RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21788, Vamos Verso

1 Hanke

Hankekoodi: S21788

Hankkeen nimi: Vamos Verso

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2019 ja päättyy 31.3.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö sr

Organisaatiotyyppi: Säätiö

Y-tunnus: 0116480-8

Jakeluosoite: Alppikatu 2

Puhelinnumero: +358977501

Postinumero: 00530

Postitoimipaikka: Helsinki

WWW-osoite: http://www.hdl.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Timo Makkonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.makkonen(at)hdl.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 339 9957

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hanke edistää 16-29 –vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumista ja osallisuutta rakentamalla alueelle palveluintegraatioon pohjautuva palvelukokonaisuus. Kohderyhmälle järjestetään kotoutumisen kokemusasiantuntijakoulutusta sekä kokonaisvaltaista elämänhallinnan tukea ja sosiaalista kuntoutusta. Yksilö- ja ryhmävalmennus tukevat nuoria kiinnittymään tarkoituksenmukaisiin palveluihin, opintoihin ja työelämään. Valmennuksen ja yhteistoimintapilottien kautta mallinnetut ja vaikuttavat toimintatavat otetaan käyttöön kumppaniverkostossa. Hanke rakentaa yhteiskunnallista luottamusta yksilötason asiakastyössä ja verkostoissa. Nuoret osallistuvat toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen ja työskentelevät kokemusasiantuntijoina ja vertaisohjaajina.

Hankkeessa rakennetaan yhdessä verkoston ja nuorten kanssa toimintamalleja kohderyhmän kotoutumisen ja osallisuuden edistämiseen sekä palvelutarpeen, riskikäyttäytymisen ja syrjään jäämisen riskien tunnistamiseen. Toimintamallien avulla nuoret voivat kiinnittyä joustavasti tarkoituksenmukaisiin palveluihin siten, että kohderyhmän tilanteeseen ja muuttuviin haasteisiin voidaan reagoida nopeasti. Hankkeessa koulutetaan julkisen sektorin työntekijöitä sekä kolmannen sektorin toimijoita kohtaamaan maahanmuuttajataustaisia asiakkaita hyödyntäen kulttuuritulkkauksen menetelmiä. Koulutusten suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään mahdollisimman paljon kokemusasiantuntijuutta.

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan. Käytännössä kyse on naiserityisyyden huomioimisesta ja työelämän segregaation lieventämisestä. Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämällä kohderyhmän elämänhallintaa sekä pääsyä koulutukseen ja työhön huomioiden samalla heidän kulttuuristen oikeuksiensa toteutumisen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita ja edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Välittömänä kohderyhmänä ovat 16-29-vuotiaat nuoret, erityisesti maahanmuuttajataustaiset pakolaisena, turvapaikanhakijoina ja yksin Suomeen tulleet nuoret. Heidän erityisenä vaikeutenaan integroitumisessa suomalaiseen yhteiskuntaan ovat asunnon löytyminen, asumisen taidot, elämänhallinta, mielenterveyden pulmat ja riippuvuuskäyttäytyminen, kulttuuriin liittyvät eroavaisuudet, viranomaiskäytännöt, yhteiskunnan tavat, velvollisuudet ja oikeudet sekä koulutukseen hakeutuminen ja oman uran valinta. Toiminta linkittyy myös kantaväestöön, sillä toiminnan on tarkoitus vahvistaa integraatiota.

Pääpainona toiminnassa ovat maahanmuuttajataustaiset sekä toisen polven maahanmuuttajat että Suomeen nuoruusiässä perheensä mukana tai yksin ilman huoltajaa maahan tulleet nuoret. Maahanmuuttajataustaiset nuoret eivät muodosta yhtä yhtenäistä ryhmää, vaan heidän välillään on heidän monenlaisista taustoistaan johtuen merkittäviä eroja. Perheillä voi olla traumaattisia kokemuksia, jotka vaikuttavat lapsen kehitykseen. Vanhemmat eivät välttämättä pysty tukemaan lastensa koulunkäyntiä tai vanhemmat ovat kuolleet tai asuvat nuoren elämänpiirin ulkopuolella. Nuorilla itsellään on myös usein epäselvä kuva ammattitaidosta ja ammateista.

