Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21786

Hankkeen nimi: VR Fast track osaamisen arvioinnin kautta työelämään

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2019 ja päättyy 31.12.2021

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Haaga-Helia ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2029188-8

Jakeluosoite: Ratapihantie 13

Puhelinnumero: (09) 229 611

Postinumero: 00520

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.haaga-helia.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Merja Drake

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Yliopettaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: Merja.drake(at)haaga-helia.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: +358503275659

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Turun ammattikorkeakoulu, 2528160-3

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Helsingin ja Turun alueilla on käynnissä positiivinen rakennemuutos, josta on seurannut työvoimapula useille eri aloille. Työvoimapulasta kertoo esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön 20.9.2018 julkaisema Ammattibarometri, jonka mukaan suhteellisesti eniten työvoimapula-ammatteja oli arvioiduista noin 200 ammatista Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa, Uudellamaalla ja Pirkanmaalla. Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön puheenjohtajan Timo Lapin mukaan Helsingin alueella työvoimapula johtuu osittain kohtaamo-ongelmasta. Samanaikaisesti Suomi on OECD-maiden hännänhuippu maahanmuuttajien työllistämisessä. Maahanmuuttajilla povataan olevan keskeinen asema työikäisen väestön määrän pysymisessä riittävällä tasolla. Suomessa asuvista ulkomaalaistaustaisista neljä viidestä on työikäinen. Ongelma on, että työikäisten maahanmuuttajien työllisyysaste on huomattavasti kantaväestöä matalampi. (Eronen ym. 2014.) Maahanmuuttajien yksi suurimmista työllistämisen esteistä on kielitaidon puute.
Aiemmat yritykset maahanmuuttajien työllistämisessä eivät ole OECD:n (2018) raportin mukaan olleet riittäviä, joten on kehitettävä uusia rohkeita avauksia ongelman ratkaisemiseksi. Hankkeen tavoitteena on kehittää ja testata virtuaalitodellisuuden käyttöä osaamisen tunnistamisessa ja työllisyyskoulutuksen tukena siten että kielitaito on minimaalisena rajoitteena. Tavoitteena on niin ikään lisätä yritysten mm. rekrytointiryritysten tietoa virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä erilaisiin työtehtäviin kouluttamisessa ja perehdyttämisessä. Lisäksi kokeillaan matalan kynnyksen työpoolikokeilua, jossa maahanmuuttajat työskentelisivät myös pooleissa kevytyrittäjinä työnantajapooleille. Lähestymistapana ovat nopeat kokeilut, niiden arviointi ja mallintaminen.
Virtuaalitodellisuuden hyödyntämistä on tutkittu jossain määrin, mutta pääasiassa koulu- ja oppilaitosyhteyksissä. Työllistämiskoulutuksen ja osaamisen tunnistamisen yhteydessä virtuaalitodellisuutta on hyödynnetty vain vähän. (Huang, Rauch & Liaw 2010.)
Virtuaalitodellisuudesta on todettu olevan hyötyä erityisesti maahanmuuttajien koulutuksessa, koska ohjeiden ei tarvitse välttämättä olla kielellisiä. Virtuaalitodellisuudessa voidaan tuottaa opetuskokonaisuuksia, joissa ensin näytetään oikeat toimintatavat, joita sitten virtuaalisesti voidaan harjoitella. Harjoituksia voidaan toistaa eikä väärin tekeminen haittaa. Osaaminen voidaan myös todentaa virtuaalimaailmassa tehdyllä näytöllä. Suurimmat esteet virtuaalitodellisuuden käyttämiselle ovat hinta ja henkilöresurssit. (Kavanagh ym. 2017.)
Opetushallituksen tuoreen raportin Osaaminen 2035 (2019) mukaan tutkintoperustelinen oppiminen on osa osaamisen kehittämistä.

Keskeiset tavoitteet ovat:
1) Kehittää virtuaalitodellisuutta hyödyntävä fast track malli osaamisen tunnistamiselle yhdessä maahanmuuttajajärjestöjen ja yrittäjien kanssa ja avata sitä kautta reittejä työllistymiselle erityisesti positiivisen rakennemuutoksen aiheuttamaan työvoimapulaan.
2) Ideoida, kehittää, testata ja mallintaa koulutuspaketti, joka hyödyntää virtuaalimaailman mahdollisuuksia maahanmuuttajien koulutuksessa yritysten tarpeiden mukaisesti. Mallissa selvitetään mm. koulutuksen laatimiseen tarvittavat sovellukset ja lisälaitteet, koulutuksen suunnittelun ja toteutuksen hinta.
3) Kehittää malli, jolla yrittäjien yhteenliittymät (työnantajapoolit) voivat työllistää esimerkiksi maahanmuuttajatiimejä (työntekijäpoolit) ja kokeilla kevytyrittäjyyden mahdollisuuksia maahanmuuttajien työllistymisessä ja työkokemuksen hankinnassa yhdessä työllistävien yrittäjien ja maahanmuuttajajärjestöjen kanssa
4) Tutkia, miten matalan kynnyksen työskentely edistää maahanmuuttajien kielivalmiuksia ja siten lisää mahdollisuuksia jatkotyöllistymiselle.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen onnistumisen näkökulmasta hankkeen kohderyhmä on rajattu heikossa työmarkkina-asemassa oleviin maahanmuuttajiin. Erityisesti kohderyhmänä ovat suuret maahanmuuttajaryhmät esimerkiksi Virosta ja Venäjältä ja vaikeasti työllistyneet maahanmuuttajaryhmät esimerkiksi Irakista, Afganistanista ja Somaliasta.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat työllistävät yritykset Helsingin ja Turun seudulla sekä maahanmuuttajajärjestöt, yrittäjäjärjestöt, työllisyysviranomaiset, rekrytointiyritykset, jotka saavat hankkeen aikana tärkeää tietoa maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisesta ja työllisyyskoulutuksen järjestämisestä virtuaalitodellisuuden keinoin. Välillisinä kohderyhminä ovat niin ikään kaikki koulutusta tarjoavat tahot, jotka haluavat oppia lisää virtuaalitodellisuuden hyödyntämisestä koulutuksessa sekä yritykset, jotka tarjoavat virtuaalitodellisuuteen liittyvää ohjelmisto- ja kehittämispalvelua.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 202 162

