|
|
|
Hankekoodi: S21816
Hankkeen nimi: Hyvää huomista!
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2019 ja päättyy 31.7.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Ranuan kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0191974-8
Jakeluosoite: Keskustie 11
Puhelinnumero: 0400176792
Postinumero: 97700
Postitoimipaikka: Ranua
WWW-osoite: http://www.ranua.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anitta Jaakola
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Vapaa-aikatoimenjohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anitta.jaakola(at)ranua.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400176792
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Ranuan kuntalaisten heikko sosioekonominen asema ja ylisukupolvinen huono-osaisuus heijastuvat nuorten psykososiaaliseen hyvinvoinnin tilaan. Ongelmat kasaantuvat nuorille, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa ja jotka ovat palveluiden ulkopuolella tai eivät sitoudu niihin pitkäjänteisesti.
Ranualta puuttuu nuorille tarjottava matalankynnyksen kokonaisvaltainen hyvinvointia edistävä sosiaalisen vahvistamisen toimintamalli, joka täydentää olemassa olevia palveluita. Hankkeen toiminta järjestetään Monkkari 2.0. -nuorisotilassa, jossa samankaton alla toimii perusnuorisotyön lisäksi etsivä nuorisotyö ja nuorten työpaja.
Tavoitteena on kehittää nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävä sosiaalisen vahvistamisen toimintamalli, jolla ennaltaehkäistään nuorten hyvinvointiongelmia ja niiden kasaantumista sekä vahvistetaan nuorten toimintakykyä ja osallisuutta. Tavoitteena on tehostaa asiakasohjausta ja tiivistää moniammatillista yhteistyötä. Tavoitteena on lisätä nuorilähtöisyyttä asiakasosallisuutta hyödyntäen.
Muutosta nuoren tilanteessa mitataan Solmu-hankkeen kehittämällä Kykyviisari-itsearvioinnilla, jolla arvioidaan työ- ja toimintakykyä. Kykyviisari arviointi tehdään nuorelle heti kun hän tulee hankkeeseen. Lisäksi toteutetaan väliarviointi ja/tai loppuarviointi, jolloin saadaan kattava arviointi nuoren kohdalla tapahtuvassa toimintakyvyn ja osallisuuden muutoksessa. Hyödynnetään BDI-21 masennuskyselyä.
Toimenpiteet:
Pilotoidaan eli testataan uusia toimintatapoja pienelle määrälle nuoria. Pilotoinnissa nuoret otetaan mukaan myös asiakasarviointiin eli kerätään aktiivisesti palautetta nuorilta toimintatavoista.
Kotiin vietävä voimavarakeskeinen valmennus
Kotiin tai nuoren muuhun ympäristöön vietävä valmennus toimii ensimmäisenä askeleena, jonka tavoitteena on toimintakyvyn vahvistuminen siten, että nuori kykenee osallistumaan ryhmätoimintaan. Valmennuksessa kartoitetaan nuoren voimavarat ja valmennuksessa edetään nuoren asettamaa tavoitetta kohti nuoren ehdoilla. Kotiin vietävä valmennus toimii myös backuppina, jos esimerkiksi ryhmätoiminta tai työpajajakso uhkaa keskeytyä. Kotona tehtävässä valmennuksessa hyödynnetään neuropsykiatrista työskentelytapaa ja sitä tehdään työparityönä hankehenkilöstön, etsivän nuorisotyöntekijän tai muun yhteistyötahon kanssa.
Mielenterveys- ja päihdeongelmien huomioiminen
Nuorille tarjotaan ja kokeillaan pienryhmätoimintaa, jossa hyödynnetään psykoedukatiivista työotetta mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi. Pienryhmätoiminta on valmennusta, joka tukee muuta hoitoa.
Haastavimmassa tilanteessa oleville nuorille testataan matalan kynnyksen psykososiaalista tukea, johon pääsee ilman lähetettä tai diagnoosia.
