhteen. Metsästäjät ja kotieläintuotantoa harjoittavat viljelijät, eläinten pitäjät, kotitarveteurastajat ja eläinten aiheuttamiin liikennevahinkoihin liittyvät toimijat voivat opetella eläimen tainnuttamista haavakoiden sekä hätälopetusten varalta.
Kohderyhmät ovat samalla myös hyödynsaajia:
• Hyödynsaajina toimivat oppilaitosten lisäksi myös opiskelijat ja opettajat, joille hankkeen kautta kohdentuu lisää osaamista ja koulutustarjontaa, joka perustuu työelämän vaatimuksiin
• Myös poronomistajat ja -hoitajat ovat hyödynsaajina työelämälähtöisen osaamisen ja koulutustarjonnan lisääntymisen kautta.
Hankealueena on poronhoitoalue erityisesti Lapin ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien osalta, sillä toimenpiteet kohdentuvat näiden maakuntien poroteurastamoihin ja työntekijöihin. Kainuun maakunnan alueella ei ole poroteurastamoa, ja Pohjois-Pohjanmaan alueella toimivia teurastamoita on vain 2, sillä loput 17 ovat Lapin alueella. Koulutuksen kehittämisen toimenpiteet koskevat koko poronhoitoaluetta. Pohjois-Pohjanmaan alueella on noin 10 % koko poronhoitoalueen teurasporoista.
Hankkeen toiminnot kohdentuvat välillisesti koulutuksen kehittymisen kautta koko Pohjois-Suomen (poronhoitoalueen) noin 4 500 poronomistajaan ja -hoitajaan, lisäämällä heidän osaamistaan ja ammattitaitoaan. Osaamisen lisäämisestä hyötyvät myös sidosryhmät, virkamiehet ja rinnakkaiselinkeinojen toteuttajat.
Välillisiä kohderyhmiä ovat siis myös kaikki ne muut elinkeinot, jotka perustuvat tavalla tai toisella porotalouteen ja porotalouden tuotteisiin. Tällaisia ovat esimerkiksi matkailu, joka on Pohjois-Suomen tärkeimpiä elinkeinoja. Hyödynsaajia ovat välillisesti myös poronlihan suuret ja pienet jalostajat, poronlihan suoramyyjät ja poronlihan kuluttajat sekä viranomaiset, jotka vastaavat poroteurastamoiden valvonnasta.
Lihantuottajat, joiden tuotanto perustuu kotieläimiin tai metsästäjät, jotka käsittelevät riistaa, hyötyvät oppimisympäristöstä. He saavat siitä mallia ja oppeja hygieeniseen lihankäsittelyyn.
Virtuaaliteurastamo kiinnostaa myös suurta yleisöä ja sen avulla voidaan tutustuttaa kuka tahansa vastuulliseen poronlihantuotantoon.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 336 983
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 336 983
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 449 311
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 449 311
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi
Seutukunnat: Torniolaakson, Pohjois-Lapin, Rovaniemen, Oulunkaaren, Kemi-Tornion, Tunturi-Lapin, Itä-Lapin, Oulun, Koillismaan
Kunnat: Simo, Posio, Taivalkoski, Ii, Pelkosenniemi, Oulu, Enontekiö, Ylitornio, Kittilä, Muonio, Pello, Salla, Ranua, Savukoski, Sodankylä, Rovaniemi, Inari, Kolari, Keminmaa, Kuusamo, Kemijärvi, Tervola, Pudasjärvi, Utsjoki
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 40
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 46
Suunniteltu: 240
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 2 |
| Luonnonvarojen käytön kestävyys saa hankkeen tulosten avulla vahvistusta porotalouden siirtyessä entistä tehokkaammin etäyhteyksien käyttöön porotalouden opetuksessa. Etäjärjestelmien käytön hallinta hankkeen toiminnoissa madaltaa etäyhteyksien lisääntyvää käyttöä myös muilla porotalouden osa-alueilla ja toiminnoissa vähentäen näin liikkumiseen kuluvaa energiaa. Sähköisten järjestelmien käytön hallinta edistää myös sähköisten tallenteiden säilyttämistä paperitulosteiden sijaan. Teurastuksen sivuvirtojen hyödyntäminen vähentää jätettä ja lisää raaka-ainetta mm. rehuteollisuuteen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 2 |
| Vahva painotus etäyhteyksien käytössä minimoi ilmastonmuutoksen riskejä vähentyneenä liikenteen aiheuttamina päästöinä hankkeen aikana sekä sen jälkeen. Hankkeen toiminnot porotalouden lihanhinnan turvaamiseksi auttavat poronhoitajia kestämään ilmastonmuutoksen riskien aiheuttamat kustannusten nousut esimerkiksi porojen lisääntyneen terveydenhoidon seurauksena. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 2 |
