Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21791

Hankkeen nimi: Kohtaa!-hanke

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Ylivieskan kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0190557-3

Jakeluosoite: Kyöstintie 4

Puhelinnumero: 08-42941

Postinumero: 84100

Postitoimipaikka: Ylivieska

WWW-osoite:

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari-Pekka Vierimaa

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari-pekka.vierimaa(at)ylivieska.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-1986392

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Ylivieskan Teknologiakylä YTEK Oy, 1488810-0

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tarve
Hankkeen suunnittelun lähtökohtana on ollut Ylivieskassa haasteena pitkään ollut pitkäaikais- ja rakennetyöttömyys sekä työllisyyspalveluiden asiakastyössä havaittu toistuvaistyöttömyys. Tilastot osoittavat, että ylivieskalaisista työnhakijoista jopa 75% saa työmarkkinatukea ja heistä 74 % on saanut työmarkkinatukea yli 200 päivää. Tässä kohderyhmässä on työnhakijoita, joilla työttömyysjaksot ja työllistymistä edistävät toimenpiteet vaihtelevat johtamatta kuitenkaan kestävämpään ratkaisuun.
Samaan aikaan kaupungissa on havaittu työntekijäpulaa. Osaavan työvoiman saaminen on jopa nostettu suurimmaksi syyksi, kun ollaan selvitetty kasvuyritysten suurimpia kasvun esteitä. Osa kohtaanto-ongelmaa on, että työnhakijoiden osaaminen ei kohtaa työnantajan vaatimuksia ja työnantajalla ei ole kokemusta ja tietoa pitkäaikatyöttömän tai osatyökykyisen työllistämisestä.
Tavoitteet
Hankkeen kohderyhmänä ovat ylivieskalaiset pitkäaikaistyöttömät, yli 200 päivää työmarkkinatukea saaneet työnhakijat ja alueen yritykset ja työnantajat. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat TE-toimisto, PPKY Kallion työkykykoordinaattori, koulutuksen järjestäjät, aikuissosiaalityö ja muut alueen työllisyystoimijat.
Tavoitteena on vähentää rakenne- ja toistavaistyöttömyyttä kehittämällä toimintamalleja, joissa pitkäaikatyöttömät, toistuvaistyöttömät ja osa-työkykyiset voivat tuetusti löytää tiensä avoimille työmarkkinoille, juuri niille aloille jotka kärsivät työntekijäpulasta. Haluamme tarjota yksilöllisiä, tarpeen mukaisia ammatillista tuki- ja ohjauspalveluita työnhakijoille sekä valmennuksia ja räätälöityjä koulutuksia työnantajille nostaaksemme heidän valmiuksiaan työllistää kohderyhmämme työnhakijoita.

Konkreettiset toimenpiteet voidaan jakaa kolmeen osaan: kartoita, kehitä ja kohtaa

Kartoita: Hankkeessa kartoitetaan työnhakijan palvelutarpeet kattavalla palvelutarveselvityksellä. Selvityksessä käytämme hyväksi esimerkiksi Työterveyslaitoksen Työkykyviisaria, jolla pystymme myös arvioimaan asiakkaan edistymistä palveluissa. Jos käy ilmi, että työnhakijan pitkittyneen työttömyyden taustalla on työ- ja toimintakykyyn liittyviä ongelmia, aloitamme yhteistyön PPKY Kallion työkykykoordinaattorin kanssa. Yhteistyössä hänen kanssa suunnittelemme ja hankimme tarvittavat palvelut todellisen työkyvyn selvittämiseksi. Huomattavaa on, että emme suinkaan lopeta yhteistyötä diagnoosin saamiseen vaan jatkamme työtä sopivan ja räätälöidyn työtehtävän löytämiseksi.
Kartoitamme myös työnantajien tarpeita ja heidän kiinnostustaan työllistämisen eri muotoihin. Kartoituksen avulla pyrimme löytämään ne työnantajat, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään tukityöntekijä-mallia sekä työn tekemisen eri muotoja pitkään työttöminä olleille ja osatyökykyisille. Haluamme kartoittaa työnantajia, jotka näkevät sosiaalinen työllistäminen osana yritysvastuuta.