Runsaasti päihteitä käyttäviä nuoria on hankala saada tavoitettua tai mukaan palveluihin. Heille kokeillaan jalkautuvaa toimintaa heidän omassa toimintaympäristössä.
Kokeillaan ja hyödynnetään Sosku-hankkeen kehittämiä toimintamalleja: yhteiskehittäminen, yhteisöllinen ryhmätoiminta, intensiivinen yksilötyöskentely ja luontolähtöiset ryhmämenetelmät.
Osallisuus ja yhteisöllisyys
Asiakasosallisuus: Nuoret otetaan mukaan palveluiden kehittämisen koko prosessiin eli nuoret kehittävät palveluita nuorille. Etsitään ja kokeillaan eri menetelmiä, joilla saadaan nuoret innostumaan ja motivoitumaan aktiiviseen toimintaan. Nuorille markkinoidaan ja tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua toiminnan kehittämiseen. Nuorten kuulumista paikallisyhteisöön vahvistetaan osallistamalla nuoria mukaan tapahtumiin.
Kehitetään kansainvälistä toimintaa ja mahdollistetaan osallistuminen nuorisovaihtoon tai kansainvälisen harjoittelun suorittamiseen valmennusjakson aikana. Opetushallituksen kansainvälisyysyksikkö Cimo tukee muita heikommassa asemassa olevien nuorten mahdollisuuksia kansainvälisyyden lisäämiseksi ja hyödynnämme tätä mahdollisuutta sellaisten nuorten kohdalla, joilla voimavarat siihen riittävät.
Palveluverkoston tiivistäminen ja osaamisen lisääminen
Järjestetään hankkeen alussa ja lopussa seminaari nuorten kanssa toimijoille ja verkostolle. Seminaarien sisältö tarkentuu osallistujien tarpeiden mukaan, mutta tavoitteena on työntekijöiden osaamisen lisääminen esim. nuorten kohtaamiseen liittyen. Selkeytetään eri toimijoiden roolia nuorten palveluverkostossa ja rakennetaan palvelukartta.
Tulokset:
Nuoret pääsevät kehittämään ja arvioimaan heille suunnattuja palveluja.
Nuorten voimavarat ja toimintakyky lisääntyy, jolloin psykososiaalinen hyvinvointi vahvistuu. Näiden seurauksena nuori kiinnittyy palveluun ja keskeyttämiset vähenevät.
Nuoret saavat tasavertaiset mahdollisuudet osallisuuteen niin paikallisessa yhteisössä kuin kansainvälisesti. Nuorilla tapahtuu osallisuuden kokemuksien myötä sosiaalista vahvistumista.
Monkkari 2.0:sta tulee nuorten kohtaamispaikka, jossa 16–28-vuotiaille ranualaisille nuorille tarjotaan laaja-alaista sosiaalista vahvistamista.
Nuorten verkostot toimivat poikkihallinnollisesti nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäen.
Pitkällä aikavälillä ylisukupolvisen huono-osaisuuden kierre katkeaa.
Ranualaiset syrjäytymisvaarassa olevat 15-28-vuotiaat nuoret, joilla on haasteita psykososiaalisessa hyvinvoinnissa. Mm. palvelujen ulkopuolella olevat, nuorten työpajan ja etsivän nuorisotyön nuoret, peruskoulusta tai lukiosta putoamisvaarassa olevat, mielenterveys- ja päihdetyön sekä sosiaalitoimen nuoret asiakkaat.
Ranuan kunnan työttömyysprosentti oli joulukuussa 2018 13,9%. Tilastojen mukaan Ranualla on 21 alle 29-vuotiasta työtöntä nuorta. Näistä miesten osuus on 57% ja naisten 43%. Alle 25-vuotiaita työttömiä on 18.
Lisäksi palveluiden ulkopuolella arvioidaan olevan muutamia kymmeniä nuoria.
Vapaa-aikatoimi: etsivä nuorisotyöntekijä ja nuorten työpajan valmentaja, terveydenhuolto: mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä kouluterveydenhoitaja, opinto-ohjaaja ja kuraattori, sosiaalityöntekijät, työllisyykoordinaattori ja työllistämisyksikkö, oppilaitokset, TE-palvelut, Kela, Seurakunta, 3. sektori: Ranuan 4H, SPR, jälkihuolto, rikosseuraamuslaitos, puolustusvoimat. Osaamiskeskus Kanuunan perustama valtakunnallinen pienten ja harvaan asuttujen kuntien nuorisotyöntekijöiden verkosto.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 264 918
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 229 594
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 331 148
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 286 992
Maakunnat: Lappi
Seutukunnat: Rovaniemen
Kunnat: Ranua
Jakeluosoite: Keskustie 11
Postinumero: 97700
Postitoimipaikka: Ranua
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 65
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 2 | 2 |
| Asiaan kiinnitetään huomiota muun toiminnan ohessa, esim. kierrättäminen. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 2 | 2 |
| Asiaa huomiota luontoympäristössä tapahtuvan toiminnan ohessa. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 4 | 4 |
| Kierrätys ja ekologisuus huomioidaan muun toiminnan ohessa. Toteutetaan materiaalien uusiokäyttöä. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 2 |
| Suositaan paikallisia ja lähialueen palveluntarjoajia ja yrityksiä. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 7 | 7 |
| Hankkeessa kehitetään nuorten hyvinvointia ja osallisuutta edistäviä palveluja. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 4 |
| Liikkumisessa pyritään hyödyntämään yhteiskuljetuksia esim. vapaa-aikatoimen tai koulun kanssa. | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 10 | 5 |
| Hankkeen tavoitteet tähtäävät hyvinvoinnin edistämiseen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 10 | 5 |
| Hankkeessa tavoitteena tarjota syrjäseudulla asuville nuorille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua riippumatta sukupuolesta. Nuoria kohdellaan tasa-arvoisesti ja syrjintään puututaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 6 |
| Nuoret ovat yhdenvertaisia. Tavoitteeena osallistaa nuoria olemaan aktiivinen osa yhteiskuntaa. | ||
| Kulttuuriympäristö | 4 | 0 |
| Luonnossa tapahtuvassa toiminnassa tutustutaan paikallisiin ja lähialueiden kulttuuriympäristöihin. | ||
| Ympäristöosaaminen | 2 | 2 |
| Hankkeessa suhtaudutaan myönteisesti. | ||
Ranualla 2019 päättyneen Stara – Ranuan kunnan nuorten työpajan kehittäminen –hankkeen aikana todettiin, että Ranualta puuttuu nuorille tarjottava matalankynnyksen kokonaisvaltainen hyvinvointia edistävä sosiaalisen vahvistamisen toimintamalli, joka täydentää olemassa olevia palveluita. Ranualla on kotona ja palveluiden ulkopuolella olevia nuoria, joita on hankala saada osallistumaan ja sitoutumaan etsivän nuorisotyöntekijän tai nuorten työpajan toimintaan. Taustalla on lähes aina hyvinvointiongelma, joka rajoittaa osallisuutta. Lisäksi havaittiin, että nuoret tarvitsevat intensiivisempiä mielenterveyspalveluita. Tähän tarpeeseen käynnistettiin Hyvää huomista! –hanke tavoitellen Stara –hanketta laajempaa kohderyhmää.
