Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21799

Hankkeen nimi: KOLA - Koulutusvientiosaamista Lappiin

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.3.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Lapin Yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0292800-5

Jakeluosoite: PL 122

Puhelinnumero: 016 341 341

Postinumero: 96101

Postitoimipaikka: Rovaniemi

WWW-osoite: http://www.ulapland.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Koski

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: koulutus- ja kehitysjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.koski(at)ulapland.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 7368 481

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Peräpohjolan Opisto, 0193507-8
Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, 0973110-9
Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappia, 2109309-0
Lapin ammattikorkeakoulu Oy, 2528792-5

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Lapin alueen osaamispohjan luo korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja ammatillisten oppilaitosten verkosto, joka kattaa laajasti Lapin alueen. Lapin arktisen erikoistumisen ohjelman vuosille 2014-2020 yksi kolmesta päätavoitteesta on arktisen kasvun mahdollistava läpileikkaava alueen kehittäminen. Globalisaatio ja Lapin arktiset olosuhteet sekä niihin liittyvä osaaminen ovat nostaneet alueen kiinnostavuutta koulutusvientimarkkinoilla. Lapin koulutusvientivaltteja ovat työelämälähtöinen ja laadukas koulutus, lumi, arktisiin erityisolosuhteisiin liittyvä osaaminen, luonnonolosuhteet sekä eksoottinen sijainti. Hankkeen tavoitteena on kehittää lappilaisten koulutusorganisaatioiden ja koulutusviennistä kiinnostuneiden yritysten henkilöstön kansainväliseen koulutusvientiin liittyvää osaamista ja tätä kautta vahvistaa alueen valmiuksia koulutusvientiin. Hankkeella vahvistetaan kansainvälisen koulutusviennin koulutuskumppanuutta lappilaisten oppilaitosten ja elinkeinoelämän välillä.

Hankkeen toimenpiteet jakautuvat kolmeen päätoimenpiteeseen:
1. Selvitystyö: Kartoitetaan koulutusviennin tekemisen reunaehdot, osatoteuttajien olemassa olevat käytännöt, osaaminen ja osaamistarpeet kv-koulutusviennissä sekä selvitetään johdon tahtotilat/näkemykset organisaatioiden kv-koulutusviennin kehittämistavoitteista.
2. Osaamisen kehittäminen: Kehitetään lappilaisten koulutusorganisaatioiden sekä koulutusvientiä tekevien tai siitä kiinnostuneiden yritysten henkilöstön kv-koulutusvientiin liittyvää osaamista sekä verkostoidaan toimijoita.
3. Toimintamallin rakentaminen: Rakennetaan alueen yritykset kumppaneina huomioiva kansainvälisen koulutusviennin toimintamalli.

Hankkeen tuloksina Lapin oppilaitosten sekä koulutusvientiin suuntautuneiden/suuntautuvien yritysten henkilöstön osaaminen kansainvälisessä koulutusviennissä kasvaa, rakentuu lappilainen kansainvälisen koulutusviennin toimintamalli, lappilaisten oppilaitosten sekä koulutusvientiä tekevien yritysten osaajat verkostoituvat kehittämään lappilaista koulutusvientiä yhteisten tavoitteiden mukaisesti ja lappilainen koulutuskumppanuus vahvistuu.

Hanke toteutetaan yhteistyössä Lapin yliopiston, Lapin ammattikorkeakoulun, Rovaniemen koulutuskuntayhtymän / Lapin koulutuskeskus REDU:n, Kemi-Tornionlaakson koulutuskuntayhtymä Lappian ja Peräpohjolan Opiston kesken.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaista kohderyhmää on laajasti kaikki lappilaiset tahot ja toimijat, jotka haluavat kehittää osaamistaan koulutusviennissä tai joilla on tavoite olla tulevaisuudessa jollain tavalla mukana koulutusviennissä: kohderyhmää ovat näin esimerkiksi koulutusorganisaatioiden (korkea-asteen ja toisen asteen oppilaitokset ml. esim. rajakuntien lukiot, kansan- ja kansalaisopistot...) opetus-, TKI-, talous- ja hallintohenkilöstö, koulutusvientiä tekevien tai siihen tähtäävien alueen yritysten ja organisaatioiden henkilöstö, Lapin aluekehitysviranomaiset sekä kolmannen sektorin toimijat. Lisäksi hankkeen kohderyhmää ovat alueen koulutusorganisaatioiden olemassaolevat työelämäyhteydet, jotka voisivat hyötyä hankkeessa järjestettävästä koulutuksesta sekä tuotettavasta koulutusmallista (esim. oppilaitosten elinkeinoelämäkumppanuudet, harjoitteluja opiskelijoille tarjoavat organisaatiot jne).

Hankkeessa järjestettävät koulutus- ja seminaaripäivät ovat avoimia kaikille teemasta tai erityiskysymyksistä kiinnostuneille. Ne eivät kerrytä de minimis -ehtoista tukea osallistujien taustaorganisaatioille, koska ne rakennetaan teemoiltaan yleisiksi, ei suoraan jonkun tietyn organisaation tai yrityksen liiketoimintaa kehittäviksi.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat laajasti lappilaiset koulutusvientiä tekevät tai koulutusviennistä kiinnostuneet yritykset ja muut toimijat, joiden yhteistyömahdollisuudet koulutusviennissä eri tahojen kanssa paranevat hankkeen tulosten myötä. Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat myös lappilaisten koulutusorganisaatioiden muu henkilöstö sekä opiskelijat, jotka voivat pitkällä aikavälillä hyötyä hankkeen tuloksista sekä henkilöstön osaamisen kehittymisestä.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 334 920

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 231 549

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 410 694

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 283 936

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Tunturi-Lapin, Pohjois-Lapin, Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi, Ranua, Savukoski, Keminmaa, Salla, Tornio, Pelkosenniemi, Muonio, Kolari, Simo, Posio, Inari, Enontekiö, Kittilä, Sodankylä, Kemijärvi, Tervola, Utsjoki, Kemi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 48

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hanketta suunniteltaessa on tehty analyysi toimintaympäristöstä sukupuolinäkökulmasta. Analyysissä on hyödynnetty esim. THL:n Tasa-arvotiedon keskuksen materiaaleja sekä Tilastokeskuksen Naiset ja miehet Suomessa 2016 -julkaisua. Yksi hankkeen kohderyhmä on koulutusviennin kanssa työskentelevät lappilaisten oppilaitosten henkilöstöön kuuluvat. Lappilaiset oppilaitokset vastaavat työtekijöiden sukupuolijakaumalta valtakunnan keskimääräistä jakaumaa: Vaikka yleisen segregaatiokehityksen mukaisesti yleisesti ottaen opetushenkilöstössä - kun mukaan luetaan opettajat varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen - on valtakunnallisesti reilusti enemmän naisia kuin miehiä, ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen opetus- ja TKI-henkilöstöstä tällä hetkellä vain vähän yli puolet on naisia. Ammatillisten oppilaitosten ja korkeakoulujen opetus- ja kasvatusalan ammatit luetaan “tasa-ammatteihin”, eli ammattiryhmiksi, joissa työntekijöistä 40-60 % on miehiä tai naisia. Toinen hankkeen kohderyhmä on lappilaisten aluekehitysorganisaatioiden sekä koulutusviennistä kiinnostuneiden yritysten henkilöstö. Näistä ei ole saatavilla tietoa sukupuolijakaumasta, mutta ainakin alueen koulutusviennistä kiinnostuneissa yrityksissä sukupuolijakauman voi ajatella noudattavan opetusalan yleistä sukupuolijakaumaa ja segregaatiokehitystä (naisia enemmän kuin miehiä), koska koulutusvientiä tekevien yritysten henkilöstön taustat ovat yleensä opetussektorilla. Samalla tavoin esimerkiksi valtakunnallisesti koulutusvientiä jo tekevien yritysten henkilöstöä tarkasteltaessa heidän taustansa ovat opetusalalla ja opetustehtävissä. Toisaalta taas Elinkeinoelämän keskusliiton Naiset ja miehet työelämässä (2013) -raportin mukaan Suomessa yleisesti on miesvalta johto- ja esimiestehtävissä sekä yritysten johdossa. Voidaan siis olettaa, että koulutusvientiyrityksissä johtoportaasta tai yrittäjistä isompi osa on miehiä, mutta toisaalta henkilöstöstä isompi osa on naisia. Nämä mahdolliset sukupuolijakaumat hankkeeseen osallistuvissa yrityksissä otetaan huomioon hanketta toteutettaessa, esimerkiksi koulutuspäiviä aikataulutettaessa tai niiden sisältöjä suunniteltaessa. Hankkeessa toteutettavat seminaari- ja koulutuspäivät ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Hankkeen toimintaympäristö kokonaisuutena ei ole erityisen sukupuolittunut, ja mahdolliset, kohderyhmistä riippuvat sukupuolijakaumat esim. koulutusvientiä tekevissä yrityksissä ja oppilaitoksissa otetaan hankkeen toteutuksessa huomioon.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma huomioidaan hankkeen toiminnassa. Toiminta suunnitellaan siten, että se huomioi kaikki sukupuolet kohderyhminä ja että se näyttäytyy kiinnostavana molemmille sukupuolille.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen, mutta tasa-arvo huomioidaan hankkeen toiminnoissa ja toimintakäytänteissä.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 1
Hankkeen toimenpiteissä hyödynnetään etä- ja verkkoratkaisuja, jotta kulkeminen paikkakunnalta toiselle pitkien välimatkojen alueella saadaan minimoitua.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Oppilaitosten ja alueen kv-koulutusvientiä tekevien yritysten tai organisaatioiden tai muiden teemasta kiinnostuneiden toimijoiden osaamista kehittämällä luodaan mahdollisuuksia paikallisen elinkeinorakenteen kestävälle kehittämiselle. Osaamisen ja yhteistyön kehittäminen lisää vähintään välillisesti mahdollisuuksia kasvattaa alueen koulutusvientiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 8
Hankkeen aikana luodaan yhteinen toimintamalli alueen oppilaitoksille ja yrityksille tai muille koulutusvientitoimijoille (esim. rajakuntien lukiot) kv-koulutusviennin tekemiseksi. Toimintamallin kautta verkostot ja yhteistyö vahvistuvat, mikä mahdollistaa tulevaisuudessa uusien vientiin soveltuvien koulutustuotteiden kehittäminen.
Liikkuminen ja logistiikka 0 1
Hankkeen toimenpiteissä hyödynnetään etä- ja verkkoratkaisuja, jotta kulkeminen paikkakunnalta toiselle pitkien välimatkojen alueella saadaan minimoitua.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 3 4
Kehittämällä Lapin alueen oppilaitosten sekä koulutusvientikentällä toimivien yritysten, organisaatioiden ja yksittäisten asiantuntijoiden osaamista edistetään myös hyvinvointia.
Tasa-arvon edistäminen 2 2
Hanke edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa huomioimalla kaikki sukupuolet toimenpiteissä.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 4 2
Hanke edistää yhteiskunnallista ja kulttuurista yhdenvertaisuutta kehittämällä alueen koulutusvientitoimijoiden osaamista koulutusvientiin liittyvissä erityiskysymyksissä, ml. kulttuurien välinen osaaminen.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

-