Nuoruusiässä maahan tulleilla nuorilla on samoja nuoruuden kehitysvaiheeseen liittyviä ongelmia kuin suomalaisnuorillakin, mutta sen lisäksi monilla on taustallaan lähtömaahan tai maastamuuttoon liittyviä traumaattisia kokemuksia, joita ei osata tunnistaa ja joita harvoin hoidetaan. He eivät useinkaan ehdi hankkia ennen oppivelvollisuuden päättymistä riittävää kielitaitoa, opiskeluvalmiuksia ja ammatilliseen koulutukseen vaadittavia taitoja, kuten esimerkiksi yleistä kuvaa ammateista. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ilman huoltajaa maahan tulleet nuoret, ja heidän joukossaan erityisesti tytöt, joilla voi olla hyvin vaikea tausta ja traumaattisia kokemuksia sekä lähtömaasta että pakomatkalta.

Kohderyhmään kuuluvat nuoret ovat suuressa vaarassa syrjäytyä tai ovat jo syrjäytyneet. Syrjäytyneellä nuorella tarkoitetaan määritelmän mukaisesti työelämän ja koulutuksen ulkopuolella olevia nuoria. Vamos-toiminnassa on valtakunnallisesti havaittu, että marginaalissa elävillä nuorilla on usein työttömyyden lisäksi myös muita haasteita, jotka vaikeuttavat opiskelu- ja työllistymispolulla etenemistä. Iso osa nuorista on ollut elämänsä aikana lukuisten tukitoimenpiteiden kohteena tai he eivät ole saaneet tarvitsemiaan palveluita. Siksi monet nuoret suhtautuvat epäluuloisesti erilaisiin palveluihin. Nuoret kertovat esimerkiksi kokevansa, ettei heitä kuunnella eikä heidän kokemuksistaan olla kiinnostuneita.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hanke edistää kuntien, valtion, yksityisen ja kolmannen sektorin tuloksellista yhteistyötä työllisyyden hoitamiseksi ja maahanmuuttajataustaisten nuorten tilanteen parantamiseksi. Näin ollen hankkeen kohderyhmään kuuluvat nuorten lisäksi julkisen sektorin ja järjestöjen työntekijät, opiskelijat (erityisesti Oulun ammattikorkeakoulussa) sekä vapaaehtoiset. Organisaatioiden työntekijät hyötyvät toimijoiden hallintokuntien rajat ylittävästä yhteistyöstä, joka avaa ammatillisesti uusia näkökulmia työhön. Keskeistä hankkeessa ei kuitenkaan ole ammattilaisten yhteistyön kehittäminen, vaan riskiryhmien nuoria hyödyttävien konkreettisten yhteistoimintojen toteuttaminen ja toimintakulttuurin muuttaminen siten, että toimintamallit jäävät elämään organisaatioissa hanketoiminnan päätyttyä. Opiskelijat saavat hankkeen aikana hioa omia taitojaan nuorilähtöisessä kohtaamisessa ja muokata omia palveluasenteitaan tulevaa työelämää varten.