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 0

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 577 604

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 0

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa, Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Helsingin, Turun

Kunnat: Turku, Helsinki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 80

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Maahanmuuttajanaisten työllistyminen on yleensä hitaampaa kuin miesten, koska he jäävät yleensä kotiin hoitamaan lapsia, eivätkä siten ole työttömiä työnhakijoita. He siis ovat kotouttamis- ja työllisyyspalveluiden ulkopuolella. Kahdeksan maassaolovuoden jälkeen maahanmuuttajanaisten vuosittaiset mediaaniansiot ovat alle 13 000 €, kun ne miehillä ovat yli 20 000 €. Maahanmuuttajanaisten osallistumista hankkeeseen pyritään lisäämään ottamalla hankkeeseen mukaan ”mielipidevaikuttajia”, eli kohderyhmän (maahaanmuuttajanaiset) edustajia jotka ovat työelämässä. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Monika-naiset –liiton ja African care –järjestön kanssa. Lisäksi pyritään vaikuttamaan maahanmuuttajataustaisten kaupunginvaltuutettujen kautta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen aikana pyritään löytämään sellaisia yrityksiä, jotka haluaisivat palkata erityisesti maahanmuuttajanaisia palvelukseensa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeessa pyritään edistämään sukupuolten välistä tasa-arvoa myös työllistämisessä, vaikka se olisi ristiriidassa joidenkin kulttuuristen näkemysten kanssa. Hankkeen päätavoite on kuitenkin löytää uusia keinoja maahanmuuttajien työllistämiseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 3
Hankkeella on jossain määrin välillisiä vaikutuksia, koska koulutusmateriaalit pyritään tekemään virtuaalisiksi ja muutoinkin pyritään tekemään kehitystyötä mahdollisimman ympäristöystävällisin keinoin.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Useiden yritysten tavoitteena on vähentää tuotannossa syntyvää materiaalia ja jätettä. Hankkeen työllistävistä yrityksistä osa on todennäköisesti tälle alueelle sijoittuvia. Näin myös työllistettävien tietoisuus asiasta lisääntyy.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 9 9
Maahanmuuttajien saaminen osaksi yhteiskuntaa vaikuttaa oleellisesti paikallisen elinkeinoelämän kestävään kehittämiseen. Hankkeessa vastataan työvoimaresurssien hyödyntämiseen ja tuotetaan ratkaisuja työvoiman kohtaanto-ongelmaan ja osaavaan työvoiman pulaan.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Osa yrityksistä todennäköisesti sijoittuu palvelualoille, jolloin myös voidaan osallistua niiden yritysten palvelujen kehittämiseen yhdessä maahanmuuttajien kanssa. Aineeton näkökulma hankkeessa liittyy VR-teknologian käyttöön osana osaamisen tunnistamista ja koulutusta.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeella ei vaikutuksia
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Mikäli maahanmuuttajia saadaan työllistettyä, heidän hyvinvointinsa kohentuu huomattavasti - he löytävät paikkansa yhteiskunnassa. Useissa tutkimuksissa on myös havaittu, että jos työyhteisö on monikulttuurinen, niin tällöin myös työyhteisö on innovatiivisempi ja voi paremmin. Hankkeen kohderyhminä ovat heikosti työllistyvät ja erityisesti vaikeimmin työllistyvät maahanmuuttajaryhmät.
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hankkeessa halutaan löytää uusia keinoja nimenomaan heikossa työllisyysasemassa olevien työllistämiseksi. Se edistää tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa. Erityisesti haluamme löytää keinoja maahanmuuttajanaisten työllistymiseksi.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Yhteiskunnan menestyksen kannalta on oleellista, että jokainen sen jäsen voi osallistua yhteiskunnan rakentamiseen ja kehittämiseen kulttuurisesta taustasta huolimatta. Hankkeessa hyödynnetään virtuaalitodellisuutta maahanmuuttajien koulutuksessa, mikä mahdollistaa myös heikon kielitaidon omaavien maahanmuuttajien osallistumisen.
Kulttuuriympäristö 6 6
Suomalainen kulttuuriynpäristö ja työelämä rikastuu, kun saamme uusia näkökulmia eri kulttuureista työn tekemiseen, uusien tuotteiden ja palvelujen ideointiin ja innovointiin.
Ympäristöosaaminen 0 4
Osallistuvista yrityksistä osa todennäköisesti sijoittuu kierrätyksen alueelle, jolloin osallistujien tietoisuus ympäristöstä ja sen suojelusta lisääntyy.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-