|
|
|
Hankekoodi: S21791
Hankkeen nimi: Kohtaa!-hanke
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Ylivieskan kaupunki
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0190557-3
Jakeluosoite: Kyöstintie 4
Puhelinnumero: 08-42941
Postinumero: 84100
Postitoimipaikka: Ylivieska
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Ari-Pekka Vierimaa
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektipäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: ari-pekka.vierimaa(at)ylivieska.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040-1986392
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tarve
Hankkeen suunnittelun lähtökohtana on ollut Ylivieskassa haasteena pitkään ollut pitkäaikais- ja rakennetyöttömyys sekä työllisyyspalveluiden asiakastyössä havaittu toistuvaistyöttömyys. Tilastot osoittavat, että ylivieskalaisista työnhakijoista jopa 75% saa työmarkkinatukea ja heistä 74 % on saanut työmarkkinatukea yli 200 päivää. Tässä kohderyhmässä on työnhakijoita, joilla työttömyysjaksot ja työllistymistä edistävät toimenpiteet vaihtelevat johtamatta kuitenkaan kestävämpään ratkaisuun.
Samaan aikaan kaupungissa on havaittu työntekijäpulaa. Osaavan työvoiman saaminen on jopa nostettu suurimmaksi syyksi, kun ollaan selvitetty kasvuyritysten suurimpia kasvun esteitä. Osa kohtaanto-ongelmaa on, että työnhakijoiden osaaminen ei kohtaa työnantajan vaatimuksia ja työnantajalla ei ole kokemusta ja tietoa pitkäaikatyöttömän tai osatyökykyisen työllistämisestä.
Tavoitteet
Hankkeen kohderyhmänä ovat ylivieskalaiset pitkäaikaistyöttömät, yli 200 päivää työmarkkinatukea saaneet työnhakijat ja alueen yritykset ja työnantajat. Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat TE-toimisto, PPKY Kallion työkykykoordinaattori, koulutuksen järjestäjät, aikuissosiaalityö ja muut alueen työllisyystoimijat.
Tavoitteena on vähentää rakenne- ja toistavaistyöttömyyttä kehittämällä toimintamalleja, joissa pitkäaikatyöttömät, toistuvaistyöttömät ja osa-työkykyiset voivat tuetusti löytää tiensä avoimille työmarkkinoille, juuri niille aloille jotka kärsivät työntekijäpulasta. Haluamme tarjota yksilöllisiä, tarpeen mukaisia ammatillista tuki- ja ohjauspalveluita työnhakijoille sekä valmennuksia ja räätälöityjä koulutuksia työnantajille nostaaksemme heidän valmiuksiaan työllistää kohderyhmämme työnhakijoita.
Konkreettiset toimenpiteet voidaan jakaa kolmeen osaan: kartoita, kehitä ja kohtaa
Kartoita: Hankkeessa kartoitetaan työnhakijan palvelutarpeet kattavalla palvelutarveselvityksellä. Selvityksessä käytämme hyväksi esimerkiksi Työterveyslaitoksen Työkykyviisaria, jolla pystymme myös arvioimaan asiakkaan edistymistä palveluissa. Jos käy ilmi, että työnhakijan pitkittyneen työttömyyden taustalla on työ- ja toimintakykyyn liittyviä ongelmia, aloitamme yhteistyön PPKY Kallion työkykykoordinaattorin kanssa. Yhteistyössä hänen kanssa suunnittelemme ja hankimme tarvittavat palvelut todellisen työkyvyn selvittämiseksi. Huomattavaa on, että emme suinkaan lopeta yhteistyötä diagnoosin saamiseen vaan jatkamme työtä sopivan ja räätälöidyn työtehtävän löytämiseksi.
Kartoitamme myös työnantajien tarpeita ja heidän kiinnostustaan työllistämisen eri muotoihin. Kartoituksen avulla pyrimme löytämään ne työnantajat, jotka ovat kiinnostuneita kehittämään tukityöntekijä-mallia sekä työn tekemisen eri muotoja pitkään työttöminä olleille ja osatyökykyisille. Haluamme kartoittaa työnantajia, jotka näkevät sosiaalinen työllistäminen osana yritysvastuuta.
Kehitä: Kehitämme hankkeen avulla työnhakijoiden osaamista ja työelämävalmiuksia räätälöidyillä koulutuksilla ja eri valmennuksien ja ammatillisen tuen avulla. Koulutuksia ovat erilaisten lupa- ja korttikoulutusten päivittämisen, ammatillista osaamista lisäävien lisäkoulutusten hankkiminen (esimerkiksi toimisto-ohjelmien päivitys, hitsausluokkien suorittaminen, kielikoulutus, työnantajan tarpeista mahdollisesti lähtevä lisäkoulutus). Kannustamme hankkeessa myös maksuttomien tutkintojen tai tutkinnon osien suorittamiseen ja oppisopimuskoulutukseen, jos ammatillista osaamista vaadittuun työpaikkaan ei ole lainkaan.
Kehitämme myös asiakkaan työelämävalmiuksia erilaisin valmennuksin ja ammatillisen tuen avulla. Valmennukset voivat olla ryhmä- tai yksilötasolla sekä hankkeen henkilökunnan avulla toteutettuja tai tarpeen vaatiessa räätälöityjä ostopalveluja. Valmennukset ovat vahvasti suunnattu työelämään paluun tukemiseksi ja siksi valmennuspalvelut ovat asiakkaan käytössä myös siinä vaiheessa, kun asiakas työllistyy ja siirtyy työnantajan palvelukseen.
Hankkeessa kehitämme myös työnantajan valmiuksia työllistää pitkään työttömänä ollut työnhakija tai osatyökykyinen. Pyrimme käyttämään sosiaalista työllistämistä aktiivisesti käyttäviä yrityksiä esimerkkinä ja kokemusasiantuntijoina toisille työnantajille. Haluamme haastaa työnantajat kehittämään työntekemisen eri malleja esimerkiksi osatyökykyisille. Kehittämistyössä käytämme hyväksi yritysasiantuntijan palveluita mutta myös työelämän kehittämisen asiantuntijoita. Järjestämme työnantajille tietoiskuja, luentoja, tapaamisia aiheesta mutta haluamme osallistua myös konkreettisen työn suunnitteluun. Haluamme tuottaa tietoa työnantajille myös sähköisessä muodossa mutta myös painetun oppaan muodossa.
Kehitämme myös nivelvaiheen toimintaa työllistämistä edistävistä palveluista kohti avoimia työmarkkinoita. Tämä nivelvaihe on kriittinen ja johtaa usein työttömyyden pyöröovi-ilmiöön. Haluamme edistää avoimille työmarkkinoille siirtymistä mm. siirretyn palkkatuen avulla.
Kohtaa: Työntekijän ja työnantajan kohtaamiseen kehitämme yhdessä työnantajan kanssa tukityöntekijä-mallin. Tukityöntekijä saa hankkeen kautta valmennusta, koulutusta ja tukea tukityöntekijä olemiseen. Tukityöntekijän tärkeimpänä roolina on olla tukena ja oppaana uudelle työntekijälle koko työllistämisprojektin ajan. Tukityöntekijä on mukana tutustumisessa, perehdyttämisessä ja tukityöntekijä tukee myös työelämässä pysymistä. Tukityöntekijämallista teemme myös oppaan.
Työntekijän ja työnantajan kohtaamisessa kynnystä madaltamaan käytämme työhön valmennusta, mahdollisuuksien mukaan myös työantajille suunnattua palkkatukea sekä työkokeilumahdollisuutta.
Kaikki tukitoimet joita hankkeen aikana hankitaan työnhakijoille sekä työnantajille, ovat käytössä myös kohtaamisvaiheessa.