Palveluintegraation ja uudenlaisten toimintamallien kautta toimijat pääsevät hyödyntämään hankkeen kehittämisprosesseja oman toimintansa kehittämisessä. Järjestöjen toimintaan integroituvien psykiatrian ja sosiaalityön osaamisen myötä voidaan toteuttaa yhä vaikuttavampia palveluita asiakaskunnalle ja siirtää toiminnan painopistettä syrjäytymistä ennaltaehkäisevään suuntaan. Kunnan toimijat puolestaan saavat järjestöjen kautta käyttöönsä uusia kanavia tavoittaa riskiryhmiin kuuluvia nuoria ja heidän läheisiään. Vamos-palvelut on osoittautunut vetovoimaiseksi myös niille nuorille, joilla on historiassaan negatiivisia kokemuksia palvelujärjestelmästä ja ovat tästä johtuen ajautuneet marginaaliin.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 308 087

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 307 930

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 346 598

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 346 422

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hankesuunnittelu sisälsi toimintaympäristön, tilanteen ja ratkaistavan ongelman analyysin sukupuolinäkökulmasta. Analyysi tarkasteli maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymistä koulutus- ja työllisyyspoluilta hyödyntäen sukupuolen mukaan eriteltyä tilastotietoa sekä laadullisia selvityksiä maahanmuuttajataustaisten nuorten syrjäytymisestä tasa-arvo- ja sukupuolinäkökulmasta. Keskeisimmät lähteet olivat Tilastokeskuksen (2015) Ulkomaista syntyperää olevien työ ja hyvinvointi Suomessa 2014, Työ- ja elinkeinoministeriön (2014) Maahanmuuttajien työllistyminen – Taustatekijät, työnhaku ja työvoimapalvelut, sekä Helsingin Diakonissalaitoksen pitkä kokemus maahanmuuttajatyöstä ja työllistämispalveluista, mukaan lukien kohderyhmän ja TE-toimiston edustajien haastattelut. Naiset ovat kaikkialla maailmassa heikommassa asemassa suhteessa miehiin. Suomessa eriarvoisuus on vähäisempää kuin useimmissa muissa maissa, mutta näkyy kuitenkin edelleen muun muassa palkoissa. Osa hankkeen kohderyhmästä saapuu Suomeen maista, joissa vallitseva sukupuolijärjestelmä on patriarkaatti. Miesten asema suhteessa naisiin on patriarkaatissa parempi, sillä miestä pidetään perheen päänä ja omistusoikeus siirtyy pääsääntöisesti mieheltä pojalle. Kotitalouden hoito, lasten kasvatus, ja muu palkaton työ on monissa yhteisöissä pääsääntöisesti tyttöjen ja naisten tehtävä. Kodin ulkopuolinen palkkatyö on perinteisesti ollut miesten tehtävä. Tilastokeskuksen työvoimatutkimusten mukaan suomalaistaustaisen 20-64-vuotiaan väestön työllisyysaste on jopa kymmenen prosenttiyksikköä korkeampi kuin ulkomaalaistaustaisten. Sukupuoli kuitenkin vaikuttaa maahanmuuttajien työllistymiseen merkittävästi: Ulkomaalaistaustaiset miehet työllistyvät lähes yhtä hyvin kuin suomalaistaustaiset miehet, mutta työllistyminen on vaikeaa ulkomaalaistaustaisille naisille. Ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten naisten ero liittyy pääosin ulkomaalaistaustaisten nuorten naisten varhaiseen perheellistymiseen. Tilastojen mukaan ulkomaalaistaustaisista 20–24-vuotiaista naisista 15 % pitää pääasiallisena toimintanaan omien lasten hoitoa, kun suomalaistaustaisista naisista vastaava osuus on 4 %. Viisi vuotta vanhemmassa ikäluokassa lapsiaan hoitaa jo 17 % ulkomaalaistaustaisista, mutta vasta 11 % suomalaistaustaisista naisista. Perheenperustamisvaiheen jälkeen naisten työllisyys kuitenkin paranee ja on korkeimmillaan 45–49-vuotiaiden joukossa sekä suomalaistaustaisilla (88 %) että ulkomaalaistaustaisilla naisilla (66 %). Asumisajalla Suomessa ei ole vaikutusta miesten työllisyyteen, mutta naisten kohdalla työllisyysaste paranee mitä pidempään nainen on asunut Suomessa: alle viisi vuotta Suomessa asuneilla työllisyysaste oli vain 56 %, kun yli 10 vuotta asuneilla