RR-tietopalvelu -hankekuvaus S21818, Maaseutukunnan KOTELO

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Vesannon kunta

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0173787-2

Jakeluosoite: Keskustie 5

Puhelinnumero: 044 088 5401

Postinumero: 72300

Postitoimipaikka: Vesanto

WWW-osoite: http://www.vesanto.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anu Hytönen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Projektikoordinaattori

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: anu.hytonen(at)vesanto.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 788 5404

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Vain yksi hakija

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maaseutukunnana KOTELO: Kuntoutumisen, Osallisuuden, Työllistyvyyden, ELämänhallinnan ja Osaamisen vahvistamisen paikallinen tukikohta

Neljän pienen pohjoissavolaisen kunnan (Pielavesi, Keitele, Tervo, Vesanto) yhteisessä kehittämishankkeessa haetaan ratkaisua työllisyyspolitiikan ja työvoimapalveluiden edelleen ajankohtaiseen uudistamistarpeeseen synnyttämällä laaja-alainen ja syvällinen kumppanuusmalli.

Kyseessä on helposti lähestyttävä ja saavutettava matalan kynnyksen neuvonta- ja ohjauspalvelupiste, jossa työskentelevä ammattilainen toimii haastavassa elämäntilanteessa olevian ja vaikeasti työllistyvien monia erilaisia palvelutarpeita omaavien apuna ja tukena. Pienissä maaseutukunnissa eri toimijoiden saaminen henkilökohtaisiin kohtaamisiin ei onnistu eikä ole kustannustehokasta, joten palvelu toteutetaan siten, että yksi case management -periaatteella toimiva asiantuntija ottaa asiakkaan palvelutarpeen arvioinnin, palvelujen kokonaisuuden suunnittelun ja sujuvuuden varmistamisen hoitaakseen.

Palvelun ydin ja keskeiset toimenpiteet:

· Palvelu ulotetaan kaikkiin työikäisiin monia palveluja tarvitseviin (vs. Ohjaamoissa nuoret).

· Tavoitteena asiakkaan kokonaistilanteen hahmottaminen ja aiempaa tehokkaampi ja osuvampi työhön, koulutukseen tai palveluihin ohjautumisen tukeminen sekä palvelukokonaisuuksien hallinta.

· Tavoitteena asiakkaan työllistyvyyden, toimijuuden ja osallisuuden vahvistaminen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy.

· Tavoitetaan myös piilotyöttömät (ne, jotka eivät ole työmarkkinoilla eivätkä palvelujen ja etuuksien piirissä).

· Toiminta perustuu sujuvaan yhteistyöhön keskeisten asiantuntijoiden kanssa; otetaan aiempaan tehokkaampaan käyttöön olemassa olevat ja rakennetaan tarvittaessa uudet toimivat tavat yhteydenpitoon ja kommunikointiin.

· Monialaisen verkostoyhteistyön syventäminen: TE-palvelut, Kela, terveydenhuolto, sosiaalihuolto, päihde- ja mielenterveystyö, oppilaitokset, kuntoutuspalvelujen tuottajat, eläkevakuutuslaitokset, työnantajatahot.

· Uuden, pieniin syrjäseutujen kuntiin soveltuvan palvelumallin kehittäminen ja käyttöönotto sekä muotoilu hyödynnettäväksi muuallakin Suomessa.

Hankkeessa muotoiltava monia eri palveluja tarvitsevien asiakkaiden (ensisijainen kohderyhmä) kanssa tehtävä yhteistyö perustuu kirjalliseen sopimukseen – sen kuvaamiseen, millaisten tavoitteiden suuntaan, millaisten välietappien kautta ja millaisilla keinoilla asiakkaan tilanteeseen pyritään saamaan muutosta. Sopimuksessa määritellään myös se, minkä tahojen kanssa toimitaan, sekä se, kuka vastaa kokonaisuudesta ja sen eri osista. Palvelussa asiakas saa yksilöllisen tarpeensa mukaisesti kestoltaan ja frekvenssiltään riittävästi henkilökohtaista tukea ja ohjausta.

Samalla palvelu toimii matalan kynnyksen kuntalaispalveluna niille, joilla ei ole elämäntilanteensa johdosta tarvetta monialaiselle kokonaisvaltaiselle palvelulle (toissijainen kohderyhmä). Näille

asiakkaille palvelun puitteissa tarjotaan apua ja tukea mm. etuuksien hakemisessa sekä työllistymis-, koulutusmahdollisuuksien kartoittamisessa.

Hankkeen tuloksena pitkäaikaistyöttömien ja syrjäytymisvaarassa olevien henkilöiden määrä toteutuskunnissa kääntyy laskuun. Kuntien, viranomaisten ja muiden keskeisten toimijoiden välille luodaan uusi pysyvä asiakaslähtöinen toimintamalli, joka osoittaa hankkeen kuluessa paremmuutensa ja vakiintuu niin tärkeäksi osaksi onnistunutta työllisyydenhoitoa, ettei palvelun rahoitusmallia tarvitse enää edes pohtia.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeessa asiakkuudet jaetaan kahteen linjaan (ks. liite 2): asiakaslinja ja kuntalaislinja. Asiakaslinja tarkoittaa tässä sopimuksellisuuteen perustuvaa palvelua niille, joilla on elämäntilanteessaan monia haasteita ja jotka tarvitsevat työllisyyttä lisäävien palvelujen lisäksi muita palveluja, kuten toimeentulon turvaamista, päihde- ja mielenterveyspalveluja, kuntoutuspalveluja jne. Kuntalaislinja taas ei edellytä muodollista asiakkuutta, vaan se toimii matalan kynnyksen monipalveluna - “piipahtamispaikkana”, joka voi pitää sisällään neuvontaa ja ohjausta, mutta myös erilaisia osallistumisen ja osallisuuden mahdollisuuksia lisääviä toimintoja. On tärkeää, että nämä kaksi palvelulinjaa ovat kiinteästi yhteydessä toisiinsa, jotta siirtymät niiden välillä olisivat sujuvia silloin, kun kuntalaislinjaa käyttävällä ilmaantuu laajempaa palvelutarvetta, sekä silloin, kun asiakkuusreitillä on päästy tavoitteiden mukaisiin tuloksiin, jolloin tuen tarve vähenee. Kuntalaislinja tukee asiakaslinjalla tehtävää työtä toisaalta edistäen varhaista puuttumista ja toisaalta mahdollistaen jälkiseurannan ja –hoidon toimivuuden.

Varsinaisena kohderyhmänä ovat asiakaslinjan asiakkaat:

- Vailla työ- tai koulutuspaikkaa olevat työelämään kiinnittymättömät nuoret.
- Pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset ja muut vaikeasti työllistyvät.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Kuntalaislinjan asiakkaat:

· Mm. Sähköisten palvelujen käytössä, etuuksien hakemisessa, työllistymis- tai koulutusmahdollisuuksien etsimisessä ja pohtimisessa apua, tukea tai opastusta tarvitsevat.

· Osallisuuden, toimijuuden tai arjen hallinnan tukea tarvitsevat muut yhteisiin toimintoihin osallistuvat.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 554 405

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 471 057

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 693 006

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 588 821

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Sisä-Savon, Ylä-Savon

Kunnat: Vesanto, Tervo, Keitele, Pielavesi

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 28

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 14

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 390

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä

Hanketta suunniteltaessa on kiinnitetty huomiota mm. paikalliseen ja alueelliseen työmarkkinatilanteeseen myös sukupuolinäkökulmasta. Hankkeen kohdekunnissa – kuten pienissä syrjäseutujen kunnissa yleisestikin - työllistymismahdollisuudet ovat rajalliset ja riippuvat voimakkaasti paikallisesta ja alueellisesta elinkeino- ja palvelurakenteesta. Hankkeen toiminta-alueella työmahdollisuuksia on eniten toisaalta naisvaltaisena pidetyllä sosiaali- ja terveysalalla varsinkin ikääntyneiden hoivapalveluissa ja toisaalta miesvaltaisina pidetyissä tehtävissä mekaanisessa puunjalostuksessa sekä maa- ja metsätaloudessa. Työllistymismahdollisuudet näyttävät ohjaavan myös työelämään suuntautumista ja kouluttautumista sukupuolittain tyypillisinä pidetyille aloille. Sukupuoliroolittuneet asenteet ja ajattelutavat saattavat vaikeuttaa työllistymistä ja työllistymisedellytysten vahvistamista niillä, jotka eivät pidä em. sukupuoliroolien mukaisia “tyypillisiä” työtehtäviä kiinnostavina.

Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä

Hankkeen puitteissa pyritään murtamaan totuttua ajattelua tiettyjen ammattien ja työtehtävien sopivuudesta miehille tai naisille. Työllistymisen, kouluttautumisen ja urasuunnittelun ohjauksessa noudatetaan sukupuolineutraaliutta ja pyritään löytämään tasavertaisesti mahdollisuuksia ja polkuja lähtökohtana asiakkaan kiinnostuksen kohteet, osaamiset ja vahvuudet. Hankkeen tavoitteena on työllistyvyyden, osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen sekä haastavassa elämäntilanteessa olevien vaikeasti työllistyvien tukeminen sukupuolesta riippumatta.

Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei

hankkeen päätavoite on työllistyvyyden edistäminen.

8.2 Kestävä kehitys

	Välitön	Välillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys	0	0

Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen	0	0

Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus	0	0

Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen)	0	0

Natura 2000 -ohjelman kohteet	0	0

Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet	0	0

Uusiutuvien energialähteiden käyttö	0	0

Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen	2	8
Hankkeen myötä vahvistetaan uusien työllistymispolkujen syntymistä mm. tukemalla mikroyrittäjyyttä esim. kotona asuvien ikäihmisten sekä paikkakunnilla vapaa-ajan asujina vierailevien palveluihin. Hankkeen puitteissa tehdään yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa ja pyritään aktiivisesti kannustamaan uuteen yritystoimintaan sekä myötävaikuttamaan yritystoiminnan monipuolistumiseen kunnissa.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen	2	7
Syrjäisissä maaseutukunnissa välimatkat ovat pitkiä ja asiointi edellyttää kulkemista. Toisaalta syrjäisillä alueilla kaukana palveluista asuu paljon vanhuksia, jotka tarvitsevat tukea ja apua askareissaan, mutta haluavat silti asua kotonaan mahdollisimman kauan. Tämä on yksi merkittävä palveluyrittäjyyden mahdollisuus pienissä syrjäisissä kunnissa.
Liikkuminen ja logistiikka	0	0

Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen	5	10
Hankkeen ydinajatuksena on työllistyvyyden, osallisuuden ja toimijuuden vahvistaminen sekä sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen. Hankkeessa tuotettava palvelu lisää näitä yksilötasolla, ja samalla voi merkittävällä tavalla lisätä yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kunnissa laajemminkin. Palvelun yhtenä tavoitteena on palveluja tarvitsevien leimaantumisen vähentäminen ja yhteisöllisen tukemisen kulttuurin vahvistaminen.
Tasa-arvon edistäminen	3	3
Hankkeessa noudatetaan sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ohjataan ja kannustetaan työllistymisen, kouluttautumisen ja palvelujen mahdollisuuksien etsimiseen ja hyödyntämiseen sukupuolineutraalisti asiakkaan kiinnostuksen mukaan.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus	6	9
Hankkeella edistetään alueellista tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta pyrkimällä varmistamaan palvelut pienissä maaseutukunnissa ja luomalla mahdollisuuksia palvelujen saavuttamiseen ja käyttämiseen. Henkilökohtaiset kasvokkain tapahtuvat palvelut ovat keskittyneet maakunnissa suurempiin kaupunkeihin. Samalla tiedetään, että monia haasteita omaavien ja monia palveluja tarvitsevien kohdalla kohtaamiset ja tiivis henkilökohtainen asiakassuhde ovat onnistumisen edellytyksiä. Hankkeessa vastataan juuri tämän palveluissa tapahtuneen kehityksen ja tutkimusten ja kokemusperäisen tiedon mukaan tiedossa olevan tarpeen ristiriitaan ja haasteeseen.
Kulttuuriympäristö	0	0

Ympäristöosaaminen	0	0

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke