Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21816

Hankkeen nimi: Hyvää huomista!

Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta

Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2019 ja päättyy 31.7.2022

Toiminnan tila: Toiminnassa

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Ranuan kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0191974-8

Jakeluosoite: Keskustie 11

Puhelinnumero: 0400176792

Postinumero: 97700

Postitoimipaikka: Ranua

WWW-osoite: http://www.ranua.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anitta Jaakola

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Vapaa-aikatoimenjohtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anitta.jaakola(at)ranua.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 0400176792

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Ranuan kuntalaisten heikko sosioekonominen asema ja ylisukupolvinen huono-osaisuus heijastuvat nuorten psykososiaaliseen hyvinvoinnin tilaan. Ongelmat kasaantuvat nuorille, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa ja jotka ovat palveluiden ulkopuolella tai eivät sitoudu niihin pitkäjänteisesti.
Ranualta puuttuu nuorille tarjottava matalankynnyksen kokonaisvaltainen hyvinvointia edistävä sosiaalisen vahvistamisen toimintamalli, joka täydentää olemassa olevia palveluita. Hankkeen toiminta järjestetään Monkkari 2.0. -nuorisotilassa, jossa samankaton alla toimii perusnuorisotyön lisäksi etsivä nuorisotyö ja nuorten työpaja.
Tavoitteena on kehittää nuoren kokonaisvaltaista hyvinvointia edistävä sosiaalisen vahvistamisen toimintamalli, jolla ennaltaehkäistään nuorten hyvinvointiongelmia ja niiden kasaantumista sekä vahvistetaan nuorten toimintakykyä ja osallisuutta. Tavoitteena on tehostaa asiakasohjausta ja tiivistää moniammatillista yhteistyötä. Tavoitteena on lisätä nuorilähtöisyyttä asiakasosallisuutta hyödyntäen.
Muutosta nuoren tilanteessa mitataan Solmu-hankkeen kehittämällä Kykyviisari-itsearvioinnilla, jolla arvioidaan työ- ja toimintakykyä. Kykyviisari arviointi tehdään nuorelle heti kun hän tulee hankkeeseen. Lisäksi toteutetaan väliarviointi ja/tai loppuarviointi, jolloin saadaan kattava arviointi nuoren kohdalla tapahtuvassa toimintakyvyn ja osallisuuden muutoksessa. Hyödynnetään BDI-21 masennuskyselyä.

Toimenpiteet:
Pilotoidaan eli testataan uusia toimintatapoja pienelle määrälle nuoria. Pilotoinnissa nuoret otetaan mukaan myös asiakasarviointiin eli kerätään aktiivisesti palautetta nuorilta toimintatavoista.

Kotiin vietävä voimavarakeskeinen valmennus
Kotiin tai nuoren muuhun ympäristöön vietävä valmennus toimii ensimmäisenä askeleena, jonka tavoitteena on toimintakyvyn vahvistuminen siten, että nuori kykenee osallistumaan ryhmätoimintaan. Valmennuksessa kartoitetaan nuoren voimavarat ja valmennuksessa edetään nuoren asettamaa tavoitetta kohti nuoren ehdoilla. Kotiin vietävä valmennus toimii myös backuppina, jos esimerkiksi ryhmätoiminta tai työpajajakso uhkaa keskeytyä. Kotona tehtävässä valmennuksessa hyödynnetään neuropsykiatrista työskentelytapaa ja sitä tehdään työparityönä hankehenkilöstön, etsivän nuorisotyöntekijän tai muun yhteistyötahon kanssa.

Mielenterveys- ja päihdeongelmien huomioiminen
Nuorille tarjotaan ja kokeillaan pienryhmätoimintaa, jossa hyödynnetään psykoedukatiivista työotetta mielenterveysongelmien ehkäisemiseksi. Pienryhmätoiminta on valmennusta, joka tukee muuta hoitoa.
Haastavimmassa tilanteessa oleville nuorille testataan matalan kynnyksen psykososiaalista tukea, johon pääsee ilman lähetettä tai diagnoosia.
Runsaasti päihteitä käyttäviä nuoria on hankala saada tavoitettua tai mukaan palveluihin. Heille kokeillaan jalkautuvaa toimintaa heidän omassa toimintaympäristössä.
Kokeillaan ja hyödynnetään Sosku-hankkeen kehittämiä toimintamalleja: yhteiskehittäminen, yhteisöllinen ryhmätoiminta, intensiivinen yksilötyöskentely ja luontolähtöiset ryhmämenetelmät.

Osallisuus ja yhteisöllisyys
Asiakasosallisuus: Nuoret otetaan mukaan palveluiden kehittämisen koko prosessiin eli nuoret kehittävät palveluita nuorille. Etsitään ja kokeillaan eri menetelmiä, joilla saadaan nuoret innostumaan ja motivoitumaan aktiiviseen toimintaan. Nuorille markkinoidaan ja tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua toiminnan kehittämiseen. Nuorten kuulumista paikallisyhteisöön vahvistetaan osallistamalla nuoria mukaan tapahtumiin.
Kehitetään kansainvälistä toimintaa ja mahdollistetaan osallistuminen nuorisovaihtoon tai kansainvälisen harjoittelun suorittamiseen valmennusjakson aikana. Opetushallituksen kansainvälisyysyksikkö Cimo tukee muita heikommassa asemassa olevien nuorten mahdollisuuksia kansainvälisyyden lisäämiseksi ja hyödynnämme tätä mahdollisuutta sellaisten nuorten kohdalla, joilla voimavarat siihen riittävät.

Palveluverkoston tiivistäminen ja osaamisen lisääminen
Järjestetään hankkeen alussa ja lopussa seminaari nuorten kanssa toimijoille ja verkostolle. Seminaarien sisältö tarkentuu osallistujien tarpeiden mukaan, mutta tavoitteena on työntekijöiden osaamisen lisääminen esim. nuorten kohtaamiseen liittyen. Selkeytetään eri toimijoiden roolia nuorten palveluverkostossa ja rakennetaan palvelukartta.

Tulokset:
Nuoret pääsevät kehittämään ja arvioimaan heille suunnattuja palveluja.
Nuorten voimavarat ja toimintakyky lisääntyy, jolloin psykososiaalinen hyvinvointi vahvistuu. Näiden seurauksena nuori kiinnittyy palveluun ja keskeyttämiset vähenevät.
Nuoret saavat tasavertaiset mahdollisuudet osallisuuteen niin paikallisessa yhteisössä kuin kansainvälisesti. Nuorilla tapahtuu osallisuuden kokemuksien myötä sosiaalista vahvistumista.
Monkkari 2.0:sta tulee nuorten kohtaamispaikka, jossa 16–28-vuotiaille ranualaisille nuorille tarjotaan laaja-alaista sosiaalista vahvistamista.
Nuorten verkostot toimivat poikkihallinnollisesti nuorten kokonaisvaltaista hyvinvointia edistäen.
Pitkällä aikavälillä ylisukupolvisen huono-osaisuuden kierre katkeaa.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Ranualaiset syrjäytymisvaarassa olevat 15-28-vuotiaat nuoret, joilla on haasteita psykososiaalisessa hyvinvoinnissa. Mm. palvelujen ulkopuolella olevat, nuorten työpajan ja etsivän nuorisotyön nuoret, peruskoulusta tai lukiosta putoamisvaarassa olevat, mielenterveys- ja päihdetyön sekä sosiaalitoimen nuoret asiakkaat.

Ranuan kunnan työttömyysprosentti oli joulukuussa 2018 13,9%. Tilastojen mukaan Ranualla on 21 alle 29-vuotiasta työtöntä nuorta. Näistä miesten osuus on 57% ja naisten 43%. Alle 25-vuotiaita työttömiä on 18.
Lisäksi palveluiden ulkopuolella arvioidaan olevan muutamia kymmeniä nuoria.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Vapaa-aikatoimi: etsivä nuorisotyöntekijä ja nuorten työpajan valmentaja, terveydenhuolto: mielenterveys- ja päihdepalvelut sekä kouluterveydenhoitaja, opinto-ohjaaja ja kuraattori, sosiaalityöntekijät, työllisyykoordinaattori ja työllistämisyksikkö, oppilaitokset, TE-palvelut, Kela, Seurakunta, 3. sektori: Ranuan 4H, SPR, jälkihuolto, rikosseuraamuslaitos, puolustusvoimat. Osaamiskeskus Kanuunan perustama valtakunnallinen pienten ja harvaan asuttujen kuntien nuorisotyöntekijöiden verkosto.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 222 792

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 175 367

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 331 148

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 219 208

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen

Kunnat: Ranua

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite: Keskustie 11

Postinumero: 97700

Postitoimipaikka: Ranua

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 65

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen suunnittelutyöhön osallistuneilla henkilöillä on kokemusta kohderyhmästä, jossa arvioidaan olevan hieman enemmän miehiä kuin naisia.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeen toiminnassa ja palvelujen kehittämisessä tiedostetaan miten sukupuoli vaikuttaa nuorten hyvinvointiin ja palvelujen saatavuuteen sekä käytettävyyteen. Sukupuolisensitiivistä työotetta käytetään tunnistettaessa syrjäytymisen piirteet erityisesti poikien vetäytymisessä tai tyttöjen mielenterveyden haasteissa.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hakkeen päätavoite ei ole sukupuolten tasa-arvon edistäminen vaan nuoren tilanteen edistäminen sukupuolesta riippumatta.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 2 2
Asiaan kiinnitetään huomiota muun toiminnan ohessa, esim. kierrättäminen.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 2 2
Asiaa huomiota luontoympäristössä tapahtuvan toiminnan ohessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 4 4
Kierrätys ja ekologisuus huomioidaan muun toiminnan ohessa. Toteutetaan materiaalien uusiokäyttöä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 2 2
Suositaan paikallisia ja lähialueen palveluntarjoajia ja yrityksiä.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 7 7
Hankkeessa kehitetään nuorten hyvinvointia ja osallisuutta edistäviä palveluja.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Liikkumisessa pyritään hyödyntämään yhteiskuljetuksia esim. vapaa-aikatoimen tai koulun kanssa.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 5
Hankkeen tavoitteet tähtäävät hyvinvoinnin edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 10 5
Hankkeessa tavoitteena tarjota syrjäseudulla asuville nuorille tasavertaiset mahdollisuudet osallistua riippumatta sukupuolesta. Nuoria kohdellaan tasa-arvoisesti ja syrjintään puututaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 6 6
Nuoret ovat yhdenvertaisia. Tavoitteeena osallistaa nuoria olemaan aktiivinen osa yhteiskuntaa.
Kulttuuriympäristö 4 0
Luonnossa tapahtuvassa toiminnassa tutustutaan paikallisiin ja lähialueiden kulttuuriympäristöihin.
Ympäristöosaaminen 2 2
Hankkeessa suhtaudutaan myönteisesti.

9 Loppuraportin tiivistelmä

-