| Luonnon monimuotoisuus liittyy niin vahvasti kannattavan poronhoidon harjoittamiseen, että sen edistäminen ja huomiointi tulevat ilmi liitännäisenä porotalouden koulutuksessa kaikissa aihepiireissä. Teurastamoilla on huomioitava ulkotarhojen puhtaanapito esimerkiksi ruokinnasta aiheutuvien vieraslajien leviämisen estämiseksi, ulkotilojen hyginia huomioidaan hankkeen materiaaleissa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 2 |
| Hankkeen vaikutuksissa vesistöön on huomioitava laitosteurastamoissa säännöllisesti tarkkailtavan talousveden laatu, ja poroteurastajien tarve tunnistaa veden laatu ja siihen liittyvät tekijät. Hankkeessa annetaan koulutusta poroteurastamon hygienian ylläpitoon, johon liittyy erilaisten siivouskemikaalien käyttö. Niiden asianmukainen säilytys ja hävittäminen huomioidaan hankkeiden materiaaleissa, kuin myös teurastuksen ja teurastamolla käytettävän rehustuksen vaikutukset vesistöihin ja maaperään. Veren, pesuvesien ja sivuvirtojen käsittelyn huolellisuus on luonnollinen osa virtuaaliteurastamoa. Kasvihuonekaasujen määrä vähenee, jos etumahat tyhjennetään hyödynnettäväksi raaka-aineeksi virtuaaliteurastamon ohjeiden mukaan ja niiden sisältö kompostoidaan hautaamisen asemesta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Hankkeen vaikutukset Natura 2000 ohjelman kohteisiin ovat melko neutraalit. Erityisesti vanhat metsät ovat tärkeitä porojen talvilaidunalueita ja suot kesälaitumia. Niinpä poronhoito ja tietoisuus Natura 2000-alueista tukevat toisiaan. Näitä asioita voidaan esimerkiksi tiedottaa hankkeessa syntyvissä koulutuksissa. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 5 |
| Materiaalien ja jätteiden käyttö ja ennaltaehkäisy huomioidaan kaikissa hankkeen vaiheissa. Kiertotalous on vahva osa hankkeessa tuotettuja materiaaleja, sillä laitosteurastamot ovat iso osa porotalouden sivuvirtojen tuottajana teurasjätteen muodossa. Teurasjätteen talteenottoa edistetään hankkeen materiaaleissa vahvasti. Esimerkiksi pötsien tyhjentäminen esitetään konkreettisesti, samoin sivuvirtojen jalostusasteen nosto. Esimerkiksi suoraan lemmikkien rehuksi soveltuvat raaka-aineet menevät osalla teurastamoista hyödyntämättömien jätteiden joukkoon. Tässä on tehostamisen paikka. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 2 |
| Uusiutuvilla energialähteillä voidaan parantaa teurastamon kannattavuutta ja siihen on hyvä kannustaa keskusteltaessa teurastamojen kehityskohteista. Virtuaaliteurastamoiden energiankulutus ja energianlähteet on hyvä käydä läpi koulutusmateriaalissa. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 6 | 8 |
| Paikallisten elinkeinorakenteiden tuki on kattava laitosteurastamoverkosto jota hankkeen toiminnoilla tuetaan. Teurastamoympäristön tekeminen ja laitteiston tekeminen tutuksi virtuaaliteurastamon avulla auttaa alueiden muita elinkeinonharjoittajia pohtimaan teurastamon tilojen käyttöä osana omaa liiketoimintaansa, esimerkiksi kylmiötilojen käyttö teurastussesongin ulkopuolella tai muiden eläinlajien teurastus poroteurastamon tiloissa. Porojen kustannustehokas ja hygieeninen teurastaminen poroteurastamoissa kenttäteurastuksen asemesta parantaa edullisten ruhonosien ja teurastuksen sivutuotteiden käyttökelpoisuutta ja mahdollistaa niiden korkeamman jalostusasteen sekä lisäarvon tuottamisen. Myös porotalouden ulkopuoliset toimijat hyötyvät tästä. Porotaloutta voi harjoittaa myös syrjäisillä alueilla, kun sen kannattavuus on kunnossa. Poromies suosii paikallisia palveluja ja tuotteita. Poronliha on erinomainen raaka-aine paikallisiin tuotteisiin, ja turistikin ostaa mielellään arvokkaan tuliaisen. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 3 | 5 |