se oli 69 % eli varsin lähellä suomalaistaustaisten lukua. Koulutustaustalla on merkittävä vaikutus työllistymiseen niin ulkomaalais- kuin suomalaistaustaisillakin, mutta naisilla koulutus ei kuitenkaan tasaa eroja, vaan ulkomaalaistaustaisten naisten työllisyysaste on suomalaistaustaisia naisia heikompaa kaikilla koulutusasteilla. Ulkomaalaistaustaisten alle kouluikäisten lasten ei-työllisten äitien työmarkkinoille siirtymistä vaikeuttanee se, että he ovat heikommin koulutettuja ja heillä on vähän tai ei ollenkaan työkokemusta. Tämä puolestaan johtuu useissa tapauksissa siitä, että he ovat perheellistyneet nuorina, jolloin tutkintoja tai työkokemusta ei ole ehditty hankkia ennen lastensaantia ja kotiäitiys vaikeuttaa opintojen jatkamista ja työkokemuksen kartuttamista. Ulkomaalaistaustaisia työllisiä on suhteellisesti eniten siivoojina ja kotiapulaisina (ulkomaalaistaustaisten osuus 23 % kaikista), avustavina keittiö- ja ruokatyöntekijöinä (18 %) sekä palvelu- ja myyntityöntekijöinä (11 %). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna erot korostuvat. Kaikista työllisistä naisista 5 % oli ulkomaalaistaustaisia. Siivoojina toimivista naisista ulkomaalaistaustaisia oli 17 %, teollisuuden ja rakentamisen avustavista työntekijöistä 14 % ja avustavista keittiö- ja ruokatyöntekijöistä 10 %. Maahanmuuttajien on todettu suuntautuvan kantaväestöä aktiivisemmin yrittäjyyteen. Jos tutkintoa ei tunnusteta Suomessa tai puutteellinen kielitaito ja työnantajien ennakkoluulot estävät työllistymisen, yrittäjyys voi olla ainoa mahdollisuus elannon hankkimiseen ja taloudelliseen riippumattomuuteen. Yrittäjyys oli yleisempää miehille kuin naisille. Tämä pätee niin ulkomaalaistaustaisiin (miehet 17 %, naiset 10 %) kuin suomalaistaustaisiin (17 % vs. 9 %). Palkansaajina toimivien ulkomaalaistaustaisten työsuhde on määräaikainen useammin (22 %) kuin suomalaistaustaisten (15 %). Ulkomaalaistaustaisista palkansaajina työskentelevistä miehistä 18 %, mutta suomalaistaustaisista 12 % oli määräaikaisessa työsuhteessa. Ulkomaalaistaustaisilla naispalkansaajilla määräaikaisten osuus oli 27 %, kun suomalaistaustaisilla naisilla vastaava osuus oli 18 %. Määräaikaiset työsuhteet ovat yleisempiä naisille kuin miehille; yleisimpiä ne ovat nuorille palkansaajille ja vähentyvät iän myötä ja sen myötä, mitä kauemmin Suomessa on asuttu. Ulkomaalaistaustaiset työskentelivät paljon juuri niillä aloilla, joilla määräaikaiset työsuhteet ovat erittäin yleisiä, nimittäin palveluja myyntityöntekijöinä. Kaikissa maahanmuuttajataustaisissa ryhmissä miehet kokivat terveytensä huomattavasti paremmaksi kuin naiset. Monet merkittävät kansanterveysongelmat, sekä fyysiset että mielenterveyteen liittyvät ongelmat, ja niiden riskitekijät kasautuvat erityisesti niihin ulkomaalaistaustaisiin ryhmiin, joissa on paljon pakolaistaustaisina maahan tulleita. Tutkimusten mukaan erityistä huomiota tulisi kiinnittää Lähi-Itä- ja Afrikka-taustaisten naisten tilanteeseen ja terveyden edistämiseen, sillä heillä näyttäisiolevan eniten sekä fyysisiä että psyykkisiä terveysongelmia.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Sukupuolinäkökulma sisällytetään hankkeen toimintaan sen kaikissa vaiheissa. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen näkökulmasta kohderyhmään kuuluvat naiset ovat epäedullisessa asemassa verrattuna kohderyhmään kuuluviin miehiin, joilla on sama tausta. Koulutuksessa, työvoimapalveluissa ja työelämässä kohderyhmään kuuluvia naisia ohjataan tietoisesti ja tiedostamattomasti perinteisille naisten aloille, erityisesti siivous- ja hoiva-alalle, koska - etenkin koulutuksen ja työkokemuksen puuttuessa - heidän katsotaan omaavan naisellisiksi katsottuja ominaisuuksia, kuten siisteys ja hoivaamisvietti. Suomessa naisten työssäkäynti on