|
|
|
Hankekoodi: S21802
Hankkeen nimi: RAKAS – Rakennusalan asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen
Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen
Erityistavoite: 9.2. Kasvu- ja rakennemuutosalojen koulutuksen tarjonnan ja laadun parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2019 ja päättyy 31.8.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Työtehoseura ry, ruotsiksi Arbetseffektivitetsföreningen rf
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 0202496-2
Jakeluosoite: Kiljavantie 6
Puhelinnumero: 09-29041200
Postinumero: 05201
Postitoimipaikka: Rajamäki
WWW-osoite: http://www.tts.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Minna Kuusela
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: tutkimuspäällikkö
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: minna.kuusela(at)tts.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044-7143695
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Tavoitteet:
RAKAS-Rakennusalan asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien kehittäminen -hankkeessa kartoitetaan ja analysoidaan rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden koulutustarpeita erityisesti ns. metataitojen osalta sekä kehitetään opetustarjontaa niiden osalta tarpeita vastaavaksi. Taustalla on rakentamisen toimintatavan muutos, jossa korostuu voimakkaasti rakentamisen toimijoiden yhdessä tekeminen mm. toistuvissa korjauksissa kuten kerrostalojen nopeissa putkilinjasaneerauksissa. Lisäksi toimintatapojen muutos, erityisesti alihankinta-asteen kasvu, heijastuu työnjohtajien työnkuvan muutokseen aktiivisesta jokapäiväisestä työnjohtamisesta enemmän eri alihankkijoiden sopimustekniseen ohjaamiseen ja alihankkijoiden kanssa tehtävään yhteistyöhön. Tämä vastaavasti edellyttää työntekijöiden itseohjautuvuutta ja vastuunottamista myös omien mutta myös muiden työntekijöiden työn sujuvuudesta. Metataidoilla tarkoitetaan mm. johtajuus- ja yhteistyötaitoja sekä viestintätaitoja ja tietoteknisiä taitoja.
Tavoitteena on, että hankkeen avulla perus- tai täydennyskoulutettavien työntekijöiden ja työnjohdon työelämävalmiudet ovat parantuneet näiltä osin, ja heidän työhyvinvointinsa, rakennustyön laatu ja kokonaisuuksien hallinta paranevat. Oleellinen tavoite on samalla edistää työllisyyttä ja varmistaa onnistuneita rakennuskohteita. Koska tavoitteena on myös saada työelämään ja yrityksiin osaavaa työvoimaa, pyritään osallistamaan myös yritykset mukaan kehittämistyöhön.
Toimenpiteet:
Tulevaisuuden työmailla pärjätäkseen työntekijöiden on ammattiosaamisen lisäksi osattava ja opiskeltava sosiaalisia taitoja, ongelmanratkaisua, vuorovaikutusta sekä empatiaa. On opittava jatkuvasti uusia taitoja pysyäkseen mukana työelämässä. Hanke kartoittaa ja analysoi, miten tämän hetken eri koulutustasojen talorakennusalan koulutus vastaa työelämän tarpeisiin, etenkin metataitoihin, ts. miten yhteistyö ja ymmärrys muiden tekemisistä ja työmaan kokonaisuudesta sujuu. Ammattilaisuus kehittyy vasta koulutuksen jälkeen.
Hankkeessa määritetään myös sitä, mikä taho (oppilaitos/työpaikka/oma itse) on ensisijaisesti vastuussa osaamisen kehittämiseen tähtäävistä toimenpiteistä. Konkreettisina toimenpiteinä tämän toteutumiseksi ovat rakennustyömaiden henkilöstön osaamisvajeiden tunnistaminen sekä ehdotusten antaminen keinoista, jolla nämä vajeet saadaan poistetuksi. Täydennyskoulutusehdotuksia pilotoidaan hankkeen toteuttajien koulutuksissa.
Tulokset:
Hankkeessa syntyy analysoitu käsitys rakennustyömaiden henkilöstön osaamisen puutteista voimakkaasti muuttuvassa
toimintaympäristössä sekä ehdotus, miten ja ketkä ovat ensisijaisesti vastuussa siitä, että puutteet saadaan poistettua. Tuloksena on myös ehdotus tarvittavista uusista koulutussisällöistä. Hanke lisää rakennustyömaiden henkilöstön osaamista ja samalla parantaa työllistymistä, tuottavuutta ja työilmapiiriä.
Hankkeen vaikutus sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä on alan työntekijöiden osaamisen lisääminen; asenteiden, yhteistyöosaamisen ja työelämävalmiuksien paraneminen.
Hanke on valmisteltu poikkitieteellisesti kolmen eri osaamistason (TTS ammatillinen - työntekijä/työnjohto, TAMK ammattikorkeakoulu - työmaajohto, Tampereen yliopisto – ylempi johto) taholta ratkaisemaan koko rakennusalan tuotantoketjun osaamisen puutteita yksityiskohtaisesti.
-Rakennustyömaiden aliurakoitsijat, joiden ammattitaitoa ja osaamista kehitetään hankkeen toimenpiteillä. Hankkeessa kiinnitetään myös erityistä huomiota ulkomaalaistaustaisiin työntekijöihin, joiden kielitaito saattaa tuoda lisähaasteita. Työnjohdon täydennyskoulutus suuntautuu käytännössä vielä enemmän kantasuomalaisille.
- Mikro- ja pk-yritykset, jotka työllistävät talonrakentamisen toimialalla noin 70 prosenttia työllisistä. Mikro- ja pk-yritykset ovat usein ns. yhden työlajin yrityksiä, jotka ovat keskittyneet tekemään eri työmailla vain esimerkiksi pintakäsittelytöitä. Tällöin yhden yrityksen työntekijät vaihtavat nopeallakin syklillä työmailta, jolloin metataitojen merkitys korostuu, jotta he pystyvät integroitumaan eri työmaiden työyhteisöön.
- Opetusta antavat tahot: ammatilliset oppilaitokset ja aikuisjatkokouluttajat, ammattikorkeakoulut ja yliopistot ja näiden kouluttajat, jotka kouluttavat rakennusalan työntekijöitä ja muita toimijoita. Hankkeessa syntyvä nykyisten koulutussisältöjen ja tavoitteiden työelämän vastaavuuden analyysi ja sen pohjalta kehitetty uusi koulutusmateriaali hyödyntää suoraan oppilaitoksia, ja osat voidaan liittää eri koulutustasojen sisältöihin.
-Rakennusalan muut toimijat eli suunnittelijat, urakoijat, materiaalivalmistajat, rakennuttajat, omistajat
-Kunnat alueellisina toimijoina ja myös työllistäjinä
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 343 559
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 332 389
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 417 242
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 403 676
Maakunnat: Pirkanmaa, Uusimaa
Seutukunnat: Tampereen, Helsingin
Kunnat: Vesilahti, Lohja, Hyvinkää, Orivesi, Vihti, Nurmijärvi, Pirkkala, Tuusula, Pornainen, Tampere, Järvenpää, Sipoo, Kirkkonummi, Karkkila, Nokia, Kangasala, Espoo, Vantaa, Lempäälä, Hämeenkyrö, Mäntsälä, Ylöjärvi, Siuntio, Pälkäne, Helsinki, Kauniainen, Kerava
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 12
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11
Suunniteltu: 60
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 7 |
| Parempi metataitojen osaaminen lisää rakentamisen laatua. Laadukas rakentaminen parantaa energia- ja materiaalitehokkuutta ja sitä kautta vaikuttaa myös luonnonvaroja säästävästi. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 2 | 7 |
| Parempi yhteistyöosaaminen ja asenne lisää välillisesti ymmärrystä myös megatrendeistä kuten ilmastonmuutos ja tuottaa laadukkaampaa rakentamista. Parantuva yhteistyö vähentää esimerkiksi riskiä joutua korjaamaan työtä tai valmista rakennusta heti uudelleen, ja sitä kautta kasvattamaan CO2-päästöjä. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 1 | 3 |
| Parempi metataitojen osaaminen lisää rakentamisen laatua. Laadukas rakentaminen parantaa energia- ja materiaalitehokkuutta ja sitä kautta vaikuttaa myös ympäristöä säästävästi. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 1 | 7 |
| Parempi metataitojen osaaminen lisää rakentamisen laatua. Laadukas rakentaminen parantaa energia- ja materiaalitehokkuutta ja sitä kautta vaikuttaa myös ympäristöä säästävästi. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 1 |
