Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21800

Hankkeen nimi: UPPO - ulkopuolelta polkuja osaamiseen

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2019 ja päättyy 31.7.2023

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Valo-Valmennusyhdistys ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2797994-1

Jakeluosoite: Hatanpään Valtatie 34E

Puhelinnumero: 0505299675

Postinumero: 33100

Postitoimipaikka: Tampere

WWW-osoite: http://www.valo-valmennus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Maija Schellhammer-Tuominen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Kehittämisjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: maija.schellhammer-tuominen(at)valo-valmennus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0503037659

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Porin Sininauha ry, 0225013-4
Rauman Seudun Katulähetys Ry, 0864770-6

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeella haetaan uudenlaisia ratkaisuja nuorten ja aikuisten osallisuuden lisäämiseksi Satakunnan alueella. Keskeinen ongelma, johon hankkeella haetaan ratkaisuja, on kasautuneiden haasteiden kanssa kamppailevat nuoret ja aikuiset. Palvelujärjestelmä onnistuu useimmiten heikoimmin niiden henkilöiden tukemisessa, joilla on useita elämäntilanteeseen liittyviä haasteita samanaikaisti. Näitä voivat olla esimerkiksi päihdekäyttö, rikolliseen toimintaan osallistuminen, mielenterveyden ongelmat, käyttäytymisen ja oman toiminnan ohjauksen ongelmat (usein diagnosoimattomat), elämänhallinnalliset haasteet, taloudelliset vaikeudet ja velkaantuminen (ml. epäviralliset kenttävelat). Tämä kohderyhmä kokee usein voimattomuutta ja epäonnistumisia koettaessaan hakea apua ja tukea palvelujärjestelmästä ja heidät ohjataan usein palvelusta toiseen ilman riittävän pitkäkestoista tukea asioiden selvittelyssä. Hankkeen tavoitteena on kehittää uudenlaista yhteistyötä ja toimintatapoja koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien ja kasautuneiden haasteiden kanssa kamppailevien osallisuuden lisäämiseksi, koulutukseen osallistumisen kynnyksen madaltamiseksi ja kuntoutustarpeen kartoittamiseksi.

Hankkeen tavoitteena on kehittää kohderyhmää osallistava, kiinnipitävän ohjauksen malli, jonka avulla tuetaan osallistujaa riittävän pitkäkestoisesti ja kokonaisvaltaisesti haastavan tilanteen selvittelyssä, kuntoutumisessa ja yhteiskunnallisiin palveluihin kiinnittymisessä. Kokonaistavoite on jaettu kolmeen alatavoitteeseen, joissa:

1. kehitetään riittävän pitkäkestoinen, kokonaisvaltaista kuntoutumista tukeva yksilöllisen ohjauksen malli, joka tukee osallistujaa kiinnittymään yhteiskunnan palveluihin pitkäjänteisesti.


2. luodaan koulutusosallisuutta tukeva toimintatapa, jossa osallistuja pääsee käytännönläheisesti tutustumaan eri aloihin, ammatteihin ja opiskelutapoihin voidakseen tehdä omaa uraa ja koskevia päätöksiä. Osana toimintaa on mahdollisuus kerryttää ammatillista osaamista ja tutkinnon tavoitteiden mukaan erilaisissa toimintaympäristöissä, kuten työpajoilla, järjestöjen työtehtävissä sekä vapaa-ajalla ja vapaaehtoistoiminnassa (ml. vertaistuki).


3. vahvistetaan toimijoiden välistä yhteistyötä ja lisätään osaamista alueella siten, että kohderyhmään kuuluvien ulkopuolisuus vähenee ja palvelujen yhteensovittaminen paranee.

Hankkeen tuloksena syntyy riittävän pitkäkestoisen ja tuloksellinen rinnallakulkevan yksilöohjauksen sekä osaamisen ja voimavarojen tunnistamisen työtapa, joka on käyttöönotettavissa soveltaen eri palveluissa ja työmuodoissa.

Hankkeen pitkän aikavälin vaikutuksena alueen toimijoiden välinen yhteistyö ja palveluiden yhteensovittaminen paranee ja palveluiden ulkopuolelle tai niistä putoaville löydetään yhä useammin soveltuvat tukitoimet organisaatioiden yhteistyön ja kehittyneiden palveluiden vaikutuksella.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat erityisen haastavassa elämäntilanteessa olevat koulutuksen ja työn ulkopuolella olevat nuoret ja aikuiset.

Näitä ovat esimerkiksi:
- ammatillisen koulutuksen yhden tai useamman kerran keskeyttäneet tai koulutuspaikan vastaanottamatta jättäneet nuoret ja nuoret aikuiset
- maahanmuuttajat, joiden koulutausta on rikkonainen ja sijoittuminen koulutukseen on muista kun kielitaidosta johtuvista syistä haasteellista
- päihde- ja mielenterveyssyistä vajaakuntoiset
- rikostaustaiset
- muutoin peruskoulun ja toisen asteen nivelvaiheessa koulutuksen ja palvelujen ulkopuolelle jääneet

Lisäksi hankkeen kohderyhmänä ovat yhteistyöverkostojen ja toteuttajaorganisaatioiden henkilökunta, jotka osallistuvat verkostoyhteistyöhön ja kehittämistyöhön sekä hankkeen toteuttamiin yhteistyöfoorumeihin ja workshoppeihin.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kolmannen sektorin toimijat, kaupunkien hallintokunnat, sekä muut tahot jotka vastaavat koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien henkilöiden ohjaamisesta eri palveluihin. Myös eri toimintaympäristöissä, kuten vapaa-ajalla, vertaistoiminnassa tai työpajoilla kohderyhmää ohjaava henkilökunta on hankkeen välillistä kohderyhmää.

Työnantajat, joiden kanssa kehitetään kohderyhmän mahdollisuuksia työpaikoilla tapahtuvaan ohjattuun tutustumiseen ja oppimiseen.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 420 144

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 302 792

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 496 144

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 346 778

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Satakunta

Seutukunnat: Porin, Rauman, Pohjois-Satakunnan

Kunnat: Rauma, Eura, Kankaanpää, Pori, Eurajoki

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 22

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 230

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen valmistelussa on tunnistettu palvelutarpeita sukupuolinäkökulmasta. Kohderyhmässä on enemmän miehiä, kun naisia. Naisten osuus palveluissa on kuitenkin usein suurempi, koska naiset löytävät ja sitoutuvat jonkin verran paremmin tarjolla oleviin palveluihin. Hankkeessa tavoitteena on löytää ja tunnistaa toimintatapoja, joilla voidaan yksilöllisesti vaikuttaa palveluihin sitoutumiseen ja keskeyttämisen vähentämiseen sukupuolesta riippumatta. Hankkeen taustalla on myös tutkimustietoa koulutuksen ja työelämän vahvasta sukupuolittumisesta ja sen pohjalta hankkeen tavoitteena on edistää tasa-arvoisen koulutus- ja työelämänäkemyksen kehittymistä. Aikaisempien koulukoksemusten ja niiden kautta muodostuneen itsetunnon vaikutukset ovat merkittävät oppimisessa, siksi oppijoiden yksilöllisten vahvuuksien tukeminen alisuoriutumisen torjunnassa on keskeistä. Hankkeessa huomioidaan miesten palveluiden ulkopuolelle jääminen erityisenä kehittämistehtävänä siten, että tavoitellaan miesten ja naisten melko tasamääräistä osallistumista pilotteihin.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toimenpiteisiin haetaan eri sukupuolten ja mahdollisimman monien erityisryhmien edustajia, jotta kehitettävä toimintamalli vastaisi mahdollisimman monenlaisiin erityisen tuen tarpeisiin. Hankkeen keskeinen tavoite on palveluiden ja koulutuksen saatavuuden tasa-arvoinen lisääminen ja erityisesti koulutuksen ulkopuolelle jääville miehille soveltuvien toimintamallien kehittäminen. Sukupuolinäkökulman arviointi liitetään hankkeessa erityisesti toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointiin ja uravalintojen tukemiseen yksilöllisten tavoitteiden mukaan sukupuolittuneillakin aloilla.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Hankkeen toiminnassa huomioidaan luonnonvarojen käytön kestävyys.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Hankkeen toiminnassa tehdään ilmastoystävällisiä valintoja esim. liikkumisen osalta. Kokouksia järjestetään myös verkkovälitteisesti.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Arvostetaan ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ihmisten hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana. Ekologista kestävyyttä edistetään myös välillisesti tietoisuuden lisäämisen, ohjauksen ja valmennuksen kautta.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Arvostetaan ja otetaan huomioon kaikessa toiminnassa ihmisten hyvinvoinnin edistämisen lähtökohtana. Ekologista kestävyyttä edistetään myös välillisesti tietoisuuden lisäämisen, ohjauksen ja valmennuksen kautta.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Ei merkittävää vaikutusta
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Toiminnassa painotetaan energia-, ympäristö- ja materiaalitehokkuutta, jotta jätteitä syntyy mahdollisimman vähän ja kierrätys toimii tarkoituksenmukaisesti. Hankkeen materiaalit ovat ensisijassa avoimia ja sähköisiä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Ei merkittäviä vaikutuksia.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 6
Hankkeen tavoitteena on lisätä kohderyhmän työ- ja toimintakykyä ja pidemmällä aikavälillä varmistaa siten työkykyisen ja osaavan työvoiman saatavuutta.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa kehitetään aineeton heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta lisäävä palvelumalli.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Hankkeessa työskennellään osittain verkossa turhaa matkustamista välttäen. Lähitapaamiset suunnitellaan saavutettavuudeltaan huolellisesti ja taloudellisesti järkevästi.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 9
Hankkeeseen osallistujien hyvinvointia ja osallisuutta lisätään kehittämällä heikoimmassa asemassa oleville soveltuvia palveluita ja toimintatapoja. Verkostoyhteistyöllä edistetään hyvinvointia myös välillisesti.
Tasa-arvon edistäminen 6 8
Hankkeessa edistetään kohderyhmän mahdollisuutta saada itselleen soveltuvia ja oikea-aikaisia palveluita. Hankkeen tavoitteena on edistää palveluiden saatavuuden ja asiakastarpeen kohtaamista, jotta jokaisella olisi tasa-arvoinen mahdollisuus saada tarvitsemaansa tuka.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 8 8
Aliedustettujen ryhmien osallisuutta ja yhteiskuntaan integroitumista tuetaan ohjauksen keinoin. Kehitetään osallistujien osaamista ja osallistumisen valmiuksia yhdenvertaisuuden edistämiseksi.
Kulttuuriympäristö 1 3
Osallistujien hyvinvointia, osallisuutta ja toiminnallisuutta lisätään ohjauksen kautta tukemalla kuntoutumista erilaisissa kulttuuriympäristöissä. Osallistujien erilaiset kulttuuriset taustat hyödynnetään voimavarana.
Ympäristöosaaminen 0 2
Ympäristöosaamista lisätään osana hankkeen toimintaa.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-