Kehitä: Kehitämme hankkeen avulla työnhakijoiden osaamista ja työelämävalmiuksia räätälöidyillä koulutuksilla ja eri valmennuksien ja ammatillisen tuen avulla. Koulutuksia ovat erilaisten lupa- ja korttikoulutusten päivittämisen, ammatillista osaamista lisäävien lisäkoulutusten hankkiminen (esimerkiksi toimisto-ohjelmien päivitys, hitsausluokkien suorittaminen, kielikoulutus, työnantajan tarpeista mahdollisesti lähtevä lisäkoulutus). Kannustamme hankkeessa myös maksuttomien tutkintojen tai tutkinnon osien suorittamiseen ja oppisopimuskoulutukseen, jos ammatillista osaamista vaadittuun työpaikkaan ei ole lainkaan.
Kehitämme myös asiakkaan työelämävalmiuksia erilaisin valmennuksin ja ammatillisen tuen avulla. Valmennukset voivat olla ryhmä- tai yksilötasolla sekä hankkeen henkilökunnan avulla toteutettuja tai tarpeen vaatiessa räätälöityjä ostopalveluja. Valmennukset ovat vahvasti suunnattu työelämään paluun tukemiseksi ja siksi valmennuspalvelut ovat asiakkaan käytössä myös siinä vaiheessa, kun asiakas työllistyy ja siirtyy työnantajan palvelukseen.
Hankkeessa kehitämme myös työnantajan valmiuksia työllistää pitkään työttömänä ollut työnhakija tai osatyökykyinen. Pyrimme käyttämään sosiaalista työllistämistä aktiivisesti käyttäviä yrityksiä esimerkkinä ja kokemusasiantuntijoina toisille työnantajille. Haluamme haastaa työnantajat kehittämään työntekemisen eri malleja esimerkiksi osatyökykyisille. Kehittämistyössä käytämme hyväksi yritysasiantuntijan palveluita mutta myös työelämän kehittämisen asiantuntijoita. Järjestämme työnantajille tietoiskuja, luentoja, tapaamisia aiheesta mutta haluamme osallistua myös konkreettisen työn suunnitteluun. Haluamme tuottaa tietoa työnantajille myös sähköisessä muodossa mutta myös painetun oppaan muodossa.
Kehitämme myös nivelvaiheen toimintaa työllistämistä edistävistä palveluista kohti avoimia työmarkkinoita. Tämä nivelvaihe on kriittinen ja johtaa usein työttömyyden pyöröovi-ilmiöön. Haluamme edistää avoimille työmarkkinoille siirtymistä mm. siirretyn palkkatuen avulla.
Kohtaa: Työntekijän ja työnantajan kohtaamiseen kehitämme yhdessä työnantajan kanssa tukityöntekijä-mallin. Tukityöntekijä saa hankkeen kautta valmennusta, koulutusta ja tukea tukityöntekijä olemiseen. Tukityöntekijän tärkeimpänä roolina on olla tukena ja oppaana uudelle työntekijälle koko työllistämisprojektin ajan. Tukityöntekijä on mukana tutustumisessa, perehdyttämisessä ja tukityöntekijä tukee myös työelämässä pysymistä. Tukityöntekijämallista teemme myös oppaan.
Työntekijän ja työnantajan kohtaamisessa kynnystä madaltamaan käytämme työhön valmennusta, mahdollisuuksien mukaan myös työantajille suunnattua palkkatukea sekä työkokeilumahdollisuutta.
Kaikki tukitoimet joita hankkeen aikana hankitaan työnhakijoille sekä työnantajille, ovat käytössä myös kohtaamisvaiheessa.

