Euroopan unioni Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman hankkeen kuvaus

1 Hanke

Hankekoodi: S21828

Hankkeen nimi: Etelä-Savon yrittäjyyden kokeiluympäristöjen selvitys

Toimintalinja: 4. Koulutus, ammattitaito ja elinikäinen oppiminen

Erityistavoite: 9.1. Siirtymävaiheita ja koulutuksellista tasa-arvoa tukevien palveluiden parantaminen

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2020 ja päättyy 31.12.2020

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2 Hakijan perustiedot

Hakijan virallinen nimi: Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2472908-2

Jakeluosoite: Patteristonkatu 3 D

Puhelinnumero: 040 655 0555

Postinumero: 50100

Postitoimipaikka: Mikkeli

WWW-osoite: http://www.xamk.fi/pienyrityskeskus

Hankkeen yhteyshenkilön nimi: Anne Gustafsson-Pesonen

Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa: johtaja

Yhteyshenkilön sähköpostisoite: Anne.Gustafsson-Pesonen(at)xamk.fi

Yhteyshenkilön puhelinnumero: 040 834 4217

Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely: Hakijoita on useampi kuin yksi (yhteishanke)

Osatoteuttajat

Etelä-Savon Koulutus Oy, 2249317-6
Kirkkopalvelut ry/Seurakuntaopisto, Pieksämäki, 0215281-7

3 Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteet:
Etelä-Savossa on käyty keskusteluja, millainen/millaiset verkostomaisesti toimivat yrittäjyyden kokeiluympäristöt tukisivat yrittäjäksi lähtemisen prosesseissa toisaalta koulutusten aikana, toisaalta myös koulutusten loppuvaiheissa. Keskusteluihin on nostettu yrittäjyyden asiantuntijaverkostojen, koulutusten yrittäjyyden tuotannon mallinnuksen tärkeys ja asiantuntijuuden tehokäyttö. Tahtotila kaikilla on yhteinen: Etelä-Savon nousuun ja kasvuun, toisaalta uuden yrittäjyyden, toisaalta olemassa olevan yrittäjyyden kehittymisen avulla.
Työelämän muuttuessa on yksilön otettava aiempaa useammin yrittäjämäinen vastuu omasta työllistymisestään. Oppilaitosten haasteena on tähän muutokseen vastaaminen siten, että opiskelijoille annetaan riittävät valmiudet, tarvittava tuki ja mahdollisuudet kehittää ja kokeilla omaa liikeideaansa jo opiskeluaikana. Opiskelijoiden yrittäjyyden mahdollistaminen on tärkeää myös koko yrityskannan dynamiikan kannalta; on olemassa tutkittua tietoa siitä, että ne opiskelijat, jotka ovat työskennelleet yrittäjinä opiskeluaikanaan, jatkavat muita todennäköisemmin yrittäjinä myös valmistumisensa jälkeen. (Aarnio 2015)
Lisäksi ammattikoulutuksen uudistus on osaltaan lisännyt tarvetta monimuotoisten oppimisympäristöjen kehittämiseen eli opiskelijan tulisi lähteä pulpetista työpaikalle hankkimaan työelämässä tarvittavia ammatillisia valmiuksia. Yrittäjyydestä kiinnostuneelle opiskelijalle tarvittaisiin uudentyyppinen, mahdollisimman hyvin omaan yrittäjyyteen valmentava ja tukeva ”työssäoppimispaikka”.

Tässä LumpSum hankkeessa tehdään laajamittainen selvitys tutkimuksen ja työpajakehittämisen keinoin siitä, millainen tai millaiset yrittäjyyden kokeiluympäristöt tukisivat yrittäjyyden edistämistyössä. Selvitys luo pohjaa toimintasuunnitelman laatimiselle ja mahdollisesti tarvittavan (tarvittavien) kokeiluympäristön (kokeiluympäristöjen) luomisen lähtökohdille.
Tällaisia kokeiluympäristöjä, yhteenliittymiä on eripuolilla Suomea ja maailmaa, mutta usein ne ovat vain tietyn kaupungin, oppilaitoksen tms. yhteenliittymiä. Tällaista koko maakunnan kattavaa verkostomaista toimintamallia ei juurikaan ole. Malleja löytyy lähialueilta: Joensuu, Kuopio ja Lappeenranta (katso liite :Opiskelijoiden yrittäjyyden tukeminen malleja, koonnut Jari Karjalainen) ja mm. Oulusta, Jyväskylästä, Turusta, Tampereelta, Pääkaupunkiseudulta (katso liite: Yrittäjyyden ekosysteemi yritysneuvojapäivät Punkaharju 2019_AGP).
Tavoitteena pitkällä tähtäimellä on kehittää eri toimijoiden yhteistyönä maakunnan laajuinen resursoitu yrittäjyyden asiantuntijaverkosto, joka edistää ja tukee uuden kannattavan yrittäjyyden syntymistä, sekä tukee jo olemassa olevan yritystoiminnan kehittymistä alueella. Uusien kannattavien yritysten synnyttämistä tukevien palvelujen, kuten osaamista lisäävien koulutusten, liiketoimintamallien jalostamisen ja monialaisten yrittäjyyskokeilujen tuottamisella pyritään luomaan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia, jotka johtavat yrittäjän itsensä työllistämiseen tai vaihtoehtoisesti kannattaviin työnantajayrityksiin ja kasvuyrityksiin. Uuden kannattavan yrittäjyyden edistämiseen suunnattujen palvelujen tuottamisessa alueen oppilaitokset asiantuntijaverkostoineen ovat pääroolissa.
Mahdollisia kysymyksiä, jotka tulisi LumpSum aikana selvittää ja koota yhteen ovat mm.:
1. Mitä ongelmia perustettava asiantuntijaverkosto ratkaisee, ja millaista lisäarvoa se alueelle tuottaa?
2. Millainen toimintamuoto voisi olla paras?
3. Millainen on taustaorganisaatioiden rooli yrittäjyyden kokeiluympäristön (ympäristöjen) perustamisessa ja perustamisen jälkeisessä toiminnassa?
4. Millaisia palveluita asiantuntijaverkosto tuottaa asiakkailleen ja sidosryhmilleen?
5. Kuinka monta henkilötyövuotta palvelujen tuottamiseksi tehdään vuosittain valmennuksessa ja muissa tehtävissä?
6. Tarvitaanko omia toimitiloja, ja jos tarvitaan, kuinka paljon ja missä?
7. Kuinka suuret ovat vuosittaiset kokonaiskustannukset?
8. Miten ja mistä lähteistä toiminnan rahoitus kootaan?

LumpSum hankkeen toimenpiteet (aikataulu toimenpiteille muutettu, koska hankkeen kokonaisaikaa jouduttiin jatkamaan Koronasta johtuen):
1. Kootaan kysely, joka lähetetään sähköisesti webropol -ympäristöä hyödyntäen eteläsavolaisille yrittäjyyden toimijoille. (tammikuu - maaliskuu 2020)
2. Kootaan saaduista vastauksista yhteenveto (huhtikuu - elokuu 2020)
3. Järjestetään työpajat: Savonlinnassa 1 tai 2 kpl, Pieksämäellä 1 tai 2 kpl, Mikkelissä 1 tai 2, joissa
a) käydään läpi webropol tulokset ja jatkojalostetaan tuloksia eteenpäin (syyskuu - joulukuu 2020)
4. Alustavat tulokset koossa (lokakuu 2020)
5. Käydään tutustumassa: vähintään Jyväskylän malliin ja mahdollisesti Joensuun, Lappeenrannan ja Tampereen/Oulun malleihin (elokuu - joulukuu 2020)
6. Kootaan lopullinen hankkeessa tehtävä suositukset raportti "Etelä-Savon yrittäjyyden kokeiluympäristöjen selvitys" (joulukuu 2020)
7. Järjestetään loppuseminaari (marraskuu - joulukuu 2020)

Tulokset:
LumpSum hankkeen todennettavat tulokset ovat:
1. On kuultu laajaa joukkoa yrittäjyyden edistämisen parissa toimivia henkilöitä (tehty webropol kysely, tehty avainhenkilöiden haastatteluja, järjestetty työpajoja ja tehty benchmarking matka tai matkoja), 2. On luotu tutkimukseen perustuva näkemys, kirjallinen raportti, Etelä-Savon yrittäjyyden kokeiluympäristöistä. Näkemyksen perustalta lähdetään LumpSum-hankkeen jälkeen viemään kokeiluympäristöä / -ympäristöjä luotuun näkemykseen perustuen käytäntöön.

