|
|
|
Hankekoodi: S21818
Hankkeen nimi: Maaseutukunnan KOTELO
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2019 ja päättyy 30.11.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Vesannon kunta
Organisaatiotyyppi: Kunta
Y-tunnus: 0173787-2
Jakeluosoite: Keskustie 5
Puhelinnumero: 044 088 5401
Postinumero: 72300
Postitoimipaikka: Vesanto
WWW-osoite: http://www.vesanto.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Hytönen
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektikoordinaattori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.hytonen(at)vesanto.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 788 5404
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Maaseutukunnana KOTELO: Kuntoutumisen, Osallisuuden, Työllistyvyyden, ELämänhallinnan ja Osaamisen vahvistamisen paikallinen tukikohta
Neljän pienen pohjoissavolaisen kunnan (Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto) yhteisessä kehittämishankkeessa haetaan ratkaisua työllisyyspolitiikan ja työvoimapalveluiden edelleen ajankohtaiseen uudistamistarpeeseen synnyttämällä laaja-alainen ja syvällinen kumppanuusmalli.
Kyseessä on helposti lähestyttävä ja saavutettava matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalvelupiste, jossa työskentelevä ammattilainen toimii haastavassa elämäntilanteessa olevian ja vaikeasti työllistyvien monia erilaisia palvelutarpeita omaavien apuna ja tukena. Pienissä maaseutukunnissa eri toimijoiden saaminen henkilökohtaisiin kohtaamisiin ei onnistu eikä ole kustannustehokasta, joten palvelu toteutetaan siten, että yksi case management -periaatteella toimiva asiantuntija ottaa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin, palvelujen kokonaisuuden suunnittelun ja sujuvuuden varmistamisen hoitaakseen.
Palvelun ydin ja keskeiset toimenpiteet:
· Palvelu ulotetaan kaikkiin työikäisiin monia palveluja tarvitseviin (vs. Ohjaamoissa nuoret).
· Tavoitteena asiakkaan kokonaistilanteen hahmottaminen ja aiempaa tehokkaampi ja osuvampi työhön, koulutukseen tai palveluihin ohjautumisen tukeminen sekä palvelukokonaisuuksien hallinta.
· Tavoitteena asiakkaan työllistyvyyden, toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy.
· Tavoitetaan myös piilotyöttömät (ne, jotka eivät ole työmarkkinoilla eivätkä palvelujen ja etuuksien piirissä).
· Toiminta perustuu sujuvaan yhteistyöhön keskeisten asiantuntijoiden kanssa; otetaan aiempaan tehokkaampaan käyttöön olemassa olevat ja rakennetaan tarvittaessa uudet toimivat tavat yhteydenpitoon ja kommunikointiin.
· Monialaisen verkostoyhteistyön syventäminen: TE-palvelut, Kela, terveydenhuolto, sosiaalihuolto, päihde- ja mielenterveystyö, oppilaitokset, kuntoutuspalvelujen tuottajat, eläkevakuutuslaitokset, työnantajatahot.
· Uuden, pieniin syrjäseutujen kuntiin soveltuvan palvelumallin kehittäminen ja käyttöönotto sekä muotoilu hyödynnettäväksi muuallakin Suomessa.
Hankkeessa muotoiltava monia eri palveluja tarvitsevien asiakkaiden (ensisijainen kohderyhmä) kanssa tehtävä yhteistyö perustuu kirjalliseen sopimukseen – sen kuvaamiseen, millaisten tavoitteiden suuntaan, millaisten välietappien kautta ja millaisilla keinoilla asiakkaan tilanteeseen pyritään saamaan muutosta. Sopimuksessa määritellään myös se, minkä tahojen kanssa toimitaan, sekä se, kuka vastaa kokonaisuudesta ja sen eri osista. Palvelussa asiakas saa yksilöllisen tarpeensa mukaisesti kestoltaan ja frekvenssiltään riittävästi henkilökohtaista tukea ja ohjausta.
Samalla palvelu toimii matalan kynnyksen kuntalaispalveluna niille, joilla ei ole elämäntilanteensa johdosta tarvetta monialaiselle kokonaisvaltaiselle palvelulle (toissijainen kohderyhmä). Näille
asiakkaille palvelun puitteissa tarjotaan apua ja tukea mm. etuuksien hakemisessa sekä työllistymis-, koulutusmahdollisuuksien kartoittamisessa.