tänä päivänä kansainvälisesti tarkasteltuna korkealla, samoin naisten työllisyysaste. Käytännössä suomalaiset perheet määrittelevät taloudellisten laskelmien mukaan kuinka kauan heillä on varaa hoitaa lapsiaan kotona. Kotiäitiys ja naisten osaaikaisuus työelämässä onkin Suomessa taloudellisista syistä vähäisempää kuin EU-maissa yleensä. Molempien vanhempien työssäkäynti ja heidän pääsääntöisesti tekemä kokopäivätyö vaikeuttaa työn ja perhe-elämän yhteensovittamista. Kohderyhmällä saattaa olla taustastaan riippuen erilaisia kokemuksia miesten ja naisten rooleista ja siksi on tärkeää pohtia kohderyhmän kanssa oman ja suomalaisen kulttuurin yhteensovittamisesta. Hanketta käynnistäessä kiinnitetään huomiota hankkeen ohjausryhmän ja projektitiimin sukupuolijakaumaan. Hankkeen toiminnassa kiinnitetään huomiota siihen, että hanke vastaa myös kohderyhmään kuuluvien naisten koulutustarpeisiin, palvelutarpeisiin, kehittämistarpeisiin ja kiinnostuksen kohteisiin ja edistää heidän elinolojaan, ja siten varmistaa, etteivät kohderyhmän naiset jää kohderyhmän miehiä heikompaan asemaan. Koulutus- ja työuraa valitessa ihmisillä on usein tiedostettuja tai tiedostamattomia tapoja suhtautua, ajatella ja toimia eri lailla sukupuolesta riippuen. Ihmisillä on usein vahvoja ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja ”miesten töinä”. Tilastojenkin valossa on totta, että naiset työllistyvät sosiaali-, terveys- ja yhteiskunnallisia aloille, kun taas miehet luonnontieteellisille, teknisille ja matemaattisille aloille. Hankkeessa tunnustetaan se, että tietyt koulutukset ja alat miellyttävät maahanmuuttajataustaisia miehiä/naisia enemmän kuin toiset. Henkilökohtaisia kykyjä ja valintoja pyritään kuitenkin työstämään ilman tiukkoja sukupuoliroolien asettamia rajoituksia. Myös perinteisiä sukupuolinormeja laajentavaa toimintaa ja valintoja arvostetaan ja tuetaan. Hankkeessa painotetaan sitä, että suomalaisessa yhteiskunnassa naisilla ja miehillä on yhtäläiset oikeudet, mahdollisuudet ja velvollisuudet yhteiskunnassa.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistetaan hankkeen toimintaan, mutta se ei ole hankkeen päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa luonnonvarojen käytön kestävyys on huomioitu, mutta hankkeen kannalta se ei ole olennainen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen jää vaikutukseltaan vähäiseksi, eikä ole hankkeen kannalta olennainen.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus on huomioitu, mutta asiakokonaisuus ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma on huomioitu, mutta asiakokonaisuus ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksella tai hankkeella ei ole yhteyttä Natura 2000-ohjelman kohteisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa materiaalien ja jätteiden kestävä ja asianmukainen käsittely on huommioitu, mutta asia ei ole hankkeen kannalta olennainen. Hankkeen tiloissa materiaalit ja jätteet luonnollisesti lajitellaan ja kierrätetään asianmukaisesti.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa uusiutuvien energialähteiden käyttö on huomioitu, mutta asia ei ole hankkeen kannalta olennainen.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	10	10
Paikallisen kestävän elinkeinorakenteen kehittämistä edesauttaa välittömästi, jos kaikki työvoimavarat saadaan täysimääräiseen käyttöön, mukaan lukien maahanmuuttajat, jotka työllistyvät merkittävästi huonommin kuin valtaväestö. Lisäksi hanke vaikuttaa välillisesti muokkaamalla asenneilmapiiriä, jossa kansainvälisyys on yksi Oulun seudun vahvuuksista.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	10	10