| Koulutuksen kehittämisen ja virtuaaliteurastamon kautta tuotetaan ja kehitetään aineettomia palveluita. Näiden kautta vaikutetaan aineettoman pääoman kasvattamiseen porotalouden toimijoilla sekä sitä kautta myös osin vahvistetaan paikallistaloutta. Virtuaalinen oppimisympäristö säästää resursseja vasta-alkajien kalliista teurastusopetuksesta ja vapauttaa niitä tärkeämpiin toimintoihin. Digitaalinen koulutus edistää ajattelumallia, jossa toiminnot voivat olla vain tietokoneella ilman että niitä pitää tulostaa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 5 |
| Etäopetusmenetelmien käyttö aloittaa digiloikan porotaloudessa. Etäyhteyksien käyttö ensin virtuaaliteurastamoon tutustumiseen ja koulutuksiin saa oppijan huomaamaan verkkoasioinnin kätevyyden myös pankkipalveluiden ulkopuolella. Myös yhteydenpito kollegoihin harvaan asutulla alueella on kätevää tehdä verkon kautta. Etäisyyksien hallinta on yksi hankkeen läpileikkaava teema. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 4 | 2 |
| Työvoimatarpeen tyydyttäminen poroteurastamoilla koulutuksen kautta edistää poromiesten työhyvinvointia keventäen työtaakkaa. Oikeiden työtapojen oppiminen parantaa työergonomiaa ja jaksamista. Siten työ sujuu paremmin ja stressi työn kiireisyydestä ei vaivaa niin paljon. Yhteistyö ja verkostoituminen etäkoulutuksissa kautta koko poronhoitoalueen edistää vertaistuen avulla hyvinvointia ja jaksamista työssä. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 4 |
| Hankkeessa edistetään tasa-arvoa vahvistaen naisten asemaa poroteurastamotyöntekijöinä. Perinteisesti hyvin miehinen ala on alkanut hyväksyä myös naisten osallistumisen teurastamotyöhön lähes tasavertaisina työntekijöinä. Samasta työstä maksetaan sama palkka, tosin muutama fyysisin työvaihe on lähes aina miesten tekemä. Perinteiset käsitykset naisten roolista teurastamoilla siivoajina alkavat rapistua ja hankkeen myötä naisten (sekä nuorten) tulo teurastamolle helpottuu. Myös ne porotalouden harjoittajat tai jopa täysin ulkopuoliset työntekijät voivat tulla helpommin teurastamolle, kun virtuaaliteurastamo kuvaa teurastamotoiminnan kokonaisuudessaan tehden siitä selkeän työpaikan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 3 | 4 |
| Hanke edistää kulttuurista yhdenvertaisuutta tuomalla tietoa valtaväestölle vähemmistön samankaltaisuudesta poronhoidon kulttuurissa. Saamelaisten mahdollisuutta harjoittaa perinteistä elinkeinoaan turvataan säilyttämällä elinkeinon kannattavuutta teurastustoiminnan jatkuvuudella ja laadunsäilymisestä seuraavalla hinnan varmistamisella. Yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua porotalouden koulutukseen asuinpaikasta riippumatta toteutuu hankkeen etäopetuksen vakiintumisella. Hanke mahdollistaa kaikkien tutustumisen teurastamotoimintaan visuaalisesti, jolloin jokainen voi itse päättää, kykeneekö hän työskentelemään teurastamolla. Siellä on monia erilaisia rooleja ja eri yhteiskuntaryhmien edustajat työskentelevät teurastamolla rinta rinnan, ilman ajatuksia aseman yhteiskunnallisen aseman mahdollisesti tuomasta edusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 3 |
| Hankkeella tuetaan poronhoidon säilymistä (Poronhoito on vanhin edelleen elinvoimaisista pohjoisen elinkeinoista) osaamisen lisäämisen kautta. Ja samalla tuetaan pohjoisen kylien elinvoimaisuutta. Kulttuurin ja perinteiden näkökulmasta poro on Suomelle ja erityisesti pohjoiselle Suomelle mittaamattoman tärkeä. Koulutuksien kehittämisessä huomoidaan myös saamelaiskulttuuri ja opettaa porotalouden työntekijöitä esimerkiksi teurastuksesa huomioimaan mm. kulttuuriin kuuluvien käsitöiden tekeminen. | ||
| Ympäristöosaaminen | 1 | 2 |
| Hankkeen oppimateriaalissa tuodaan esille ympäristön huomioiminen poronhoidossa. Ilmastovaikutukset vähentyneen liikenteen myötä ja sivuvirtojen tehokkaampi hyötykäyttö on osa ympäristöosaamista, kuten myös hankkeen materiaaleissa esiintuotava kemikaalien oikea käyttö. | ||
Porotalous on pohjoisen Suomen imagoelinkeino, joka vahvistaa matkailun kasvua ja Lapin omaleimaisuutta. Elinkeinon kannattavuus pohjaa lihantuotantoon, jossa poroteurastamot ovat keskeinen osa. Teurastamoilla laadun tuottaminen ja toiminnan jatkuvuus ovat edellytys elinkeinon kannattavuudelle.
Laatuajattelussa kehityksen esteenä havaittiin Porukkaoppi-hankkeessa (2017-2019) osaamisvajetta ja uusien työntekijöiden tarvetta, jota voidaan paikata uudella oppimisympäristöllä ja sen tehokkaalla hyödyntämisellä ammatissa toimivien ja potentiaalisten uusien työntekijöiden opetuksessa.
POROPEDA-hankkeen tavoitteena oli vastata osaamisvajeeseen ja uusien ammattilaisten koulutustarpeeseen kehittämällä opetusta tekemällä ”digiloikka” eli tuomalla etäopetus osaksi elinkeinonharjoittajien elinikäistä oppimista. Hankkeessa lisättiin koulutustarjontaa ja kehitettiin koulutuksen laatua luomalla uusia, digitaalisia tapoja poroteurastamoiden nykyisten ja tulevien työntekijöiden kouluttamiseen itsenäisesti tai ohjattuna.
Hankkeessa on luotu uusi oppimisympäristö, virtuaaliteurastamo, jossa kaikki keskeinen poroteurastamoihin liittyvä materiaali on koottu saman virtuaalikaton alle. Oppimisympäristö on kokonaisuus, jonka muodostavat teurastustietoa tarjoavat suomenkieliset internet-sivut, nettiselaimella toimiva webbiteurastamo (osa sisällöstä saatavilla myös kieliversioina ruotsi/saame/englanti) sekä VR-laseilla käytettävä 3D-teurastamo.
Webbiteurastamo on nettiselaimella toimiva uudenlainen oppimisympäristö, joka sisältää teurastustoimintaan liittyvää itseoppimismateriaalia ja visualisoi teurastamon toimintaa. 3D-teurastamo on virtuaalinen oppimisympäristö, joka tarjoaa tehokkaimman oppimiskokemuksen yhdessä ohjaajan kanssa käytettäessä. Näin sillä luodaan käyttäjälle moniaistillinen simulaatio-oppimiskokemus. 3D-teurastamo sisältää kolme toiminnallista työvaihetta, tainnutusaseen kohdistamisen ja laukaisun, veren talteenoton kaulauurteesta putkipistimellä, sekä pään irrotukseen tarvittavien viiltojen kohdistamisen.
Hankkeessa on lisäksi tuotettu koulutuspaketit lopetusasetuksen mukaiseen koulutukseen, lihantarkastuksessa avustavan poroteurastamon henkilöstön koulutukseen ja teurastamon omavalvonnan toteuttamiseen. Koulutusmenetelmiä on kehitetty tarjoamalla räätälöityjä koulutuksia ryhmille ja yksittäisille opiskelijoille.
Tuloksena on laaja ja laadukas koulutustarjonta poronlihan tuotannosta kiinnostuneille ja alan ammattilaisille. Se lisää osaamista ja vahvistaa laatuajattelua elinkeinossa. Etäopetus herättää ajattelemaan vähähiilisesti ja kannustaa hyödyntämään digitaalisuutta kaikessa toiminnassa.
Osaavat työntekijät pitävät yllä kannattavaa tuotantoa, jonka avulla 4 500 poronhoitajaa ja alalle hakeutuvat hyötyvät hankkeesta. Hankkeen toimenpiteistä hyötyvät myös liitännäiselinkeinot, kuten matkailu, maaseutuelinkeinot ja elintarviketalous, joiden etuna on porotalouden kannattava toiminta.
Hankkeen välitön kohderyhmä on noin 350 poroteurastamoissa työskentelevää henkilöä, porotalouden tutkintokoulutukseen hakeutuvat opiskelijat, sekä opettajat, neuvojat ja asiantuntijat, joiden osaaminen lisääntyy. Hanke on herättänyt kiinnostusta kansainvälisestikin porotalouden piirissä.
Hanke on toteutettu yhteishankkeena porotalouden koulutusta tarjoavien koulutusorganisaatioiden sekä elinkeinon edustajien kanssa. Hankkeen toteutuksesta ja hallinnoinnista päähakijana vastaa Lapin ammattikorkeakoulu Oy / Tulevaisuuden biotalouden osaamisala. Muut yhteishankkeen vastuulliset toteuttajat ovat olleet Saamelaisalueen koulutuskeskus ja Paliskuntain yhdistys.