Hankkeen toiminnan ansiosta luomme uusia toimintamalleja ja vuoropuhelua työllisyyspalveluiden, yrityspalveluiden sekä elinkeinoelämän välille. Lisäksi luomme uutta toimintakulttuuria yhdessä PPKY Kallion työkykykoordinaattorin kanssa tehtävään yhteistyöhön työkyvynarviointityöhön ja kehitymme työllisyyspalveluissa ostopalveluiden hankkimisessa heikoimmassa työmarkkinatukiasemassa olevien kuntalaisten hyväksi. Ylivieskan kaupunki haluaa tarjota asukkailleen työtä ja hyvinvointia sekä edistää hankkeen avulla kaupungin elinvoima- ja työllisyystehtävää.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ylivieskalaiset pitkäaikaistyöttömät
Yli 200 päivää työmarkkinatukea saaneet ylivieskalaiset työnhakijat
Toistuvaistyöttömät eli työnhakijat joilla työllistämistä edistäviä palvelut ja työttömyysjaksot vaihtelevat mutta palvelut eivät ole johtaneet työllistymiseen avoimille työmarkkinoille.
Alueen työnantajat


KOHDERYHMÄN MUUTOS

Hankkeen kohderyhmä laajennetaan alkuperäisten lisäksi koskemaan kaikkia ylivieskalaisia työllisyyden kuntakokeilun asiakkaita. Kuntakokeilun asiakaskohderyhmää ovat kaikki työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan, alle 30-vuotiaat sekä maahanmuuttajataustaiset työnhakijat.
Kuntakokeilun käynnistyttyä on noussut esiin tarve päästä hyödyntämään hankkeen tarjoamaa asiakkaan tarpeiden mukaan muotoutuvaa tarvittaessa hyvin intensiivistä yksilövalmennusta. Kuntakokeilussa on paljon työnhakijoita, joiden työmarkkinatuen kertymät eivät ole vielä ylittäneet 200 päivää, joten aiemman kohderyhmän rajauksen vuoksi emme ole voineet tarjota heille hankkeen palveluita tai yksilövalmennusta.
Hanke toimii samoissa tiloissa työllisyyden kuntakokeilun kanssa ja voi tarjoamillaan palveluilla täydentää kuntakokeilun virkalijoiden työtä esimerkiksi tekemällä jalkautuvaa työtä asiakkaan tukena.

4.2 Välilliset kohderyhmät

TE-toimisto
Peruspalvelukuntayhtymä Kallion työkykykoordinaattori
Peruspalvelukuntayhtymä Kallion aikuissosiaalityö
Alueen työllisyystoimijat
Alueen koulutuksen järjestäjät

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 389 688

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 334 268

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 481 715

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 408 250

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Ylivieskan

Kunnat: Ylivieska

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 52

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 55

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 160

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta. Ylivieskassa työnhakijoiden sukupuolijakauma on aika tasainen, työnhakijoista 56% on miehiä ja 44% on naisia. Hankkeen kohderyhmän, yli 200 päivää työmarkkinatukea saaneiden jakauma on liki tasan. Olemme ottaneet tämän huomioon hanketta ja sen toimenpiteitä suunniteltaessa. Haluamme tarjota mahdollisuuden avoimille työmarkkinoille niin miehille kuin naisillekin. Olemme ottaneet tämän huomioon yritysyhteistyötä suunniteltaessa, työvoimapula koskettaa niin teollisuuden aloja kuin palvelualojakin. Seuraamme hankkeen aikana sukupuolijakauman toteumista hankkeeseen ohjautuneiden miesten ja naisten jakaumalla sekä työnantajayhteistyössä mukana olevien työnantajien seurannalla toimialoittain.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeessa olemme huomioineet sukupuolinäkökulman siten, että painotamme työnantajayhteistyössä sekä miesvaltaisten työpaikkojen lisäksi naisvaltaisia työpaikkojen työnantajia. Työvoimapulaa kärsitään enemmän teollisuudessa mutta osaavan työvoiman saatavuuden kanssa on ollut ongelmia myös esim. puhdistuspalvelualalla sekä hoiva- ja palvelu alalla. Lisäksi olemme ottaneet huomioon että teollisuusalojen työpaikoista ei ole sukupuolisidonnaisia, useat työtehtävät eivät ole fyysisesti raskaita. Haluamme hankkeen ohjausryhmään edustuksen sekä mies- että naisvaltaisten toimialojen työnantajista, jotta saamme sukupuolinäkökulman myös ohjausryhmätyöskentelyyn.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoitteena ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen vaan heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistäminen sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 1 1
Hankkeessa ei ole toimintaa mikä vaarantaisi luonnon monimuotoisuutta tai luonnonvarojen käytön kestävyyttä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 1 3
Hanke on alueellisesti pieni mikä tarkoittaa sitä että hankkeesta ei koidu matkustamisesta aiheutuvia ilmaston muutokseen liittyviä riskitekijöitä.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 1 4
Hankkeen toiminnalla ei vaikutusta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 1 4
Hankkeen toiminnalla ei vaikutusta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 1 2
Hankkeen toiminta ei vaikuta Natura-alueisiin.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 2 2
Hankkeessa syntyy vähän jätettä koska emme hankkeessa tuota mitään aineellista. Suurin osa hankkeessa syntyvästä jätteestä on toimistojätettä, joka kierrätetään asiaan kuuluvasti. Pyrimme koulutuksissa käyttämään mahdollisimman paljon sähköisiä materiaaleja sekä pyrimme hankkeessa edistämään sähköisten palvelujen käyttöä myös verkostoyhteistyössä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 2 4
Hankkeessa emme voi edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 5 5
Hanke on paikallinen ja keskitymme alueen palveluiden säilyttämiseen työllisyyttä lisäämällä. Hyödynnämme hankkeessa paikallista osaamista esimerkiksi ostopalveluiden hankkimisessa ja koulutusten järjestämisessä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 6 6
Hanke hankkii aineettomia tuotteita ja palveluita kohderyhmälleen mm. valmennuksia ja koulutusta. Paikallisten palveluiden hankkimisessa painotetaan osaamista ja paikallisten palveluntuottajien tuntemusta.
Liikkuminen ja logistiikka 7 7
Hanke ei lisää liikkumista ja logistiikka tarvetta koska hanke on paikallinen tarjoamalla ylivieskalaisille työnhakijoille palveluita Ylivieskassa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Hankkeella on suora vaikutus terveyteen koska hankkeessa selvitetään työkykyyn liittyviä seikkoja. Hanke myös lisää osallisuuden tunnetta heikommassa työmarkkina-asemassa olevissa koska hankkeen toimenpiteet edesauttavat heidän työllistymistään. Hanke edistää myös tiedon saamista koulutusta tarjoamalla ja osaamista kehittämällä. Hanke edistää myös kokonaisvaltaista hyvinvointia lisäämällä työkykyä, osallistumista ja osaamisen kehittämistä
Tasa-arvon edistäminen 5 5
Hanke edistää tasa-arvoa tarjoamalla palveluita ja osallistumista toimenpiteisiin molemmille sukupuolille. Lisäksi edesautamme sukupuolten välistä tasa-arvoa lisäämällä tietoutta teollisen alan työpaikkojen sopivuudesta myös naisille. Useimmissa työpaikoissa ei ole kysymys enää sukupuolesta vaan halusta oppia ja onnistua.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta lisäämällä työnantajien tietoisuutta sosiaalisesta työllistämisestä. Hankkeen avulla vähennämme negatiivista mielikuvaa pitkäaikaistyöttömistä ja lisäämme osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille.
Kulttuuriympäristö 0 2
Hankkeella ei ole suurta vaikutusta virkistysalueisiin, kulttuuriperintöön, kaupunkirakenteeseen tai rakennuskantaan. Voimme hankkeen puitteissa tehdä yhteistyötä alan työnantajien kanssa mutta itse vaikutusta ko. asioihin hankkeella ei ole.
Ympäristöosaaminen 0 2
Hankkeella ei ole vaikutusta ympäristöosaamiseen.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-