Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21785

Hankkeen nimi: Urahaku

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.7.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Oulun seudun koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0992445-3

Jakeluosoite: Kiviharjuntie 6

Puhelinnumero: 040 1415 140

Postinumero: 90220

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: http://www.osao.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Marjo Vilppola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: marjo.vilppola(at)osao.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 7021058

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

Osatoteuttajat

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Urahaku- hankkeen kautta luodaan organisaatiokohtaisia uraohjauskoulutuksia ja pilottiryhmiä yhteistyössä Oulun seudun ammattiopiston, Oulun ammattikorkeakoulun Ammatillisen opettajakorkeakoulun sekä kohderyhmänä toimivien organisaatioiden edustajien kanssa. Urahaku –hankkeessa kehitetään myös työelämäyhteistyötä uraohjauksen näkökulmasta. Hankkeen kohderyhmää ovat ohjaus-ja opetusalan henkilöstö kohdeorganisaatioissa, joita ovat Oulun seudun ammatilliset oppilaitokset sekä Oulun kaupungin ja ympäristökuntien työpajat, hankkeen toiminta- alueen kolmannen sektorin toimijat, Oulun kaupungin yläkoulujen 9-luokkien ohjaus- ja opetushenkilöstö. Kohderyhmään sisältyvät myös uraohjauskoulutuksessa olevien ohjaus-ja opetushenkilöstön asiakkaat: toisen asteen ammatilliset opiskelijat, työpajojen asiakkaat, peruskoulun 9- luokkalaiset ja maahanmuuttajat.Välillistä kohderyhmää hankkeessa ovat Oulun kaupungin ja ympäristökuntien työllisyyspalvelut, yritykset ja työelämän edustajat.

Hankkeessa toteutetaan koulutusasteet ja organisaatiorajat ylittävää kehitystyötä, jonka tavoitteena on sujuvoittaa siirtymävaiheita koulutukseen ja työelämään. Hankkeen kehittämistoimenpiteiden kautta pyritään vähentämään opintojen keskeyttämistä, nuorisotyöttömyyttä sekä vähentämään syrjäytymistä. Uraohjauksen kehittämistoimenpiteiden kautta vastataan työnhakijan ja työelämän väliseen kohtaavuushaasteeseen suunnitelmallisen ja kokonaisvaltaisen orgnisaatiokohtaisten uraohjauskoulutusten, pilottiryhmien ja työelämäyhteistyön kautta. Uraohjauksen kehittämistyössä huomioidaan yksilön kokonaisvaltaiset tarpeet uraohjausprosessille. Hankkeen kehittämistyö toteutetaan yhteistyössä Oamkin kanssa tutkittuun tietoon pohjautuen.

Hankkeen tavoitteena on luoda uraohjauksen toimintamalli ja menetelmät ohjaus- ja opetushenkilöstölle eri organisaatioissa hankkeen toiminta-alueella. Kehitettyä toimintamallia piloitoidaan ammatillisen koulutuksen opiskelijoille, työpajojen asiakkaille ja peruskoulun 9-luokan oppilaille. Pilotointi mahdollistaa hankkeen tulosten jalkauttamisen tehokkaasit jo hankkeen aikana. Uraohjauksen toimintamalli ja menetelmät jalkautetaan osaksi kohdeorganisaatioiden toimintaa kehittäjämentoroinnin menetelmää hyödyntäen. Pilottiryhmien kautta mallin toimivuutta testataan, kerätään palautetta ja kehitetään hankkeen aikana jatkuvan kehityksen periaatteita noudattaen.

Hankkeen kehittämistyön tuloksena syntyy kohdeorganisaatiokohtaiset uraohjauksen toimintamallit ja toteutustavat, jotka ovat jalkautuneet osaksi organisaatioiden toimintaa. Organisaatiokohtaiset (ammattilliset oppilaitokset, työpajat, yläkoulut) uraohjauksen toimintamallit muodostetaan organisaatioiden tarpeet huomioiden. Uraohjauksen merkitys kasvaa ja tietoisuus uraohjauksesta osana asiakkaan urapolkua on kasvanut ohjaus- ja opetushenkilöstön keskuudessa. Ammatillisen koulutuksen reformin eli lakiuudistuksen tuomat uudistukset uraohjauksen näkökulmasta sisäistyvät osaksi ohjaus- ja opetushenkilöstön ja eri organisaatioiden arkea. Hankkeen valmisteluissa ja kehittämistyössä otetaan huomioon sukupuolten välinen tasa-arvo ja yhdenmukaisuus. Hanke noudattaa OSEKKin kestävän kehityksen toimenpideohjelmaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ohjaus -ja opetusalan henkilöstö kohdeorganisaatioissa:

Oulun seudun ammatilliset oppilaitokset, Oulun kaupungin ja ympäristökuntien työpajat, Oulun kaupungin yläkoulujen 9-luokkien pilottiryhmien ohjaus- ja opetushenkilöstö, kolmannensektorintoimijat.


Pilotiryhmien asiakkaat:

Uraohjauskoulutuksessa olevien ohjaus-ja opetushenkilöstön asiakkaat: toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat, peruskoulun 9- luokkalaiset, työpajojen asiakkaat, maahanmuuttajat ja Neet- nuoret.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Oulun kaupungin ja ympäristökuntien työllisyyspalvelut ja Te-palveluiden asiakkaat, yritykset, työelämän edustajat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 319 771

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 310 857

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 399 714

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 388 572

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Oulun, Koillismaan

Kunnat: Ii, Taivalkoski, Muhos, Tyrnävä, Kempele, Oulu, Liminka, Pudasjärvi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 33

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 220

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Pohjois­Pohjanmaan ELY­-keskuksen alueella oli joulukuun lopussa 20 100 työtöntä työnhakijaa. Alueen yksi suurimmista työttömien työnhakijoiden osuudesta työvoimasta on Oulussa, joka oli Joulukuussa 2018 12%. Joulukuun lopussa Pohjois-­Pohjanmaalla työttömänä oli 11 500 miestä ja 8 600 naista, naisten työttömyys väheni vuoden takaisista luvuista suhteellisesti enemmän verrattuna miehiin. Pohjois-Pohjanmaalla oli joulukuun lopussa yli puolet (11 400) kaikista työttömistä työnhakijoista oli keskiasteen koulutuksen suorittaneita.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen uraohjauskoulutuksissa ja pitointiryhmissä sekä viestinnässä huomioidaan tasa-arvon näkökulma. Uraohjauksen toteutuksessa huomioidaan sukupuolittuneen ohjauksen tiedostaminen uraohjauksen toteutuksessa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen, mutta hankkeen kehittämistyössä ja toiminnassa huomioidaan sukupuolten tasa-arvon edistämisen näkökulma.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 2
Hankkeessa pyritää käyttämään mahdollisimman vähän paperia, sekä hyödyntämään mahdollisimman paljon sähköisiä materiaaleja ja viestinnän välineitä. Hankkeen pääsasiallinen viestintä tapahtuu sähköisellä alustalla.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeessa pyritään välttämään aiheetonta matkustamista. Mikäli yhteistyöpalaverit eivät vaadi fyysistä läsnäoloa pyritään ne järjestämään sähköisiä työkaluja käyttäen. Suurin osa hankkeen toiminta-alueesta sijaitsee pienellä alueella.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia kasvillisuuteen, eliöihin tai luonnon monimuotoisuuteen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei ole tunnistettuja vaikutuksia.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 3
Hankkeessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon sähköistä materiaalia paperituotteiden sijasta. Hankkeelle toteutetaan internet -sivusto jonka kautta hankkeen tulosten jalkauttaminen on pääasiassa tarkoitus toteuttaa. Hanke toimii OSEKK kestävän kehityksen linjausten mukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutuksia uusiutuvien energialähteiden käyttöön.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 3 5
Hankkeen toiminnassa on mukana alueen työelmän edustajia. Hankkeella pyritään vaikuttamaan alueelliseen elinkeinorakenteeseen kestävän kehityksen näkökulmasta hankkeen tulosten ja työllistävyyden kautta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 0
Työelämäläheinen uraohjausmalli mahdollistaa aineettomien palveluiden kehittämisen hankkeessa.
Liikkuminen ja logistiikka 1 2
Hankkeessa pyritään hyödyntämään mahdollisimman paljon sähköisiä viestitävälineitä, mikäli fyysinen läsnäolo ei ole pakollista.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 9
Hankkeella edistetään välillisen kohderyhmän työllistymistä ja siirtymistä koulutukseen. Tämä vähentää välillisen kohderyhmän syräytymisriskiä.
Tasa-arvon edistäminen 4 4
Tutkimusten mukaan alueen miesten syrjäytymisriski on suurempi kuin naisten. Myös alueen työttömyys on miehillä suurempaa. Hankkeen toiminnassa otetaan huomioon vahvasti sukupuolittunut työelämä ja kannustetaan eri sukupuolia etenemään elämässään omien henkilökohtaisten tavoitteiden perusteella, ei perinteisten sukupuolittuneiden työalojen mukaisesti.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 5 6
Hankkeen toimenpiteet tähtäävät välillisen kohderyhmän yhteiskunnallisen aseman parantamiseen työllistymisen ja osaamisen kehittämisen näkökulmasta.
Kulttuuriympäristö 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta alueen kulttuuriympäristöön.
Ympäristöosaaminen 0 0
OSEKKin kestävän kehityksen toimenpideohjelma on hankkeen toiminna kulmakivenä tukemassa myös alueen ympäristöosaamista.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Urahaku- hankkeen taustalla oli tarve vahvistaa ja luoda kokonaisvaltaisia uraohjauksen toimintamalleja. Uraohjauksen organisaatioita olivat hankkeen toiminnan näkökulmasta Oulun seudun ammatilliset oppilaitokset, Oulun kaupungin ja ympäristökuntien työllisyyspalvelut, Oulun kaupungin ja ympäristökuntien työpajat, kolmannen sektorin ohjaus- ja opetushenkilöstö sekä Oulun kaupungin 9.-luokkien ohjaus- ja opetushenkilöstö. Hankkeessa kehitettävien opetus-ohjaushenkilöstön uraohjaohjauskoulutusten ja opiskelijoille suunnattujen verkkomateriaalien kautta tavoitteena oli pystyä tukemaan hankkeen kohderyhmään kuuluvan (toisen asteen ammatillisen oppilaitoksen opiskelijat, työpajojen asiakkaat ja peruskoulun 9.-luokan oppilaat) siirtymävaiheita koulutukseen, opinnoista työelämään sekä ehkäisemään alueen nuorten syrjäytymistä.