Hankkeessa kehitetään maahanmuuttajataustaisille nuorille soveltuvia palveluita, jotka edistävät heidän etenemistään koulutus- ja työllisyyspoluilla. Tämä on merkittävä taloudellinen kysymys, sillä maahanmuuttajaväestön jäämisestä työelämän ulkopuolelle aiheutuu euroopanlaajuisesti vähintään kymmenien miljardien euron vuotuinen taloudellinen tappio. Välillisesti kohderyhmän mahdollinen työllistyminen lisää verotuloja ja vähentää sosiaalietuuksien käyttöä, sekä pitkällä aikavälillä parantaa huoltosuhdetta.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa liikkuminen ja logistiikka on huomioitu, mutta asia ei ole hankkeen kannalta olennainen. Hankkeen työntekijöitä ja kohderyhmää kannustetaan käyttämään paikallisia julkisia liikennevälineitä ja hyödyntämään Skype-kokousmahdollisuuksia esimerkiksi yhteydenpidossa Helsingin Diakonissalaitoksen pääkonttoriin Helsingissä.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	10	10
Maahanmuuttajataustaisten nuorten hyvinvoinnin edistäminen on hankkeen keskiössä ja hanke edistää yhdenvertaisten oikeuksien toteutumista suomalaisessa yhteiskunnassa yleisesti ja koulu- ja työelämässä erityisesti. Välitön vaikutus toteutuu maahanmuuttajataustaisten nuorten osallisuuden, kouluttautumisen ja työllistymisen itsensä kautta, välillinen suomalaiseen koulutus- ja työelämään sekä yhteiskuntaan osallistumisen kautta.
Tasa-arvon edistäminen	10	10
Sukupuolivaikutusten analyysi vahvistaa, että syrjäytyminen koulutus- ja työllistymispoluilta tapahtuu ja kohdistuu maahanmuuttajataustaisiin miehiin ja naisiin eri tavoin. Hankkeessa tämä huomioidaan kehittämällä sukupuolierityisiä toimintatapoja sekä purkamalla ennakkoluuloja ja asenteita eri aloista ”naisten töinä” ja "miesten töinä".
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	10	10
Hanke edistää välittömästi maahanmuuttajien sosioekonomista integroitumista. Välillisesti se edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta. Työllisyyspoluilta syrjäytymisvaarassa oleville maahanmuuttajataustaisille nuorille, mutta erityisesti tässä suhteessa hauraammassa asemassa oleville naisille, taataan hankkeen avulla paremmat mahdollisuudet hyvään terveyteen, perusturvaan, toimeentuloon ja työllistymiseen. Hankkeessa kiinnitetään huomiota maahanmuuttajataustaisten nuorten kulttuuristen oikeuksien toteutumiseen.
Kulttuuriympäristö	0	0
Helsingin Diakonissalaitoksen ympäristövastuullisuuden olennaisuusarviossa kulttuuriympäristö, etenkin rakennetusta kulttuuriperimästä huolehtiminen, nousee vaikutukseltaan keskisuureksi, mutta ei ole tämän hankkeen kannalta olennainen.
Ympäristöosaaminen	0	1
Vasta maahan tulleilla nuorilla ei - lähtömaasta riippuen - välttämättä ole tietotaitoa ympäristövastuullisuudesta mikäli heidän lähtömaansa ovat sitoutuneet heikosti ympäristökysymyksiin. Tällaisia lähtömaita ovat erityisesti sodan käyneet maat. Käytännössä näissäkin tapauksissa monet nuoret ovat itse asiassa työskennelleet kierrätyksen parissa niin Suomessa kuin lähtömaissaan, mutta ympäristökoulutus on jäänyt vaillinaiseksi. Hankkeessa osallistujat saavat tietoa, joka huomioi kierrätyksen sekä ympäristöystävälliset työtavat ja -tuotteet.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Vamos Verso hankkeessa edistettiin 16-29 –vuotiaiden maahanmuuttajataustaisten nuorten kotoutumista ja osallisuutta Oulussa, rakentamalla alueelle palveluintegraatioon ja yhteistyöhön pohjautuvaa palvelukokonaisuutta. Hankkeen toimintaan osallistui myös kantasuomalaisia nuoria, kaksisuuntaisen kotoutumisen näkökulma toteutuminen huomioiden. Hankkeessa kehitettiin kohderyhmälle tarjottavaa kotoutumisen kokonaisvaltaista elämänhallinnan tukea ja sosiaalista kuntoutumista tukevaa toimintaa, sekä jalkautettiin Ouluun jo aiemmassa Diakonissalaitoksen Osallisuuden polku -hankkeessa ja Vamos toiminnassa kehitettyä kulttuuritulkkauksen mallia ja muita hyväksi koettuja monikulttuurisuustyössä käytettäviä toimintatapoja.