Hankkeen tuloksena on kirjallinen raportti, jonka nojalla voidaan tehdä perusteltuja päätöksiä koskien uusien yrittäjyyden kokeiluympäristöjen käynnistämistä ja kehittämistä Etelä-Savossa. Raportti pohjautuu asiantuntija- ja sidosryhmäkyselyyn sekä näiden ryhmien näkemyksiä yhteen sovittaneille työpajoille. Laajan joukon osallistaminen selvitykseen antaa yhteisen pohjan käynnistää kehittämisympäristöt toimeenpaneva hanke tai tuloksista riippuen suunnata kehittämispanoksia muulla tavoin tarkoituksenmukaisesti edistämään ja ohjaamaan opiskelijoiden ja muiden yrittämisestä kiinnostuneiden henkilöiden liikeideoiden viemistä kohti uutta elinkelpoista yritystoimintaa.
Toisen ja korkea-asteen oppilaitokset ja muut yrittäjyyttä tukevat asiantuntijaorganisaatiot saavat selvityksen ajantasaisista tuloksista pohjaa oman toimintansa kehittämiseksi myös pidemmällä aikavälillä. Pääsääntöisesti opiskelijat ovat nuoria, ja heidän työllistymisensä yrittäjinä edesauttaa tulevaisuuden palvelutuotantoa ja julkistalouden toimintaa. Yrittäjämäisen asenteen omaksuminen nuorena auttaa yksilöä myös myöhemmin havaitsemaan paremmin uusia toimintamahdollisuuksia, vaikka välittömästi yrittäjäksi ryhtyminen osoittautuisi kokeiluissa liian haasteelliseksi. Merkittävää yhteiskunnallista vaikuttavuutta syntyy myös, jos yrityskanta oikein suunnattujen ja mitoitettujen toimenpiteiden avulla uudistuu toimintaympäristön ja kysynnän muutoksiin vastaavalla tavalla.

4 Hankkeen kohderyhmät

4.1 Varsinaiset kohderyhmät

Selvitykseen kuullaan seuraavia toimijoita: Etelä-Savon alueen yrittäjyyttä tukevat organisaatiot ja niissä työskentelevät yrittäjyyden asiantuntijat, yritysneuvojat, keskeiset opettajat, keskeiset koulutusjohtajat, -päälliköt, elinkeinotoimien edustajat, uusyrityskeskukset, toisen ja korkea-asteen rehtorit, joukko Etelä-Savon toisen asteen ja korkea-asteen opiskelijoita.

4.2 Välilliset kohderyhmät

Yrittäjäksi lähdössä olevat henkilöt

5 Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 79 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 79 000

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 98 750

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 98 750

6 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Mikkelin, Savonlinnan, Pieksämäen

Kunnat: Kangasniemi, Rantasalmi, Sulkava, Puumala, Mikkeli, Pieksämäki, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mäntyharju, Enonkoski, Joroinen, Savonlinna, Heinävesi, Juva

Toteutuspaikan osoite, jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa

Jakeluosoite:

Postinumero:

Postitoimipaikka:

7 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantiedoista

7.1 Osallistuvien yritysten lukumäärä

Suunniteltu: 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0

7.2 Osallistuvien henkilöiden lukumäärä

Suunniteltu: 0

8 Horisontaaliset periaatteet

8.1 Sukupuolten tasa-arvo

Hankkeessa on tehty toimintaympäristön analyysi sukupuolinäkökulmasta: Ei
Hanke on selvitys "Etelä-Savon yrittäjyyden kokeiluympäristöistä"
Sukupuolinäkökulma on huomioitu hankkeen toiminnassa (valtavirtaistaminen): Ei
Hanke on selvitys "Etelä-Savon yrittäjyyden kokeiluympäristöistä"
Hankkeen päätavoite on sukupuolten tasa-arvon edistäminen: Ei
Hanke on selvitys "Etelä-Savon yrittäjyyden kokeiluympäristöistä"

8.2 Kestävä kehitys

VälitönVälillinen
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys 0 0
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien vähentäminen 0 0
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon monimuotoisuus 0 0
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma (ja kasvihuonekaasujen väheneminen) 0 0
Natura 2000 -ohjelman kohteet 0 0
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet 0 0
Uusiutuvien energialähteiden käyttö 0 0
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä kehittäminen 0 4
Yhteistyö tiivistyy yrittäjyyden kokeiluympäristön selvittämisen myötä
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen kehittäminen 0 0
Liikkuminen ja logistiikka 0 0
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen 0 0
Tasa-arvon edistäminen 0 0
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen yhdenvertaisuus 0 0
Kulttuuriympäristö 0 0
Ympäristöosaaminen 0 0

9 Loppuraportin tiivistelmä

Etelä-Savon yrittäjyyden kokeiluympäristöjen selvitys -hankkeen tavoitteena oli ymmärtää, millaiset yrittäjyyden kokeiluympäristöt toimisivat yrittäjyyden edistämisessä Etelä-Savossa.

Menetelmiä tavoitteen saavuttamiseen oli kolme: 1) kyselytutkimukset 2) työpajat ja 3) benchmarking-vierailut.

Kyselyillä selvitettiin opiskelijoiden sekä yrittäjyyskasvatuksen ja yrittäjyyden parissa Etelä-Savossa toimivien sekä niistä kiinnostuneiden henkilöiden (sidosryhmien) näkemyksiä uudenlaisesta yrittäjyyden kokeiluympäristön tarpeellisuudesta ja muodosta.

Kyselyn tulosten jatkotyöstöä varten järjestettiin kolme alueellista työpajaa.

Benchmarking-vierailuiden avulla pyrittiin oppimaan jo toimivista yrittäjyyden kokeiluympäristöistä ja yrittäjyysekosysteemeistä. Ne suuntautuivat Lappeenrantaan ja Joensuuhun sekä etäyhteyksillä Forssaan ja Jyväskylään.

Hankkeessa kuultiin laajaa joukkoa yrittäjyyden edistämisen parissa toimivia henkilöitä ja tulokset vahvistavat kokeiluympäristön tarpeen. Keskeisiä toimenpidesuosituksia ovat

• Uusi yrittäjyyden kokeilemisen mahdollistava toimintaympäristö tulisi perustaa jokaiseen Etelä-Savon kaupunkiin. Pääasiallisena kohderyhmänä ovat ensivaiheessa toisen asteen opiskelijat
• Tarkoituksenmukaiseksi nähdään kasvotusten tapahtuvat kohtaamiset mahdollistava fyysinen tila. Virtuaaliset palvelut tukevat paremmin jo toimivia yrittäjiä sekä yrityksiä ja kytkevät myös ne osaksi uusia yhteisöjä.
• Tärkeimpiä palveluja ovat yritysneuvonnan eri osa alueet, henkilökohtainen sparraus, valmennukset ja verkostoituminen.
• Yrittäjyyden kokeiluympäristön resursoinnissa on pyrittävä yhdistämään julkista ja yksityistä rahoitusta.
• Oppilaitoksille sopiva rooli kokeiluympäristössä on yrittäjyyskoulutuksen tarjoaminen.

Hankkeen tuloksena julkaistiin toimenpidesuositukset sisältävä raportti Xamk kehittää nro 136 (58 s. + liitesivut) sekä sähköisenä että painettuna versiona.

Hankkeen lopputilaisuus järjestettiin COVID-19 pandemian takia verkkolähetyksenä osana digiSYKE 2020 tapahtumaa yrittäjyyspäivänä 20.11.2020. Lopputilaisuus myös taltioitiin ja se on katsottavissa Youtuben kautta osoitteessa https://youtu.be/l37T8LwFZsc. Samanaikaisesti käynnistettiin maakunnallinen työryhmätyöskentely kokeiluympäristön viemiseksi käytäntöön selvityksen tulosten pohjalta.