Urahaku -hankkeessa toteutettiin organisaatiokohtaisia uraohjauskoulutuksia kohderyhmälle Oulun seudun yläkoulujen 9.- luokkien opinto- ohjaajat, Suomen Diakoniaopisto, PSK- Aikuisopisto, Oulun Palvelualan Opisto ja Koulutuskuntayhtymä OSAO. Koulutusten rinnalla kehitettiin verkkomateriaaleja uraohjauksen toteuttamisen tueksi yhteistyössä kohdeorganisaatioiden opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä muiden asiantuntijoiden kanssa. Tavoitteena oli luoda jokaiselle organisaatiolle yksilöllinen koulutuskokonaisuus vastaamaan uraohjauksen kehittämistarpeisiin. Koulutukset hankkeessa toteutti hankkeen osatoteuttaja Oulun ammattikorkean ammatillinen opettajakorkeakoulu ohjaus- ja kasvatusalan tutkittuun tietoon pohjautuen. Uraohjauskoulutukset aloitettiin laajaan vahvuusnäkemykseen ja positiiviseen psykologiaan pohjautuvalla Voimakehä®- lisenssivalmennuksella (https://voimakeha.info/index.html.). Koulutusten ja verkkomateriaalien taustateoreettisena tulokulmana oli positiivinen psykologia ja laajavahvuusnäkemys. Hankkeen organisaatiokohtaisten koulutuskokonaisuuksien keskeisinä sisältöinä olivat opiskelijan vahvuuksien ja osaamisen tunnistaminen sekä sanoittaminen, osaamisidentiteetin käsite osana uraohjausta sekä tulevaisuuden työelämän lähtökohtien ja mahdollisuuksien avaaminen.

Hankkeessa toteutettiin verkkomateriaalit Opiskelu -urasuunnitteluvalmiudet 1 osp. (O-ura) ammatilliselle toiselle asteelle ja yläkouluille Opin urasuunnittelutaitoja. Uraohjauksen verkkomateriaalien sisällön toteutuksesta vastasi Oulun ammattikorkeakoulun ammatillinen opettajakorkeakoulu, joiden pohjalta kohdeorganisaatiot muokkasivat omien yksilöllisten tarpeiden mukaisesti verkkokursseja. OSAOssa O-ura pinjakurssista on tehty myös englanninkielinen versio. Hankkeen kehittämistyön tuloksena havaittiin tarve toteuttaa lisäksi verkkokurssi Uraohjauksen materiaalia maahanmuuttajille, jonka kehittämisessä oli mukana OSAOn maahanmuuttajataustaisten opetukseen erikoistuneita opettajia. Verkkokurssin suunnittelun taustalla käytettiin Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet verkkomateriaalia. Lisäksi OSAOssa VALMA-opettajat muokkasivat Opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet verkkokurssin omille opiskelijoilleen. Yhteistyö verkkomateriaalien kehittämisessä organisaatioiden opetus- ja ohjaus henkilöstön kanssa mahdollisti sen, että verkkomateriaalit vastasivat opiskelijoiden tarpeisiin. Tiivis kehittämisyhteistyö vahvisti verkkomateriaalien juurtumista organisaatioiden ohjaus- ja opetustyöhön. Keskeisenä juurtumisen mahdollistajana nähtiin myös verkkomateriaalien siirtäminen organisaatioiden käytössä oleville oppimisalustoille. Opin urasuunnittelutaitoja -verkkokurssin on siirtänyt Oulun opokoordinaattorit Qridi- oppimisalustalle, josta se on saatavissa Oulun yläkouluihin. Opokoordinaattorit laajensivat verkkokurssin 7.-9. -luokille. Tämä tuki hankkeen tavoitetta, että urasuunnittelutaidoista hankitaan osaamista tavoitteellisesti läpi yläkoulun. Hankkeessa työelämäyhteistyö näkyi koulutusten sisältöjen teemoissa sekä yhteistyönä Oulun kaupungin opokoordinaattoreiden ja Oulun kaupungin TET-sivuston kehittämisessä.Verkkomateriaalit ovat nettisivuilla valtakunnallisesti hyödynnettävissä www.osao.fi/urahaku.

