Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21820

Hankkeen nimi: Kiinni työelämään

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 16.9.2019 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja elinkeinotoimistojen kehittämis- ja hallintokeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Jakeluosoite: PL 156, Alvar Aallon katu 8

Puhelinnumero: 0295027500

Postinumero: 60101

Postitoimipaikka: Seinäjoki

WWW-osoite: http://www.ely-keskus.fi

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Sirpa Hannele Rintala

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: työllisyysasiantuntija

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: sirpa.rintala(at)ely-keskus.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 3902 788

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työttömien työnhakijoiden määrä on 2000-luvun huippuvuosien tasolla, jolloin työvoiman saatavuusongelmat olivat kroonisia eri aloilla. Työmarkkinoiden käytettävissä olevan vapaan työvoiman määrä on monessa kunnassa jo hyvin alhainen ja työttömien työnhakijoiden ikärakenne aiheuttaa haasteita. Maakunnan yritykset ovat nostaneet keskeisiksi ongelmiksi työvoiman saatavuuden, rekrytointihaasteet sekä Etelä-Pohjanmaan reuna-alueiden yritysten erityiset ongelmat saada osaavaa työvoimaa. Alueen pitkäaikaistyöttömistä noin 400 henkilöä olisi sellaisia, jotka räätälöidyillä TE-palveluilla ja oikeanlaisella polutuksella voisivat työllistyä alueemme yrityksiin. Pitkäaikaistyöttömien lisäksi TE-toimistossa haastavia ryhmiä työllistää ovat rakennetyöttömät ja ne nuoret, joilla on puutteellinen koulutus ja joilla on vähän työkokemusta. TE-toimiston asiakkaista noin 1000 henkilöä on kuntouttavan työtoiminnan piirissä. Viimeisimmän viiden vuoden aikana lukumäärä on kaksinkertaistunut, eli toiminnan piirissä oleva asiakaskunta on kasvanut roimasti. Näistä henkilöistä osa on sellaisia, joilla olisi resursseja työllistyä avoimille työmarkkinoille, mutta nykykäytännöt eivät tue riittävästi kuntouttavassa työtoiminnassa olevien työnhakijoiden tavoitteellista etenemistä avoimien työmarkkinoiden suuntaan.


Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena on tukea asiakkaiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja kehittää kohderyhmän työllistymistä tukevaa verkosto ja yritysyhteistyötä. Hankkeessa oleva asiakas kulkee aktiivisesti tuettuna hankepolkua pitkin kohti palkkatyösuhdetta. Hanke toimii tiiviissä yhteistyössä kuntien työllisyyspalvelujen kanssa, muun työllisyydenhoidon verkoston sekä alueen yritysten kanssa. Tavoitteena on kehittää hankkeessa työote, jossa asiakkaan kanssa tapahtuu koko ajan jotakin. Hankkeessa hyödynnetään palveluja järkevästi ja pitkäkestoisesti, joka johtaa asiakkaan työllistymiseen.


Hankkeen toisena tavoitteena on etsiä työvoiman saamisesta ja rekrytointiongelmista kärsivien yritysten tarpeisiin sopivia työntekijöitä. Viimeisimmän PK barometrin mukaan joka kymmenes eteläpohjalainen yritys pitää rekrytointiongelmia merkittävänä yrityksen kasvun esteenä. Tähän ongelmaan tulee vastata nopeasti. Hankkeessa keskitytään pääsääntöisesti nuorten ja pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Uravalmennus, työvoimakoulutus, työkokeilu ja palkkatuki ovat asiakkaan hankepolulla ne keinot, joilla asiakkaan osaamista voidaan parantaa työnantajien tarpeita vastaavaksi sekä madaltaa yrityksen kynnystä työllistää nuori tai pitkäaikaistyötön henkilö. Hankkeessa kokeillaan myös Toppis-mallin tyyppistä käytäntöä yhdistämällä työvoimakoulutusta ja palkkatukea vahvistamaan asiakkaan ammatillista osaamista vastamaan yrityksen osaamistarpeita.


Hankkeessa kehitetään myös sidosryhmäyhteistyötä sekä asiakastyöhön että yritysyhteistyöhön liittyen. Hankkeen kokonaisvaltainen toiminta ja myös kehittämispäivät tukevat yhteistyön tiivistämistä ja yhdessä kehittämistä.


Hankkeessa luodaan uusi konkreettinen työote ja toimintamalli niille työnhakijoille, jotka tarvitsevat ohjausta ja intensiivistä tukea työttömyydestä ja palveluista kohti avoimia työmarkkinoita. Nykyisellään työnhakijan näkökulmasta palvelujärjestelmä saattaa vaikuttaa pirstaleiselta ja palveluista palveluihin siirtymät epäjohdonmukaisilta - työmarkkinoille siirtymisen korkeasta kynnyksestä puhumattakaan. Räätälöidyillä ratkaisuilla ja työnhakijan potentiaaliin uskoen saadaan aikaan onnistumisia eli työllistymisiä palkkatöihin.


Hankkeessa syvennetään yhteistyötä työllisyydenhoidon verkostojen kanssa etenkin pitkäaikaistyöttömien, nuorten ja kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden osalta. Osa kuntouttavassa työtoiminnassa olevista henkilöistä ovat sellaisia, joilla olisi resursseja työllistyä avoimille työmarkkinoille, mutta nykykäytännöt eivät tue riittävästi kuntouttavassa työtoiminnassa olevien työnhakijoiden tavoitteellista etenemistä avoimien työmarkkinoiden suuntaan. Hankkeessa kehitetään uudenlaisia yhteistyön muotoja, joilla asiakkaiden polutus palkkatyösuhteeseen paranee.


Hankkeessa kehitettävällä uudenlaisella toimintatavalla vastataan alueen työnantajien osaavan työvoiman tarpeeseen. Näin mahdollistetaan yritysten rekrytoinnit työvoimapulasta huolimatta sekä yritysten kasvuedellytykset. Työnantajat eivät tunne riittävästi TE-palvelujen eri mahdollisuuksia, esimerkiksi palkkatukea. Työsopimuslakiin tehtyjä pitkäaikaistyöttömien rekrytointia helpottavia muutoksia ei myöskään tunneta laajasti (Työ- ja elinkeinoministeriön raportti 2019:12 Pitkäaikaistyöttömissä on työvoimapotentiaalia). Hankkeessa käytetään useita TE-palveluja yritysten rekrytoinnin tukemiseksi. Hankkeessa kiinnitetään huomiota myös palveluista tiedottamiseen yrityksille sekä laajennetaan palkkatuen käyttöä henkilöstöpalveluyrityksiin.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohdryhmää ovat Etelä-Pohjanmaan TE-toimiston alueen työttömät asiakkaat: nuoret, heikossa työmarkkina-asemassa olevat, pitkäaikaistyöttömät, rakennetyöttömät. LISÄYS 9/2021: kohderyhmää TE-toimiston asiakkaiden lisäksi Seinäjoki-Ilmajoki ja Etelä-Pohjanmaan seudun kuntakokeilun asiakkaat.

Työttömien asiakkaiden kohderyhmästä suljetaan pois kuitenkin Työllistymisen palveluallianssin eli AIMOn asiakkaat. AIMOn asiakkaita ovat kaikki seinäjokiset työmarkkinatukea saavat henkilöt, joita on noin 1700. Hankkeen alkuvaiheessa kartoitetaan kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden siirtymät kohti palkkatyötä yhteistyössä kuntien työllisyydenhoidon toimijoiden kanssa.
Hankeen asiakkaana voi olla myös osatyökykyisiä työnhakija asiakkaita, joiden palvelutarve on löytää jäljellä olevaan työkykyyn sopiva osa- tai kokoaikainen työsuhde. Jos taas hankkeeseen ohjautuvilla asiakkailla tulee hankkeen aikana ilmi yllättäviä terveydellisiä rajoitteita, jotka estävät työllistymisen, niin heidät ohjataan saattaen vaihtaen työ- ja toimintakyvyn arvioon tai muihin tarkoituksenmukaisempien palvelujen piiriin.

Hankkeen kohderyhmää ovat myös ne yritykset ja muut työnantajat, kuntien työllisyyspalvelut,
muut työllisyydenhoidon toimijat, palveluntuottajat, työttömät asiakkaat ja TE-toimiston henkilöstö jotka osallistuvat hankkeen kehittämistyöhön koulutus ja kehittämispäivien tai muun toiminnan kautta.
Hankkeen kehittämistoimintaan osallistuvia yrityksiä on arvioitu olevan määrällisesti noin 4 kappaletta.

Hankkeen kohderyhmää ovat myös ne työssä olevat henkilöt, jotka työttömiä asiakkaita työllistävistä työpaikoista (yritykset/muut työnantajat) työpaikkaohjaajakoulutukseen. Näitä henkilöitä on arvioitu määrällisesti olevan noin 50 henkilöä.

Taulukkoon 12.2. on merkitty hankkeen kohderyhmään kuuluvien henkilöiden arvioitu kokonaismäärä (ml kuntien työllisyyspalvelujen, TE-toimiston henkilöstö, muiden työllisyydenhoidon toimijoiden ja palvelutuottajien työssä oleva henkilöstö).
Taulukossa 12.3. on arvioitu hankkeeseen osallistuvien henkilöiden kokonaismäärää (ml työvoimakoulutus ja hankkeen kehittämispäivät).

4.2 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillistä kohderyhmää ovat ne yritykset, jotka eivät osallistu aktiivisesti hankkeen kehittämistyöhön mutta saavat hankkeen kautta työvoimaa. Näitä yrityksiä on arvioitu olevan määrällisesti noin 130.

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 594 300

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 494 133

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 594 300

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 494 133

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kuusiokuntien, Suupohjan, Seinäjoen, Järviseudun

Kunnat: Kurikka, Karijoki, Kauhava, Vimpeli, Alajärvi, Lapua, Ähtäri, Seinäjoki, Lappajärvi, Teuva, Kauhajoki, Soini, Ilmajoki, Evijärvi, Isokyrö, Isojoki, Alavus, Kuortane

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 4

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 340

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen kohderyhmä käsittää molemmat sukupuolet ja molempia sukupuolia on työttömänä työnhakijana. Työttömien miesten osuus korostuu työttömien määrässä mutta hankkeessa sillä ei juurikaan ole merkitystä.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Hankkeeseen otetaan tasapuolisesti asiakkaiksi niin naisia kuin miehiä. Hankkeessa otetaan kuitenkin huomioon naiset ja miehet myös erillisinä kohderyhminä. Esimerkiksi Härmän alueen teknologiateollisuuden työvoimapulan helpottamiseksi voidaan miettiä keinoja saada naisia innostumaan teknologiateollisuudesta ja metallialan työmahdollisuuksista. Vastaavasti voidaan erityiseksi kohderyhmäksi valita myös työttömät datanomimiehet, joille on alueelle vähän työmahdollisuuksia. Heitä voidaan innostaa kouluttautumaan lisää esim. robotiikkaan, ohjelmointiin tms.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hankkeen ensisijaisena tavoitteena on löytää asiakkaalle polku palkkatyöhön. Asiakkaat voivat olla tasapuolisesti miehiä tai naisia. Sukupuolten tasa-arvon edistäminen ei ole ensisijainen tavoite hankkeessa.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 4 4
Hankkeen toiminnassa otetaan huomioon kestävän kehityksen periaatteet arjen työssä: paperin, pahvin, ym kierrätys ja lajittelu.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 4 4
Hanke noudattaa työnantajaviraston määräyksiä mm. lajittelun ja kierrätyksen osalta.
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta tähän kohtaan.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Hankkeen toiminnalla ei ole vaikutusta tähän kohtaan.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Hankkeella ei ole vaikutusta tähän kohtaan.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 3 3
Hankkeessa toteutetaan mahdollisimman pitkälle paperittoman toimiston periaatetta. Jätteet lajitellaan ja kierrätetään.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 3 3
Huomioidaan hankkeen arjessa työnantajaviraston ohjeiden mukaisesti.
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 8 8
Hankkeessa huomioidaan ja käytetään paikallista elinkeinorakennetta. Myös hankkeen asiakkaat työllistyvät alueen elinkeinoelämän palvelukseen.
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 8 8
Hankkeeen kehittämistyö painottuu aineettomien tuotteiden ja palveluiden kehittämiseen.
Liikkuminen ja logistiikka 4 4
Hankehenkilöstö liikkuu pääsääntöisesti autoilla maakunnassa. Matkustaminen huomioidaan, suunnitellaan ja keskitetään ympäristöasiat huomioiden.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 10 10
Hanke keskittyy sekä työttömien asiakkaiden että työllistävien yritysten osalta kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen.
Tasa-arvon edistäminen 10 10
Hanke edistää miesten ja naisten välistä tasa-arvoa. Hankkeessa ei kumpikaan sukupuoli erityisesti korostu. Miesten osuus on työttömien määrässä on alueella suurempi ja siitä syystä se on suurempi myös hankkeessa. Yritysten välinen tasa-arvo palvelujen saamisessa huomioidaan hankkeessa myös.
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 9
Hankkeen asiakasryhmä on hyvin heterogeeninen ja asiakkaat voivat tulle eri ikäryhmistä ja kulttuuritaustoista.
Kulttuuriympäristö 3 3
Hankkeessa on mukana koulutusta, joka osaltaan tukee kulttuuriympäristön kehittymistä. Työttömien asiakkaiden, yritysten ja sidosryhmien vaikutusmahdollisuudet hankkeessa kehitettäviin uusiin toimintamalleihin edistää lisäksi alueen yhteisöllisyyttä.
Ympäristöosaaminen 3 3
Ympäristöosaamisessa hanke tukeutuu työnantajaviraston osaamiseen ja käytäntöihin.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen ensimmäisenä tavoitteena oli tukea asiakkaiden työllistymistä avoimille työmarkkinoille ja kehittää kohderyhmän työllistymistä tukevaa verkosto ja yritysyhteistyötä. Hankkeen kohderyhminä olivat pidempään työtä hakeneet työnhakijat, maahanmuuttajat sekä nuoret, jotka tarvitsivat tukea silloin kun työtä, omaa alaa tai koulutuspaikkaa ei omin avuin löydy. Hankkeen asiakkaaksi saivat tulla myös ne TE-toimiston ja kuntakokeilujen asiakkaat, joiden työttömyys uhkasi pitkittyä. Tukea annettiin myös kuntouttavasta työtoiminnasta työelämään siirtyville asiakkaille, heitä autettiin löytämään oma polkunsa avoimille työmarkkinoille. Hankkeessa asiakas kulki aktiivisesti tuettua hankepolkua kohti palkkatyösuhdetta. Tarvittaessa tukea jatkettiin työllistymisen alkutaipaleelle auttaen pysyvän työsuhteen rakentumiseen.

Kohderyhmänä oli myös eteläpohjalaiset yritykset. Hanke tarjosi tukea rekrytoinnin toteutumiseen sekä hankkeen asiakkaalle että työnantajalle. Näissäkin tilanteissa tukea jatkettiin myös työsuhteen alkutaipaleella, onnistuneen lopputuloksen varmistamiseksi.

Hanke aloitti syksyllä 2019, ja siitä noin puolen vuoden päästä Covid -19 pandemian vaikutukset tulivat myös Etelä-Pohjanmaan alueelle ja koronarajoitukset asetettiin. Näin ollen koronalle oli myös suuri vaikutus hankkeeseen ja sen toteutukseen.
Hankkeen asiakkaiden työhönvalmennus oli tarkoitus toteuttaa hankesuunnitelman mukaisesti perinteisellä tavalla, kasvokkain. Korona kuitenkin pakotti muuttamaan suunnitelmia, jotta hanke voisi jatkaa ja toteuttaa suunnitelmaa. Otettiin käyttöön etätyöhönvalmennus, jota toteutettiin puhelimitse ja Teamsin välityksellä. Hanke saavutti tavoitteensa ja hankkeen työhönvalmentajat ovat tukeneet erilaisin tavoin 251 asiakasta hankkeen aikana. Näistä asiakkaista 76 on työllistynyt, 19 lähtenyt kouluttautumaan. Aina hankkeeseen ohjatun asiakkaan tilannetta ei ole voitu edistää työhönvalmennuksen keinoin, tällöin valmentajat ovat koonneet ja lähettäneet kuvauksen tilanteesta ohjaavalle taholle.

Hanke toteutti yhteensä kuusi innovatiivista työvoimakoulusta. Kaikki koulutukset saivat hyvää palautetta sekä oppilailta että opettajilta. Opal-palaute kaikista koulutuksista oli yli neljän (maksimi viisi). Näistä koulutuksista kaksi on jäänyt omiksi työvoimakoulutuksiksi, jotka on toteutettu tähän mennessä ilman hankerahoitusta, toinen kaksi ja toinen yhden kerran.
Koulutuksiin osallistuvat pääsivät halutessaan mukaan hankkeeseen ja hankkeen kaksi asiantuntijaa olivatkin aktiivisesti mukana ryhmässä heti koulutuksen alusta lähtien.

Verkostoyhteistyö on alusta asti ollut hankkeen yksi keskeinen toimintatapa. Hanke on ollut esillä ja hankkeen työntekijät ovat tehneet aktiivisesti yhteistyötä Etelä-Pohjanmaan alueen rekrytointiyritysten, TE-toimiston, kuntakokeilujen, kuntien työllisyyspalveluiden, oppilaitosten sekä eri järjestö- ja hanketoimijoiden kanssa.
Hanke on myös ollut aktiviinen viestijä, viestintää on toteutettu sosiaalisen median eri kanavissa, kasvokkain ja erilaisissa tilaisuuksissa. Aktiivinen viestintä on myös näkynyt ja hankkeen työntekijöitä on pyydetty esim. oppilaitoksiin puhumaan työhönvalmennuksesta ja TE-toimiston henkilökunnalle kertomaan vinkkejä piilotyöpaikkojen löytämiseksi.
Hankkeen tiimi onkin aktiivisesti jakanut tietojaan, taitojaan ja osaamistaan myös muiden käyttöön.

Työllistyminen ei kuitenkaan tapahdu automaattisesti, vaan työnhakijan tukeminen motivointi ja rohkaisu sekä yhtälailla työnantajan tukeminen työllistämisessä on tärkeää. Hankkeen identiteetti ja olemassaolon perimmäinen tarkoitus kiteytyvätkin tähän ajatukseen vahvasti.