|
|
|
Hankekoodi: S21825
Hankkeen nimi: Liikkuen osallisuutta ja aktiivisuutta, LIITOON -hanke
Toimintalinja: 5. Sosiaalinen osallisuus ja köyhyyden torjunta
Erityistavoite: 10.1. Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakyvyn parantaminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2022
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Pohjois-Karjalan Liikunta ry.
Organisaatiotyyppi: Muu järjestö tai yhdistys
Y-tunnus: 1443277-9
Jakeluosoite: Länsikatu 15
Puhelinnumero: 0504417327
Postinumero: 80110
Postitoimipaikka: Joensuu
WWW-osoite: http://www.pokali.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Tomi Pyylampi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: aluejohtaja
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: tomi.pyylampi(at)pokali.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 7739243
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Liikkuen osallisuutta ja aktiivisuutta, LIITOON -hankkeella haetaan pysyviä ratkaisuja ja toimintatapoja nuorten liikkumattomuuden ehkäisyyn ja sitä kautta nuorten osallisuuden sekä aktiivisuuden lisääntymiseen. Hanke toteutetaan viiden kunnan (Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi)alueella yhteistyössä kuntien ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian kanssa. Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan Liikunta ry (Pokali).
LIITOON-hankkeen kohderyhminä ovat 15-29 -vuotiaat liikkumattomat ja vähän liikkuvat nuoret sekä heidän kanssaan työskentelevät aikuiset.
LIITOON-hankkeen tavoitteet ja keskeiset toimenpiteet ovat:
1. Kehittää ja luoda kuntiin ja Riveriaan moniammatillinen toimintatapa/-malli, joka ennaltaehkäisee nuorten liikkumattomuutta ja sitä kautta lisää osallisuutta sekä nuorten aktiivisuutta.
- moniammatillisen kunta- ja sektorirajat ylittävän yhteistyörakenteen/-foorumin kehittäminen ja perustaminen
- työntekijöiden toimenkuvien, työtehtävien ja osaamisen osittainen uudistaminen
- sähköisen yhteystietokannan luominen ns. matalan kynnyksen toimijoista
- kuntien erilaisten avustuskäytäntöjen tarkistaminen ja uudistaminen palvelemaan paremmin nuorten liikkumattomuuden ehkäisyä
- nuorten kanssa luodun osallistavan palautejärjestelmän kehittäminen
2. Uudenlaisten työkalujen, menetelmien sekä osaamisen kehittäminen nuorten liikkumattomuuden ehkäisyyn
- työntekijöiden kouluttaminen uusien työkalujen ja menetelmien käyttöönottoon
- työntekijöille tehtävät hyvinvointianalyysit ja -mittaukset sekä sparraukset heidän oman hyvinvoinnin edistämiseen
- kuntakohtaisten ja ylikunnallisten kohtaamisten ja ideointipajojen järjestäminen
- digitaalisen menetelmäpankin luominen
- sähköisten liikuntasovellusten parempi hyödyntäminen
- bencmarking
3. Nuorten liikkumisen, osallisuuden ja aktiivisuuden lisääminen
- nuorten yksilöohjaus, pienryhmätoiminta ja lajikokeilut
- hyvinvointikartoitukset ja -analyysit sekä mittaukset
- nuorten kanssa luodun osallistavan palautejärjestelmän hyödyntäminen
- eri some-kanavien parempi hyödyntäminen
- vertaisohjaajakoulutus
Hankkeen tuloksena:
Nuorten kokonaisvaltainen toimintakyky ja elämänhallinta kohenee, jonka seurauksena heidän kouluttautumis- ja työllistymismahdollisuudet paranevat. Entistä useampi nuori löytää itselleen mielekkään harrastuksen, joka edistää nuorten osallisuutta ja vähentää heidän yksinäisyyttä.
Kuntiin ja Riveriaan syntyy uusi moniammatillinen toimintatapa/-malli, joka ennaltaehkäisee nuorten liikkumattomuutta sekä lisää nuorten osallisuutta ja aktiivisuutta. Lisäksi kuntien ja eri toimjoiden välinen yhteistyö ja vuorovaikutus lisääntyy sekä nuorten kanssa työskentelevien aikuisten osaaminen, innostus, jaksaminen ja viihtyminen omassa työssään paranee. Käytössä on uudenlaisia työkaluja ja -mentelmiä nuorten liikkumattomuuden ehkäisyyn sekä osallisuuden ja aktiivisuuden lisäämiseen.
LIITOON-hankkeen kohderyhminä ovat 15-29 -vuotiaat liikkumattomat ja vähän liikkuvat nuoret sekä heidän kanssaan työskentelevät aikuiset. Hankkeen tavoitteena on kohdata/ kontaktoida 800-900 nuorta ja 50-80 heidän kanssaan työskentelevää aikuista.
Tavoitteena on nuorten osalta, että kunnista nuoret ohjautuvat hankkeeseen pääosin kuntien liikunta- ja nuoristoimien, ohjaamojen, kuntien työllisyysyksiköiden (joissakin kunnissa) ja Joensuun harrastenpankin kautta. Riverian osalta hankkeeseen osallistuvat Joensuun asuntuloissa asuvat nuoret, joista kartoitetaan Riverian henkilöstön avustuksella tarvelähtöisesti hankkeen toimenpiteisiin osallistuvat nuoret.
Lisäksi nuoret voivat luonnollisesti itse ilmoittautua ja lähteä hankkeeseen mukaan.
Hankkeessa huomioidaan myös harvaan asutuilla alueilla asuvat nuoret.
Aikuisten osalta kunnat ja Riveria yhteistyössä hankkeen työntekijöiden kanssa seulovat ne työntekijät, jotka ovat mukana hankkeen toimepiteissä.
Välillisinä kohderyhminä ovat Joensuun, Kontiolahden, Liperin, Outokummun ja Polvijärven kunnat sekä Riveria.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 452 832
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 400 101
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 553 332
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 487 001
Maakunnat: Pohjois-Karjala
Seutukunnat: Joensuun
Kunnat: Kontiolahti, Joensuu, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 920
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 5 | 3 |
| Fyysisen aktiivisuuden lisääntyessä hankkeen toimenpiteiden ansiosta henkilöt ymmärtävät paremmin liikunnan merkityksen oman hyvinvoinnin kannalta. Tämän seurauksena he mm. liikkuvat enemmän paikasta toiseen esim. kävellen tai polkupyörällä. Näin luonnonvarojen kestävyys lisääntyy. | ||
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 4 | 4 |
| Lisääntyneen omatoimisen liikkumisen ansiosta ilmastonmuutoksen riskit vähenevät. | ||
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 4 | 4 |
| Kehitetään hankkeen asiakkaiden hyvinvointia edistäviä palveluja ja toimintatapoja, jotka voidaan ottaa jatkossa käyttöön kunnissa ja Riverialla. | ||
| Liikkuminen ja logistiikka | 4 | 4 |
| Hankkeen asiakkaat liikkuvat enemmän paikasta toiseen omin voimin(kävellen, polkupyöllä, potkulautalla jne.). | ||
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 8 | 7 |
| Nuorten kokonaisvaltainen toimintakyky, elämänhallinta ja kokonaisvaltainen hyvinvointi paranee hankkeen toimenpiteiden ansioista. Myös heidän koulutautumis- ja työllistymismahdollisuudet kohenevat, joka edistää hyvinvointia. Hankkeeseen osallistuvat työntekijät ymmärtävät entistä paremmin kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin merkityksen hankkeen toimenpiteiden ansiosta. | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 5 | 4 |
| Hankkeen toimenpiteisiin osallistuu sekä tyttöjä/ naisia ja poikia/ miehiä, joka edistää heidän välisiä sosiaalisia suhteita. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
| Kulttuuriympäristö | 3 | 2 |
| Matalan kynnyksen liikkumisympäristöjen kehittäminen ja niiden saavuttavuuden helpottaminen on yksi hankkeessa jollakin tasolla esille nouseva asia. Tämän johdosta kunnissa otetaan paremmin huomioon em. asiat liikkumisolosuhteita suunnitellessa ja toteuttaessa. | ||
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
| Ei suoranaista vaikutusta. | ||
Liikkuen osallisuutta ja aktiivisuutta, LIITOON-hankkeen tavoitteena oli löytää pysyviä ratkaisuja ja toimintatapoja nuorten liikkumattomuuden ehkäisyyn ja sitä kautta nuorten osallisuuden sekä aktiivisuuden lisäämiseen. Hanke toteutettiin viiden kunnan (Joensuu, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu ja Polvijärvi) alueella yhteistyössä kuntien ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä Riverian kanssa. Hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan Liikunta ry (Pokali). Kohderyhminä olivat 15-29 -vuotiaat liikkumattomat ja vähän liikkuvat nuoret sekä heidän kanssaan työskentelevät aikuiset.
Hankkeessa toteutetut toiminnot jaetaan neljään luokkaan: Yksilöohjaukset, ryhmäliikunnat, lajikokeilut ja muut toiminnot. Muut toiminnot sisälsivät yhteistyöpalavereja, koulutuksia, ideapajoja, teemapäiviä ja vastaavia yhteistyötoimintoja joita ei voinut laittaa kolmeen ensimmäiseen luokkaan. Hankkeen aikana toteutui yhteensä 5801 kohtaamista: Yksilöohjauksissa 1561, lajitutustumisissa 507, ryhmäliikunnoissa 935 ja muissa toiminnoissa 2799. Kohtaaminen tarkoittaa tässä henkilömäärää tapahtumissa tai toiminnoissa ja lukuihin sisältyy samoja henkilöitä useaan kertaan. Nuoria on ollut mukana yksilöohjauksissa ja ryhmätoiminnoissa 736 ja aikuisia noin 180, yhteensä 916 eri henkilöä. ESR-seurantalomakkeet on kerätty 821:ltä, ja loppujen 95:n osallistuminen on tallennettu ja todistettavissa Teams -osallistujatiedoista. Hanke saavutti määrälliset tavoitteet kokonaisosallistujamäärän osalta.
Yksilöohjauksessa oli mukana Joensuusta 212 nuorta, Liperistä 37, Outokummusta 33, Polvijärveltä 22, Kontiolahdelta 16 ja Riverian opiskelijoita 26. Yleisin toive nuorilta oli ohjaus ja henkilökohtainen ohjelma kuntosalille, mutta myös padel, sulkapallo, seinäkiipeily ja kävelylenkit olivat suosittuja.
Nuorille suunnatuista ryhmätoiminnoista oppilaitosten kanssa yhteistyössä toteutetut hyvinvointi- ja teemapäivät tavoittivat eniten osallistujia. Mika Törrön luentotilaisuudessa oli 90 henkilöä paikalla ja se selvästikin oli vaikuttavuudeltaan hyvä tilaisuus: Nuoret kuuntelivat ja halusivat tilaisuuden jälkeen keskustella. Myös E-sport tapahtuma hankkeen lopussa oli onnistunut: Osallistujia oli Joensuun Urheilutalolla 50. Nuorten liikunnallisista toiminnoista suosituimpia olivat rennot peli- ja keilausillat, joihin osallistui parhaimmillaan lähes 40 nuorta ja heidän kanssaan työskentelevää aikuista. Myös paintball ja laskettelu -lajikokeilut olivat kysyttyjä, samoin esimerkiksi ratsastus.
Aikuiset, jotka olivat työnsä puolesta tekemisissä nuorten kanssa, olivat tervetulleita kaikkiin toimintoihin mukaan. Pelkästään aikuisille suunnattuja koulutuksia järjestettiin 7, ja niissä oli mukana 168 osallistujaa. Kaikki koulutukset ja myös benchmarkingpäivä jouduttiin koronan vuoksi järjestämään Teamsissa, ainoastaan Motivoiva haastattelu -koulutus sisälsi kontaktitunteja. Koulutusten aiheet olivat Sosiaalinen media, Motivoiva haastattelu, Liikkujatyypit, Benchmarkkaus, Psyykkinen vahvistaminen, Pelillisyyden hyödyntäminen ja Pakopelin tekeminen. Firstbeat-hyvinvointimittauksia tehtiin yhteensä noin 160, joista merkittävä osa aikuisille.
LIITOON-hankkeen tuloksena kuntiin ja Riveriaan jää käytännön tasolla hyviksi koetut toimintamallit ryhmäliikuntojen ja lajikokeilujen toteuttamiseen, nuorten aktivoimiseen mukaan sosiaalisen median ja erilaisten tapahtumien avulla, nuorisoviestinnän osaamista, osaamista erilaisten nuorten kohtaamiseen, liikuntasuhteen merkityksen ymmärrystä, henkisten ongelmien ja niiden käsittelyn ymmärrystä, käytännön osaamista liikuttamiseen ja mm. pelillisyyden hyödyntämiseen, sekä uusia työkaluja nuorten kohtaamiseen ja kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen.
Hankkeen myötä kunnissa on lisätty liikuntaneuvontaa, otettu käyttöön liikuntavälinelainaamoja ja sähköisiä liikuntasovelluksia. Riveriaan ja Joensuun Normaalikoulun lukioon on hankkeessa pilotoitu polku liikuntapudokkaille, jonka avulla liikuntatuntipudokkaat ovat saaneet kurssisuorituksen. Valmius ja osaaminen em. toimintaan jää oppilaitoksiin hankkeen jälkeen, mutta sitä ei ole vielä kirjoitettu näkyväksi laitosten toimintasuunnitelmiin.
Hankkeen tuloksena suurimmalle osalle mukana olleista yli seitsemästäsadasta nuoresta jää osaaminen harrastaa itsenäisesti jotain liikuntaa. Kynnys liikuntaharrastuksen aloittamiselle on madaltunut. Heille jää tieto paikkakuntansa harrastusmahdollisuuksista ja useimmille myös tieto verkostosta tai henkilöstä jonka kanssa voi jatkaa harrastamista. Nuorten itseluottamus on kohentunut hankkeen ansiosta, he ovat saaneet sosiaalisia kontakteja ja heidän ymmärryksensä terveyden eri osa-alueista ja kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista on parantunut.
Edellä mainitut hankkeen tulokset perustuvat aloitus-, palaute- ja seurantakyselyihin, tapaamisten yhteydessä käytyihin keskusteluihin ja koulutusten sekä isompien tapahtumien jälkeen toteutettuihin palautekyselyihin. Kyselyt ja niiden vastaukset löytyvät sähköisessä muodossa ja niistä ja tuloksista on tarkemmin tietoa raportin myöhemmässä vaiheessa.