Hanke osallistui aktiivisesti OSAOssa uraohjauksellisen henkilökohtaistaimisen prosessin kehittämiseen sekä siihen liittyvien verkkomateriaalien kehittämiseen pinjaoppimisalustalle (OSAOStartti, OSAOn Opiskelu -ja urasuunnitteluvalmiudet pinjakurssi, Perehdytyskurssi opetus- ja ohjaushenkilöstölle). OSAOssa prosessin kehittämistyötä toteutettiin yhteistyössä henkilökohtaistamisen prosessin ja OSAOn eri asiantuntijoiden kanssa. Verkkokurssien tavoitteena oli, että opiskelija hankkii osaamista urasuunnittelutaidoista läpi opintojen ajan valmistautuen tulevaan työelämään, jatko-opintoihin ja elinikäisen oppimisen periaatteisiin sekä oman tulevan ura- elämänpolun suunnitteluun.
Uraohjauksellinen henkilökohtaistaiminen alkaa OSAOStartti Pinja-kurssilla ja perehdytysjaksolla, jossa opiskelija perehdytetään yksikköön, opintoihin ja henkilökohtaistaimiseen sekä laaditaan ensikertainen HOKS. Perehdytysjakson aikana opiskelijalla voi olla yhteisiin tutkinnon osiin tai ammatillisiin opintoihin liittyviä opintoja. Toinen prosessin vaihe on uraohjauskeskustelut. Kehittämistyön ja pilotoinnin kautta päädyttiin tulokseen, että perustutkintoa opiskelevaa uraohjataan vähintään neljä kertaa työvuoden aikana. Omaopettaja uraohjaa opiskelijaa kolme kertaa ja opinto-ohjaajan yhden kerran työvuoden aikana. Opiskelijaa ohjataan ryhmämuotoisella uraohjaustunneilla vähintään kaksi kertaa työvuoden aikana, joka mahdollistaa urasuunnittelutaitojen aihealueiden käsittelyn ja oppimisen opintojen aikana myös vertaisryhmissä. Keskeistä prosessin toteutuksessa on opinto-ohjaajan ja omapettajan yhteistyö, jotka on kuvattu kaksi kertaa työvuoden aikana toteutettavien tilannekatsauspalaverien muodossa. Palavereissa käsitellään opiskelijoiden ajankohtaisia asioita ja pyritään ennaltaehkäisevästi puuttumaan mahdollisten haasteiden muodostumiseen. Prosessin viimeinen vaihe on päättövaiheen uraohjauskeskustelu, jonka kautta varmistetaan, että opiskelijalla on valmiuksia siirtyä seuraavaan elämänvaiheeseen, työelämään, jatko-opintoihin tai muihin tavoitteisiin. Uraohjauksellisen henkilöhtaistamisen ydintä on opiskelijan aito kohtaaminen läpi opintojen ja ohjauksellisen tukiverkoston muodostaminen opiskelijan opintopolun ajaksi.
Hankkeen kehittämistyö herätti myös valtakunnallista kiinnostusta ja uraohjauksellisen henkilökohtaistamisen kokonaisuutta esiteltiin valtakunnallisissa verkostoissa mm. ZOOMI, OLO-verkosto ja Yhdessä Parasta! -Pohjoinen sekä ammatillisissa oppilaitoksissa eri puolella Suomea. Hankkeen ydintä oli innostava kehittämistyö hankkeen kohderyhmän asiantuntijatiimeissä eri alojen ammattilaisten kanssa. Urahaku- hanke kiittää kaikkia hankkeeseen osallistuneita asiantuntijoita arvokkaasta kehittämisyhteistyöstä!

Marjo Vilppola, projektipäällikkö, OSAO/ Urahaku- hanke
Lisätietoa: www.osao.fi/urahaku