RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21780, Opin portailta työelämään Satakunnassa

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Opin portailta työelämään Satakunnassa -hanke vastaa alueelliseen tarpeeseen sujuvoittaa maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten ja kv-tutkinto -opiskelijoiden opintojen loppuvaiheen ja työelämän välistä siirtymää. Hankkeen päätavoitteena on maahanmuuttajataustaisten, muiden koulutuksessa aliedustettujen ja kv-tutkinto -opiskelijoiden valmistumisen varmistaminen, työllistymisen edistäminen sekä työelämän edustajien monikulttuurisuus- ja kielitietoisuusosaamisen vahvistaminen.
Osatavoitteet: 1) Loppuvaiheen opintoja sujuvoitetaan ja varmistetaan valmistuminen määräajassa, 2) Opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työllistymisen edistäminen ja 3) Työelämän edustajien monikulttuurisuus- ja kielitietoisuusosaamisen vahvistaminen
Hankkeen pääkohderyhmät:
Diak: Maahanmuuttaja- ja romanitaustaiset sote-alan loppuvaiheen opiskelijat ja vastavalmistuneet Porin kampuksella
SAMK: Opintojen loppuvaiheessa oleva S2-puhuvat kv-tutkinto –opiskelijat seuraavissa englanninkielisissä koulutusohjelmissa: Nursing & Physiotherapy Bachelor Degree (sairaanhoitaja amk, fysioterapeutti amk) ja em. koulutusohjelmien vastavalmistuneet Porin kampuksella
WinNova: Eri alojen maahanmuuttaja- ja romanitaustaiset loppuvaiheen opiskelijat ja vastavalmistuneet Porin ja Rauman kampuksilla
Sataedu: Sosiaali- ja terveys-, majoitus- ja ravitsemus-, rakennus- ja teknologia-alojen loppuvaiheen maahanmuuttaja- ja romanitaustaiset opiskelijat ja vastavalmistuneet eri kampuksilla
Työpaikkojen henkilöstö Satakunnassa, kuten työpaikkaohjaajat, rekrytointia ja työuraohjausta tekevät henkilöt (ml. TE-toimisto, työnvälitysyritykset) ja oppilaitosten henkilöstö
Satakunnassa kehitetään kahden toisen asteen oppilaitoksen, kahden ammattikorkeakoulun sekä työpaikkojen edustajien yhteistyönä toimintamalleja, jotka edistävät opiskelijoiden valmistumista määräajassa ja työllistymistä. Keskeiset toimenpiteet ja tulokset:
1) Opiskelijat ovat saaneet tarvitsemansa tuen loppuvaiheen opintoihin, työharjoitteluun/työssä oppimiseen ja työelämälähtöisten opinnäytetöiden tekemiseen ja he ovat saaneet näistä hyväksytyt opintosuoritukset. Opiskelijoiden ammatillinen suomen kielen taito on vahvistunut. Työpaikkojen harjoitteluohjaajien/työpaikkaohjaajien kanssa on kehitetty yhteistyötä ja työvälineitä, jotka auttavat opiskelijaa suoriutumaan harjoittelusta.
2) Opiskelijat ja vastavalmistuneet ovat saaneet S2-puhuvilta oman alan alumneilta ja muilta työntekijöiltä kannustusta ja opastusta opinnoista suoriutumiseen, suomen kielen oppimisessa ja työpaikan löytämisessä. Heidän työnhakutaidot ja työelämäverkostot ovat vahvistuneet ja työnhaku tehostunut työnhakupajoissa/workshopeissa sekä rekrytilaisuuksien ja vierailukäyntien avulla. Työpaikat on saatu osallistettua yhteistyöhön kohderyhmän työllistymisen tukemiseksi ja työpaikkojen edustajat kokevat yhteistyön hyödyllisenä.
3) Työelämän edustajat ovat osallistuneet valmennukseen, jota he ovat olleet suunnittelemassa, ja jota he voivat hyödyntää konkreettisesti omassa työssään esim. monikielisten opiskelijoiden ohjaajina ja rekrytoijina.
Porin ja Rauman kaupungit on sitoutettu mukaan yhteistyöhön, samoin muita julkisia toimijoita, alueen yrityksiä ja yhdistyksiä. Hankkeen tavoitteet ovat yhteneväiset Satakunnan maakuntaohjelman (2018-2021) toimintalinjan 1, Kannustavaa yhteisöllisyyttä –tavoitteen ja Työllisyys ja sosiaalinen osallisuus –kehittämisteeman kanssa. Tavoitteena on saada kaikki työvoimapotentiaali käyttöön, edistää työ- ja elinkeinoelämän, kolmannen sektorin sekä oppilaitosten uudenlaista verkostoyhteistyötä sekä edistää koulutuksesta työelämään siirtymisen sujuvuutta. Hankkeen tavoitteena on parantaa opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden työelämävalmiuksia ja tukea työelämälähtöistä oppimista.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaiset kohderyhmät:

Diak: Maahanmuuttaja- ja romanitaustaiset sote-alan loppuvaiheen opiskelijat ja vastavalmistuneet Porin kampuksella
SAMK: Opintojen loppuvaiheessa olevat S2-puhuvat kv-tutkinto –opiskelijat seuraavissa englanninkielisissä koulutusohjelmissa: Nursing & Physiotherapy Bachelor Degree (sairaanhoitaja amk, fysioterapeutti amk) ja em. koulutusohjelmien vastavalmistuneet Porin kampuksella
WinNova: Eri alojen maahanmuuttaja- ja romanitaustaiset loppuvaiheen opiskelijat ja vastavalmistuneet Porin ja Rauman kampuksilla
Sataedu: Sosiaali- ja terveys-, majoitus- ja ravitsemus-, rakennus- ja teknologia-alojen maahanmuuttaja- ja romanitaustaiset loppuvaiheen opiskelijat ja vastavalmistuneet eri kampuksilla

Työpaikkojen henkilöstö Satakunnassa, kuten työpaikkaohjaajat, rekrytointia ja työuraohjausta tekevät henkilöt (ml. TE-toimisto, työnvälitysyritykset) ja oppilaitosten henkilöstö

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat osittain myös
- em. koulutusohjelmien eri vaiheissa harjoitteluja suorittaviin (harjoittelun sujuvuuden kehittäminen)
- muiden alojen maahanmuuttajataustaisiin ja KV-tutkinto –opiskelijoihin (esimerkiksi työnhakuun liittyvä työpajatoiminta ja rekrytilaisuudet)
- koulutettuihin maahanmuuttajataustaisiin ja kv-tutkinnon suorittaneisiin työnhakijoihin Satakunnassa laajemmin (esimerkiksi työnhakuun liittyvä työpajatoiminta ja rekrytilaisuudet)
- valtakunnallisesti monikielisiin työnhakijoihin (osatavoite 2: Matkalla ammattiin –sivustolle tuotetut materiaalit)

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välilliset kohderyhmät:

Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen maahanmuuttaja- ja romanitaustaiset ja kv-tutkinto -opiskelijat ja vastavalmistuneet valtakunnallisesti

Työelämän edustajat, kuten työpaikkaohjaajat, rekrytointia ja työuraohjausta tekevät henkilöt (ml. TE-toimisto, työnvälitysyritykset) valtakunnallisesti

Ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen henkilöstö valtakunnallisesti

Opiskelijoiden sisarukset ja perhe

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 827 527

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 793 704

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 103 370

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 058 274

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Rauman, Porin, Pohjois-Satakunnan

Kunnat: Rauma, Nakkila, Pomarkku, Pori, Harjavalta, Kokemäki, Ulvila, Kankaanpää, Säkylä, Huittinen

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 66

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 51

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 542

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Ulkomaalaistaustaisilla (molemmat vanhemmat ovat syntyneet muualla) työllisyys on noin 10 % matalampi kuin suomalaistaustaisten. Ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyys (56 %) on matalampi kuin miesten (71 %) äitiyden alentaessa työllisyyttä voimakkaasti. Kun tarkastellaan ulkomaalais-ja suomalaistaustaisen 25-54-vuotiaan väestön koulutusrakennetta vuonna 2014, ulkomaalaistaustaisista lähes yhtä suuri osuus suorittanut korkea-asteen tutkinnon kuin suomalaistautaisista. Keskiasteen tutkintoja suomalaistaustaisilla oli vain 7 % enemmän kuin ulkomaalaistaustaisilla. Vieraskieliset keskeyttävät opintonsa suomea äidinkielenään puhuvia useammin. Ulkomaalaitaustaisista opiskelijoista naisia on hieman enemmän kuin miehiä ja naiset keskeyttävät opintonsa harvemmin kuin miehet. Ammatillisessa koulutuksessa miltei joka toinen vieraskielinen mies ja joka kolmas vieraskielinen nainen keskeytti opintonsa. Vaikka vieraskieliset naiset osallistuvat koulutukseen miehiä enemmän, on heidän työllisyysasteensa kuitenkin heikompi. Maahanmuuttajataustaisista opiskelijoista molemmat sukupuolet tarvitsevat lisätukea opintojen etenemisessä ja koulutusasteiden välisissä siirtymissä. Romanien osalta tilastotietoa sukupuolten välisistä koulutuseroista ei ole. Viidesosalla romanioppilaista on ongelmia opinnoissaan. Aikainen itsenäistyminen ja perheen perustaminen sekä tiedon ja tuen puute haittaavat jatko-opintoihin hakeutumista. Hankkeeen kohderyhmissä naisten koulutustasolla ja koulutuksellisilla asenteilla on suuri merkitys perheen muiden jäsenten ja etenkin lasten ja nuorten koulutukseen hakeutumiselle sekä opintojen suorittamiselle.Hankkeen kohderyhmissä naisten koulutustasolla ja koulutuksellisilla asenteilla on suuri merkitys perheen muiden jäsenten ja etenkin lasten ja nuorten koulutukseen hakeutumiselle sekä opintojen suorittamiselle.Korkea koulutus parantaa (myös) maahanmuuttajien työllisyyttä, mutta korkeakoulutetut työllistyvät suomalaistaustaisia useammin koulutustaan vastaamattomiin töihin. Ulkomaalaistaustaisista työllisistä tilastollisesti ylikoulutettuja on 34 % ja ylikoulutus on yleistä vaikka kielitaito on kunnossa. Miehillä ylikoulutus vähenee suomalaisen tutkinnon ja kielitaidon myötä, mutta naisilla tilanne on huonompi. Joka neljäs ulkomaalaistaustainen työllinen subjektiivisesti ylikoulutettu. Maahanmuuttajataustaiset tarvitsevat siis tukea työllistymiseen omalle alalle. Diakissa toimenpiteiden piiriin kuuluvista opiskelijoista naisia on suurin osa, SAMKissa kohderyhmän opiskelijoista noin 5/6 on naisia. Winnovassa kohderyhmään kuuluvista eri alojen opiskelijoista noin noin puolet on naisia. Samoin Sataedussa kohderyhmän eri alojen opiskelijoista noin puolet on naisia.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen toimenpiteet edistävät sekä naisten että miesten valmistumista ja työllistymistä. Verkostojen luominen työelämään, alumnitoiminnan/S2-puhuvien työntekijöiden hyödyntäminen ja positiivisten esimerkkien esiin tuominen ovat tärkeitä sekä naisille sekä miehille. Opiskelijoita tukevia toimenpiteitä suunnitellaan yhdessä opiskelijoiden kanssa, ja siten saadaan tietoa, millaista tukea toisaalta naiset ja toisaalta miehet tarvitsevat opintojen loppuvaiheeseen ja työllistymiseen. Tärkeää on nähdä opiskelijat myös yksilöinä ja tarjota heille henkilökohtaista tukea. Sekä naisia että miehiä pyritään saamaan mukaan töelämän edustajien osaamista vahvistavaan valmennukseen ja koulutusta suunnitellaan yhdessä heidän kanssa. Näin saadaan tietoa, millaista osaamisen kehittämistä esim. ohjaustyötä tekevät naiset ja miehet tarvitsevat työpaikoilla.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Tämä on tasa-arvohanke erityisesti koulutuksellisen, työllistymisen ja yhteiskunnallisen tasa-arvon näkökulmasta. On tärkeää tuottaa sellaisia toimintamalleja ja rakenteita, joilla edesautetaan sekä maahanmuuttaja- että kv-taustaisten ihmisten yhdenvertaisia mahdollisuuksia työllistyä sukupuolesta tai kulttuurisesta taustasta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	1
Hankkeessa edistetään sähköisten oppimisalustojen, oppimateriaalien ja oppimisen välineiden käyttöä ja etäyhteyksin tapahtuvaa harjoitteluohjausta. Video- ja digitaaliset materiaalit ovat kaikkien hyödynnettävissä Matkalla ammattiin -sivustolla. Paperimateriaalia ei juurikaan käytetä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	2
Hankkeen seminaareihin voi osallistua etäyhteyden kautta. Matkustustarve vähenee, kun osallistujien ei välttämättä tarvitse tulla paikan päälle eri puolilta Satakuntaa.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Ei vaikutusta.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Ei vaikutusta.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Ei vaikutusta.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	1	4
Hankkeella edistetään maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten ja kv-tutkinto -opiskelijoiden työllistymistä omalle alalle Satakuntaan työvoimapulaa helpottamaan. Kohderyhmäopiskelijoiden kokemusasiantuntijuutta (mm. kulttuurisista lähtökohdista) voidaan hyödyntää alojen paikallisten palvelujen kestävässä kehittämisessä. Hanke toteutuu alueellisesti ja tukee kohderyhmien osaamispotentiaalin saamista nimenomaan paikallisten palveluiden käyttöön.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	7	7
Hankkeessa rakennettavat toimintamallit tukevat opiskelijoiden valmistumista ja työllistymistä; esim. rekrytilaisuudet, työnhakupajat, S2-puhujien tukiverkosto. Toteutetaan valmennus työelämän edustajien ja oppilaitoksen edustajien osaamisen vahvistamiseksi Kehitetään oppilaitosten, elineinoelämän, julkisen sektorin ja yhdistysten yhteistyötä.
Liikkuminen ja logistiikka	0	3
Hankkeessa kehitetään etäohjausta harjoittelu/työssä oppimisjaksoille, seminaareihin voi osallistua etäyhteydellä. Tämä vähentää matkustuksen tarvetta. Hanketyöntekijöiden matkat tehdään joukkoliikenteen kulkuvälineillä aina kun mahdollista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	8	9
Hanke edistää aliedustettujen opiskelijoiden työllistymistä. Riittävät tukimallit työpaikan saamiseen vaikuttavat suoraan opiskelijoiden elämänhallintaan. Koulutus ja työ ovat hyvinvoinnin tärkeitä osa-alueita yksilön kokonaisvaltaisessa hyvinvoinnissa ja niillä on suora vaikutus muihin hyvinvoinnin osa-alueisiin kuten taloustilanteeseen, sosiaalisiin suhteisiin, merkityksellisyyden kokemuksiin ja mahdollisuuteen toteuttaa itseään. Opiskelijoiden menestyminen opiskelussa ja valmistuminen sekä työnsaanti vaikuttavat myös hänen lähiyhteisön hyvinvointiin. Hanke vahvistaa maahanmuuttaja- ja kv-opiskelijoiden osallisuutta, osallistumista työelämään. Oppilaitosten ja työelämän edustajien osaamisen vahvistumisen ja monikulttuurisuus- ja kielitietosuusosaamisen lisääntymisen myötä työyhteisöissä työhyvinvointi lisääntyy pidemmällä aikavälillä sekä maahanmuuttaja- ja romanitaustaisilla että kantaväestöön kuuluvilla.
Tasa-arvon edistäminen	8	9
Hanke edistää maahanmuuttaja-ja romanitaustaisten ja kv-opiskelijoiden tasa-arvoista mahdollisuutta saada tutkinot ja työllistyä. Valmistuvilla opiskelijoilla, jotka pääsevät alan töihin, on merkittävä tasa-arvoa lisäävä vaikutus myös esimerkin kautta. Se tukee maahanmuuttaja- ja romaniyhteisöjen ja monikielisten opiskelijoiden luottamusta yhteiskuntaan ja koulutuksen mahdollisuuksiin. Koulutus- ja työelämäosallistumisen myötä saadaan käyttöön yhteiskunnallisesti merkittävää ammatillista ja kulttuurista osaamista ja kokemustietoa. Hanke lisää maahanmuuttajanaisten osallisuutta ja tasa-arvoa. Kulttuurisesti naisten ja miesten roolit ovat monissa maahanmuuttajaryhmissä eriytyneet ja siksi naisten osallistuminen koulutukseen, opinnoista suoriutuminen ja työn saaminen, vaativat erityisiä järjestelyjä ja tukea. Hankkeessa pyritään koulutuksen avulla lisäämään maahanmuuttajanaisten itseohjautuvuuden tasoa ja sen avulla auttamaan heitä saavuttamaan tasa-arvoisempi asema perheessä ja yhteiskunnassa.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	8	9
Hankkeessa rakennettavia toimintamalleja tarvitaan, jotta hankkeen kohderyhmillä olisi yhdenvertaiset mahdollisuudet työllistymiseen. Hanke edistää yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa, erilaisuuden hyväksymistä sekä lisää työelämän ja oppilaitosten henkilöstön kykyä kohdata yhdenvertaisesti ja syrjimättä kohderyhmiin kuuluvia opiskelijoita ja työntekijöitä. Hanke lisää eri ihmisryhmien välistä luottamusta, tietoa ja ymmärrystä erilaisista kulttuureista ja etnisistä ryhmistä. Perheen koulutustaso ja myönteinen kouluasenne ovat vahvaa sosiaalista pääomaa: sosiaalisesti turvattua tilaa kasvaa ja kehittyä.
Kulttuuriympäristö	7	7
Hanke lisää Suomessa asuvien, erilaisista kulttuurisista taustoista olevien henkilöiden rikastuttavaa vaikutusta yhteisöihin ja alueen kulttuuriperintöön. Hanke edistää maahanmuuttaja- ja kv-henkilöiden kouluttautumisen myötä hoiva- ja palvelukulttuurin, rakennus/marata/teknologia-alojen työpaikkojen kulttuurisensitiivisyyden vahvistumista. Selvitysten mukaan käsitys hyvinvoinnin kulttuurisista sidoksista edellyttää toimintatapoja, joilla pystytään sekä asiakastyössä että työyhteisöissä voimavaraistavaan työhön. Erityisen merkityksellistä se on asiakaslähtöisen palvelun tuottamisessa. Kulttuurinen tausta voidaan nähdä sosiaalisena pääomana. Se on maahanmuuttajalle tärkeä resurssi paitsi integroitumisessa yhteiskuntaan, myös kuulumisen ja omanarvontunnon kokemuksen vahvistamisessa. Kulttuurien välisen kompetenssin yhteydessä puhutaan kulttuurien välisestä herkkyydestä, kulttuurisensitiivisyydestä. Tässä hankkeessa tuotetaan osallistavana ja valtaistavana prosessina kulttuurisensitiivisiä tukimalleja opiskelijoille ja osaamisen vahvistamista oppilaitosten ja työelämän ammattilaisille.
Ympäristöosaaminen	0	0
Ei vaikutusta.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Opin portailta työelämään Satakunnassa -hanke toteutettiin ajalla 1.8.2019-30.6.2023. Toteuttajina olivat Diak (hallinnoija) sekä SAMK (Satakunnan ammattikorkeakoulu), Sataedu (Satakunnan koulutuskuntayhtymä) sekä WinNova (Länsirannikon Koulutus Oy). (WinNovan osatoteutus päättyi 31.12.2021.) Hankkeessa tuotetut materiaalit löytyvät verkkosivuilta: https://opinportailla.diak.fi/
Hankkeen kohderyhmät olivat: Diakissa loppuvaiheen maahanmuuttaja- ja romanitaustaiset sairaanhoitaja- ja sosionomiopiskelijat ja vastavalmistuneet Porin-kampuksella. SAMKissa S2-puhuvat Nursing & Physiotherapy Bachelor Degree kv-tutkinto –opiskelijat ja em. koulutusohjelmista lähiaikoina valmistuneet. Sataedussa sosiaali- ja terveys-, majoitus- ja ravitsemus-, rakennus- ja teknologia-alojen loppuvaiheen maahanmuuttaja- ja romanitaustaiset opiskelijat ja vastavalmistuneet eri kampuksilla. WinNovassa eri alojen maahanmuuttaja- ja romanitaustaiset loppuvaiheen opiskelijat ja vastavalmistuneet Porin ja Rauman kampuksilla.
Työelämän kohderyhmänä korkeakoulukontekstissa olivat: Sosiaali- ja terveysalan esi- ja muuta henkilöstöä Satakunnan alueella, kuten työpaikkaohjaajat, rekrytointi- ja työuraohjausta tekevät henkilöt (ml. TE-toimisto, työnvälitysyritykset), oppilaitosten henkilöstö, Satakunnan alueen monikulttuurisuustoimijoiden verkosto, kolmannen sektorin toimijoita sekä muiden moninaisuusteemaisten hankkeitten henkilöstöä. Toisen asteen hanketoteutuksissa lisäksi alueen yritykset, jotka työllistävät toisen asteen koulutuksesta valmistuneita ammattilaisia.

Tavoitteet 1 ja 2. Maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten sekä kv-tutkinto-opiskelijoiden opintojen loppuvaiheiden sekä työelämään siirtymän tukeminen
Hankkeessa sujuvoitettiin noin 650n maahanmuuttaja- ja romanitaustaisen sekä kv-tutkinto-opiskelijan opintojen loppuvaiheita sekä työelämään siirtymää.
Opiskelijoiden tuki kohdistettiin opintoalaan liittyvän suomen kielen taidon vahvistamiseen (puhuminen ja kirjoittaminen) sekä harjoittelujen sujuvuuden varmistamiseen. Opiskelukielestä ja opiskelijan suomen kielen taitotasosta riippumatta harjoittelut suoritetaan suomeksi, jolloin kielitaidon vahvistamiselle on erityinen tarve. Opiskeluharjoittelujen myötä tavoitettiin myös työyhteisöjä, joiden kanssa tehtiin hankkeen kehittämistyötä tarjoamalla välineitä monikulttuurisuuden huomioimiseen ohjauksessa.

Kv-tutkinto-opiskelijoiden tuen muodoksi SAMKissa rakentui MUNDO-harjoittelumalli (Monikielinen, -kulttuurinen ja -alainen harjoittelumalli). Opintojen lisätueksi tarjottiin mm Kielisuihkuja, joissa englanninkielisen opetuksen ohessa tarjottiin vastaavaa suomen kielen sanastoa. Diakissa suomen kielellä opiskeleville apua tarjottiin tukipajoissa sekä opintojen loppuvaiheissa eriytyneissä yksilöllisissä tarpeissa. Tarjolla oli suomen kielen kursseja, webinaareja suomalaiseen työelämään ja työllistymiseen liittyvistä aiheista.

Toisen asteen opiskelijoiden tukemisessa (Sataedu ja WinNova) keskeisiä toimia olivat yksilöohjaus sekä opintojen oheen rakennetut selkoistetut ryhmäopiskelun muodot. Työpaikkojen etsiminen, työnhakuprosessit ja -taidot vaativat maahanmuuttajilta kantaväestöä enemmän. Muualta tulleiden on edelleen vaikeampi löytää harjoittelu- ja työpaikkoja. Tähän tarpeeseen vastattiin vahvistamalla työnhakutaitoja sekä opettamalla oman osaamisen markkinointia. Hankkeessa tuotetun Selkeän työnhaun oppaan avulla maahanmuuttajataustaiset voivat itsenäisesti opiskella työnhakuun liittyviä asioita.

Valmistumiseen määräajassa vaikutettiin edellä mainittujen opintojen aikaisten keinojen lisäksi loppuvaiheissa henkilökohtaisella uraohjauksella ammattihaaveiden kirkastamiseksi ja työnhakuvalmiuksien vahvistamiseksi. Kielituen tarve oli myös opinnäytetöiden/lopputöiden loppuunsaattamiseksi. Opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa toisella asteella myös kielituettuja korttikoulutuksia ammatillisuutensa vahvistamiseksi.

Tavoite 3: Monikulttuurisuusosaamisen vahvistaminen työpaikoilla
Kehittämisyhteistyötä tehtiin hankkeen aikana n50 yrityksen kanssa. Lisäksi webinaareihin ja koulutuksiin osallistui yksittäisiä henkilöitä monilta eri työpaikoilta.
Vaikuttamistyö ja puolesta puhuminen maahanmuuttaja- ja romanitaustaisten henkilöiden osaamisen ja ammattitaidon puolesta olivat merkittävä osa työelämälle suunnattua toimintaa ja viestintää. Äidinkielenään muuta kuin suomea puhuvien on todistettava kantaväestöä vahvemmin ammattiosaamistaan. Työelämässä ajatellaan edelleen, että suomen kielen on oltava hyvä ennen kuin on mahdollista selviytyä työstä suomalaisella työpaikalla. Keskusteluun nostettiin näitä työllistymiseen liittyviä rakenteellisia ja asenteellisia esteitä ja tarjottiin välineitä esteiden purkamiseksi sekä osaamisen vahvistamiseksi.
Monikulttuurisuus- ja kielitietoisuusosaamisen vahvistamisen toimet olivat pääasiassa eri tavoin toteutettuja tilaisuuksia/koulutuksia (esimerkiksi esihenkilötilaisuudet, työpaikkaohjaajien tilaisuudet, Urakahvilat, Kaikkien kahvihuone -webinaarisarja, Kulttuurikimara-koulutussarja), verkostotilaisuuksia, infoja ja muun kohderyhmäopiskelijoihin liittyvän yhteistyön ohessa toteutunutta yhteistoimintaa mm MUNDO-harjoittelun yhteydessä.

Hankemateriaalit ja -viestintä
Hanketilaisuuksien ja -materiaalien visuaalinen ilme rakennettiin työpaikan kahvihuoneen ja kahvitaukojen ympärille. Suomessa työpaikkojen kahvihuoneet/taukotilat ovat informaaleja paikkoja, joissa kohdataan työntekijöinä ilman titteleitä ja joissa keskustellaan yleensä muista kuin työhön liittyvistä asioista. Haluttiin korostaa kahvihuonetta kielen- ja kulttuurin oppimisen sekä kohtaamisen paikkana.

Materiaalituotanto kohdennettiin moninaistuvan työelämän tarpeisiin. Tuotettiin koulutuksia ja materiaaleja, joiden avulla työllistyminen, työllistäminen ja monikuluttuurinen arki työpaikoilla olisi sujuvampaa. Tuotetut materiaalikokonaisuudet löytyvät hankkeen verkkosivuilta: www.opinportailla.diak.fi. Esimerkkejä materiaaleista ovat mm Rikotaan kielimuuri! Kielitietoisuus työpaikoilla ja selkokielinen ohjaaminen, sekä Kaikkien kahvihuone! Monikulttuurinen kohtaaminen työyhteisössä -animaatiot, Monikulttuurinen työyhteisö -pikaopas, Kaikkien kahvihuone -webinaaritallennesarja, terveysalan Taskusanakirja sekä MUNDO-harjoittelumallin kuvaus.

Opin portailla -hankeperheen verkkosivuille on koottuna viiden eri hankkeen toimintaa ja materiaaleja vuosilta 2015-2023. Saman teeman hankkeitten materiaalit ovat kattava kokonaisuus moninaisuudesta opiskelijoille, opiskelijaohjaukseen sekä moninaistuville työpaikoille. Ajankohtaisista asioista on myös kirjoitettu hankkeen eri vaiheissa mm blogitekstejä, artikkeleita ja opinnäytetyö. Infograafiin on koottu keskeinen numeerinen ja sisällöllinen tieto hankkeesta.

Huomioitavaa on, että koronapandemia sijoittui kokonaisuudessaan hankkeen toiminta-ajalle, jolloin hanketta toteutettiin etäratkaisuin.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

2 Hakijan perustiedot

Osatoteuttajat