Hankkeessa tuettiin yksilö- ja ryhmävalmennuksen keinoin, sekä maahan muuttaneita että kantasuomalaisia nuoria kiinnittymään tarkoituksenmukaisiin palveluihin, opintoihin ja työelämään. Valmennuksessa, yksilötason asiakastyössä ja verkostoissa, rakennettiin nuorten kanssa myös yhteiskunnallista luottamusta palveluihin kiinnittymisen näkökulmasta. Yhtenä hankkeen tärkeimmistä tavoitteista oli myös vahva paikallinen verkostoituminen, yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden kanssa, minkä myötä hankkeessa toteutettiin yhteiskehittämistä ja -kokeiluja. Hankkeessa rakennettiin ja vahvistettiin yhdessä verkoston ja nuorten kanssa toimintamalleja kohderyhmän kotoutumisen ja osallisuuden edistämiseen sekä palvelutarpeen, riskikäyttäytymisen ja syrjään jäämisen riskien tunnistamiseen.

Valmennuksen ja yhteistoimintapilottien avulla suunniteltiin ja toteutettiin nuorten arkeen sidottua matalankynnyksen osallisuutta ja hyvinvointia edistävää toimintaa, mitä voidaan jatkaa edelleen hankkeen päättyessä kumppaniverkostoissa. Nuoret itse osallistuivat pitkin hanketta toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen erilaisten ryhmätoimintojen sekä yksilövalmennuksessa asetettujen omien tavoitteidensa kautta. Nuoret saivat jakaa kokemuksiaan ja kokea osallisuutta sekä vertaisuuden tunnetta osallistumalla yhteiseen tekemiseen.