Hyvää huomista! –hankkeen keskeisenä tavoitteena on ollut lisätä ranualaisten, erityisesti työn ja koulutuksen ulkopuolella sekä opinnoista putoamisvaarassa olevien nuorten hyvinvointia ja osallisuutta. Nuorille on tarjottu henkilökohtaisena tukena kotiin vietävää valmennusta, pienryhmätoimintaa sekä erilaisia tapahtumia. Valmennuksessa on keskitytty arjenhallintataitojen vahvistamiseen, tulevaisuuden suunnitelmien tekemiseen sekä nuoren tukemiseen palveluverkostossa. Merkittävää on ollut kuuntelevana ja keskustelevana aikuisena toimiminen nuoren elämässä sekä lähityöntekijän rooli erilaisten palveluiden keskellä sukkuloivalle nuorelle. Kotiin vietävää valmennusta on toteutettu joko nuoren kotona tai muussa nuorelle tutussa toimintaympäristössä. Kotiin vietävässä valmennuksessa nuori on saanut tiiviin tuen neuropsykiatristen haasteiden, päihde- tai mielenterveyshaasteiden tai muun hyvinvointia haastavan syyn vuoksi. Niin valmennuksessa kuin pienryhmätyöskentelyssä nuorten mielenterveystaidot, sosiaaliset taidot ja osallisuus ovat lisääntyneet. Pienryhmissä nuoret ovat toimineet toisilleen vertaisina ja saaneet kokemuksen siitä, että eivät ole yksin haasteidensa kanssa.
Koulutuksen ja työn ulkopuolella olevien nuorten, jotka eivät sitoudu muuhunkaan toimintaan, pitkäjänteinen työskentely oman tilanteen edistämiseksi osoittautui odotetusti haasteeksi. Kannustaminen ja voimavarakeskeisyys on ollut koko hankkeen aikainen työskentelytapa, jolla on pyritty motivoimaan nuorta. Korona-ajan keskelle ajoittuneen hankkeen toiminta toisaalta hankaloitui rajoitusten vuoksi, mutta toisaalta osoittautui nuorten kannalta hyvään ajankohtaan, kun hankkeen avulla nuorille voitiin tarjota peruspalveluita tiiviimpää tukea.
Hankkeen aikana nuoret pääsivät ilman lääkärin lähetettä lyhyelle noin viiden tapaamiskerran intensiivijaksolle psykologin vastaanotolle. Psykologi jalkautui Ranualle, mikä on ollut merkittävää palvelu niille nuorille, joille kotikunnasta poistuminen on ollut esteenä avun vastaanottamiselle. Lisäksi nuoria on osallistunut neuropsykologisiin tutkimuksiin. Näiden palveluiden tuella nuoren kuntoutuspolku on selkeytynyt ja suositusten perusteella nuorelle on saatu haettua oikeanlaista palvelua myös jatkoon.
Hankkeen myötä palveluverkoston toiminta nuorten ympärillä on tiivistynyt. Yhteiset koulutukset nuorten parissa työskenteleville ovat luoneet pohjaa yhteistyön tekemiselle ja lisänneet paikallista osaamista. Työparityöskentelyn kautta erilaisten näkökulmien tuominen työskentelyyn on tuonut työhön moniammatillisuutta.
Hankesuunnitelman tavoitteena oli 65 osallistujaa, joista 50 alle 29 –vuotiaita kohderyhmän nuoria ja loput 15 nuorten parissa työskenteleviä työntekijöitä. Hankkeessa tavoitettiin 53 nuorta sekä 16 työntekijää. Työelämän ulkopuolella ja työttömänä olevien nuorten määrällisestä tavoitteesta kuitenkin jäätiin reilusti, sen sijaan opiskelemassa olevia nuoria osallistui hankkeeseen tavoitetta runsaammin. Hankkeen nuorista osallistujista 64% oli aloitustilanteessa opiskelemassa, 4% työelämän ulkopuolella ja 32% työttömänä, työssä ei ollut yhtään nuorta. Hankkeessa lopettaessa nuorista työssä (tai oppisopimuskoulutuksessa) oli 6%, opiskelemassa 62%, työttömänä 25%, työelämän ulkopuolella 5,5% ja 1,5% ryhtynyt työnhakuun.