Hankkeen tuloksena pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden määrä toteutuskunnissa kääntyy laskuun. Kuntien, viranomaisten ja muiden keskeisten toimijoiden välille luodaan uusi pysyvä asiakaslähtöinen toimintamalli, joka osoittaa hankkeen kuluessa paremmuutensa ja vakiintuu niin tärkeäksi osaksi onnistunutta työllisyydenhoitoa, ettei palvelun rahoitusmallia tarvitse enää edes pohtia.
Hankkeessa asiakkuudet jaetaan kahteen linjaan (ks. liite 2): asiakaslinja ja kuntalaislinja. Asiakaslinja tarkoittaa tässä sopimuksellisuuteen perustuvaa palvelua niille, joilla on elämäntilanteessaan monia haasteita ja jotka tarvitsevat työllisyyttä lisäävien palvelujen lisäksi muita palveluja, kuten toimeentulon turvaamista, päihde- ja mielenterveyspalveluja, kuntoutuspalveluja jne. Kuntalaislinja taas ei edellytä muodollista asiakkuutta, vaan se toimii matalan kynnyksen monipalveluna - “piipahtamispaikkana”, joka voi pitää sisällään neuvontaa ja ohjausta, mutta myös erilaisia osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksia lisääviä toimintoja. On tärkeää, että nämä kaksi palvelulinjaa ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa, jotta siirtymät niiden välillä olisivat sujuvia silloin, kun kuntalaislinjaa käyttävällä ilmaantuu laajempaa palvelutarvetta, sekä silloin, kun asiakkuusreitillä on päästy tavoitteiden mukaisiin tuloksiin, jolloin tuen tarve vähenee. Kuntalaislinja tukee asiakaslinjalla tehtävää työtä toisaalta edistäen varhaista puuttumista ja toisaalta mahdollistaen jälkiseurannan ja –hoidon toimivuuden.
Varsinaisena kohderyhmänä ovat asiakaslinjan asiakkaat:
- Vailla työ- tai koulutuspaikkaa olevat työelämään kiinnittymättömät nuoret.
- Pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset ja muut vaikeasti työllistyvät.
Kuntalaislinjan asiakkaat:
· Mm. Sähköisten palvelujen käytössä, etuuksien hakemisessa, työllistymis- tai koulutusmahdollisuuksien etsimisessä ja pohtimisessa apua, tukea tai opastusta tarvitsevat.
· Osallisuuden, toimijuuden tai arjen hallinnan tukea tarvitsevat muut yhteisiin toimintoihin osallistuvat.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 554 405
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 554 405
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 693 006
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 693 006
Maakunnat: Pohjois-Savo
Seutukunnat: Sisä-Savon, Ylä-Savon
Kunnat: Vesanto, Keitele, Tervo, Pielavesi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 28
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 26
Suunniteltu: 390
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 2 | 8 |
| Hankkeen myötä vahvistetaan uusien työllistymispolkujen syntymistä mm. tukemalla mikroyrittäjyyttä esim. kotona asuvien ikäihmisten sekä paikkakunnilla vapaa-ajan asujina vierailevien palveluihin. Hankkeen puitteissa tehdään yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa ja pyritään aktiivisesti kannustamaan uuteen yritystoimintaan sekä myötävaikuttamaan yritystoiminnan monipuolistumiseen kunnissa. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 2 | 7 |
| Syrjäisissä maaseutukunnissa välimatkat ovat pitkiä ja asiointi edellyttää kulkemista. Toisaalta syrjäisillä alueilla kaukana palveluista asuu paljon vanhuksia, jotka tarvitsevat tukea ja apua askareissaan, mutta haluavat silti asua kotonaan mahdollisimman kauan. Tämä on yksi merkittävä palveluyrittäjyyden mahdollisuus pienissä syrjäisissä kunnissa. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 5 | 10 |
| Hankkeen ydinajatuksena on työllistyvyyden, osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen. Hankkeessa tuotettava palvelu lisää näitä yksilötasolla, ja samalla voi merkittävällä tavalla lisätä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kunnissa laajemminkin. Palvelun yhtenä tavoitteena on palveluja tarvitsevien leimaantumisen vähentäminen ja yhteisöllisen tukemisen kulttuurin vahvistaminen. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 3 | 3 |
| Hankkeessa noudatetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ohjataan ja kannustetaan työllistymisen, kouluttautumisen ja palvelujen mahdollisuuksien etsimiseen ja hyödyntämiseen sukupuolineutraalisti asiakkaan kiinnostuksen mukaan. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 6 | 9 |
| Hankkeella edistetään alueellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta pyrkimällä varmistamaan palvelut pienissä maaseutukunnissa ja luomalla mahdollisuuksia palvelujen saavuttamiseen ja käyttämiseen. Henkilökohtaiset kasvokkain tapahtuvat palvelut ovat keskittyneet maakunnissa suurempiin kaupunkeihin. Samalla tiedetään, että monia haasteita omaavien ja monia palveluja tarvitsevien kohdalla kohtaamiset ja tiivis henkilökohtainen asiakassuhde ovat onnistumisen edellytyksiä. Hankkeessa vastataan juuri tämän palveluissa tapahtuneen kehityksen ja tutkimusten ja kokemusperäisen tiedon mukaan tiedossa olevan tarpeen ristiriitaan ja haasteeseen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Tiivistelmä loppuraporttiin
Maaseutukunnan KOTELO: Kuntoutumisen, Osallisuuden, Työllistyvyyden, Elämänhallinnan ja Osaamisen vahvistamisen paikallinen tukikohta.
Maaseutukunnan KOTELO toimi Pielaveden, Tervon, Keiteleen ja Vesannon kuntien alueella 1.12.2019 – 30.11.2022. Alueen kuntien asukasmäärä yhteensä on likimain 10 000 asukasta. Hanketta hallinnoi Vesannon kunta.
Hankkeen toimintalinjana oli osallisuus ja köyhyyden torjunta, ja erityistavoitteena oli työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen. Hankkeessa toteutettiin pieniin maaseutukuntiin helposti lähestyttävä ja saavutettava matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalvelupiste. Ammattilainen toimi haastavassa elämäntilanteessa olevien erilaisia palvelutarpeita omaavien apuna ja tukena. Työikäiset kuuluivat hankkeen kohderyhmään, ja aivan erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevat.
Hanketyötä teki osa-aikainen projektikoordinaattori sekä neljä ohjaajaa.
Jokaiseen hankekuntaan toteutettiin oma palvelupisteensä, joka tarjosi neuvonta- ja ohjauspalveluja matalalla kynnyksellä. Asiakastyössä pyrittiin hahmottamaan asiakkaan kokonaistilanne- Tämä mahdollisti vahvemman tuen erilaisten palvelujen äärelle. Moniammatillinen yhteistyö muodostui keskeiseksi toimintamuodoksi. Yhteistyötä tehtiin muun muassa Te-palvelujen, KELA:n, verottajan, terveyspalvelujen, sosiaali-, päihde- ja mielenterveyspalvelujen, oppilaitosten, vakuutuslaitosten, ulosottoviraston, poliisin sekä yritysten ja järjestöjen kanssa.
Hankkeen palveluissa pyrittiin osallistavuuteen. Asiakkaita tuettiin heidän omissa prosesseissaan ja ratkaisuissaan. Osallistujat saivat kasvokkain tapahtuvaa lähipalvelua. Ohjaajalla oli aikaa paneutua asiakkaan kokonaistilanteeseen. Moniongelmaisuus oli useiden asiakkaiden elämäntilannetta kuormittava asia.
Palvelua tarjottiin myös kevyempänä kuntalaislinjana. Työikäisiä neuvottiin yksittäisissä asioissa ilman varsinaista asiakkuutta.
Harmillisesti KOTELOn toiminta-aikaan ajoittui koronapandemia. Hankkeen palveluista tiedottaminen ja toiminta siirtyi verkkoon. Kohderyhmän tavoittaminen osoittautui haastavaksi. Kaikilla ei välttämättä ollut käytettävissä etäyhteyksiä tai edes osaamista näiden käyttöön. Asiakastapaamisia jouduttiin järjestämään ulkona esimerkiksi laavuilla. Korona vaikeutti projektityöskentelyä aina viimeiselle maksatuskaudelle saakka.
Toinen iso haaste oli jatkuvat henkilöstömuutokset. Kaikki KOTELOn työntekijät vaihtuivat projekti aikana – osa useammankin kerran. Henkilöstömuutoksia tapahtui myös isäntäkunnassa, kaikissa hankekunnissa, Te-palveluissa, ELY:ssä, sekä vaalien jälkeen myös kuntapäättäjissä. Taustaorganisaatioiden muutokset vaikuttivat siihen, ettei hankkeen alkuvaiheen haasteisiin osattu paneutua myöskään riittävällä tehokkuudella.
Hanke ajoittui myös ajankohtaan, jolloin valtakunnallisesti valmistauduttiin hyvinvointialueelle siirtymiseen ja työvoimapalveluiden siirtymiseen osaksi kuntien palveluja. Pysyviä käytäntöjä oli mahdoton luoda tilanteessa, jolloin koko toimintakentän peruspilarit notkahtelivat.
Viimeisen toimintavuotensa aikana KOTELO-hanke löysi kuitenkin oman paikkansa ketteränä ja joustavana toimijana. Jatkuvat muutokset loivat KOTELO:n omasta työntekijäverkostosta varsinaisen tehotiimin, jolla oli oma joustava toimintakulttuurinsa. Jatkuva perehdyttämisen ja sijaistamisen kierre vaikutti siihen, että ohjaajat toimivat tehokkaasti yli kuntarajojen. Tämä taas puolestaan antoi hyvää vertailupohjaa ja näkökulmaa sille, miten toisessa kunnassa vastaavassa tilanteessa toimitaan. Projektityöntekijät pystyivät hyödyntämään myös keskinäisesti erilaisia ammatillisia vahvuuksiaan.
Tämä ketteryys kulminoitui maaliskuussa 2022, jolloin Suomessa vastaanotettiin ensimmäiset sotaa paenneet ukrainalaiset. Hankehenkilöstö osasi tehokkaasti ohjata maahan saapuvia ukrainalaisia oikeiden palvelujen äärelle. Ukrainalaiset saapuivat hankkeen toiminta-alueelle pääsääntöisesti marjatilojen kautta. Hanke pystyi tehokkaasti työllistämään saapuvia ja vähentämään marjatilojen työvoimapulaa. Näiden maatilojen tilanne oli Ukrainan sodan ja koronan takia todella haastava.
KOTELO-projekti oli mukana tekemässä myös yrittäjäyhteistyötä. Tietoa jaettiin muun muassa erilaisista työllistämisen tukimuodoista kuten työkokeilusta ja palkkatuesta tai vaikka sotaa paenneen ukrainalaisen palkkaamisesta. Tarvittaessa ohjaajat auttoivat työllistyvää henkilöä kohtaavissa lomakeasioissa.
Jatkuvat muutokset kuntien henkilöstössä ja sosiaalipuolen ja mielenterveyspalveluiden resurssipula näkyivät projektityössä. Kunnat olivat hyvin erilaisia, ja hankkeen resursseja opittiin hyödyntämään vasta KOTELOn loppumetreillä.
KOTELO-hanke oli esillä hankkeen viimeisenä vuonna myös monissa tapahtumissa kuten esimerkiksi Pielaveden palvelutorilla sekä Keiteleen puutori -tapahtumissa. Valitettavasti Korona ei mahdollistanut tämän muotoista toimintaa hankkeen alkuvaiheessa. Yritysten lisäksi yhteistyöverkostoon kuului iso määrä järjestöjä sekä viranomaistoimijoita.
KOTELO:n viimeisten kuukausien aikana pyrittiin huolehtimaan asiakkaiden siirtymisestä hallitusti muiden toimijoiden palvelujen piiriin. Asiakkaiden askelmat ovat kulkeneet välillä oppisopimus-, työkokeilu tai työllistymispolkua. Joskus etapit ovat edenneet rivakasti, ja toisinaan on tarvittu aikalisää.
Projektin myötä Pielaveden, Keiteleen, Tervon ja Vesannon kunnat saivat oppia siitä, missä projekti joi palvella viranomaisten apukätenä. Viranhaltijat saivat näkökulman siitä, millaisissa asioissa projekti voi tukea heidän työssään. KOTELO-projekti loi monia toimivia yhteistyöverkostoja.
Hanke loi toimintamallin, jossa hankkeen työntekijät työskentelevät tehokkaana tiiminä yli kuntarajojen hyödyntäen kukin omia erityistaitojaan. Ohjaajien monipuolinen osaaminen saatiin näin toiminnan vahvuudeksi. Myös eteen ilmaantuneisiin muutoksiin pystyttiin näin vastaamaan parhaiten. Asiakkaat kokivat turvallisena sen, että aina on henkilö, johon voi ottaa yhteyttä, vaikka omassa kunnassa ei hetkellisesti olisikaan työntekijää. Joskus asiakkaat kokivat helpommaksi ja vähemmän leimaavaksi asioinnin naapurikunnassa.
Joustava työskentelytapa mahdollisti sen, että kuntien hyviä käytäntöjä pystyttiin välittämään toisille.
KOTELO valmisti kaikki osapuolia myös tulevaan hyvinvointialueelle siirtymiseen.