Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21803

Hankkeen nimi: PK-yritysten työkykyjohtamisen kehittäminen

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 7.1. Tuottavuuden ja työhyvinvoinnin parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2019 ja päättyy 31.5.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Well3 Oy

Organisaatiotyyppi: Mikroyritys

Y-tunnus: 2975797-1

Jakeluosoite: Puijonkatu 23, 2. krs

Puhelinnumero: 0440567444

Postinumero: 70100

Postitoimipaikka: Kuopio

WWW-osoite: http://www.well3.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Antti Haapakorva

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Hallituksen pj

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: antti.haapakorva(at)talentree.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0440567444

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pk-yritysten työkykyjohtamisen kehittäminen, lopullisena tavoitteena osatyökyvyn ja eläkemenoriskin optimointi. Hankkeessa pyritään löytämään toimiva konsepti rakentaa pienyrityksille yhteinen työkyvyn johtamismalli. Tuloksena konseptisuunnitelma ja erittely pullonkauloista, jotka voivat haitata pk-yritysten halua panostaa työkykyjohtamiseen tai sitoutua yhteiseen konseptiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on 10-100 henkilön työpaikat, joissa on havaittu työkyvyn ylläpitämisen haasteita ja joiden omat resurssit eivät riitä niiden johtamiseen. Tässä hankkeessa keräämme 5-10 yritystä, joiden kautta kokeilemme konseptin toimivuutta ja ulkopuolisen toimijan vaikuttavuutta työkyvyn johtamiseen.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeesta hyötyvät kaikki pk -yritykset, viranomaiset, eläkevakuutuslaitokset, etujärjestöt ja yhteiskunta. Prosenttiyksikön parannus työllisyysasteeseen tarkoittaa noin 500 miljoonan euron säästöjä kansantalouteen. Välillisesti hanke vaikuttaa myös työvoiman tarpeeseen, joka on usean maakunnan kasvava ongelma. Keskeistä on joustava siirtymä työantajien välillä. Yhdelle osatyökykyinen voi olla toiselle täysin työkykyinen. Tärkeää on luoda systeemi, joka huomioi entistä paremmin yksilön kokonaistilanteen hänen työmarkkina-asemaansa arvioitaessa.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 76 976

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 76 976

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 76 976

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 76 976

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Koillis-Savon, Ylä-Savon, Sisä-Savon

Kunnat: Kaavi, Suonenjoki, Rautavaara, Keitele, Rautalampi, Kuopio, Vesanto, Tervo, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Siilinjärvi, Tuusniemi, Lapinlahti, Varkaus, Pielavesi, Leppävirta, Vieremä, Iisalmi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 7

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 100

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
On tehty analyysi.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma on huomioitu.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeella on eri päätavoite.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 7 7
Osatyökykyisyyden hyödyntäminen on kaikkien osapuolten etu.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeen kautta syntyvällä osaamisella voi olla kaupallistakin potentiaalia.
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 8 8
Työkyvyn parantuessa myös työhyvinvointi paranee.
Tasa-arvon edistäminen 7 7
Tasa-arvo työntekijöiden välillä kehittyy olennaisesti, kun osatyökykyisten asema työmarkkinalla paranee.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 7 7
Yhteiskunnallinen yhdenvertaisuus kehittyy myönteisesti, kun yhä useampi kokee merkitystä ja osallisuutta työmarkkinoilla.
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

PK-yritysten työkykyjohtamisen kehittäminen -hankkeen tavoitteena oli löytää toimiva konsepti, jonka avulla voidaan kehittää systemaattisesti pk-yritysten työkykyjohtamista. Hankkeen osatavoitteena on myös tunnistaa pullokauloja, jotka voivat haitata pk-yritysten halua panostaa työkykyjohtamiseen tai sitoutua yhteiseen konseptiin. Pidemmän aikavälin tavoitteena hankkeen kautta toivotaan löytyvän keinoja osatyökyvyn ja eläkemenoriskin optimointiin.

Hankkeen aikana työkykyjohtamisen mallia on kehitetty yhteistyössä hankkeeseen osallistuneiden yritysten kanssa. Yhteiskehittämisellä on varmistettu vertaismentorointi ja hyväksi havaittujen toimintamallien hyödyntäminen yli organisaatiorajojen. Tämän lisäksi hankkeen aikana on tehty tiivistä yhteistyötä alueen eri toimijoiden kanssa, tavoitteena kerätä tiivis tietopaketti alueen toimijoiden palveluista pk-yritysten työkykyjohtamisen kehittämisen tueksi. Hankkeen aikana tunnistettiin erilaisia toimintamalleja, joiden avulla työkyvyn johtamista voidaan viedä osaksi yrityksen arkea ja toimintatapaa. Jokaisen yrityksen kanssa käydään läpi, mikä on kyseiselle yritykselle paras keino kehittää ja johtaa työkykyä. Näin on varmistettu se, että erikokokoisille yrityksille on toimintaan sopivia toimintamalleja, joiden implementoinnin kustannukset, resurssitarve sekä sisältö vaihtelevat pk-yrityksen koon ja tarpeen mukaan. Työkykyjohtaminen on jokaisen organisaation asia, joten erilaisilla konsepteilla varmistetaan se, että toimintamalleja löytyy erilaisiin tarpeisiin.

Hankkeen aikana rakennettiin yhteen 5 erilaista konseptia työkyvyn johtamiseen. Konseptien suunnittelussa on pyritty ottamaan huomioon pk-sektorin vaihtelevat tarpeet, resurssit, koko, osaaminen ja kokemus. Tavoitteena ollut rakentaa toimintamalleja, joilla työkyvyn johtamisen käytäntöjä saadaan jalkautettua osaksi yritysten arkea. Tässä avainrooliin nousee koko henkilöstö, työkyvyn johtaminen on joukkuepeliä. Alla esitellyt konseptit etenevät kevyimmästä toteutuksesta toiminnan kokonaisvaltaiseen uudistamiseen. Ensimmäiset kolme konseptia ovat ensisijaisesti proaktiivista työkyvyn johtamista, neljäs konsepti keskittyy pääosin reaktiiviseen työkyvyn johtamiseen, kun taas viides konsepti huomio molemmat näkökulmat. Konseptit ovat monistettavissa sellaisinaan eri toimialoilla toimiviin pk-yrityksiin. Alkutilanteen kartoitus on tehokkain keino varmistaa, mikä konsepti on lisäarvoltaan merkityksellisin missäkin tapauksessa.

Kokemusten perusteella yleispätevää työkyvyn johtamismallia ei ole mahdollista rakentaa yritykselle, vaan jokaisen yrityksen tulee räätälöidä se soveltumaan osaksi omaa toimintaa. Ulkopuolisen toimijan, konsultin tai yrityksen, rooli mallin implementoinnissa riippuu yrityksen esimiesten ja johdon tilanteesta, miten sitoutunut yrityksen johto on työkyvyn johtamiseen ja missä vaiheessa kehityskaarta yrityksen esimiehet ovat ja millaisia valmiuksia heillä on ottaa työkyvyn johtamisen näkökulma osaksi omaa johtamistaan. Hankkeen aikana kehitettyjä konsepteja pystytään kuitenkin skaalaamaan muihin pk-yrityksiin lähes sellaisenaan, ilman suuria räätälöintitarpeita.
Toimintamalli on siten yhdistelmä hyvää valmennussisältöä, testattua prosessia, organisaation yhteistyötä, sekä proaktiivista otetta työkyvyn johtamiseen.