Valmennuksen avulla nuoret kiinnittyivät joustavasti tarkoituksenmukaisiin palveluihin siten, että heidän tilanteiseen ja muuttuviin haasteisiin voitiin tarjota tukea myös valmennuksen päätyttyä. Hankkeessa tarjotussa valmennuksessa hyödynnettiin kulttuurisentiivistä työotetta, kulttuuritulkkausta, nuorten ja julkisen sektorin työntekijöitä sekä kolmannen sektorin toimijoiden kohtaamisissa. Kulttuurisensitiivistä työotetta esiteltiin myös OAMK:n ja Lapin AMK;n opiskelijoille suunnatuissa dialogeissa. Työotteen levittämisessä hyödynnettiin mahdollisimman paljon kokemusasiantuntijuutta. Hankkeessa työskenteli hankekauden aikana kaksi eri lähtökohdista Suomeen tullutta kokemusasiantuntijaa.

Hanke tavoitti 120 nuorta, joista valmennukseen osallistui 115 nuorta. Seurantatiedot saatiin hankkeessa kerättyä 112 nuorelta käytössä olleeseen asiakastietojärjestelmään. Kokonaisvaltaisen, valmennuksellisen tuen avulla hankkeelle osallistuneista Suomen kansalaisista työ- ja koulutuspoluille kiinnittyi 28 %, muista kansalaisuuksista 43 % nuorista. Lisäksi he ovat kiinnittyneet oikea-aikaisesti tarpeidensa mukaisiin muihin sosiaalista osallisuutta ja opiskelu- ja työvalmiuksia vahvistaviin sosiaali-, terveys- ja kuntouttaviin palveluihin.

Lyhyen aikavälin vaikutuksena 1) hankeen tavoittamien nuorten kokemus sosiaalisesta osallisuudesta on vahvistunut ja työ- ja toimintakyky kohentunut, 2) nuoret ovat kiinnittyneet koulutukseen ja työelämään johtaville poluille ja heidän osaltaan sosiaalietuuskustannukset ja palvelujen tarve ovat vähentyneet, 3) nuoret ovat solmineet kontaktin tarvitsemiinsa palveluihin ja heidän kykynsä hyödyntää näitä palveluita on parantunut.

Pitkän aikavälin vaikutuksena kulttuurisensitiivinen työmuoto on vähentänyt yhteiskunnallista eriarvoistumista ja luo maahanmuuttajataustaisille nuorille toimivampia ja nopeampia polkuja koulutukseen ja työelämään. Maahanmuuttajataustaiset nuoret ovat saaneet entistä nopeammin kotoutumista ja hyvinvointia tukevia vapaa-ajan sekä viranomaispalveluita, sekä ohjausta koulutukseen ja työelämään, mikä puolestaan on vähentänyt julkisia sosiaalietuusmenoja ja lisännyt verotuloja. Kotoutuminen on vahvistunut, maahanmuuttajien ymmärrys suomalaisesta yhteiskunnasta, Oulun palvelujärjestelmästä ja alueellisesta koulutuksesta sekä työllistymisestä vahvistunut.

Maahanmuuttajataustaisten työntekijöiden hyödyntäminen hankkeen erilaisissa työntekijärooleissa on tarjonnut osaltaan maahanmuuttajille yhden näkökulman työelämään sijoittumisesta Suomessa. Nuorten elämänlaadun nähdään kohentuneen pidemmällä aikavälillä ja monikulttuurinen työskentely on lisännyt ymmärrystä sekä tasa-arvoisuutta eri tahojen keskuudessa, mikä osaltaan edistää yhteiskuntarauhaa.

Sukupuolinäkökulma valtavirtaistettiin hankkeen toimintaan. Käytännössä tämä tarkoitti mies- ja naiserityisyyden huomioimista, sekä pyrkimystä työelämään liittyvän segregaation lieventämiseen. Hanke edisti osaltaan yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta edistämällä kohderyhmän elämänhallintaa sekä pääsyä koulutukseen ja työhön huomioiden samalla heidän kulttuuristen oikeuksiensa toteutumisen. Hanke kunnioittaa kestävän kehityksen periaatteita ja edistää osaltaan Itämeren strategian hyvinvoinnin kasvattamisen tavoitetta.

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus