Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21824

Hankkeen nimi: Vapaata tilaa - kaupunki ilmastovastuun ja kasvamisen paikkana

Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus

Erityistavoite: 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2022

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Veeran Verstas ry

Organisaatiotyyppi: Kansalaisjärjestö

Y-tunnus: 2056673-0

Jakeluosoite: Rautionkatu 2 A B 40

Puhelinnumero: 0505900711

Postinumero: 90400

Postitoimipaikka: Oulu

WWW-osoite: https://www.veeranverstas.fi/

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Taru Hallikainen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: hankevastaava

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: taru.hallikainen(at)veeranverstas.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 044 757 4668

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

"Vapaata tilaa - kaupunki ilmastovastuun ja kasvamisen paikkana" - hanke kehittää ekologisen taide-elämän alustan nuorten työllistämisen kontekstissa. Toiminta mahdollistaa luontosuhteen ja henkilökohtaisten resilienssitaitojen kehittämisen poikkitaiteellisin keinoin. Tavoitteena on vähentää nuorten ilmastoahdistusta, lisätä osaamista taiteen hyvinvointivaikutuksista sekä resilenssitaitojen kartuttamisesta. Hankkeessa ympäristönäkökulma on sisällytetty taiteen keinoin hanketyöhön sen eri vaiheissa ja se tukee yhteisön kestävän kehityksen, sosiaalisten, ekologisten, kulttuuristen ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamista. "Vapaata tilaa" - pop up- tapahtumissa liikutaan ilman, maan, tulen ja veden elementeissä (leijat, tulitaide, maaveistokset). Hankkeessa opiskellaan yhteiskunnallista yrittäjyyttä hävikkiruoan kontekstissa. Hanke tuottaa taidepainotteisen ydin- eli resilienssitaitojen ohjekirjan ja koulutuksen sekä taidepainotteisen, yhteiskunnallisen yrittämisen prosessia kuvaavan materiaalin ja koulutuksen. Hanke tarjoaa harjoittelupaikkoja taide-, kulttuuri-, sosiaali- ja terveysalan opiskelijoille sekä työtä eri taiteilijoille, taidealojen osaajille ja opettajille.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Nuoret työttömät, jotka ovat hyvin erilaisissa elämäntilanteissa.

- Nuoret joiden tilat ja tilanteet eivät ole eivätkä ole olleet stabiileja, vaan liikkuvat edestakaisin työttömästä
opiskelijaksi/työlliseksi/toimenpiteessä olevaksi ja mahdollisesti jälleen työttömäksi.

- Nuoret joka ovat keskeyttäneet opiskelunsa.

- Nuoret jotka ovat kiinnostuneita luovista aloista, taiteista ja yrittäjyydestä.

- Nuoret ilmastonmuutoksessa

- Muut rajapinnoilla työskentelevät työryhmät

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yhteistyö voi olla tiedon ja taidon vaihtoa, koulutuksellista yhteistoimintaa, tilojen yhteiskäyttöä, samoihin tilaisuuksiin osallistumista.

Yhteistyötahoja ovat:

Oulun kaupungin nuorisotoimi, Byströmin Ohjaamo: Veeran Verstas tuottaa taidetyöpajoja ohjaamolle
Oulun kaupungin kulttuuritoimi: Veeran Verstas tuottaa tapahtumia, Kekripukki, Lumo Valo festivaali
Oulun kaupungin sosiaalitoimi: tuottaa taiteen ja kulttuurin työpajoja nuorille asiakkaille
Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto; työvoimapoliittiset hankkeet "Startti ylös koulutukseen ja työelämään" 2016-2019
Oulun kaupungin oppilaitokset: opiskelijoille harjoituspaikkoja

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 316 440

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 312 831

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 398 103

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 394 494

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulun

Kunnat: Oulu

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 23

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 10

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 150

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Kyllä
Hankkeen toteuttaja Veeran Verstas ry on kehittänyt sukupuolisensitiivisen ohjausmallin nuorten työpajatoimintaan. Taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksiin on sisään rakennettu sukupuolisensitiivinen ote. Eri sukupuolilla on yhdenvertainen pääsy hankkeen palveluihin sekä yhdenvertainen kohtelu sukupuolesta riippumatta.
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Kyllä
Sukupuolinäkökulma sukupuolosensitiivisessä ohjauksessa on huomioitu sukupuolen sosiaalisista järjestyksistä tietoiseksi tulemisen prosessit. Hankkeen toiminnassa lähtökohtana on näkemys sukupuoleen liittyvien prosessien kokonaisvaltaisesta yhteydestä yksilön hyvinvointiin. Sukupuolisensitiivisen toiminnan tavoitteena on lisätä nuorten toimintakykyä oman elämän valintoihin liittyvissä kysymyksissä. Ohjauksen keinoin edistetään yksilön sisäistä tasapainoa, toisaalta edistetään ihmisen kykyä toimia ja vaikuttaa siinä kulttuurissa, yhteiskunnassa ja yhteisössä, johon hän kuuluu. Valtautuminen, on prosessi, jonka avulla yksilö kykynee elämään entistä paremmassa tasapainossa ympäristönsä kanssa ja käyttämään omia mahdollisuuksiaan tavoitteellisesti hyväkseen.
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Sukupuoli muotoutuu ihmisten toiminnassa, arjen asioissa ja vuorovaikutussuhteissa, mutta kiinnittyy samalla myös laajempiin merkitysjärjestelmiin. Kun on kyse eroista ja hierarkioista tai yhdenvertaisuudesta ja tasa-arvosta niitä tuetaan ja ylläpidetään , puretaan ja uudelleen rakennetaan ihmisten toimesta. Hankkeessa tehdään sukupuoli, mies, nainen ja muu sukupuoli, näkyväksi, kaikkia sukupuolia koskevaksi asiaksi ja pyritään ratkaisemaan, halutaanko toistaa eriarvoisuutta vai pyrkiä tasa-arvoa, yhdenvertaisuutta ja monimuotoisuutta tukevaan muutokseen.

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 8 10
Materiaalit ovat kierrätyksen kautta hankittua. Materiaaleissa pyritään käyttämään kierrätettyjä, myrkyttömiä ja reilusti tuotettuja materiaaleja. Ruoka hävikistä valmistettua, lihaa käytetään vain jos se on hävikistä saatua. Osallistujat jakavat saamaansa tietoa ja oppia lähiympäristöönsä.
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 8 7
Ilmastomuutoksen näkyväksi, kuuluvaksi tekeminen. Hankkeessa edistetään uudenlaista nuorten työllistymistä yhteiskunnallisen yrittäjyyden kautta sekä taiteen ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten menetelmiä kehittämäälä luoda uusia innovatiivisia tapoja työllistyä. Kulttuurilla on suuri taloudellinen ja työllistävä merkitys
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 8 3
Käytetään luonnosta saatuja materiaaleja taidetyössä. Rakennetaan taideinstallaatioita luonnosta luontoon. Hankkeessa metsä ja kaupunkikulttuurinen yhteisöllinen taidetyö ja taitaminen ovat luovassa vuorovaikutuksessa.
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 6
Hankkeessa tuotteistetaan ilmavirtoihin ja virtauksiin perustuvaa kommunikaatiota ilmaston muutoksen ja ihmisen toiminnan välille leijojen, lippujen ja viirien muodostelmien kautta ja avulla.
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 2
Koulutukseen osallistujat saavat tietoa Suomen Natura-alueista (luonnonsuojelualueet, erämaa-alueet ja suojeluohjelmien kohteet). Ja ymmärtävät niiden olevan osa Euroopan unionin tärkeitä luontotyyppejä.
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 8 0
Kierrätystä ja kierrätetään kaikki hankkeessa käytetyt taiteen ja taitamisen työkalut ja materiaalit. Pyrimme aiheuttamaan mahdollisimman vähän jätettä.
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 7
Kierrätys koko hankkeen sisältö
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 8
Taidetöiden materiaalit kierrätysmateriaaleja
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 10 0
Tuotetaan resilienssitaitojen yhteisöllisen kehittämisen ohjausmalli ja ohjausmateriaali. tuotetaan yhteiskunnallisen yrittäjyyden taidelähtöinen ohjausmalli ja ohjausmateriaali
Liikkuminen ja logistiikka 10 5
Käytämme materiaalinen hankintaan sähköavustettua laatikko pyörää. Kävelemme kaikkiin paikkoihin mihin se on mahdollista, ei aiheudu kuluja.
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 9 8
Hankkeessa nuorilla on kestävän kehityksen strategian mukaisesti mahdollisuus vaikuttaa erityisesti nuorisokulttuuriseen, aineelliseen ja aineettomaan ympäristöönsä. Nuoret rakentavat ympäristöään kulttuurisen monimuotoisuuden kontekstissa, identiteettien muodostumisessa ja vahvistumisessa. Nuoren hyvinvoinnin lisääntyessä myös hänen läheistensä hyvinvointi lisääntyy.
Tasa-arvon edistäminen 9 7
Hanke lisää ymmärrystä erilaisista kulttuureista, ihmisten välillisistä luottamuksen edellytyksistä. oikeudenmukaisuudesta sekä kehittää kulttuurien välistä vuorovaikutusta
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 9 7
Hankkeessa edistetään ympäristön, luonnon käytön, ilmastonmuutoksen. kokonaisvaltaisen ekologisen taide-elämän alustan tuotteistamista. Kaupunki ilmastovastuun paikkana. Edistetään syrjässä olevan ihmisen taitrrn tekijyyttä ja osallisuutta hyvinvointiin.
Kulttuuriympäristö 10 6
Vaalitaan monimuotoista kulttuuriympäristöä taiteen eri menetelmiä käyttäen.
Ympäristöosaaminen 8 0
Nonformaalisten oppimisympäristöjä rakentamalla taiteen eri keinoja käyttämällä sekä nuorten ilmastoahdistuksen tunnistamalla tehdään taiteen eri keinoin ympäristöoppiminen osaksi taiteen ja kulttuurin mahdollistavaa hyvinvointia.

9 Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli kehittää ja luoda ekologisen taide-elämän konsepti nuorten työllistymisen kontekstissa. Toiminta mahdollisti luontosuhteen ja henkilökohtaisten resilienssitaitojen kehittämisen taidelähtöisin ja poikkitaiteellisin keinoin.
Kaikkien hankkeen toimenpiteiden tavoitteena oli vähentää nuorten aikuisten ilmastoahdistusta, lisätä osaamista taiteen hyvinvointivaikutuksista sekä resilienssitaitojen kartuttamisesta. Hankkeessa ympäristönäkökulma, kestäväkehitys, luontokato sisällytettiin taidetyöskentelyyn hankkeen eri vaiheissa. Hankkeessa perehdyttiin yrittäjyyteen erityisesti luovilla aloilla sekä taiteilijoiden selviytymistaisteluihin korona-aikana.
Tavoitteiden saavuttamiseksi hankkeessa toteutettiin viisi työpajajaksoa kestoltaan 3-6 kuukautta. Työpajajaksoissa toteutettiin 34 syventävää koulutusjaksoa sekä 8 koulutusjaksoa etätyöskentelynä. Jokainen työpajajakso sisälsi viisi moduulia: tulevaisuusverstas, integroiva taidetyöskentely, sosiokulttuurinen innostaminen, nuorten resilienssitaidot, oma taitaminen – näkyväksi tuleminen.
Hankkeessa toteutettiin yhteisöllinen kaupunkikulttuuri kokonaisuus, joka sisälsi Vapaa taiteen tila Aitta 8 galleriatoiminnan, paikkasidonnaisen esitysinstallaation lohtuniitty, ympäristötaideproduktion MudWoman, EkoTaide: Tulevaisuuden Olento, Tulevaisuuden Ihminen, Tulevaisuuden maisema koulutus- ja taideprosessi. Työttömät nuoret toimivat hankkeessa taiteeseen osallistujina, tekijöinä ja taitajina. Taidetyöskentelyä ohjasivat ammattitaiteilijat.
Hankkeen tuloksena syntyi resilienssitaitojen ohjekirja ja koulutuskokonaisuus sekä nuorille osallistujielle että ohjaajille. Toteutettiin ja tuotettiin ratkaisukeskeisen ryhmämuotoisen taideterapian konsepti nuorten hyvinvoinnin edistämiseen. Kehitettiin ja toteutettiin taiteenhyvinvointivaikutuksiin perustuva työpajakonsepti nuorille aikuisille, joka sopii myös eri yhteisöille ja ikäryhmille. Toiminta tuotti valmentavaa koulutusta nuorille, joilla on neuropsykiatrisi erityisvaikeuksia sekä sukupuolen moninaisuuden huomioon ottavaa taidelähtöistä koulutusta.
Hankkeen toimenpiteillä tavoitettiin n. 100 koulutukseen osallistujaa nuorta ja ohjaajaa sekä yli 1000 avoimiin kulttuuritapahtumiin osallistunutta kaupunkilaista. Hyväksi havaittuja käytänteitä on kehitetty eteenpäin.