Hankkeen toiminnan ansiosta luomme uusia toimintamalleja ja vuoropuhelua työllisyyspalveluiden, yrityspalveluiden sekä elinkeinoelämän välille. Lisäksi luomme uutta toimintakulttuuria yhdessä PPKY Kallion työkykykoordinaattorin kanssa tehtävään yhteistyöhön työkyvynarviointityöhön ja kehitymme työllisyyspalveluissa ostopalveluiden hankkimisessa heikoimmassa työmarkkinatukiasemassa olevien kuntalaisten hyväksi. Ylivieskan kaupunki haluaa tarjota asukkailleen työtä ja hyvinvointia sekä edistää hankkeen avulla kaupungin elinvoima- ja työllisyystehtävää.
Ylivieskalaiset pitkäaikaistyöttömät
Yli 200 päivää työmarkkinatukea saaneet ylivieskalaiset työnhakijat
Toistuvaistyöttömät eli työnhakijat joilla työllistämistä edistäviä palvelut ja työttömyysjaksot vaihtelevat mutta palvelut eivät ole johtaneet työllistymiseen avoimille työmarkkinoille.
Alueen työnantajat
KOHDERYHMÄN MUUTOS
Hankkeen kohderyhmä laajennetaan alkuperäisten lisäksi koskemaan kaikkia ylivieskalaisia työllisyyden kuntakokeilun asiakkaita. Kuntakokeilun asiakaskohderyhmää ovat kaikki työttömät ja työvoimapalveluissa olevat työnhakijat, jotka eivät ole oikeutettuja ansiopäivärahaan, alle 30-vuotiaat sekä maahanmuuttajataustaiset työnhakijat.
Kuntakokeilun käynnistyttyä on noussut esiin tarve päästä hyödyntämään hankkeen tarjoamaa asiakkaan tarpeiden mukaan muotoutuvaa tarvittaessa hyvin intensiivistä yksilövalmennusta. Kuntakokeilussa on paljon työnhakijoita, joiden työmarkkinatuen kertymät eivät ole vielä ylittäneet 200 päivää, joten aiemman kohderyhmän rajauksen vuoksi emme ole voineet tarjota heille hankkeen palveluita tai yksilövalmennusta.
Hanke toimii samoissa tiloissa työllisyyden kuntakokeilun kanssa ja voi tarjoamillaan palveluilla täydentää kuntakokeilun virkalijoiden työtä esimerkiksi tekemällä jalkautuvaa työtä asiakkaan tukena.
TE-toimisto
Peruspalvelukuntayhtymä Kallion työkykykoordinaattori
Peruspalvelukuntayhtymä Kallion aikuissosiaalityö
Alueen työllisyystoimijat
Alueen koulutuksen järjestäjät
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 389 688
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 364 981
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 481 715
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 446 216
Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa
Seutukunnat: Ylivieskan
Kunnat: Ylivieska
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 52
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 59
Suunniteltu: 160
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 1 | 1 |
| Hankkeessa ei ole toimintaa mikä vaarantaisi luonnon monimuotoisuutta tai luonnonvarojen käytön kestävyyttä. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 1 | 3 |
| Hanke on alueellisesti pieni mikä tarkoittaa sitä että hankkeesta ei koidu matkustamisesta aiheutuvia ilmaston muutokseen liittyviä riskitekijöitä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 4 |
| Hankkeen toiminnalla ei vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 4 |
| Hankkeen toiminnalla ei vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 1 | 2 |
| Hankkeen toiminta ei vaikuta Natura-alueisiin. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 2 | 2 |
| Hankkeessa syntyy vähän jätettä koska emme hankkeessa tuota mitään aineellista. Suurin osa hankkeessa syntyvästä jätteestä on toimistojätettä, joka kierrätetään asiaan kuuluvasti. Pyrimme koulutuksissa käyttämään mahdollisimman paljon sähköisiä materiaaleja sekä pyrimme hankkeessa edistämään sähköisten palvelujen käyttöä myös verkostoyhteistyössä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 2 | 4 |
| Hankkeessa emme voi edistää uusiutuvien energialähteiden käyttöä | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 5 | 5 |
| Hanke on paikallinen ja keskitymme alueen palveluiden säilyttämiseen työllisyyttä lisäämällä. Hyödynnämme hankkeessa paikallista osaamista esimerkiksi ostopalveluiden hankkimisessa ja koulutusten järjestämisessä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 6 | 6 |
| Hanke hankkii aineettomia tuotteita ja palveluita kohderyhmälleen mm. valmennuksia ja koulutusta. Paikallisten palveluiden hankkimisessa painotetaan osaamista ja paikallisten palveluntuottajien tuntemusta. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 7 | 7 |
| Hanke ei lisää liikkumista ja logistiikka tarvetta koska hanke on paikallinen tarjoamalla ylivieskalaisille työnhakijoille palveluita Ylivieskassa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 8 |
| Hankkeella on suora vaikutus terveyteen koska hankkeessa selvitetään työkykyyn liittyviä seikkoja. Hanke myös lisää osallisuuden tunnetta heikommassa työmarkkina-asemassa olevissa koska hankkeen toimenpiteet edesauttavat heidän työllistymistään. Hanke edistää myös tiedon saamista koulutusta tarjoamalla ja osaamista kehittämällä. Hanke edistää myös kokonaisvaltaista hyvinvointia lisäämällä työkykyä, osallistumista ja osaamisen kehittämistä | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 5 |
| Hanke edistää tasa-arvoa tarjoamalla palveluita ja osallistumista toimenpiteisiin molemmille sukupuolille. Lisäksi edesautamme sukupuolten välistä tasa-arvoa lisäämällä tietoutta teollisen alan työpaikkojen sopivuudesta myös naisille. Useimmissa työpaikoissa ei ole kysymys enää sukupuolesta vaan halusta oppia ja onnistua. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 8 | 8 |
| Hanke edistää yhteiskunnallista yhdenvertaisuutta lisäämällä työnantajien tietoisuutta sosiaalisesta työllistämisestä. Hankkeen avulla vähennämme negatiivista mielikuvaa pitkäaikaistyöttömistä ja lisäämme osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 2 |
| Hankkeella ei ole suurta vaikutusta virkistysalueisiin, kulttuuriperintöön, kaupunkirakenteeseen tai rakennuskantaan. Voimme hankkeen puitteissa tehdä yhteistyötä alan työnantajien kanssa mutta itse vaikutusta ko. asioihin hankkeella ei ole. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 2 |
| Hankkeella ei ole vaikutusta ympäristöosaamiseen. | ||
Kohtaa!-hankkeen tavoitteena oli tukea pitkään työttömänä olleita ylivieskalaisia työnhakijoita kiinnittymään työelämään sekä löytämään sitä kautta apua yritysten työvoimantarpeeseen. Hankkeen tarjoamiin palveluihin kuului hanketyöntekijöiden tarjoaman yksilöllisen ohjauksen lisäksi muun muassa korttikoulutuksia, työnhaku-ja uravalmennuksia, neuropsykiatrista valmennusta sekä monialaisen yhteistyöverkoston tukea. Asiakkaiden työ-ja toimintakyvyn arviointi toteutui julkisten terveydenhuoltopalveluiden työkykykoordinaattorin kautta. Lähtökohtana palveluissa oli aina asiakkaan yksilöllinen palvelutarve, joka arvioitiin hankkeessa yhteistyössä asiakkaan itsensä kanssa. Myös hanketyöntekijöiden paikallistuntemus auttoi palveluiden ja työnantajien kartoittamisessa. Hankkeessa tarjottiin valmennusta myös työnantajille, jotta heidän valmiuttaan työllistää kohderyhmään kuuluvia työnhakijoita saataisiin kohotettua. Hankkeessa oli määrä luoda yhteistyössä yritysten kanssa tukityöntekijämalli, jolla voitaisiin omalta osaltaan helpottaa pitkään työttömänä olleiden työnhakijoiden siirtymistä työelämään. Tukityöntekijän ajateltiin toimivan yrityksessä koulumaailmasta tutuksi tulleella tukioppilasmallilla. Ajatuksena oli, että tukityöntekijä olisi joku muu kuin yrityksen johtohenkilöstöön kuuluva ja hän olisi mukana uuden työntekijän tutustumisessa, perehdyttämisessä sekä tukisi työelämässä pysymistä. Mallin luominen ei kuitenkaan toteutunut suunnitellulla tavalla. Merkittävimmäksi syyksi tähän osoittautui yritysten resurssipula. Yrityksillä ei ollut mahdollisuutta osoittaa ennalta työntekijää, joka ottaisi kokonaisvastuun uuden työntekijän kanssa toimimisesta. Lisäksi monet hankkeessa mukana olleet yritykset olivat kooltaan siinä määrin pieniä, ettei mallin luominen/toteuttaminen ollut niissä mahdollista.
Hankkeeseen osallistui reilun kolmen vuoden toiminta-aikana yhteensä 128 kohderyhmään kuuluvaa asiakasta, joista 35 siirtyi työelämään. 21 asiakasta työllistyi yrityksiin ilman palkkatukea, mitä voidaan pitää hyvänä määränä asiakkaiden pitkittynyt työttömyystausta huomioon ottaen. Hankkeen asiakkaista viisi aloitti opiskelun. Osa hankkeen asiakkaista ohjautui terveydenhuollon palveluihin sekä työkykykoordinaattorille työkyvyn arviointia varten. Työnantajia/yrityksiä kontaktoitiin hankkeen aikana yhteensä 67.
Hankkeen toiminta-ajalle osui monenlaisia muutoksia niin TE-hallinnon palvelujärjestelmässä kuin koronaepidemian sekä henkilöstövaihdosten muodossa, jotka haastoivat käytännön työtä. Työllisyydenhoidon tehtävien siirtyminen TE-palveluilta kuntaan ja kuntakokeilun käynnistymisprosessi hiljensi uusien asiakkaiden ohjautumisen hankkeelle joidenkin kuukausien ajaksi. Kuntakokeilun käynnistyttyä hankkeen asiakaskohderyhmän rajausta laajennettiin muutoshakemuksella aiemmasta yli 200 päivää työmarkkinatukea saaneista kaikkiin kuntakokeilun työnhakija-asiakkaisiin. Hankkeen henkilökunta työskenteli samoissa tiloissa työllisyyden kuntakokeilun kanssa, joka oli merkittävä etu asiakasohjausten sujuvoittamisessa. Koronaepidemia sekä sen vuoksi asetetut rajoitukset puolestaan hankaloittivat asiakkaiden kohtaamista sekä yhteistyötä yritysten kanssa.
Ostopalveluna hankittu neuropsykiatrinen valmennus osoittautui tulokselliseksi työllistymistä tukevaksi ja edistäväksi hankkeen tarjoamaksi matalan kynnyksen palveluksi. Valmennukseen pääsi joustavasti työnhakijan oman motivaation ohjaamana. Toiminnan myötä tunnistettu neuropsykiatrisen valmennuksen tarve pitkään työttömänä olleiden keskuudessa voidaan laskea hankkeen tulokseksi.
Vaikka hankkeelle asetetusta kokonaisasiakasmäärästä hieman jäätiin, työllistettyjen asiakkaiden määrä kuitenkin ylitti tavoitteet. Kohtaa!-hankkeen tärkeimmäksi tulokseksi voidaan nähdä pitkään työttömänä olleiden asiakkaiden työllistämisessä onnistuminen. Pitkäaikaistyöttömyyden katkaisu ja työllistämisessä onnistuminen vaatii monialaista ja joustavaa yhteistyötä, jota hankkeessa pystyttiin toteuttamaan. Myös yksilöllinen asiakkaan tarpeista lähtevä työhönvalmennus on ensiarvoisen tärkeää pitkäaikaistyöttömän työllistymisen polulla.