Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21784

Hankkeen nimi: Lapland of opportunity

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.8.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Jakeluosoite: Jokiväylä 11

Puhelinnumero: 040 647 7231

Postinumero: 96300

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.lapinamk.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Kestilä Sini

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: projektisuunnittelija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sini.kestila(at)lapinamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0407030678

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Phoenix ry, 2765975-3
Lapin yliopisto, 0292800-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa edistetään Lapin matkailualan kehittymistä ja työvoiman saatavuutta tuomalla maahanmuuttajien osaaminen ja ammattitaito yhdeksi ratkaisuksi matkailualan työllistämisen haasteisiin alueella. Lapissa matkailuala kärsii kasvavasta työvoimapulasta ja samaan aikaan niin Lapissa kuin muuallakin Suomessa on matkailualalla tarvittavaa osaamista omaavia maahanmuuttajia työttömänä. Haasteeseen on pyritty ja pyritään vastaamaan useissa eri hankkeissa eri toimenpiteitä ja monia eri kanavia hyödyntäen.

Hankkeen kehittämistavoitteena on maahanmuuttajataustaisten työllistymisen edistäminen matkailualalla. Tällä halutaan tukea Lapin elinvoimaisuutta ja matkailun kehittämistä tuomalla uutta sitoutunutta työvoimaa ja mahdollistaa uutta yrittäjyyttä alueelle. Tavoitteena on, että hankkeen myötä Lapissa toimii Startup Refugeesin (SUR) työllistämis- ja yrittäjyysohjelmat ja toiminta on vakiinnutettu.

Hankkeen toimenpiteet kohdistuvat matkailualalle. Kohderyhmänä ovat maahanmuuttajat ja matkailualan yrittäjät.
Toimenpide 1: Perustetaan maahanmuuttajien työllistymisen tueksi yhteiskuntavastuullinen matkailualan yritys-, organisaatio- ja järjestöverkosto Lappiin.
Toimenpide 2: Jalkautetaan SUR:n toimintamalli Lappiin huomioiden Lapin erityispiirteet toimintaympäristönä ja matkailualan erityispiirteet toimialana.
Toimenpide 3: Tuetaan ja rohkaistaan työnantajia maahanmuuttajien palkkaamisessa
Toimenpide 4: Muokataan matkailuyrityksien asenneilmapiiriä suopeammaksi maahanmuuttajien työllistämistä kohtaan monikanavaista viestintää hyödyntäen.
Toimenpide 5: Hankehallinto

Hankkeen tulokset:
• Lapissa toimii yhteiskuntavastuullinen matkailualan yritys-, organisaatio- ja järjestöverkosto, joka tukee maahanmuuttajien työllistymistä
• Yhteiskuntavastuullisen matkailualan yritys-, organisaatio- ja järjestöverkoston kuvaus ja toimintasuunnitelma
• Startup Refugeesin työllistämis- ja yrittäjyysohjelmat ja toiminta on vakiinnutettu Lappiin
• Maahanmuuttajien työllistämistä edistäviä tilaisuuksia, joissa aiheina: SUR.n toiminta tutuksi, osaamisenkartoitus, työhaastatteluihin valmennus, perehtyminen suomalaiseen työelämään, yrittäjyysvalmennus ja matkailuala tutuksi
• Maahanmuuttajat ovat tietoisempia matkailualasta
• Työsopimuksia maahanmuuttajataustaisille työntekijöille Lapin alueen matkailualan yrityksiin
• Maahanmuuttajilla on liikeideoita matkailualalle ja osa toimii matkailualalla kevytyrittäjinä
• Matkailuyrityksien osaaminen maahanmuuttajan palkkaamiseksi lisääntyy
• Matkailuyritykset tuntevat SUR:n toimintamallin Lapissa
• Matkailuyritykset ymmärtävät oman roolinsa maahanmuuttajien kotouttamisen tukemisessa
• 2 koulutusta ja 2 työpajaa matkailuyrityksien tukemiseksi ja rohkaisemiseksi
• Ohjeistus matkailuyrityksille maahanmuuttajan työllistämiseksi ja perehdytykseen
• infovideot ja animaatiot maahanmuuttajien onnistuneista työllistymistarinoista julkaistavaksi eri kanavien kautta
• infograafeja (3 kpl) SUR:n toimintamallista ja tuloksista sekä matkailuyrittäjille laadittavasta ohjeistuksesta
• Työpajoista ja koulutuksista blogikirjoitukset (5 kpl)
• Artikkelit (2 kpl) hankeen toimenpiteiden 1 ja 3 tuloksista
• populaari -hankejulkaisu tuloksista, jossa hankkeen keskeiset tulokset sekä maahanmuuttajien ja matkailuyritysten kokemukset (haasteet ja onnistumiset)