| Ei suoraa vaikutusta Natura-kohteisiin, mutta hanke lisää rakentamisen laatua ja vaikuttaa myös ympäristön kokonaisuuteen. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 6 | 5 |
| Rakennusala käyttää paljon materiaaleja ja tuottaa jätettä. Hankkeen tavoitteena oleva metataitojen, mm. yhteistyöosaamisen paraneminen sekä suunnittelu-, työnjohto- että toteutustasolla, myös kouluttajatasolla, vaikuttaa suoraan tähän. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 1 | 4 |
| Uusiutuvien energialähteiden käytön lisääminen on joka tapauksessa rakennusalan tavoitteena ja megatrendien (ilmastonmuutos jne) huomioiminen oleellinen osa alan koulutusta. Vaikutus tässä hankkeessa ammattiosaamisen kehittymisen ja asennemuutoksen kautta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 9 | 6 |
| Hanke vastaa osaltaan muuttuvan työn haasteisiin. Hanke pyrkii edistämään alan työntekijöiden ja työnjohdon osaamista ja sitä kautta myös työllistymistä. Paikalliset rakennusyritykset saavat osaavaa ja ammatistaan ylpeää sekä yhteistyökykyistä työvoimaa, mikä parantaa yritystenkin tuottavuutta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 9 | 4 |
| Hanke pyrkii edistämään alan työntekijöiden ja työnjohdon osaamista ja sitä kautta työllistymistä. Aineettomana tuotteena voidaan pitää hankkeen tuloksena syntyviä koulutusosioita ja raporttia. Tämä hyödyntää suoraan myös alan oppilaitoksia. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 5 | 5 |
| Hankkeen tavoitteena oleva johtajuus-, yhteistyö-, viestintä-ja tietoteknisten taitojen paraneminen vaikuttaa myös logistiikkaosaamiseen eli voi vähentää ylimääräistä liikkumista ja materiaalien + tuotteiden kuljetuksia. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 7 | 7 |
| Hanke pyrkii edistämään alan työntekijöiden ja työnjohdon osaamista ja sitä kautta työllistymistä. Osaava ja yhteistyökykyinen työntekijä kokee työssään enemmän onnistumisia ja työhyvinvointi kasvaa. Sama koskee työmaan työnjohtoa, kun työmaan yleinen parempi metataitojen osaaminen vähentää työpainetta ja stressiä. Tämä vaikuttaa välillisesti myös terveydenhuollon kustannuksiin | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 4 | 4 |
| Hanke edistää kohderyhmän osaamista sukupuolesta riippumatta. Naisten rakennusalalla mahdollisesti kokemaa syrjintää pyritään vähentämään yhteistyötaitoja, työelämävalmiuksia ja asenteita parantamalla (metataidot). | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 7 | 5 |
| Hanke edistää rakennustyömaan työntekijöiden, työnjohdon ja oppilaitosten kouluttajien osaamista yhteiskunnallisesta ja kulttuuritaustasta riippumatta. Hanke parantaa ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden työntekomahdollisuuksia ja osaamista suomalaisessa työelämässä ja integroitumista. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 3 |
| Osaava rakennusalan henkilöstö ymmärtää laadukkaan työn merkityksen ja osaa toteuttaa projekteja kulttuuriympäristöä vaalien. | ||
| Ympäristöosaaminen | 3 | 3 |
| Parempi metataitojen osaaminen lisää rakentamisen laatua. Laadukas rakentaminen parantaa energia- ja materiaalitehokkuutta ja sitä kautta vaikuttaa myös ympäristöä säästävästi | ||
TAUSTA JA TAVOITE
RAKAS-hankkeen päätavoitteena on ollut parantaa rakennusalan työvoiman yhteistyötaitoja, asenteita, ammattitaitoa ja osaamista. Tavoitteena oli, että hankkeen avulla perus- tai täydennyskoulutettavien työntekijöiden työelämävalmiudet parantuvat työelämä- eli metataitojen osalta, ja heidän työhyvinvointinsa, rakennustyön laatu ja kokonaisuuksien hallinta myös paranevat. Metataidoilla tarkoitetaan muun muassa johtajuus- ja yhteistyötaitoja, viestintätaitoja ja tietoteknisiä taitoja. Hankkeen aluksi valittiin 24 rakennusalan kannalta oleellisinta metataitoa.
Hankkeen taustalla on rakentamisen toimintatavan muutos, jossa korostuu voimakkaasti rakentamisen toimijoiden yhdessä tekeminen. Työelämä on muuttunut intensiivisemmäksi, ja pelkkä ammattiosaaminen ei enää riitä. Oman työn suunnittelu ja hallinta ovat tärkeitä työelämätaitoja. Esimerkiksi toimiva kommunikaatio on tärkeää tiimityöskentelyn kannalta ja työnjohtajalle on tärkeää osata ratkoa konfliktitilanteita ja hallita muutosta.
TYÖMAAHAASTATTELUT
Hankkeessa kartoitettiin ja analysoitiin rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden osaamista ja koulutustarpeita metataitojen osalta. Tämä aloitettiin haastattelemalla työntekijöitä ja työnjohtoa hankkeen toimintaan sitoutuneilla työmailla. Työnjohtajat haastatteli Tampereen yliopiston tutkija ja työntekijät Työtehoseuran työntutkijat. Haastatteluissa oli työkaluna hankkeessa kehitetty metataitoindikaattori-lomake. Haastattelulomakkeessa haastateltavilta kysyttiin, miten tärkeäksi he kokivat luetellut metataidot, ja miten hyväksi he arvioivat osaamisen tason taitokohtaisesti. Lisäksi työmaahaastatteluissa pyydettiin vastaajia arviomaan ns. ”toinen osapuoli”, eli työnjohtajat arvioivat työntekijät ja vastaavasti työntekijät työnjohtajat. Työmaahaastatteluja tehtiin Tampereella neljällä ja pääkaupunkiseudulla kolmella työmaalla, yhteensä 16 työnjohtajaa ja 19 työntekijää.
KYSELYTUTKIMUS
Hankkeessa haluttiin lisää dataa haastatteluja täydentämään. Webropol-kyselytutkimuksessa kartoitettiin haastattelututkimusta vastaavasti rakennusalan työnjohtajien ja työntekijöiden mielipiteitä työelämätaitoihin liittyen. Vastaajilta kysyttiin samoja kysymyksiä kuin työmaahaastatteluissa. Kyselyt toteutettiin kahden alan liiton, Rakennusliiton (työntekijäkysely) ja Rakennusmestarit ja -insinöörit AMK RKL ry:n (työnjohtajat) välityksellä. Työnjohtajille suunnattuun kyselyyn saatiin kaikkiaan 59 vastausta ja työntekijöiden kyselyyn 741 vastausta.
Tuloksena havaittiin, että rakennustyömaiden työntekijöillä on eniten haasteita mm. taidossa ja kyvyssä sietää haasteita, häiriöitä ja muutoksia, taidossa keskittyä käsillä olevaan ongelmaan sekä taidossa ratkaista ongelmia ja analysoida tietoa. Työnjohdolla taas suurimmat haasteet ovat taidossa suunnitella omaa ja muiden ajankäyttöä, taidossa hallita useista osista rakentuvaa kokonaisuutta sekä taidossa ratkaista ongelmia ja analysoida tietoa. Haastattelut ja kyselyt osoittivat uutuusarvoisesti, että kysyttyjä metataitoja pidetään työmailla yleisesti erittäin tärkeinä ja niiden osaamisessa koetaan olevan puutteita.
KOULUTUSTEN KARTOITTAMINEN
Rakennusalan koulutuksen nykytilaa metataitojen kouluttamisen suhteen selvitettiin haastattelemalla kouluttajia TTS:ssa ja TAMK:ssa hankkeeseen rakennetulla kyselykaavakkeella ja tutustumalla koulutusmateriaaleihin. Tulokseksi tiivistyi, että eniten tarvetta olisi kehittää yhteistyökykyjen, itseohjautuvuuden ja ratkaisukeskeisen työotteen koulutusta. Tulokset käytiin läpi hanketyöryhmässä ja ne olivat myös pohjana uusien koulutusten kehittämiselle.
KOULUTUSMALLIEN KEHITTÄMINEN
Työntekijöiden ja työnjohdon mielipiteiden sekä koulutuskartoituksen perusteella lähdettiin kehittämään ja pilotoimaan opetustarjontaa ja pedagogisia interventioita havaittuja tarpeita vastaavaksi etenkin TTS:ssa ja TAMK:ssa, mutta myös yliopistotasolla. Hankkeessa havaittiin, että paras tapa on tuoda metataitojen opetus muun opetuksen yhteyteen, eli ”altistaa metataidoille”, sekä ammatillisessa, ammattikorkeakoulu- että yliopistotason koulutuksessa. Metataitoja ei kannata lähteä kouluttamaan erillisinä, ilman ammatillisen osaamisen kehittämistä. Metataitojen omaksumista on myös syytä tukea systemaattisesti opintojen aikana. Metataitojen ja niiden tärkeyden tiedostaminen oli myös kouluttajille, hankkeen tärkeälle kohderyhmälle oleellista.
TULOKSET
Hanke lisäsi ymmärrystä metataitojen tärkeydestä työmaille, koulutuksiin ja viestinnän sekä toteutettujen kyselyjen kautta myös rakennusalan liittoihin. Hankkeen onnistumiset ovat nähtävissä osittain viiveellä, kun mm. koulutuksella työelämään viedyt metataidot ja uudistukset parantavat osaltaan vaikuttavuutta.
Hankkeen tuloksina syntyi lukuisia kokeiltuja opetusmalleja ja työkaluja mm. yhteistyötaitojen, ajanhallinnan, itsearvioinnin ja ongelmanratkaisukyvyn kehittämiseksi. Näitä uusia opetussisältöjä ja -malleja on hankkeessa tuotu kunkin oppilaitoksen työkalupakkiin ja niitä kehitetään jatkossa eteenpäin.
Hankkeessa syntyi Tampereen yliopiston kokoama erillinen loppuraportti: Rakennustyömaan työnjohtajien ja työntekijöiden metataidot ja niiden mittaaminen, sekä Konsulttimainen projektityöskentely metataitojen oppimismenetelmänä. Raportin päätavoitteina on luoda katsaus aiheen kannalta olennaiseen metataitoja käsittelevään kirjallisuuteen, selvittää metataitojen osaamistilanne työmailla, löytää ratkaisuja metataitojen kehittämiselle koulutuksessa, ja pilotoida sekä arvioida metataitojen kehittämistä edesauttava koulutus. Havainnot ovat kaikkien hyödynnettävissä.
MUUTOKSIA TOTEUTUKSESSA
Koronapandemia haittasi hankkeen toteutusta, hidasti työmaille pääsyä ja koulutusten kehittäminen oli etäopiskeluvaiheessa haastavaa. Hanke muokkasi toimintaansa muuttuneessa tilanteessa ja hankesuunnitelman muutos tehtiin mm. laajempien webropol-kyselyjen lisäämiseksi suunnitelmaan. Yritystapaamisten määrää vähennettiin. Toisaalta toteutusta laajennettiin myös erillisten työkalujen, Tiimityö ja erilaiset persoonallisuustyypit – työkalun ja kesäopiskelijoiden Colourful House -konseptin laatimiseen.
HANKKEEN TOIMINNAN JATKAMINEN JA TULOSTEN HYÖDYNTÄMINEN
Hankkeessa kehitetyt ja testatut parhaat koulutusmallit on otettu käyttöön toteuttajaoppilaitoksissa ja niitä tullaan levittämään hankkeen jälkeen kunkin oppilaitoksen verkostoissa. Metataidoille on hankeaikana ”altistettu” suuri määrä opiskelijoita, koulutuksiin tuotu uusia malleja ja työkaluja ja useita kouluttajia on sparrattu metataitojen opetukseen.
Jatkossakin tarvitaan yhteisöllistä oppimista tukevia ratkaisuja, joiden avulla opiskelijoita altistetaan metataitojen omaksumiseen. Tämä edellyttää huolellisesti suunniteltuja pedagogisia malleja. Myös kouluttajien ja yritysten välistä yhteistyötä on jatkossakin tarpeen pitää yllä ja lisätä.
Hankkeessa selvisi, että metataitojen osaamista ei ole aiemmin tutkittu rakennustyömaiden työntekijöiden ja työnjohtajien näkökulmasta. Myöskään rakennusalan opiskelijoiden näkökulmaa ei ole juurikaan tutkittu. Hankkeen toivottu vaikutus oli siis myös toimia ”pelin avauksena” rakennusalan metataitojen tutkimukselle ja pedagogiikan kehittämiselle.