|
|
|
Hankekoodi: S21826
Hankkeen nimi: Miesten työmarkkinoille kiinnittymisen edistäminen
Toimintalinja: 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite: 8.1. Työ- ja koulutusurien sukupuolenmukaisen eriytymisen lieventäminen
Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2019 ja päättyy 30.11.2020
Toiminnan tila: Toiminta päättynyt
Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
Hakijan virallinen nimi: Itä-Suomen yliopisto
Organisaatiotyyppi: Yliopisto
Y-tunnus: 2285733-9
Jakeluosoite: PL 1627
Puhelinnumero: 0294 45 1111
Postinumero: 70211
Postitoimipaikka: Kuopio
WWW-osoite: http://www.uef.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Timo Toikko
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: Professori
Yhteyshenkilön sähköpostisoite: timo.toikko(at)uef.fi
Yhteyshenkilön puhelinnumero: 050 5249708
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely:
Yleisesti tarkastellen miesten ja naisten työttömyysasteessa ei ole olennaista eroa. Lukujen takana on kuitenkin kiinnostavaa vaihtelua. Miesvaltaiset alat ovat voimakkaamman rakennemuutoksen kohteena. Miesvaltaisilla aloilla vähäistä koulutuspohjaa vaativien työpaikkojen määrä laskee koko ajan. Miesten pitkäaikaistyöttömyys on yleisempää kuin naisten. Ja paradoksaalisesti, miehet käyttävät työ- ja elinkeinohallinnon tarjoamista tieto-, neuvonta- ja ohjauspalveluista vain kolmasosan. Edellen miesten työllistymisessä saattaa olla myös alueellisia eroja. Miesten työmarkkinoille kiinnittyminen onkin itse asiassa huomattavasti haasteelisempaa kuin yleinen työttömyyttä kuvaava tieto antaa olettaa. Selvityshankkeen tavoitteena on kartoittaa keinoja, joilla miesten työmarkkinoille kiinnittymistä voidaan edistää Pohjois-Savossa, sekä tarkastella miten hankkeessa tuotettua tietoa voidaan hyödyntää myös Pohjois-Karjalassa ja Etelä-Savossa. Selvityshanke muodostuu neljästä kartoituksesta: (1) ns. asiakassegmentoinnin kartoitus, jonka tarkoitus on mallintaa erilaisia miesasiakasryhmiä ja niihin liittyviä työllistymistä edistäviä tekijöitä, (2) alueen työmarkkinatilanteen kartoitus, jossa miesten työllistymistä tarkastellaan työnantajien näkökulmasta (työnantajahaastattelut, (3) uusien työmarkkinoille kiinnittymistä edistävien työtapojen kartoituksesta, ja (4) kartoituksesta jossa selvitetään tuotetun tiedon soveltamista ja hyödynnettävyyttä myös Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon alueilla. Neljästä kartoituksesta muodostetaan yksi yhtenäinen selvitys, jonka tuloksia voidaan hyödyntää mm. työvoimapalveluissa.
Selvityshankkeella ei ole suoranaista kohderyhmää, mutta välillisesti se kohdentuu työllistymishaasteita omaaviin miehiin.
Selvityshankkeella ei ole suoranaista kohderyhmää, mutta välillisesti se kohdentuu työllistymishaasteita omaaviin miehiin, mutta sitä kautta myös sekä työllisyyspalveluihin että alueen yrityksiin.
Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 77 416
Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 77 416
Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 96 770
Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 96 770
Maakunnat: Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Etelä-Savo
Seutukunnat: Varkauden, Kuopion, Mikkelin, Joensuun, Ylä-Savon
Kunnat: Kuopio, Mikkeli, Joensuu, Varkaus, Iisalmi
Jakeluosoite:
Postinumero:
Postitoimipaikka:
Suunniteltu: 0
Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0
Suunniteltu: 0
| Välitön | Välillinen | |
| Ekologinen kestävyys | ||
| Luonnonvarojen käytön kestävyys | 0 | 0 |
| Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen | 0 | 0 |
| Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus | 0 | 0 |
| Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) | 0 | 0 |
| Natura 2000 -ohjelman kohteet | 0 | 0 |
| Taloudellinen kestävyys | ||
| Materiaalit ja jätteet | 0 | 0 |
| Uusiutuvien energialähteiden käyttö | 0 | 0 |
| Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen | 0 | 0 |
| Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen | 0 | 0 |
| Liikkuminen ja logistiikka | 0 | 0 |
| Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus | ||
| Hyvinvoinnin edistäminen | 1 | 4 |
| Selvityshankkeen suora vakutus hyvinvoinnin edistämiseen ei ole kovin vahva, mutta kuitenin ilmeinen. Hankkeessa ei suoraan työskennellä kohderyhmänä olevien miesten kanssa. Sen sijaan hankkeella ja sen tuloksilla on välillisiä vaikutuksia syrjäytymisvaarassa olevien miesten elämään. Tuloksia voidaan hyödyntää mm. työvoimapalveluissa | ||
| Tasa-arvon edistäminen | 1 | 4 |
| Hanke toki kohdistuu tasa-arvon edistämiseen, mutta sen suorat vaikutukset eivät ole kovin vahvat. Selvityshanke ei pysty vaikuttamaan suoraan tähän asiaan, mutta sen välillinen vaikutus voi olla merkityksellinen. | ||
| Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus | 1 | 4 |
| Hankkeen merkitys yhteiskunnallisen yhdenvertaisuuden kannalta tarkoittaa miesten työmarkkina-aseman vahvistamista. Tosin hankkeen suora vaikutus on vaatimaton, mutta välillinen voi olla merkityksellinen. | ||
| Kulttuuriympäristö | 0 | 0 |
| Ympäristöosaaminen | 0 | 0 |
Vaikka miesten ja naisten työttömyysasteessa ei ole havaittavissa huomattavaa eroa, niin miesten työttömyys on pitkittyvämpää kuin naisten. Lisäksi työttömänä olevien miesten osallistuminen työvoimapalveluihin on noin 20 prosenttiyksikköä matalampaa kuin naisten. Edelleen seutukunnittainen vaihtelu miesten osallistumisessa työvoimapalveluihin on varsin suurta. Joissakin seutukunnissa työttömistä miehistä työvoimapalveluihin osallistuu vain 30 prosenttia, mutta toisissa seutukunnissa osuus saattaa olla yli kaksinkertainen. Toisaalta miesten työmarkkinoille kiinnittyminen näyttää olevan haasteellisempaa kuin yleinen työttömyyttä kuvaava tieto antaa olettaa. Miesvaltaiset alat ovat voimakkaan rakennemuutoksen kohteena, ja suhteellisen vähäistä koulutuspohjaa vaativien työpaikkojen määrä laskee yhteiskunnassa koko ajan.
Itä-Suomen yliopisto ja Diakonia ammattikorkeakoulu ovat toteuttaneet yhteistyössä 1.12.2019–30.11.2020 Miesten työmarkkinoille kiinnittymisen edistäminen -selvityshankkeen. Päämääränä hankkeessa on ollut selvittää, 1) onko työllistymispalvelujen miesasiakkaista segmentoitavissa erityisiä miesasiakasryhmiä, ja onko mahdollisiin ryhmiin paikannettavissa erilaisia työllistymistä estäviä ja edistäviä tekijöitä, 2) millainen on Pohjois-Savon alueen työmarkkinatilanne miehille työnantajien näkökulmasta, 3) millaisia työmarkkinoille kiinnittymistä edistäviä työtapoja on äskettäin kehitetty, sekä 4) miten hankkeessa tuotettu tieto on hyödynnettävissä myös Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan alueilla.
Raportissa esitettävät tulokset jakautuvat kahteen päälukuun. Miesten työmarkkinoille kiinnittymistä edistäviä työtapoja kartoittava ensimmäinen luku on toteutettu tarkastelemalla Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020. Suomen rakennerahasto -ohjelman kehittämishankkeisissa tuotettuja dokumentteja. Analysoitaviksi valitut hankkeet (n=37) antavat kattavan kuvan siitä viimeaikaisesta Pohjois-Savossa toteutetusta kehittämistyöstä, jossa erityisesti työllistymisen edistämiseen liittyvät työ- ja toimintatavat ovat olleet keskiössä. Työllisyyshankkeita koskevan analyysin tulokset on esitetty kuvaamalla kerättyä tutkimusaineistoa aluksi työnantajan, palvelujärjestelmän sekä palvelujen käyttäjän näkökulmasta. Hankeanalyysia on syvennetty tämän jälkeen tunnistamalla hankkeiden kuvauksista työllistymisen edistämiseen liittyviä mallinnuksia.
Raportin toisessa pääluvussa esitettävät tulokset perustuvat tutkimusaineistoon, joka on koottu tammi–maaliskuun aikana vuonna 2020 Kuopiossa, Iisalmessa ja Varkaudessa haastattelemalla työllistymispalvelujen miesasiakkaita ja asiantuntijoita sekä Pohjois-Savon alueella toimivien yritysten edustajia. Selvityshankkeen aikana toteutettiin yhteensä 28 yksilö- ja ryhmähaastattelua, jotka tarjoavat erilaisista positioista ja perspektiiveistä käsin subjektiivisia havaintoja miesten työttömyydestä ja työllistymisestä. Haastatteluaineiston tuloksia avaavassa luvussa tehdään aluksi katsaus Pohjois-Savon työmarkkinatilanteeseen alueella toimivien työnantajien ja henkilöstövuokrausalan yritysten edustajien näkökulmasta. Tämän jälkeen tarkastellaan kerätystä haastatteluaineistosta esille nostettuja erityisiä työllistymispalveluiden miesasiakasryhmiä, joita määrittävät erilaiset sekä työttömyyteen johtaneet syyt että työllistymistä estävät tekijät. Luvun lopussa tuodaan kootusti esille erilaisia miesten työmarkkinoille kiinnittymistä edistäviä tekijöitä ja hyväksi havaittuja yleisiä käytäntöjä.
Työllistymispalvelujen miesasiakkaat olivat kerätyn haastatteluaineiston perusteella jaoteltavissa työuransa alku- tai loppuvaiheessa oleviin miehiin sekä sosiaalisesti ja fyysisesti määrittyvällä reuna-alueella eläviin miehiin. Tutkimuksesta käy ilmi, että vaikka työnhakijoita on näennäisesti mahdollista jaotella erilaisiin ryhmiin, ovat työllistymisen haasteet paitsi moninaiset myös usein kietoutuneet monin tavoin yhteen. Työttömyyteen johtaneiden tai sitä ylläpitävien työkykyyn liittyvien henkilökohtaisten ja rakenteellisten tekijöiden ohella työnhakijan on selviydyttävä erilaisista terveydellisistä, taloudellisista ja sosiaalista elämää koskettavista haasteista. Tutkimuksessa selviää, että haasteisiin vastaamiseksi tarvitaan monialaisten palvelujen yhteistyön tiivistämistä: työllistymistä edistetään parhaiten myötävaikuttamalla työttömän kokonaisvaltaiseen elämäntilanteeseen ja hyvinvoinnin edellytyksiin.
Työnantajien näkökulmasta Pohjois-Savon alueen työmarkkinatilanne oli vuoden 2020 alussa hyvä, mutta tilannetta heikensivät erityisesti kohtaanto-ongelma sekä alueen sisäisten työmarkkinoiden epätasapaino. Kohtaanto-ongelmaan vastaamiseksi tarvitaan haastatteluaineiston perusteella työnantaja- ja hakijaosapuolten tarpeiden yhteensovittamista erilaisilla joustavilla, ripeillä ja molempia osapuolia motivoivilla ratkaisuilla, kuten esimerkiksi luomalla nopeita koulutuspolkuja yritysten tarpeisiin. Työmarkkinoiden tasapainottamista tulisi edistää rakenteellisin ratkaisuin, esimerkiksi tukemalla Ylä-Savon alueen kokonaisvaltaista kehitystä. Tämä monipuolistaisi alueen elinkeinorakennetta ja työmarkkinoita, vahvistaisi osaajien houkuttelua alueelle sekä vähentäisi alueen riippuvuutta teknologiateollisuudesta.
Työmarkkinoille kiinnittymistä edistävät työtavat paikantuivat tutkimuksessa viiden eri teeman ympärille: työelämälähtöinen osaamisen kehittämisen, ohjauksen räätälöinnin, uusien palvelujen ja niiden yhdistelmien, monialaisuuden sekä vaikuttavien palvelujen. Kehittämistyön vahvimmaksi painopisteeksi hahmottuivat monialaiset palvelumallit ja palvelujen yhteensovittaminen, jolloin palvelujärjestelmän rajat eivät ole esteenä työnhakijan tarpeisiin vastaamisessa. Tarkastelussa nousi esille myös sukupuolinäkökulman sivuuttaminen viimeaikaisissa työllistymistä edistävissä hankkeissa.
Tutkimuksessa tuotetun tiedon yleistettävyyttä pyrittiin arvioimaan peilaamalla tuloksia Pohjois-Savon lähimaakuntiin. Pohjois-Karjalan ja Etelä-Savon työllisyystoimijoiden kanssa käydyn vuoropuhelun pohjalta voidaan esittää, että maakuntien työmarkkinatilanteet, työllistymisen haasteet sekä työllistymispalvelujen miesasiakasryhmät ovat monelta osin samankaltaiset. Selvityshankkeessa tuotettu tieto on näin ollen suurelta osin yleistettävissä Pohjois-Karjalaan ja Etelä-Savoon ja myös hyödynnettävissä kyseisissä maakunnissa.
Kokonaisuudessaan raportti tuo esille, että nykyiset työllistymisen edistämisen keinot eivät vastaa kaikkien kohderyhmien tarpeisiin. Kehittämistyössä erityisesti työnhakijoiden oman äänen tulisi kuulua vahvemmin. Lisäksi uusien palvelumallien kehittämisen tulisi olla läpinäkyvämpää ja pohjautua selkeämmin aiempaan tutkimus- ja kehittämistyöhön. Huomiota tulisi kiinnittää myös arvioinnin käytäntöihin, jotta ne mahdollistaisivat monipuolisemman tavan tuottaa ja todentaa tietoa valittujen keinojen vaikutuksista työllistymiseen. Kehittämistyön ohella olisi lisäksi koottava jo kehitettyjä työllistymisen edistämisen keinoja yhteen, sillä vaikka keinoja on kehitetty runsaasti, ne ovat hajallaan ja siten hankalasti hyödynnettävissä eri toimijoiden ja kohderyhmien tarpeisiin. Kaiken kaikkiaan työllistymisen edistämiseen tarvitaan kokoavaa otetta keinojen laajemman sovellettavuuden edistämiseksi sekä tutkimuksellista ja osallistavaa kehittämisotetta monipuolisemman vaikutusten arvioinnin varmistamiseksi sekä kohderyhmien tarpeisiin vastaamiseksi.