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat Suomessa asuvat sekä Suomeen työn perässä muuttavat maahanmuuttajat (esim. sesonkityöntekijät) ja Lapin alueen matkailuyritykset, joilla on haasteita työvoiman saamisessa. Maahanmuuttajalla tarkoitetaan kaikkia ulkomailta muuttavia henkilöitä kuten pakolaisia, turvapaikanhakijoita, siirtolaisia, paluumuuttajia ja työn perässä muuttavia (SPR, 2019). Kohderyhmään kuuluvat Lapin alueella jo asuvat maahanmuuttajat, mutta tänne myös muualta Suomesta tai ulkomailta työn perässä muuttavat. TE-toimiston mukaan varsinkin matkailuyritykset, joille tulee Euroopasta sesonkityöntekijöitä tarvitsevat apua työntekijöiden perehdytykseen. Sisäministeriön mukaan kausityöntekijät ovat tärkeitä erityisesti aloilla, joissa työvoiman tarve vaihtelee sesonkien mukaan. Työvoimaa tarvitaan ulkomailta, koska kotimaasta ei löydy näille aloille riittävästi työntekijöitä. Ministeriössä kehitetään työvoiman maahanmuuttoa, jotta lainsäädäntö vastaisi työvoiman kysyntää Suomessa. (intermin.fi, 2019)

Maahanmuuttajien osaaminen ja kielitaito kartoitetaan työpajoissa, josta heidät ohjataan tarvittaessa mm. TE-keskuksen Kotoutumiskoulutuksiin sekä muiden oppilaitoksien järjestämiin koulutuksiin osaamisen täydentämiseksi. Lapissa on räätälöity maahanmuuttajille suunnattua koulutusta mm. Rovaniemen koulutuskuntayhtymän Eduron Osma – kielenoppiminen työympäristössä –hankkeessa.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat matkailualan oppilaitokset (toinen aste, korkeakoulut) ja niiden opiskelijat. Välillistä kohderyhmää ovat myös yhdistykset, jotka tarjoavat maahanmuuttajille palveluitaan sekä vapaaehtoiset, jotka työskentelevät maahanmuuttajien parissa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 166 818

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 55 928

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 323 320

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 65 584

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Torniolaakson, Rovaniemen, Itä-Lapin, Pohjois-Lapin, Tunturi-Lapin

Kunnat: Pelkosenniemi, Ranua, Inari, Keminmaa, Kolari, Tornio, Muonio, Salla, Savukoski, Sodankylä, Pello, Ylitornio, Rovaniemi, Posio, Simo, Enontekiö, Kittilä, Tervola, Utsjoki, Kemijärvi, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 50

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 200

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelun aikana on tehty sukupuolivaikutusten arviointi Lapin Letka hankkeen suvauskoneen avulla. Tuloksen mukaan hanke edistää naisten ja miesten asioita tasapuolisesti. Kuitenkin on huomioitava se että matkailuala mielletään usein naisvaltaiseksi alaksi, mikä tarkoittaa sitä, että sukupuolittuneisuus on otettava huomioon.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hanke edistää sukupuolineutraalisuuden huomiointia matkailualojen toiminnassa edistämällä kaikkien sukupuolten asioita tasapuolisesti.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Vaikka näkökulma on huomioitu, sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 10 8
Hanke edistää osaavan työvoiman saatavuutta matkailualalle, jossa työvoimapula on ongelma. Osaavatyövoima on kestävän elinkeinorakenteen keskeinen tekijä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 3 3
Hankkeen aikana kehitetään ja testataan maahanmuuttajien matkailuyritysideoita, jotta tiedetään varhaisessa vaiheessa kantavatko ideat kestäväksi liiketoiminnaksi. Tällä pyritään a) resurssiviisaaseen toimintaan b) oppimaan mahdollisista virheistä ja kehittämään palveluja mahdollisimman laadukkaiksi.
Liikkuminen ja logistiikka 4 3
Lapin pitkät välimatkat vaikuttavat mm. matkailualan kompastuskiveksi tunnistettuun liikkuvuuteen. Hankkeen toimenpiteissä huomioidaan haasteet mm. asumis- ja kulkemiskysymyksiin liittye perifeeristen työpaikkojen houkuttelevuuden lisäämiseksi. Tämä vaikuttaa myös yleisesti liikkumiseen ja logistiikkaan Lapissa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hanke edistää maahanmuuttajien työllistymistä, joka on heidän kotoutumisen ja hyvinvoinnin lähtökohta. Matkailuyritykset saavat osaavia työntekijöitä.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeen suunnitteluvaiheessa on tehty Lapin letka-hankkeessa tuotettu Suvauskone-testi, jonka mukaan hanke edistää sekä miesten että naisten asiaa tasapuolisesti. Lisäksi hanke lisää kulttuurien välistä tasa-arvoa Lapissa nostamalla esiin maahanmuuttajataustaisten tietotaitoa ja osaamista.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Hanke edistää eri kulttuuritaustan omaavien henkilöiden integroitumista yhteiskuntaan.
Kulttuuriympäristö 4 4
Tuodaan esille lappilaisuuden moninaisuutta sekä tietoa eri kulttuureista. Perinteisen lappilaisen kulttuuriympäristön autenttisuus sisältää tänä päivänä myös maahanmuuttajat ja tämän arjen näkökulman tuominen mukaan matkailun kulttuuriympäristön keskusteluihin on todella tärkeää sosiaalisesti ja kulttuurisesti kestävän ja vastuullisen matkailun näkökulmasta.
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-